Ilmastoviisautta ja yhteiskunnallisia hyötyjä soita ennallistamalla?

Samankaltaiset tiedostot
Soiden ennallistaminen missä ollaan, minne mennään?

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY

Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke

Soiden monikäyttö ja eri intressien yhteensovittaminen soilla

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Integrating full climate change impacts balances and management

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella.

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Ojituksen ja ennallistamisen vaikutukset eteläsuomalaisen korven kasviyhteisöihin

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Gap-filling methods for CH 4 data

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY

Ojitettujen soiden ennallistamisopas

Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta

Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

coherence of the Natura 2000 network in

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

METSÄOJIEN KUNNOSTUS KUIVUNEIDEN SUOJELUSOIDEN LÄHEISYYDESSÄ

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

The year(s) of inventory. Junninen, K. and Kouki, J Southern managed

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Transkriptio:

Kuva: Metsähallitus/J.Ilmonen Ilmastoviisautta ja yhteiskunnallisia hyötyjä soita ennallistamalla? Tuomas Haapalehto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Hiilivarastot ja hiilinielut ilmastonmuutoksen hillinnässä 28.11.2018 1

Metsähallitus/Haapalehto Suoluonnon valtava muutos Vihreä: Kaikki suot Vihreä: ojittamattomat suot Vesi Ilmasto Monimuotoisuus Virkistyskäyttö, riista ym. C: SYKE 2

Ennallistaminen (eng. Ecological restoration; recovery of ecosystem structure & function) = Rakenteet ja toiminta kuntoon ja sitten nautitaan hyödyistä!? C: Metsähallitus/Similä 3

Suomi on edelläkävijä Soita on ennallistettu 1980-luvun lopulta lähtien Valtionmaiden suojelualueilla 26 000 ha Valtion talousmetsissä 5 300 ha Yksityismaiden talousmetsissä 1 100 ha Maailman parhaat seurannat välttämätöntä OIKEAA TIETOA päätöksenteon tueksi Lähteet: Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen Metsäkeskus Valtionmaiden suojelualueilla ennallistetut suot Milj. ha 4

Osat paikalleen: Lajiston palautumista jo muutamassa vuodessa C: Jussi Murtosaari C: Metsähallitus/Similä C: Metsähallitus/Below Lähteet: Selkärangattomat: Noreika ym. 2016, Punttila ym. 2016, Elo ym. 2015, Noreika ym. 2015; Kasvillisuus: 5 Kareksela ym. 2015, Haapalehto ym. 2017, Laine ym. 2011; Maanavilja ym., 2014, Linnut: Alsila, julkaisematon

Toiminta käyntiin - vesitalous palautuu nopeasti Vesi nousee Veden laatu palautuu Lähteet Haapalehto ym. 2011; Laine ym. 2011; Maanavilja ym. 2014; Menberu ym. 2016, Haapalehto ym. 2014; Menberu ym. 2017 C: Metsähallitus/Penttinen 6

Esimerkki hyödyistä: Valumavesien puhdistuspalvelut palautuvat Luonnontilainen suo pidättää ravinteita ja kiintoainesta ojitus heikentää valumavesien laatua uusia keinoja vesiensuojeluun kaivataan kipeästi! Lyhytaikainen huuhtoumien kasvu etenkin korpikohteilla (N, P, DOC) Pitkäaikaisseurannat: puhdistuspalvelu näyttää palautuvan ojia tukkimalla! Metsätalousalueet Katajaluoma ja Rudbäken; Nuoret (1-3 v) ennallistetut Seitseminen ja Nuuksio; Vanhat (12-18 v) ennallistetut Nuuksio ja Seitseminen; Luonnontilaiset Nuuksio ja Häädetkeidas Lähteet: Tuukkanen ym. 2017 (Metsätalouden vesiensuojelupäivät 12.-13-9-2017); Sallantaus 2018 (LifePeatLandUse) ; Nieminen ym. 2017, Marttila ym. 2018 7

Vesien ohjaus kuivahtaneille ojittamattomille soille: testataan esim. Hydrologia- LIFEssa Valtava mittaluokka: Keskisen Suomen kuivahtaneita soita kiertää ojia pitkin vesistöihin saman verran fosforia kuin kaupunkien jätevesissä Vedensäätelypalvelujen palauttaminen uusia mahdollisuuksia Isoja hyötyjä vesien- ja tulvasuojeluun & monimuotoisuudelle?

C: Metsähallitus/Haapalehto Kasvihuonekaasut Ennallistaminen palauttaa luontaisen toiminnan eli kaasujen tuoton: Hiilidioksidi: Turpeen hajotus hidastuu veden nousun myötä Uuden biomassan tuotto nopeutuu hiilivuoto turpeesta lakkaa Metaani: Karuilla vähäinen vaikutus, rehevillä lisäys luontaisen suon tasolle Typpioksiduuli Ennallistaminen laskee rehevillä soilla, karuilla vähäinen vaikutus puoleen ja toiseen Viitteet: Laine ym. 2018, Kareksela ym 2015, Maanavilja 2015, Ojanen julkaisematon 9

Hiilivarasto Tulossa uusia tuloksia (Ojanen ym.) Turpeessa on 9 metsien hiilimäärä se kannattaa turvata Vrt. turpeennosto ja peltojen raivaaminen, veden pinnan laskeminen ja pitäminen alhaalla Ennallistamisen vaikutus hiilivarastoon riippuu monesta tekijästä kohdentamisella hyötyjä Suotyyppi: Rehevät vs karut Muuttuneisuus: pitkälle muuttuneet vs huonosti kuivuneet Puusto: paljonko hiiltä kertynyt puustoon ja mitä sille tapahtuu ennallistettaessa tai muussa käytössä laskelmat kesken Hiilivarastovaikutus ilmastovaikutus Ennallistamisen ilmastovaikutus pitkällä aikavälillä positiivinen usein lyhyellä aikavälillä negatiivinen (CH4-lisäys)? Minne kohdentaa ennallistaminen hiili/ilmastonäkökulmasta (valistunut veikkaus): rehevien ojitettujen soiden hiilivaraston turvaaminen tärkeää Sis. 200 000 ha rimpisiä ja lettoisia taloudellisesti kannattamattomia ojitusalueita Viitteet: Laine ym. 2018, Ojanen ym. julkaisematon 10

C: L. Mikonranta Sopeutumisen edistäminen on ilmastoviisautta Ilmastonmuutos tulee muuttamaan kaikkea - ennallistaminen auttaa sopeutumaan: Monimuotoisuuden palauttaminen turvaa toimintoja Lajien pakoreittien lisääminen pirstoutuneessa maisemassa, esim riekko Virtaamien hidastaminen & tulvahuippujen tasaaminen, vedenlaadun turvaaminen Viitteet: Robillard ym. 2015, Lehikoinen ym. 2018, Osmala 2012, Harris 2006, Menberu ym. 2016

Ennallistamisen vaikutukset aluetalouteen esimerkkinä Suoverkosto LIFE-hanke 2010-2015, budjetti 6,7M, 4800 ha Eero Vatanen, Metsähallituksen luontopalvelun hankkeiden tulo- ja työllisyysvaikutusten laskentatyökalu, alustava Taloudellinen vaikutus maakunnissa 13,2 M, 54 htv Maakuntien yrityksien ja kotitalouksien tulon käyttö hankintoihin ja ostoihin muualta 4,3 M, 24 htv Hankkeen tulo- ja työllisyysvaikutukset koko maassa 17,5 M, 78 htv Kuva Metsähallitus/Maarit Similä

Monipuolisia hyötyjä & ilmastoviisautta saatavissa! Monimuotoi suus Luontotyypit, lajisto YK:n BD-sopimus: monimuotoisuuskadon pysäyttäminen: 15% heikentyneistä ennallistettava Muut palvelut riista, virkistyskäyttö Suo takaisin suoksi Vesitalous kuormituksen hallinta & tulvasuojelu EU:n vesipuitedirektiivi vesistöjen hyvä ekologinen tila Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toim.ohj. 2022 Ilmasto Hiilensidonta, hiilivarasto, KHK, sopeutuminen Metsähallitus/Ilmonen 13

Kiitos! Tuomas.haapalehto@metsa.fi www.metsa.fi/hydrologialife #hydrologialife C: Metsähallitus/Similä 14

Elo ym. 2015, The effect of peatland drainage and restoration on Odonata species richness and abundance. BMC Ecol. 2015; 15: 11. Haapalehto ym. 2011. The effects of peatland restoration on water-table depth, elemental concentrations, and vegetation: 10 years of changes. Restoration Ecology 19: 587-598. Haapalehto ym. 2013, Ekosysteemien ennallistamisen ja luonnonhoidon ekologia. S. 24 Teoksessa Aapala ym 2013: Ojitettujen soiden ennallistamisopas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 188 Haapalehto ym. 2014. The effects of long-term drainage and subsequent restoration on water table level and pore water chemistry in boreal peatlands. Journal of Hydrology 519: 1493 1505 Haapalehto, ym. 2017: Recovery of plant communities after ecological restoration of forestry-drained peatlands. Ecology and Evolution. 2017;1 11. Harris ym. 2006, Ecological Restoration and Global Climate Change. Volume14, Issue2: 170-176 Kareksela ym. 2015. Fighting carbon loss of degraded peatlands by jump-starting ecosystem functioning with ecological restoration. Science of the Total Environment 537 (2015) 268 276 Kareksela, 2015, Ecosystem rescue : when protection is not enough. Jyväskylä studies in biological and environmental science. Koskinen ym. 2011, Post-restoration development of organic carbon and nutrient leaching from two ecohydrologically different peatland sites. Ecological Engineering 37(7): 1008 1016. Koskinen ym. 2017 Restoration of nutrient-rich forestry-drained peatlands poses a risk for high exports of dissolved organic carbon, nitrogen, and phosphorus. Science of the Total Environment 586:858-869 Laine ym. 2011; Restoration of drained peatland forests: effects on hydrology and vegetation. Applied Vegetation Science. 14, p. 340-349 Laine ym. 2018, Impacts of drainage, restoration and warming on boreal wetland greenhouse gas fluxes. Science of the Total Environment 647 (2019) 169 181. Lehikoinen ym. 2018, Protected areas act as a buffer against detrimental effects of climate change Evidence from large scale, long term abundance data. Glob Chang Biol. 2018 Nov 4. doi: 10.1111/gcb.14461. Maanavilja ym. 2014. Impact of drainage and hydrological restoration on vegetation structure in boreal spruce swamp forests. Forest Ecology and Management 330: 115 125. Maanavilja ym. 2015. Rewetting of drained boreal spruce swamp forests results in rapid recovery of Sphagnum production. Journal of Applied Ecology 52(5): 1355-1363. Marttila ym. 2018. Elevated nutrient concentrations in headwaters affected by drained peatland. Science of The Total Environment 643: 1304-1313 Menberu ym. 2016, Water-table dependent hydrological changes following peatland forestry drainage and restoration: Analysis of restoration success, Water Resour. Res., 52, 3742 3760 Menberu ym. 2017, Changes in Pore Water Quality After Peatland Restoration: Assessment of a Large-Scale, Replicated Before-After-Control-Impact Study in Finland. Water Resources Research, 53 (10): 8327-8343 Nieminen, M. ym. 2017. Nitrogen and phosphorus concentrations in discharge from drained peatland forests are increasing. Sci Total Environ. 31;609:974-981 Noreika ym. 2015. Rapid recovery of invertebrate communities after ecological restoration of boreal mires. Restoration Ecology, 23(5):566-579 Noreika ym. 2016, Specialist butterflies benefit most from the ecological restoration of mires. Biological Conservation 196:103 114 Punttila ym. 2016, The effects of drainage and restoration of pine mires on habitat structure, vegetation and ants. Silva Fennica vol. 50 no. 2. Osmala 2012. Riekon (Lagopus lagopus) reviirin muodostus havumetsäalueella. Pro grafu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos. Rassi, ym. 2010, Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Robillard ym. 2015, Facilitating climate change induced range shifts across continental land use barriers.conservation Biology 29(6):1586-1595 15