Opetussuunnitelma koulutusohjelma, sähköasentaja Hyväksytty 1.0/13.8.2009 Ammatillisen peruskoulutuksen johtoryhmä
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (105) Sisällysluettelo 1, sähköasentaja... 4 1.1 Tavoitteet... 4 1.2 Opetussuunnitelma... 5 1.3 Opiskelijan erilaiset opintopolut... 6 2 Tutkinnon toteuttaminen... 7 2.1 Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät... 8 2.2 Opetusjärjestelyt... 10 3 Opiskelijan arviointi... 11 3.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 11 3.2 Oppimisen ja osaamisen arviointi... 11 4 Opintojen mukauttaminen... 12 5 Opetussuunnitelman kehittäminen... 12 6 Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi... 13 6.1 Pakolliset tutkinnon osat... 13 6.1.1 perusosaaminen 30 ov... 13 6.1.2 automaatioasennukset 20 ov... 18 6.1.3 koulutusohjelma... 23 6.1.3.1 energiatekniikka 20 ov... 23 6.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 30 6.2.1 Kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmät 20 ov... 30 6.2.2 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 0-20 ov... 35 6.2.3 Tutkinnon osa muusta ammatillisista perustutkinnoista 0-20 ov... 35 6.2.3.1 Sulautetut sovellukset ja projektityöt 20 ov... 36 6.2.3.2 Ammattielektroniikka 20 ov... 40 6.2.4 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 0-10 ov... 45 6.2.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (a laajentavat tutkinnon osat)... 45 6.3 Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa... 45 7 Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteet ja arviointi... 46 7.1 Pakolliset tutkinnon osat 16 ov... 46 7.1.1 Äidinkieli 4 ov... 46 7.1.1.1 Äidinkieli, suomi 4 ov... 46 7.1.1.2 Äidinkieli, suomi toisena kielenä 4 ov... 50 7.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov... 54
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 3 (105) 7.1.3 Vieras kieli, englanti 2 ov... 56 7.1.4 Matematiikka 3 ov... 59 7.1.5 Fysiikka ja kemia 2 ov... 62 7.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov... 65 7.1.7 Liikunta 1 ov... 67 7.1.8 Terveystieto 1 ov... 69 7.1.9 Taide ja kulttuuri 1 ov... 72 7.2 Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov... 74 7.2.1 Pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat... 75 7.2.1.1 Äidinkieli 0-4 ov... 76 7.2.1.2 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 0-4 ov... 79 7.2.1.3 Liikunta 0-4 ov... 82 7.2.2 Ympäristötieto 0-4 ov... 85 7.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka 0-4 ov... 87 7.2.4 Etiikka 0-4 ov... 89 7.2.5 Kulttuurien tuntemus 0-4 ov... 91 7.2.6 Psykologia 0-4 ov... 93 7.2.7 Yritystoiminta 0-4 ov... 96 8 Vapaasti valittavat opinnot... 99 8.1 Ammattitaitoa, työ- ja toimintakykyä tukevat opinnot 10 ov... 99 9 Liitteet... 105
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 4 (105) 1, sähköasentaja 1.1 Tavoitteet Ammattiopisto Luovissa sähkö- ja -opinnot suuntautuvat sähköasentajan ammattiin. Sähköasentaja asentaa ja huoltaa asuin-, liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen koneita ja laitteita. Hän voi myös asentaa, käyttää ja huoltaa erilaisia automaatiojärjestelmiä. Sähköasentaja osaa työskennellä turvallisuusmääräysten mukaisesti sekä itsenäisesti että työryhmän jäsenenä. Sähköasentaja voi olla töissä esimerkiksi sähköalan yrityksessä tai sähköalan tehtävissä teollisuuden tuotantolaitoksessa. koulutus - kuten kaikki tekniikan alan koulutukset - antavat valmiuksia työskennellä monenlaisissa tekniikan alan työtehtävissä. Opinnot voi suorittaa joko päätoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen oppisopimuksella. Oppisopimusopiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Oppisopimusjärjestelyistä vastaa Ammattiopisto Luovin aikuiskoulutus automaatioalan työtehtävistä useimmat soveltuvat henkilöille, joilla on riittävä fyysinen kunto. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan mikäli näkökyky tai värinäkö on heikentynyt.
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 5 (105) 1.2 Opetussuunnitelma Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma muodostuu opetussuunnitelman yhteisestä osasta ja sitä täydentävistä liitteistä sekä koulutus- tai tutkintokohtaisesta opetus- ja toteuttamissuunnitelmasta (kuva 1). perustutkinnon opetus- ja toteuttamissuunnitelma ja sen tavoitteet ja sisältö perustuvat 11.6.2009 annettuun määräykseen valtakunnallisista tutkinnon perusteista. perustutkinnon opiskelijat saavat oppilaitoksen tarjoamia ohjaus- ja opiskelijapalveluja. Opiskelijan ohjaukseen osallistuu Luovin koko henkilöstö. Ohjauksen keskeisin toimija on opiskelija itse. Jokaiselle opiskelijaryhmälle on nimetty omat opetuksen, ohjauksen sekä opiskelijapalvelujen vastuuhenkilöt, kuten sosiaalityöntekijä / opintoneuvoja, puheterapeutti tai psykologi. Opiskelijapalvelujen toimintaa ohjaa Luovin ohjaussuunnitelma. Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma ja työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma ohjaavat ja kuvaavat Ammattiopisto Luovin käytänteitä Opetushallituksen määräysten mukaisesti. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ohjaussuunnitelma Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma Henkilöstön kehittämissuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa sekä yhteinen osa opiskelijalle Kestävän kehityksen suunnitelma Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma Koulutus- / tutkintokohtainen - opetussuunnitelma - toteuttamissuunnitelma Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen toteuttaminen Kuva 1. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma.
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 6 (105) 1.3 Opiskelijan erilaiset opintopolut Ammattiopisto Luovissa tärkeitä asioita eli arvoja ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Näitä arvoja noudattamalla luomme tasavertaiset oppimismahdollisuudet, myönteisen ja turvallisen ilmapiirin sekä yksilölliset reitit työelämään. Opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. Omareitti Opiskelija kouluttautuu edellytystensä mukaisiin työtehtäviin. Hän voi rakentaa opiskelunsa tutkinnon osista, jotka vahvistavat ja lisäävät osaamista. Tällöin opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista. Mahdollisuus suorittaa tutkinto myöhemmin säilyy (kuva 2.) Tutkintoreitti Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on saavuttaa sekä ammattitaito että yleinen jatkoopintokelpoisuus ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelija voi vahvistaa sekä ammatillisia että jatko-opintovalmiuksia valinnaisilla opinnoilla Opiskelija voi suorittaa tutkintoon sisältyviä opintoja mukautetuin tavoittein. Tällöin opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin saman ammattitaidon kuin opetussuunnitelmassa on määrätty (kuva 2). Opintopolun suunnittelu Opintopolut Tavoite Alkutilanteen kartoittaminen: opiskeluvalmiuksien, opiskelijan vahvuuksien ja osaamisen kartoitus yhteistyössä opiskelijan kanssa HOJKS:n ja HOPS:n laatiminen (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ja henkilökohtainen opetussuunnitelma) OMAREITTI TUTKINTOREITTI Opiskelija saavuttaa edellytystensä mukaiset työelämävalmiudet ja opinnot. Opiskelija suorittaa joitakin tutkintoon kuuluvia tutkinnon osia a) mukautetuin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein b) opetussuunnitelman mukaisin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein. Opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista. a) Opiskelija saavuttaa tutkinnon ja yleinen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelija saa tutkintotodistuksen. b) Opetussuunnitelman mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on opiskelijakohtaisesti mukautettu. Opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin opetussuunnitelman mukaisen ammattitaidon. Opiskelija saa tutkintotodistuksen osittain tai kokonaan mukautetuin arvioinnein. Kuva 2. Opiskelijan opintopolut
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 7 (105) 2 Tutkinnon toteuttaminen Opiskelija rakentaa opintonsa erilaisista tutkinnon osista. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:aan kirjataan opiskelijan opintojen onnistumiseksi tarvittavat järjestelyt ja palvelut. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet ja oppimisympäristöön liittyvät tilajärjestelyt. Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) sisältyy HOJKS:aan. HOPS:aan merkitään opiskelijan oppimisen tavoitteet. Opiskeluaika tutkintoon on pääsääntöisesti 3 vuotta ja tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Opintoviikon lyhenne on ov. Tutkinto sisältää ammatillisia opintoja 90 ov ammattitaitoa täydentäviä opintoja 20 ov vapaasti valittavia opintoja 10 ov. Omareitin mukaan opiskeltaessa määritetään tutkinnon osat ja aikataulu opiskelijan tavoitteiden mukaisesti. Tutkinto muodostuu seuraavan kuvan mukaisesti (kuva 3). 120 ov Tutkinnon muodostuminen 1. vuosi 2. vuosi 3.vuosi Pakolliset tutkinnon osat 50 ov perusteet 30 ov asennukset 20 ov 90 ov Koulutusohjelman tutkinnon osat 20 ov energiatekniikka 20 ov Valinnaiset tutkinnon osat 20 ov 20 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 20 ov äidinkieli, matematiikka, englanti, ruotsi, fysikka ja kemia, liikunta, terveystieto, taide ja kulttuuri, yhteiskunta-, yritys-, ja työelämätieto 10 ov Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Kuva 3. Tutkinnon kokonaisuus Tutkinnon osien toteuttamistavat ja oppimisen ja osaamisen arviointi ovat tarkemmin liitteenä olevassa tutkinnon toteuttamissuunnitelmassa (liite 1).
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 8 (105) 2.1 Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö vahvistaa opiskelijan elämäntaitoja ja kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Opiskelijoiden oppimisen tukena toimivat opettajat, ohjaajat sekä opiskelijapalveluiden ja opiskelijan tukiverkostojen henkilöt. Oppimisen lähtökohtana on, että opiskelija löytää omat vahvuutensa ja omat tavoitteensa. Tekemällä oppiminen, yksiselitteiset ja toistuvat ohjeet ja erilaiset työtavat sekä opiskelijan jatkuva ohjaaminen ja suoritusten seuranta ovat opetuksessa oleellista. Opiskelijan ohjaus toteutetaan ammattiopisto Luovin ohjaussuunnitelman mukaisesti. Oppimisympäristöt, oppimismenetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheiden ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristöt vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin. Opiskeluryhmän koko vaihtelee 8-12 opiskelijan välillä. Pienryhmä on joustava, suunnitelmia voi muuttaa nopeasti ja käyttää erilaisia opetusjärjestelyjä. Pienryhmässä on hyvä vuorovaikutus. Opiskelijan tarpeiden tunnistaminen ja tuen antaminen onnistuvat. Pieni ryhmä ja opiskelun toiminnallisuus ja kokemuksellisuus lisäävät ryhmään kuulumisen tunnetta. Oppimisympäristöinä ovat atk-luokat ja työsalit yksilölliset työskentelytilat luokkatilat työssäoppimispaikat kotimaassa ja ulkomailla asiakkaiden asennustyömaat vierailukohteet lukupajat koti internetin kautta Oppimismenetelminä käytetään tekemällä oppimista - toiminnallisuus - työpaikalla tapahtuva oppiminen yhdessä oppimista - pari- ja ryhmätyöskentely - porinaryhmät - projektit - pelit opiskelijan oppimisprosessin tukemista - pienin askelin eteneminen - toistot ja kertaukset - opetuksen ja tehtävien rytmitys ja vaiheistaminen - kokemuksellisuus - osaamisen näyttäminen eri tavoin - puhe- ja lukiopetus - kirjoittamisen apuvälineet opetuksen eriyttämistä opiskelijan opiskeluvaiheen mukaan - tehtävien määrän ja vaikeustason vaihteleminen - tilaratkaisujen ja pienryhmien muodostaminen - ohjaajan kanssa opiskeleminen
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 9 (105) havainnollistamista - isojen kirjasinkokojen käyttäminen - värien, kuvien, kuvioiden, kertomusten käyttäminen - selkeän yleiskielen käyttäminen tietotekniikan käyttämistä oppimisessa - verkkoympäristöt - ohjelmat - pelit Sähköasentajan ammattiin opiskeleminen tapahtuu pääsääntöisesti oppilaitoksen sähkötyötiloissa. Työtilan kalustus vastaa piensähkökorjaamon tarvitsemia koneita ja laitteita. Sähköasentaja tarvitsee työssään monia erilaisia mittalaitteita ja työkaluja. Niiden oikea työturvallinen käyttö sisältyy opintoihin. Sähkötyötiloissa rakennetaan ja korjataan sähkölaitteita, tehdään sähköasennustöitä sekä asiakastöitä. Yksittäisten asiakastilausten vastaanottaminen, sähköasennustarvikkeiden tilaaminen, vastaanottaminen ja niiden varastointitehtävät sekä kirjaukset kuuluvat myös sähköasentajan opintoihin. Oppilaitoksen luokkatiloja käytetään oppimisympäristönä ammatillisissa opinnoissa tarvittaessa. Esimerkiksi ammatissa tarvittavia matemaattisia taitoja harjoitellaan luokkatiloissa. Tietokoneen ja erilaisten sähköalan ohjelmien käyttötaito on tärkeää ja niitä harjoitellaan atkluokassa. Esimerkkejä sähköalan ohjelmista ovat mm. simulointi-, kytkentäharjoitus-, piirustus-, ja suunnitteluohjelmat. Oppilaitoksen oppimisympäristöissä opintojensa eri vaiheissa olevat opiskelijat työskentelevät fyysisesti ja sosiaalisesti samoissa työtiloissa. Yhdessä työskennellen opiskelijat oppivat toisiltaan. Opiskelijatovereiden antama palaute työskentelystä on tärkeä tapa oppia ammatissa tarvittavia taitoja mutta myös sosiaalisia taitoja. Työssäoppiminen Työssäoppimista sisältyy opintoihin vähintään 20 ov. Opiskelija hakeutuu työssäoppimaan pääasiassa oppilaitoksen ulkopuoliseen työpaikkaan. Työssäoppiminen voi olla myös oppilaitoksen omissa palvelu - ja työpisteissä sekä asiakkaan sähköasennuttyömaalla tapahtuvaa oppimista. Opiskelijan oppimisen tukena toimivat työpaikkaohjaaja, opettaja, ohjaaja ja tarvittaessa muu opiskelijapalveluiden henkilö. Työssäoppiminen sijoittuminen opintojen ajalle voi vaihdella opiskelijan yksilöllisten valmiuksien mukaan. Verkko-opiskelu Verkko-opiskelu on hyvä tapa suorittaa joitakin opintoja kuten vieraiden kielten opiskelu ja tiedonhakua vaativat oppimistehtävät. Opintoja voidaan toteuttaa verkossa oppilaitoksessa tai kotona internetin kautta. Opintojakson alussa opiskelija ja opettaja sopivat opiskelijakohtaisesta toteutustavasta. Opettaja antaa palautetta oppimisesta verkossa tai palautekeskusteluissa. Projektit ja hankkeet Projektit ja hankkeet voivat olla erilaisten tilaisuuksien järjestämistä, teemapäiviä, kilpailuja, tutkimuksia ja yritysten tilaustöitä. Opiskelu on tekemällä oppimista ongelmakeskeistä, yhdessä tekemistä.
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 10 (105) 2.2 Opetusjärjestelyt Opintojen aloitus Opiskelijoilla on syksyllä koulun alkaessa noin viikon mittainen aloitusjakso. Opiskelunsa aloittavat opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Aluksi opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta, opintojen tavoitteita ja tukitarpeita. Opintojen suunnittelu- ja arviointikeskustelut jatkuvat opiskelujen ajan. Aloitusjakson tavoitteena on ryhmäytyminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Ryhmäytymismenetelminä käytetään pelejä, elämysretkiä, kaupunki- ja oppilaitossuunnistuksia. Lisäopetus Opiskelija saa tarvitsemaansa yksilöllistä lisäopetusta niin ammattiin oppimiseen kuin elämän tilanteensa hallitsemiseen. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana. Lisäopetus voi olla samanaikaisopetusta, jolloin ohjaaja työskentelee niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on vaikeuksia pysyä muun ryhmän mukana. Lisäopetus voi olla myös samanaikaisesti erillään muusta ryhmästä tai silloin kun opiskelijalla ei ole lukujärjestyksen mukaan muuta opetusta. Tukiopetus Tukiopetukseen voivat hakeutua ne opiskelijat, joilla on tilapäisiä ongelmia opiskelussa esim. poissaolojen johdosta. Tukiopetusta pyritään järjestämään silloin kun opiskelijalla ei ole muuta opetusta. Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan. Kartoituksen tai aiempien tutkimustietojen perustella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokieli tai kuvallisten materiaalien käyttäminen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä. Pidennetty opiskeluaika Mikäli opiskelija ei suoriudu opinnoista määritettynä aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa pidentää enintään vuoden. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, opinto-ohjaaja, opiskelijapalvelujen henkilöt tai luokanvalvoja. Mukauttaminen Ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita mukautetaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Ohjaaja Opiskelijan tukena voi olla ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen ohjaaja. Opintojen valinnaisuus Opiskelija valitsee valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot pääsääntöisesti Luovin opetustarjonnasta. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös muista valinnaisopinnoista. Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Opiskelijaa tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt esimerkiksi asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat.
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 11 (105) 3 Opiskelijan arviointi 3.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla voi olla aiemmin hankittua osaamista ja ammattitaitoa, joka on hankittu toimimalla työelämässä, järjestö-toiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Ammattitaitovaatimuksiltaan tai tavoitteiltaan tutkinnon perusteiden mukaiset opinnot ja/tai muutoin hankittu osaaminen/ammattitaito tunnistetaan, arvioidaan ja hyväksytään on sisältyviin ammatillisiin, ammattitaitoa täydentäviin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin opiskelijan anomuksesta. Tätä kutsutaan osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä, lyhennetään opiskeluaikaa, lisätään opiskelumotivaatiota sekä tuetaan opinnoissa jaksamista. Osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa eikä yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Aiemmin tai opintojen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan viimeistään ennen kyseisten opintojen alkamista. Opetus toteutetaan niin, että opiskelija voi edetä yksilöllistä oppimispolkuaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan HOJKS:aan sisältyvään henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS), mahdollisuuksien mukaan huomioiden osaamisen tunnustamisen vaikutukset opetuksen järjestelyissä. 3.2 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi ohjaa, kannustaa ja motivoi opiskelijaa omien oppimistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Opiskelijan arviointi jakaantuu oppimisen ja osaamisen arviointiin. Oppimisen arviointi Opiskelija saa palautetta opettajiltaan, ohjaajiltaan sekä opiskelijatovereiltaan: mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava saavuttaakseen tavoitteensa. Oppimisen arvioinnin avulla opiskelijalla on mahdollisuus muuttaa toimintaansa ja suunnata opiskeluaan kohti tavoitteiden saavuttamista. Oppimisen arviointia ovat esimerkiksi arviointi- ja palautekeskustelut, itse- ja vertaisarvioinnit, suulliset ja kirjalliset tehtävät, työnäytteet, oppimispäiväkirjat. Opiskelijan kanssa käydään ohjaus- ja arviointikeskusteluja opintopolun kaikissa vaiheissa. Osaamisen arviointi Osaamisen eli oppimisen tuloksen arvioinnilla tarkoitetaan arvosanojen antamista. Osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla esim. työtehtävillä, työkansioilla, havainnoimalla. Opiskelijan arvioinnissa noudatetaan Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa ja toimintaohjeita. Arvioinnissa noudatetaan Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa ja toimintaohjeita.
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 12 (105) 4 Opintojen mukauttaminen Mukauttaminen tarkoittaa oppimistavoitteiden tai ammattitaitovaatimusten suhteuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi. Kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu, tehdään merkintä tutkintotodistukseen ja selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Esityksen opiskelun tavoitteiden muuttamiseksi voi tehdä opiskelija tai hänen huoltajansa, opettaja, luokanvalvoja tai muu taho. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman muutokset kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. perustutkinnon opinnoista voidaan mukauttaa kaikkien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita. Mukauttamisessa noudatetaan Ammattiopisto Luovin toimintaohjeita. 5 Opetussuunnitelman kehittäminen perustutkinnon opetussuunnitelmaa ja opetuksen toteuttamista kehitetään Ammattiopisto Luovin asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä saadun kokemuksen ja palautteiden kautta. Palautetta antavat opiskelijat, henkilöstö ja eri sidosryhmät, kuten työssäoppimispaikat, harjoitteluyritysten taustayritykset, työnantajat ja yhteistyöviranomaiset ja järjestöt. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla itsearvioinnilla kyselyillä kehittämiskeskusteluilla. Syksyisin laaditaan opetussuunnitelman ja opetuksen lukuvuosittaiset kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmassa määritetään kehittämiskohteet, tavoitteet, toteuttamistavat sekä niiden seuranta ja arviointi. Opetussuunnitelman ja opetuksen arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa ja siinä noudatetaan Ammattiopisto Luovin suunnitelmia ja työohjeita.
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 13 (105) 6 Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi 6.1 Pakolliset tutkinnon osat 6.1.1 perusosaaminen 30 ov Ammattitaitovaatimukset Tietokoneen peruskäyttö ja tietojen hallinta sekä tietokoneen käyttöönoton hallinta Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia harjoitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön opastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukoineen osaa hyödyntää valmisohjelmia työsuorituksiensa raportointiin, sähkötarvikelistojen laatimiseen ja sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen osaa käyttää tietokonetta viestintävälineenä ja apuna tiedon hankinnassa. osaa ottaa huomioon tietoturvaan liittyvät asiat käyttäessään tietoverkkoja. Sähkötekniikan ja elektroniikan perusosaaminen Opiskelija / tutkinnon suorittaja tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait. osaa virtojen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä osaa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osaa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja osaa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä. osaa perusmittauksia tehdessään käyttää oikein yleismittaria, pihtivirtamittaria ja jännitteenkoetinta osaa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen oskilloskooppia tasa- ja vaihtosähköpiireistä osaa mittaamalla todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtosähköpiirin toimintaan osaa esittää magnetismin osuuden sähkölaitteiden, kuten generaattorin, moottorin, releen ja muuntajan, toimintaan osaa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. osaa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtokulman mittaustuloksiin perustuen 1- ja 3- vaiheisten piirien ottaman sähkötehon tuntee elektroniikan analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet sekä niistä muodostuvat peruskytkennät. Osattavia analogisia peruskytkentöjä ovat puoli- ja kokoaaltotasasuuntaus, jänniteregulaattori ja transistorin käyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskomponentteihin liittyen tulee osata porttipiirien ja kiikkujen käyttö. osaa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja osaa liittää ja irrottaa juottamalla komponentteja piirilevyyn ja johtimia liittimiin ottaen huomioon ESD -suojauksen (electro static discharge). osaa mitata analogisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja normaaleilla mittalaitteilla sekä osaa arvioida saamiaan mittaustuloksia. osaa selvittää valmiiden piirikaavioiden avulla kytkentöjen toimintaa. Käsityökalujen käyttö, sähköalan puu-, metalli- ja muovityöt Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa valita työkalunsa käyttötarkoituksen mukaan ja käyttää niitä oikein. osaa huoltaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnossa. osaa käyttää työkaluja vahingoittamatta niitä, käsiteltävää kohdetta, itseään tai muita.
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 14 (105) osaa valita tarkoituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnoille. osaa valmistaa puusta, metalleista tai muoveista yksinkertaisia suoja- ja kiinnitystarvikkeita. osaa valita ja käyttää työssään tarkoituksenmukaisia raaka-aineita, työstää niitä ja noudattaa niiden käsittelyohjeita. osaa liittää teräskappaleita toisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitoksilla käyttäen oikein kone- ja levyruuveja sekä karaniittejä. osaa liittää puukappaleita toisiinsa naula- ja ruuviliitoksilla tai liimaamalla. osaa valita kiinnitystavan kiinnitettävän kalusteen ja kiinnityskohteen ominaisuuksien mukaan siten, että kiinnityksestä tulee luotettava. osaa tulkita koneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kokoonpanopiirustukset osaa piirtää käsin ja tietokoneella jotain suunnitteluohjelmistoa hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannot mitoituksineen ja mittakaavoineen. osaa mitata ja mitoittaa sekä valita sopivimman mittaustyökalun kulloinkin tarvitsemaansa kohteeseen Työturvallisuuden, sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta Opiskelija / tutkinnon suorittaja suorittaa hyväksytysti Suomen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin. suorittaa hyväksytysti Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin. suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille tarkoitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen. suorittaa hyväksytysti SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen opiskelija tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranomaisen (Tukes) ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset tuntee alan keskeiset tietolähteet ja osaa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen kohdetietojen avulla osaa käyttää henkilökorttia YSE 98 mukaisesti osaa käyttää asianmukaista työvaatetusta, josta ei aiheudu työssä vaaraa Sähköasennusmateriaalien tunteminen ja käyttö Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa tehdä jännitteettömänä tehtävät käyttöönottotarkastukset tekemiinsä asennuksiin sekä dokumentoida ne. Tehdessään asennuksia opiskelija osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää tietolähteitä kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt) tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet. osaa valita sopivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tiloihin laitteissa olevien merkintöjen perusteella ottaen huomioon tilan sähkölaitteille asettamat vaatimukset esim. sähkölaitteiden kotelointiluokat
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 15 (105) osaa tehdä tarvittavat mittaukset ja aistinvaraiset tarkastukset esim. koteloinnin ja kaapeleiden kiinnitysten osalta sähkölaitteiden korjausten yhteydessä osaa tulkita ja piirtää sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaavioita osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia. osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kumulatiivisesti kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valitsee ohjattuna valitsee tilanteeseen valitsee tilanteeseen tilanteeseen sopivan tarkoituksenmukaisen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet työmenetelmän ja välineet työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen hyväksyttävän lopputuloksen taloudellisen ja saamiseksi saamiseksi. laadukkaan lopputuloksen tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti arvioi ohjattuna omaa työtään. - työskentelee välttäen turhaa hävikkiä selviytyy työtehtävästä oma-aloitteisesti toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti saamiseksi. selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen - pyrkii työskentelyssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen - työskentelee kustannusja materiaalitehokkaasti AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖLLÄ ARVIOIDAAN TYÖPROSESSIN HALLINTAA SILTÄ OSIN, KUIN SE LIITTYY PERUSSÄHKÖASENNUSTEN TEKEMISEEN JA NIIHIN LIITTYVIEN PIIRUSTUSTEN LUKEMISEEN Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ohjeiden mukaisesti arvioi valitsemiensa työmenetelmien soveltuvuutta työn edetessä sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 16 (105) Työvälineiden ja materiaalin hallinta käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna - valitsee ja käyttää tarvikkeita ja materiaaleja annettujen dokumenttien ja ohjeiden mukaan käyttää ja huoltaa työvälineitä omaaloitteisesti ohjeiden mukaisesti käyttää tarvikkeita ja materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla. valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet käyttää tarvikkeita ja materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti ottaen materiaali- ja energiatehokkuuden AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖLLÄ ARVIOIDAAN TYÖMENETELMIEN, -VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTAA SILTÄ OSIN, KUIN SE LIITTYY PERUSSÄHKÖASENNUSTEN TEKEMISEEN JA NIIHIN LIITTYVIEN PIIRUSTUSTEN LUKEMISEEN Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta NÄYTTÖ Piirustusten tulkitseminen Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen NÄYTTÖ Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmien ja kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit - osaa ohjattuna etsiä ja käyttää työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää sen ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. paikantaa sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmista ja kaavioista eri komponentit - osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. hyödyntää työssään sähkö- ja/tai automaatio suunnitelmia ja kaavioita - osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta sekä tehdä johtopäätöksiä Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä tarvitsee ohjausta tavallisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuissa ottaa vastuun oman toimintansa turvallisuudesta noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet selviytyy tavallisimmista ongelmatilanteista oppimateriaaleja ja ohjekirjoja hyödyntäen. - työskentelee omatoimisesti ja varmistaa tarvittaessa valintansa ohjaajalta kehittää toimintaansa turvallisemmaksi havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön selviytyy itsenäisesti yllättävistäkin ongelmatilanteista. - työskentelee innovatiivisesti ja uutta luovasti ottaen ympäristön odotukset huomioon
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 17 (105) Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka NÄYTTÖ - toimii ohjattuna työryhmän jäsenenä tai ammattihenkilön työparina. - tekee annetut tehtävät loppuun tai ilmoittaa ja selvittää, miksi työ on jäänyt kesken - käyttäytyy asiallisesti ja noudattaa työaikoja - toimii työryhmän aktiivisena jäsenenä ja sopeutuu työyhteisöön - kykenee yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa. - käyttäytyy hyvien käyttäytymistapojen mukaan - toimii innovatiivisesti ja sopeutuu luontevasti työyhteisöön ja tukee sen toimintaa - on yhteistyökykyinen ja halukas yhteistyöhön ympäristönsä ja sidosryhmiensä kanssa - neuvottelee mahdollisista poikkeamista. Opintojen tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja arviointi Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukauttaminen tehdään yksilöllisesti ja kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa noudattaen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja automaatioasennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin sähkö- ja automaatioasennustyömaaoloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. a) Ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan vähintään työprosessin hallinta siltä osin kuin se liittyy perussähköasennusten tekemiseen ja niihin liittyvien piirustusten lukemiseen. työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallintaa siltä osin kuin se liittyy perussähköasennusten tekemiseen ja niihin liittyvien piirustusten lukemiseen.. työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen sekä ammattietiikka Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen näyttösuunnitelma, jossa määritetään näytön toteutus, arviointi ja arvioijat. b) Muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, työtehtävien, työkansioiden tai havainnoinnin avulla. Arvosanan muodostuminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja tarvittaessa muun näytön perusteella arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettajat. Osaamisen tunnustamisessa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 30 ov korvaa perustutkinnon perusteet 30 ov tutkinnon osan.
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 18 (105) 6.1.2 automaatioasennukset 20 ov Ammattitaitovaatimukset A) Sähköasennustekniset työt automaatioasennusten työsuunnitelmien käyttö ja soveltaminen Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa käyttää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeita ja ymmärtää niiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, asennusten ja laitteiden käytön ja elinkaaren kannalta. kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa. osaa selvittää asennuskohteen dokumenteista tilaluokat, laitteiden kotelointiluokat ja asennuspaikat osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään osaa määritellä työssä tarvittavat telineet ja nostolaitteet työturvallisuuslain vaatimusten mukaan, sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja suojeluvälineet. Putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennuslämpötilat. osaa asentaa sähkö- ja automaatiopiirustuksissa määritellyt kaapelireitit osaa asentaa ja kiinnittää kaapelit suunnitelmien mukaisesti kaapelireiteille. osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja asiakaspalvelun sekä toimia kustannustehokkaasti. osaa asentaa maadoitus- ja potentiaalitasausjohdotukset kytkentöineen niitä koskevien suunnitelmien mukaisesti. osaa toteuttaa kaapeloinnit häiriösuojausvaatimusten mukaisesti osaa asentaa ja kytkeä sähkösuunnitelman mukaiset valaistuksen ohjaus- ja pistorasiakalusteet sekä asennuksiin liittyvät jako-, haaroitus- ja valaisinpistorasiat. tietää yleisimmät energiasyötön ohjauksiin ja valvontoihin käytettävät kaapelit sekä väyläkaapelit ja tietää kyseisten kaapelien rakenteet sekä osaa asentaa niitä. osaa suojata kaapelit huomioiden asennusympäristöstä aiheutuvat vaatimukset osaa tehdä kaapelien kuorinta-, päättämis- ja kytkentätyöt sekä kaapelien merkintätyöt. osaa käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikoistyökaluja oikein ja turvallisesti Jakokeskusasennukset Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa asentaa sähkökeskukset erityyppisille asennusalustoille ja asennustiloihin, tehdä johdotukset keskuksiin kotelointiluokkaa heikentämättä ja mekaanisen suojauksen vaatimukset täyttäen ja kytkeä keskukseen liittyvät johtimet, johdot ja kaapelit. osaa tehdä tarvittavia lisäyksiä ja muutoksia kalustukseen ohjeiden mukaisesti sekä keskusasennuksiin liittyvät merkinnät. B) Teollisuuden kokoonpanotyöt Komponetti- ja kaapeliasennukset Opiskelija / tutkinnon suorittaja tuntee erityyppisten kokoonpanoteollisuuksien komponentit osaa valita yleisimmät asennusjohtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetolujuudet, taivutussäteet sekä asennus- ja käyttölämpötilat.
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 19 (105) osaa asentaa kokoonpanopiirustusten, pää- ja piirikaavioiden sekä kytkentätaulukoiden avulla oikeat kalusteet, kaapelireitti-, putkitus- ja kaapelimateriaalit ja muut kokoonpanoon liittyvät tarvikkeet. osaa asentaa ja kiinnittää johtimet ja kaapelit kaapelireitteihin suunnitelmien mukaan. osaa ottaa huomioon asennustöitä tehdessään taloudellisuuden ja asiakaspalvelun sekä toimia kustannustietoisesti. osaa mitoittaa, kuoria ja asentaa keskus ym. kokoonpanoon liittyvät johtimet Sähkömoottori- releohjaus ja logiikkaohjausasennukset Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa laatia pää- ja ohjausvirtakaavion 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöiseen moottorilähtöön osaa asentaa valmiiden kuvien avulla 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöisen moottorin osaa käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa ja sen ohjelmointiympäristöä 1-nopeus-, 2-nopeus-, suunnanvaihto-, Y/D-, pehmo- ja taajuusmuuttajakäyttöistä moottoria asentaessaan osaa käyttää ja kytkeä raja- ja lähestymiskytkimiä em. kytkentöjä tehdessään tuntee oikosulkumoottorin toimintaperiaatteen, rakenteen ja kytkennät tuntee moottorien mekaanisen asennuksen ja huollon. tietää moottorikäyttöjen tarvitseman ylikuormitus- ja oikosulku-suojauksen periaatteet ja osaa varmistaa suojalaitteiden sopivuuden ja säätää suojalaitteet oikein moottorin kilpiarvon ja kirjallisen apumateriaalin tietojen avulla Hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennukset Opiskelija / tutkinnon suorittaja tietää paineilman tuottamisen ja siirtämisen periaatteet ja ympäristövaikutukset. osaa peruskomponenttien, kuten ohjausventtiilin ja sylinterin rakenteet ja toiminta-periaatteet sekä niiden asennus-, säätö- ja ohjaustavat. osaa lukea hydrauliikka- ja pneumatiikkakaavioita osaa tehdä hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien asennus-, käyntiinajo-, huolto- ja korjaustehtäviä. osaa selvittää järjestelmän toimintatavan kaavioiden avulla. osaa kaavioista selvittää työliikeradat, säätöjen vaikutukset ja etsiä toimintahäiriöiden syitä vikatilanteissa ja tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä osaa tehdä venttiileihin liittyviä yksinkertaisia ohjauksia ja säätöjä, kuten toimisuunnan muutoksen. Sähköturvallisuusvaatimuksiin ja laatujärjestelmiin liittyvien julkaisujen käyttö ja soveltaminen Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa etsiä säädöksistä (lait, asetukset, ministeriöiden määräykset ja päätökset sekä standardit) alaa koskevia tietoja. osaa tulkita ja piirtää asennuspiirustuksia sekä pää- ja piirikaavioita osaa tulkita kokoonpanopiirustuksia sekä keskusten kojeluetteloita sekä lisätä niihin työn aikana syntyneet mahdolliset muutokset osaa käyttää myös voimassaolevien määräysten ja standardien (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 2:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen. tuntee laatujärjestelmien tarkoituksen ja periaatteen. osaa toimia sähköturvallisuustoimintaohjeen mukaisesti kuten esim. sähköalan ammatilliseen koulutukseen Henkilö- ja Yritysarviointi SETI Oy:n julkaiseman sähköturvallisuustoimintaohjeen mukaisesti
Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 20 (105) osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti Asennusten varmentaminen ja käyttöönottotarkastaminen Opiskelija / tutkinnon suorittaja tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen koko asennustyön aikana ennen asennustöiden tilaajalle luovuttamista osaa tehdä SFS 6000 standardin mukaisen käyttöönottotarkastuksen osaa täyttää kohdetta varten laaditut käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja lisätä asennuspiirustuksiin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutokset. osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen Sähkökäyttöisten pienkoneiden korjaaminen Opiskelija / tutkinnon suorittaja osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kumulatiivisesti kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta NÄYTTÖ Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Tuloksellinen ja taloudellinen toiminta (yrittäjyys) Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valitsee ohjattuna tilanteeseen sopivan työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti arvioi ohjattuna omaa työtään. - työskentelee välttäen turhaa hävikkiä valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän ja välineet hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä oma-aloitteisesti toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän ja välineet taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi. selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi arvioi omaa työtään. arvioi omaa työtään laatuvaatimuksiin perustuen - pyrkii työskentelyssään kustannus- ja materiaalitehokkuuteen - työskentelee kustannusja materiaalitehokkaasti