Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab. styrelsemedlem/ hallituksen jäsen. p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen

25

t Alf Stenvik Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Göran Backstedt Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Tuula Loikkanen u Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Oy Perhonjoki Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja Stig Holm u Oy Katternö Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Sven-Oskar Stenbäck u Oy Katternö Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Ole Vikström Oy Katternö Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Stefan Storholm Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab vd/toimitusjohtaja Jan-Erik Frostdahl u Oy Herrfors Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja Jouko Kivioja u Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Holger Hemming u Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen t Peter Boström Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab ordförande/ puheenjohtaja t Gösta Willman Oy Katternö Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja p Alpo Salonen Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen p Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen p Tony Eklund Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem/ hallituksen jäsen Grafisk form: Wiizart Tryck: Forsberg-Rahkola, 26 Fotograf: Bildström/Mats Sandström Övriga bilder: PVO s bildarkiv, TVO s bildarkiv, WinWind, Katternös arkiv Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg-Rahkola, 26 Valokuvaaja: Bildström/Mats Sandström Muut kuvat: PVO:n kuva-arkisto, TVO:n kuva-arkisto, WinWind, Katternön arkisto OY KATTERNÖ AB VERKSAMHETSBERÄTTELSE OCH BOKSLUT 25 Styrelsemedlemmarna 25.................... 2 Kyoto tidsåldern Verkställande direktörens överrikt........... 4 Verksamhetsområde, karta.................... 6 Katternögruppen............................. 7 Energimarknadsöversikt...................... 8 Verksamheten 25.......................... 11 Katternö anskaffning och produktion av el och fjärrvärme....................... 12 Herrfors överförings- och distributionsverksamhet.............................. 14 Elanvändning, elmarknaden och elhandel....... 16 Katternökoncernen och miljön................ 18 Jubileumsåret.............................. 2 Oy Katternö Ab koncernen Styrelsens verksamhetsberättelse........... 23 Koncernresultaträkning................... 25 Koncernbalans........................... 26 Oy Katternö Ab moderbolaget Resultaträkning.......................... 27 Balans................................... 28 Revisionsberättelse....................... 29 Oy Herrfors Ab Styrelsens verksamhetsberättelse........... 3 Resultaträkning.......................... 32 Balans................................... 33 Nätverksamheten, resultaträkning.......... 34 Nätverksamheten, balans.................. 35 Övrig elaffärsverksamhet, resultaträkning... 36 Övrig elaffärsverksamhet, balans........... 37 Revisionsberättelse....................... 38 Oy Perhonjoki Ab Styrelsens verksamhetsberättelse........... 39 Resultaträkning.......................... 41 Balans................................... 42 Revionsberättelse......................... 43 OY KATTERNÖ AB TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 25 Hallitusten jäsenet 25....................... 2 Kioton aikakausi Toimitusjohtajan katsaus................... 5 Toiminta-alue, kartta......................... 6 Katternö-ryhmä.............................. 7 Energiamarkkinakatsaus...................... 9 Toiminta 25.............................. 11 Katternön sähkö- ja kaukolämpöhankinta ja tuotanto...................... 13 Herrforsin verkkotoiminta................... 15 Sähkönkäyttö, sähkömarkkinat ja sähkökauppa. 17 Katternö konserni ja ympäristö............... 19 Juhlavuosi................................. 2 Oy Katternö Ab konserni Hallituksen toimintakertomus............. 24 Konsernituloslaskelma.................... 24 Konsernitase............................. 26 Oy Katternö Ab emoyhtiö Tuloslaskelma............................ 27 Tase.................................... 28 Tilintarkastuskertomus................... 29 Oy Herrfors Ab Hallituksen toimintakertomus............. 31 Tuloslaskelma............................ 32 Tase.................................... 33 Verkkotoiminta, tuloslaskelma............. 34 Verkkotoiminta, tase...................... 35 Muu sähköliiketoiminta, tuloslaskelma...... 36 Muu sähköliiketoiminta, tase............... 37 Tilintarkastuskertomus................... 38 Oy Perhonjoki Ab Hallituksen toimintakertomus 24......... 4 Tuloslaskelma............................ 41 Tase.................................... 42 Tilintarkastuskertomus................... 43 2 3

Stefan Storholm Vi är då inne i Kyoto-tidsåldern i och med att 25 var första verksamhetsåret för den försöksperiod, som EU tidigare fattat beslut om. Detta innebär att utsläppen av koldioxid, som uppkommer vid förbränning av kolhaltiga bränslen i våra kraftverk, begränsas. Tilläggsutsläpp måste skötas med köpta rättigheter. De olika prognoserna på kommande koldioxidpriser varierade mellan 5 och 1 euro per ton koldioxid. Tyvärr visade det sig att när verksamheten väl kom i gång 25 steg priserna snabbt till mellan 2 och 3 euro. Omräknat som kostnad per megawattimme ( MWh ) el producerat med torv- eller kolbränsle, motsvarar det ett tilläggspris på 18 25 euro/mwh. Detta medförde att börspriset för Finland under året steg med hela 6 %. EU:s försök att stävja växthuseffekten är i och för sig helt lovvärt. Men när EU ensidigt inlett koldioxidbegränsningar före den egentliga Kyoto-perioden, som börjar först 28, försämrar man samtidigt konkurrenskraften för speciellt den energiintensiva industrin. När kostnaderna för koldioxid helt slår igenom på elpriset, kan det leda till en fördubbling av kostnaderna för el redan nästa år jämfört med priserna före koldioxidbegrämnsningarna. Det säger sig självt att konkurrenter utanför EU utan denna kostnadsökning får en kännbar konkurrensfördel Här är det dock skäl att betona att ingen helhetsbalans för Europa ännu föreligger. Ifall det mot förväntan skulle finnas ett totalt överskott på koldioxidrättigheter kan prisbilden helt förändras. Om endast drygt halva kostnaderna för koldioxid överförts på börspriset 25, har motsvarande kostnadsöverföring till slutkonsumenterna varit ännu långsammare. Kostnadsökning för hushållen var i medeltal måttliga 3 %. En kännbar prisförhöjning är således att vänta under 26. En annan fråga som också varit speciellt aktuell under året är leveranssäkerheten för el under förbrukningstoppar. Det överskott på produktionskapacitet, som fanns från monopoltiden är sedan länge uppätet av ökad förbrukning. Redan nu lider Sverige och Finland av ett stort effektunderskott. Enligt vårt stamnätsbolag Fingrid uppgår underskottet för Finlands del redan till 1 15 MW som nu täcks med import. Det vore synnerligen oansvarigt att genom ökad import göra Finland ännu mera beroende av våra grannländers egen produktion. Den överskottskraft som kunde importeras från Ryssland eller Tyskland under varmare perioder behövs i egna landet under kalla vinterdagar. Det som behövs är mera egen produktionskapacitet, som också är tillgänglig under våra förbrukningstoppar. Vår slutsats av den energi- och miljöstrategi som regeringen presenterade 25, är att vi måste satsa på förnyelsebara energikällor och kärnkraft för att kunna uppfylla våra Kyoto-åtaganden. I Alholmens Kraft kunde vi redan nu tredubbla användningen av biobränslen, men tyvärr är tillgången begränsad så länge vi avstår från att bränna massaved av nationalekonomiska skäl. Möjlig utbyggnad av vatten- och vindkraft är likaså begränsad, medan torv fortsättningsvis klassas som fossilt bränsle. Våra Kyoto-åtaganden tvingar oss således mer eller mindre till att satsa på mera kärnkraft. Katternökoncernen 25 var det femtio år sen grundarna träffade en överenskommelse om att bilda elenergianskaffningsbolaget Katternö. Detta ihågkoms med en historik, ett minnesmärke över Katternös grundare Paul Hallvar samt olika evenemang för kunder, ägare och samarbetspartners I enlighet med sin långsiktiga strategi fortsatte Katternökoncernen satsningarna i egen produktion. Koncernens produktionsbolag Perhonjoki fick under året tillgång till ca 26 MW ny effekt bestående av norsk vattenkraft via Etelä-Pohjanmaan Voima Oy samt vind- och kondenskraft via Pohjolan Voima Oy. Samtidigt upphörde PVO:s importavtal med Ryssland. Ansökan om fortsatt reglertillstånd för Kaitfors vattenkraftverk utarbetades under året, likaså togs på hösten en fisketrappa ibruk vid samma krafttverk Utbyggnaden och förbättringen av distributionsnätet fortsatte planenligt. Av de större satsningarna kan nämnas förnyandet av 11 kv- ledningen mellan Alholmen och Jakobstad. I slutet av året köptes av Fingrid 64 km stamledning mellan Katternö i Pedersöre och Lotlax i Vörå. Dessa satsningar förstärker koncernens regionnät och och därmed också leveranstryggheten för våra kunder. Omsättningen under verksamhetsåret 25 steg till 54,6 milj. euro, en ökning med 12,3 % jämfört med året förut. Resultatet före extraordinära poster uppgick till 6,3 milj. euro, en minskning med 17 % jämfört med tidigare år. Försämringen av resultatet härrör främst från dyrare anskaffning som inte i samma takt överförts på slutkunderna. Avkastningen på eget kapital var 8,9 % och koncernens soliditet 59,2 %. Här är det skäl att notera att produktionsbolaget Perhonjoki levererar ström till ägarna till självkostnadspris och således inte eftersträvar vinst. Framtidsutsikter Katternös strategi att satsa på vertikal integration dvs egen produktion, överföring och distribution samt motiverad personal har visat sig framgångsrik. I Alholmens Kraft har vi ännu en outnyttjad potential för mera biobränsle. När nya kärnkrafverket i Olkiluoto kommer i produktion 29 får vi ytterligare tillgång till koldioxidfri kraft. Vi ser därför med stor tillförsikt på framtiden. Jag vill slutligen rikta ett varmt tack till våra kunder för visat förtroende som bl.a bekräftas av vår stora, lokala marknadsandel. Likaså vill jag tacka våra ägare för ett givande samarbete och vår personal för ett välutfört arbete. ª Olemme nyt Kioto-aikakaudessa, vuosi 25 oli ensimmäinen toimintakausi. Tästä EU:n päättämästä koeajasta. Tavoitteena on rajoittaa hiilidioksidipäästöjä joita syntyy muun muassa, kun voimalaitoksissamme käytetään hiilipitoisia polttoaineita ja mahdolliset lisäpäästöt on hoidettava ostetuilla päästöoikeuksilla. Erilaiset ennusteet tulevista hiilidioksidipäästöoikeuksien (EUA) hinnoista vaihtelivat 5 ja 1 euron välillä per päästöoikeustonni. Kun päästöoikeus vuonna 25 käynnistyi, nousivat hinnat valitettavan nopeasti 2:een ja jopa 3:een euroon. Kun tämä lasketaan kustannuksina per megawattitunti (MWh) sähköä tuotettuna turve- tai hiilipolttoaineella, vastaa lisäkustannus 18 25 euro/mwh. Tämä aiheutti sen että pörssihinnat Suomessa vuoden aikana nousivat 6 %. EU:n yritys rajoittaa kasvihuoneilmiötä on sinänsä arvostettavaa. Mutta kun EU yksipuolisesti aloitti hiilidioksidirajoitukset ennen varsinaista vasta 28 alkavaa Kioto-aikaa, huonontaa tämä samanaikaisesti kilpailukykyä erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa. Koska hiilidioksidi kustannukset kokonaisuudessaan rasittavat sähkön hintaa, voi tämä johtaa kustannusten kaksinkertaistumiseen sähkön osalta jo ensi vuonna verrattuna hintoihin ennen hiilidioksidipäästöjen rajoitusta. Itsestään selvää on, että EU:n ulkopuolella kustannuslisällä on tuntuva kilpailuetu. Tässä on kuitenkin syytä painottaa, ettei ole vielä olemassa kokonaistasetta koskien Euroopan hiilidioksidipäästöjä, mikäli tämä kokonaistase vastoin odotuksia olisi ylijäämäinen, voisi tämä hintakehitys täsin muuttua. Mikäli ainoastaan runsas puolet hiilidioksidikustannuksista siirtyi sähkön pörssihintoihin 25, on vastaava kustannussiirto loppuasiakkaalle ollut vieläkin hitaampaa. Kustannuslisä talouksille on ollut keskimäärin kohtuulliset 3 %. Tästä johtuen on tuntuva hinnankorotus odotettavissa vuoden 26 aikana. Toinen ajankohtainen seikka vuoden aikana on ollut sähkön toimitusvarmuus. Se tuotantokapasiteetin ylimäärä mitä oli olemassa monopolin aikana, on jo ajat sitten kulutettu lisääntyneeseen kulutukseen. Tällä hetkelläkin Ruotsi ja Suomi kärsivät suuresta tehovajeesta. Kantaverkkoyhtiömme Fingridin mukaan nyt tuonnilla korvattava alijäämä on Suomen osalta jo 1 15 MW. Olisi vastuutonta tehdä Suomi vielä enemmän riippuvaksi naapurimaiden omasta tuotannosta. Ylituotanto Venäjällä ja Saksassa voitaisiin tuoda meille lämpimien jaksojen aikana, mutta tarvitaan kuitenkin näissä maissa kylminä talvipäivinä. Tarvitsemme enemmän omaa tuotantokapasiteettiä, joka on myös käytettävissämme kulutushuippuina. Johtopäätöksemme maamme hallituksen vuonna 25 esitellystä energia- ja ympäristöstrategiasta on, että meidän tulee panostaa uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan, jotta voisimme täyttää Kioton-vaatimukset. Alholmens Kraftilla voisimme jo nyt kolminkertaistaa biopolttoaineen käytön, mutta valitettavasti sen saanti on rajoitettua niin kauan kuin me pidättäydymme kansantaloudellisista syistä massapuun poltosta. Mahdollinen vesi ja tuulivoiman lisärakentaminen on yhtä rajoitettua, kun taas turve edelleen luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Kioto-sopimuksemme pakottaa meidät yhä enemmän panostamaan ydinvoimaan. Katternö-konserni Vuosi 25 oli emoyhtiön viideskymmenes toimintavuosi. Tätä juhlistettiin mm. historiikillä ja Katternö ryhmän perustajan Paul Hallvarin muistomerkillä. Lisäksi järjestettiin tapahtumia asiakkaille, omistajille ja Yhteistyökumppaneille. Pitkäaikaisen strategiansa mukaisesti jatkoi Katternö-konserni investointejaan omaan tuotantoonsa. Konsernin tuotantoyhtiö Perhonjoki sai käytettäväkseen vuoden aikana n. 26 MW uutta tehoa, joka koostui Norjan vesivoimasta EPV:ltä sekä tuuli- ja lauhdevoimasta PVO:lta. PVO:n tuontisopimus Venäjältä päättyi. Kaitforsin vesivoimalalla jatkettiin ympäristö- ja säännöstelyluvan uusintahakemuksen valmistelua sekä kalaporras otettiin käyttöön. Jakeluverkon rakentaminen ja kunnostaminen jatkui suunnitelmien mukaisesti. Suurimmista investoinneista voidaan mainita 11 kv-johdon uusiminen Alholman ja Pietarsaaren välillä. Vuoden lopulla ostettiin Fingridiltä kantaverkon osa välillä Pedersören Katternö ja Vöyrin Lotlax. Nämä panostukset vahvistavat konsernin alueverkkoa ja täten myös toimitusvarmuuttamme asiakkaillemme. Liikevaihto vuoden 25 aikana kasvoi 54,6 milj.euroon, kasvua oli 12,3 % verrattuna viime vuoteen. Tulos ennen satunnaisia eriä nousi 6,3 milj.euroon, joka oli 17 % vähemmän kuin viime vuonna. Tuloksen laskuun vaikuttaa lähinnä hankinnan kallistuminen, jota kuitenkaan ei ole täysin siirretty loppuasiakkaille. Oman pääoman tuotto oli 8,9 % ja konsernin omavaraisuusaste 59,2 %. Tässä on syytä todeta, että tuotantoyhtiö Perhonjoki toimittaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan ja ei täten tavoittele voittoa. Tulevaisuuden näkymät Katternön strategia panostaa motivoituneen henkilökunnan avulla kokonaisuuden hallintaan ts. omaan tuotantoon, siirtoon ja jakeluun, on osoittautunut menestyksekkääksi. Alholmens Kraftissa on vielä käyttämätöntä biopolttoainepotentiaalia. Kun Olkiluodon uusi ydinvoimala aloittaa tuotantonsa vuonna 29, saamme vielä lisää hiilidioksiditonta voimaa. Katsomme siksi tulevaisuuteemme suurella luottamuksella. Suuri paikallinen markkianosuutemme kertoo asiakkaidemme luottamuksesta yhtiötämme kohtaan. Haluan lopuksi lämpimästi kiittää asiakkaitamme tästä luottamuksesta. Samoin haluan kiittää omistajiamme antoisasta yhteistyöstä ja henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. ª 4 5

Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Faktaruta: Katternökoncernen består av Moderbolag Oy Katternö Ab Elanskaffning Dotterbolag Oy Herrfors Ab El- och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab Elproduktion Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy Elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab El- och fjärrvärmeproduktion Vieskan Voima Oy El- och fjärrvärmeproduktion Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Elproduktion Katternö moderbolaget ägs av Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Staden Jakobstad/Energiverket 4,32 % Jeppo Kraft Andelslag,4 % Korpelan Voima ky. 26,54 % Kronoby kommun/elverket 4,12 % Nykarleby stad/kraftverket 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % Kalajoki Tynkä KATTERNÖKONCERNEN KATTERNÖ-KONSERNI Vaasa Maxmo Maksamaa Kaitsor Munsala Oravais Oravainen Vörå Vöyri Alholmens Kraft Jakobstad Pietarsaari Nykarleby Uusikaarlepyy Kimo Larsmo Luoto Katternö Kiitola Jeppo Jepua Voltti Ventusneva Tegelbacken Kojola Kronoby Kruunupyy Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Mesilä Alaviirre Kälviä Kaitfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Lohtaja Himanka Kannus Ohenneva Kaustinen Veteli Korpela Ullava Alavieska Olmala Sievi Toholampi Halsua Teikkoperä Ylivieska Nivala Lestijärvi Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft och Vieskan Voima är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab, och Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som eldistribution och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternögruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Oy Herrfors Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Den återstående delen köps in från andra producenter i Finland främst via NordPool eller från utlandet. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Oy Herrfors Ab har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 56 personer. Katternö-konserni on keskikokoinen suomalainen, seutukunnallinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö-konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Alholmens Kraft ja Vieskan Voima. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkönja kaukolämmöntuotantoon pääosin tytäryhtiömme Oy Perhonjoki Ab:n kautta, ja Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin aluejakelun kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö-konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu eniten kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia viime kädessä meidät omistavat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelu tapahtuu pääasiassa omistajiemme sähkölaitosten sekä tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab:n kautta. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Loppuosan ostamme sähköpörssin kautta, joko Suomesta tai ulkomailta. Katternö-konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 56 henkilöä. Sänkiaho Alajärvi Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Lapua Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa Oulu Tietoruutu: Katternökonserniin kuuluvat Emoyhtiö Oy Katternö Ab Sähkönhankinta Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab Sähkön- ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab Sähkönhankinta Osuuksia muissa yht. Pohjolan Voima Oy Sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab Sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Vieskan Voima Oy Sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Sähköntuotanto Katternö emoyhtiön omistajat Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Pietarsaari/Energialaitos 4,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta,4 % Korpelan Voima ky. 26,54 % Kruunupyyn kunta/sähkölaitos 4,12 % Uusikaarlepyy/Voimalaitos 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % 6 7

Antti Vilkuna ENERGIMARKNADSÖVERSIKT ENERGIAMARKKINAKATSAUS År 25 färgades av handeln med utsläppsrättigheter, vars verkliga eller beräknade kostnader genast påfördes produktionskostnaderna. Priset på utsläppsrättigheterna (EUA) steg under sommaren till över 3 /CO2ton för att sedan utjämnas i slutet av året till en nivå på 23 /CO2ton, detta förorsakade en märkbar minskning av den inhemska produktionen. Konsument- och partipriserna på el följde inte de förhöjda produktionskostnaderna, då det fanns tillräckligt med el på den ryska och den nordiska marknaden. Månadens medelpris på marknaden steg under året ca 1 /MWh. Under början av detta år har detta dock starkt förändrats och under de tre första månaderna steg priset med nästan 2 /MWh. Minuthandelsmarknaden väntar därför med oro på kommande prisutveckling. Produktion Förutom priset på utsläppsrättigheter var också biobränslenas och oljans pris höga under året. De förhöjda priserna för ovan nämnda bränslen samt naturgas väntas vara fortgående. Situationen förstärks även för biobränslenas del i och med att ihopsamlingen och transporten av dessa är mycket beroende av dieseloljans pris. Priset på stenkol samt de därtill hörande kostnaderna för sjöfrakten sjönk under året när Kinas situation stabiliserats, men dock märkbart mindre än vad de borde ha gjort, för att man skulle ha täckt kostnaderna för utsläppshandeln. De inhemska kondenskraftverken producerade endast hälften av fjolårets energimängd. Kärnkraftverken i Norden fungerade störningsfritt. Import Importen av el förändrades radikalt från år 24, då vi fram till november exporterade el till Sverige. Under det gångna året utgjorde elimporten en femtedel av hela landets elkonsumtion. I samband med anskaffningen av nya kabelförbindelser började en offentlig diskussion angående självförsörjningen i vårt land. Även upprätthållandet av de för självförsörjningen så viktiga oljekondenskraftverken, noterades till slut av statsmakten. Utsläppshandel Målet för utsläppshandeln är att på marknadens villkor styra investeringarna och driften till produktionsformer med mindre koldioxidutsläpp. Den påbörjade utsläppshandeln tycks fungera enligt marknadsvillkoren, såsom branschen väntade sig. Dessa marknadsvillkor tycks dock inte falla dem som skapat systemet i smaken. Därför har man för inhemska aktörer, som tack för att de riktat in sig på rätt sak redan i ett tidigare skede, tänkt ut s.k. Windfall-skatter. I och med att handeln med utsläppsrättigheter enligt nuvande modell fastställts till ett värde i euro har vi under det gångna året fått bevis på att utsläppen på utsläppshandelsområdena kommer att minska. Priset för detta är dock, att EU områdenas industrier flyttar till länder med billigare kostnadsnivå, där det inte finns tilläggskostnader förorsakade av handeln med utsläppsrättigheter. Samtidigt sker denna industris produktion av energi med sämre nyttjningsgrad i kraftverk med större utsläpp än i det väl övervakade EU-området. Slutresultatet torde miljömässigt vara sämre. Fjärrvärme Det gångna året var, förutom våren, varmare än i medeltal. Utbyggnaden av fjärrvärmen har kraftigt fortsatt i vårt land, vilket i sig berättar att oljepriset stigit snabbare än fjärrvärmepriset, även om eldningsoljan inte är belagd med utsläppskostnader eller motsvarande pålagor. Nätverksamheten och regleringen Den nya elmarknadslagen förorsakade vid årsskiftet 25/26 förändringar i strukturen i många bolag i och med uppspjälkning av nätverksamheten- och el- /produktionsverksamheten för att undvika s.k. korssubventionering. Denna förändring är igen en gång ett utomordentligt bevis på Finlands försök att vara den bästa eleven i klassen. Branschens struktur Det skedde inga stora förändringar på marknaden i ägoförhållandena under år 25. Vissa sammanslutningar befästes, men det största intresset väckte branschens största aktör Fortum Oyj:s övertagande Vuotta 25 väritti päästökauppa, jonka todelliset tai laskennalliset kustannukset siirtyivät heti tuotantokustannuksiin. Päästöoikeuden (EUA) hinnan kohoaminen kesän mennessä yli 3 / CO2tn ja siitä hinnan tasaantuminen loppuvuodeksi 23 /CO2tn tasolle aiheutti kotimaisen tuotannon huomattavan vähenemisen. Kuluttajahinnat ja tukkusähköhinnat eivät seuranneet kohonneita tuotantokustannuksia vastaavasti koska Venäjällä ja pohjoismaisilla markkinoilla oli sähköä riittävästi. Kuukauden keskihinta markkinoilla kohosi vuoden aikana noin 1 /MWh. Alkaneen vuoden aikana tämä tilanne on sittemmin voimakkaasti muuttunut ja kolmen ensimmäisen kuukauden aikana hinta onkin kohonnut lähes 2 /MWh. Vähittäismyyntimarkkinoilla oli odottava tunnelma. Tuotanto Päästökaupan lisäksi biopolttoaineiden ja öljyn hinta oli korkealla vuoden aikana. Molempien mainittujen polttoaineiden sekä maakaasun hinnan kohoamisen odotetaan olevan pysyvää. Biopolttoaineiden osalta tilannetta vahvistaa korjuun ja kuljetuksen kustannusten voimakas riippuvuus dieselöljyn hinnasta. Kivihiilen hinta sekä kivihiilen kustannuksiin oleellisesti liittyvät merirahtien hinnat laskivat vuoden aikana Kiinan tilanteen rauhoituttua, mutta huomattavasti vähemmän kuin mitä olisi pitänyt muuttua, jotta päästökaupan kustannukset olisi saatu katettua. Kotimaiset lauhdevoimalat tuottivatkin vain puolet siitä sähkömäärästä mitä edellisenä vuonna Ydinvoimalaitokset toimivat pohjoismaissa häiriöttä. Tuonti Sähkön tuontitilanne muuttui radikaalisti vuodesta 24, jolloin marraskuulle asti veimme sähköä Ruotsiin. Kuluneen vuoden aikana tuontisähkö muodosti viidenneksen koko maamme käyttämästä sähkömäärästä. Uusien kaapelihankkeiden myötä alkoi julkinen keskustelu maamme huoltovarmuudesta sekä näyttäisi jopa huoltovarmuusmielessä tärkeiden öljylauhdevoimaloiden ylläpito saavan lopultakin valtiovallan huomiota osakseen. Päästökauppa Päästökaupan tavoitteena on markkinaehtoisesti ohjata investointeja ja käyttöä vähemmän hiilidioksidia päästäviin tuotantomuotoihin. Alkanut päästökauppa näyttää toimivan markkinaehtoisesti, kuten toimiala odottikin sen toimivan. Tämä markkinaehtoisuus ei tunnu kuitenkaan olevan niiden tahojen mieleen, jotka ovat järjestelmän luoneet. Tähän on mietityy kotimaisia toimijoita kohtaan ns. Windfallveroja siitä hyvästä, että toimijat ovat keskittyneet oikeisiin asioihin jo aikaisemmin. Olemme kuluneen vuoden aikana saaneet todisteen siitä, että nykyisellä mallilla, kun päästöoikeudelle määräytyy selvä euromääräinen arvo, päästökauppa-alueen päästöt tulevat vähenemään. Hintana tästä on kuitenkin se, että EU:n alueen teollisuutta siirtyy halvemman kustannustason maihin joissa ei ole myöskään päästökaupan tuomaa lisäkustannusta. Samalla tämän teollisuuden tuottama energia tuotetaan jopa huonommalla hyötysuhteella suurempipäästöisissä laitoksissa kuin hyvin valvotulla EU-alueella. Lopputulos lienee ympäristön kannalta huonompi. Kaukolämpö Kulunut vuosi oli kevättä lukuunottamatta normaalivuotta lämpimämpi. Kaukolämpörakentaminen on jatkunut maassamme vahvana joka kertoo siitä, että öljylämmityksen hinta on kohonnut nopeammin kuin kaukolämmön hinta vaikka lämmityspolttoöljy ei olekaan päästökaupan tai sen kaltaisten rangaistustoimien kohteena. Verkkotoiminta ja regulointi Uusi sähkömarkkinalaki aiheutti vuoden 25/26 vaihteessa usealle yhtiölle yhtiön rakennemuutoksia ns eriyttämisen takia, jossa verkkotoiminnat siirretään eri yhtiöön erilleen myynti- ja tuotantotoiminnoista ristiinsubvention välttämiseksi. Tämä sähkömarkkinalain muutos on jälleen kerran erinomainen osoitus Suomen pyrkimyksestä olla paras poika luokallaan. Toimialan rakenne Vuoden 25 aikana ei tapahtunut markkinoilla suuria omistusjärjestelyitä. Eräät liittoumat vahvistui- 8 9

6 Koncernens omsättning Konsernin liikevaihto 1 EUR Koncernens rörelsevinst Konsernin liikevoitto 9 1 EUR 8 7 6 5 4 3 Eget kapital och dividendutdelning i moderbolaget Oma pääoma ja osingonjako emoyhtiössä 12 1 EUR 6 % 5 1 5 4 8 4 3 6 3 2 4 2 1 2 1 2 1 21 22 23 24 25 21 22 23 24 25 21 22 23 24 25 Eget kapital oma pääoma Dividend/eget kapital Osinko/oma pääoma Thomas Sandkulla av före detta Esbo El eller nuvarande EON Finland. I huvudstadsregionen diskuterade man också en fusion mellan Helsingfors Energi och Vanda Energi. En positiv utveckling under året var att alla energibranschens intresseorganisationer gick samman i Finsk Energiindustri rf. Detta ger branschen en möjlighet att bevaka branschens förmåner redan i föreberedelseskedet i EU-sammanhang. ª vat, mutta suurinta mielenkiintoa herätti alan suurimman toimijan Fortum Oyj:n hanke ottaa haltuun entinen Espoon Sähkö eli nykyinen EON Finland. Pääkaupunkiseudulla keskusteltiin myös Helsingin Energian ja Vantaan Energian välisestä fuusiosta. Positiivista toimialan kehitystä oli kuluneena vuonna tehty edunvalvontafuusio, jossa kaikki energia-alan etujärjestöt yhdistettiin Energiateollisuuden kyltin alle. Tämä tuo toimialalle mahdollisuuden valvoa toimialan etuja myös jo EU-laajuisissa valmisteluvaiheissa. ª 6 % 5 4 3 2 1 12 1 8 6 4 2 Koncernens soliditet Konsernin vakavaraisuus % 21 22 23 24 25 Koncernen konserni Avkastning på investerat kapital Sijoitetun pääoman tuotto 21 22 23 24 25 Koncern-gearing Konserni-gearing 8 % 7 6 VERKSAMHETEN 25 TOIMINTA 25 Katternö koncernen fortsatte att växa under verksamhetsåret 25. Omsättningen ökade med 12,3 % och uppgick till 54,6 miljoner euro (48,6). Elförsäljningen ökade med 7,1 % från 1 142 till 1 25 GWh. Även fjärrvärmeförsäljningen ökade från 229 till 24 GWh år 25. Koncernens rörelsevinst sjönk till 6,8 miljoner euro (8,1) och resultatet för år 25 till 4,7 miljoner euro (5,6). De faktorer som främst har bidragit till det försämrade resultatet är stigande kostnader för elanskaffningen samt lägre intäkter från elnätsverksamheten på grund av färre stora anslutningar. Till det lägre resultatet bidrar även dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab:s resultat i jämförelse med fjolåret. Oy Perhonjoki Ab fungerar enligt självkostnadsprincipen och eftersträvar därmed ingen vinst. Koncernens avkastning på eget kapital uppgick till 8,9 % (12,1%) och avkastningen på investerat kapital, inklusive leasingansvar, var 8,5% (1,9%). Koncernens räntebärande skuld uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 25,8 miljoner euro (24,2). Koncernens soliditet förbättrades och uppgick till 59,2% (56,4%). I de räntebärande skulderna och soliditeten är även beaktat koncernens leasingansvar. I jämförelse med föregående räkenskapsperiod har koncernens investeringar under räkenskapsperioden 25 varit betydligt lägre. Sammanlagt investerades 2, miljoner euro (11,) varav 1,6 miljoner investerades i eldistributions- och regionnätsverksamheten. Resterande delen har investerats i vattenkraftverksproduktionen,2 miljoner euro samt fjärrvärmedistributionen,1 miljoner euro. Därtill förvärvade dotterbolaget Oy Herrfors Ab, i slutet av december 25, 11 kv linjen mellan Småholm i Pedersöre och Lotlax i Vörå av stamnätsbolaget Fingrid. Köpet av linjen finansierades genom ett leasingarrangemang. Under räkenskapsperioden har i medeltal 56 personer (58) varit anställda i Katternö koncernens tjänst. ª Katternökonserni jatkui kasvuaan toimintavuoden 25 aikana. Liikevaihto kasvoi 12,3 %:lla ja oli 54,6 miljoona euroa (48,6) Sähkönmyynti kasvoi 7,1 %:lla 1 142 GWh:sta 1 25 GWh:iin. Myös kaukolämpömyynti kasvoi 229 GWh:sta 24 GWh:iin vuonna 25. Konsernin liikevoitto väheni 6,8 miljoonaan euroon (8,1) ja vuoden 25 tulos 4,7 miljoonaan euroon (5,6). Heikentyneen tulokseen eniten vaikuttavat tekijät ovat olleet kasvavat sähkönhankintakustannukset sekä sähköverkkotoiminnan alhaisemmat tuotot, suurien liittymien vähenemisestä johtuen. Heikentyneen tulokseen vaikuttaa myös tytäryhtiön Oy Perhonjoki Ab:n tulos verrattuna edelliseen vuoteen. Oy Perhonjoki Ab toimii omakustannusperiaatteella eikä näin ollen pyri voittoon. Konsernin oman pääoman tuotto oli 8,9 % (12,1 %) ja sijoitetun pääoman tuotto, sisältäen leasingvastuun, oli 8,5 % (1,9 %). Konsernin korkoa kantava velka oli tilikauden lopussa 25,8 miljoona euroa (24,2). Konsernin vakavaraisuutta parani ja oli 59,2 % (56,4 %). Konsernin leasingvastuu on myös huomioitu korkoa kantavissa veloissa ja vakavaraisuudessa. Konsernin investoinnit vuoden 25 aikana ovat olleet huomattavasti alhaisempia edelliseen tilikauteen verrattuna. Yhteensä investoitiin 2, miljoonan euron edestä (11,), josta 1,6 miljoona euroa investoitiin sähköjakelu- ja alueverkkotoimintaan. Loput on investoitu vesivoimatuotantoon,2 miljoona euroa ja kaukolämpöjakeluun,1 miljoona euroa. Tämän lisäksi tytäryhtiö Oy Herrfors Ab hankki joulukuun 25 lopussa 11 kv:n linjan välillä Småholm Pedersöressä ja Lotlax Vöyrissä kantaverkkoyhtiöltä Fingridiltä. Hanke rahoitettiin leasingjärjestelyllä. Tilikauden aikana konsernin palveluksessa oli keskimäärin 56 (58) henkilöä. ª 5 4 3 Oy Herrfors Ab erhöll hedersdiplom i Kauppalehtis och Balance Consulting Oy:s bokslutsklassi ficering. Bolaget erhöll också kreditering AAA för år 25. 2 1 21 22 23 24 25 Oy Herrfors Ab sai kunniakirjan Kauppalehden ja Balance Consulting Oy: n tilinpäätösluokituksessa. Yhtiölle myönnettiin Dun & Bradstreet:n luottoarvio AAA myös vuodelle 25. 1 11

KATTERNÖ ANSKAFFNING OCH PRODUKTION AV EL OCH FJÄRRVÄRME KATTERNÖN SÄHKÖ- JA KAUKOLÄMPÖ- HANKINTA JA TUOTANTO Ralf Bertula Katternökoncernen är regionens samlande aktör i energifrågor. Ett kraftbolag i dagens Finland måste inte nödvändigtvis vara en gigant på marknaden. Men det är viktigt med en viss kritisk massa. Under senare tid har elektriciteten övergått från att vara en självklar, levereranssäker och billig energinyttighet till en nyttighet som belastar miljön och som sådan kraftigt beskattas via den fria handeln med utsläppsrätter och elkraft. Vi och våra kunder har kunnat notera vikten av att vår självförsörjningsgrad är så hög som möjligt. Lejonparten av regionens elkraft- och fjärrvärmebehov produceras i Katternögruppens egna kraftverk och i de finländska kraftverk som vi är delägare i. Katternögruppen säkrar regionens elbehov genom egen produktion samt kompletterande anskaffning från NordPool och Nordic Energy Oy. Det långa leveranskontraktet med NordicEenergy upphör nästa år varför ansträngningarna att öka utsläppsfri produktion är välmotiverad. Prisriskerna med den fysiska marknadsenergin skyddas genom köp av elderivat. Under 25 påverkades koncernens produktion kraftigt av den osäkerhet som under årets inledning rådde gällande elmarknadens svar på den i början haltande utsläppshandeln. Detta ledde till att delar av produktionens utsläppsrätter ej användes i början av året utan ersättande spotel inköpes delvis i stället. Koncernens totala energianskaffning uppgick till 1 272 GWh el och 245 GWh värme. Koncernens produktion av el utgjorde 75 % och produktion av värme 98% av motsvarande behov. Moderbolagets baskraftavtal svarande för 9 % och resterande 15 % införskaffades från elmarknaden. Grön elproduktion Katternö ligger väl till när det gäller miljövänlig elproduktion. Vår elproduktionskapacitet består till stor del av sådana anläggningar där el kan produceras utan att orsaka koldioxidutsläpp dvs. produktion av grön elektricitet på ett småskaligt och miljövänligt sätt. Vi arbetar målmedvetet för att ytterligare höja andelen energi som produceras på ett miljövänligt sätt, bl.a. genom att öka andelen av biobränslen i Alholmens Kraft och genom att ta fram ett för avfallsproducenter konkurrenskraftigt sopförbränningskoncept i anslutning till Alholmens Kraft. Under verksamhetsåret tillkom i produktionspaletten en mindre andel i Rana vattenkraftverk i Norge. Egen lokal vattenkraftverk Katternökoncernen har sex mindre vattenkraftverk i Esse och Perho åar. Sammanlagt stod den lokala vattenkraftproduktionen under året för 47 MWh, eller 5 % av vår egen elproduktion. Vattenläget i åarna försvagades vartefter året framskred så att årsproduktionen minskade med 17 % jämfört med föregående år och blev 5 % under genomsnittsnivå. Elproduktion med lokala fjärrstyrda vattenkraftverk har stora fördelar. Miljöbelastning och driftskostnader är låga, dessutom sparar man på belastningen av och förlusterna i stamnätet eftersom produktion sker nära konsumtionen. Oy Perhonjoki Ab Kraftbolag sprider gärna sina risker genom att dela på investeringskostnaderna vid byggandet av nya kraftverk. Katternökoncernen är via sitt dotterbolag Oy Perhonjoki Ab delägare i olika typer av kraftverk som producerar energi med hjälp av olika bränslen. Vi äger bland annat andelar i biokraftverket Alholmens Kraft, kärnkraftverket i Olkiluoto, samt kolkraftverken i Vasa, Kristinestad, Björneborg och Kotka. Vi är också delägare i vattenkraftverken i Kemi-, Kumo- och Iijoki älvar, gaskraftverken i Nokia och Kotka, samt oljekraftverken i Vasa och Kristinestad. Delägare är vi också i åtta vindkraftverk belägna i Karleby, Oulunsalo och Kristinestad. Vi anser att det är viktigt att också utvärdera ny teknologi som kan spela en stor roll för framtidens energiförsörjning Sammanlagt stod våra kraftverksandelar under 25 för produktionen av 97 GWh, det vill säga 75 % av koncernens elanskaffning. Fjärrvärmeproduktion Under 24 producerade Katternökoncernen fjärrvärme vid Alholmens Kraft Ab:s och Vieskan Voima Oy:s värmekraftverk samt Herrfors värmepannor totalt 245 GWh. Noteras kan att Alholmens Kraft, tack vare fjärrvärmeproduktionen, kommer upp till en verkningsgrad på hela 9 %. Motsvarande siffra för Vieskan Voima Oy ligger på omkring 8 %. Av fjärrvärmeproduktionen levererades 158 GWh till Jakobstad medan 89 GWh distribuerades av dotterbolaget Herrfors till våra konsumenter i Ylivieska och Alavieska. ª 25 MW 2 15 1 5 Koncernens effektresurs Konsernin tehoresurssi 21 22 23 24 25 CO2-genererade CO2 generoiva 6 % Egen produktion Oma tuotanto Nordic Energy Oy-baskraft Nordic Energy Oy-perusvoima Koncernens eleffektresurs, typvis Konsernin sähkötehoresurssit, tyypittäin Grön kapacitet Vihreä kapasiteetti 32 % Övrig CO2-fri Muu CO2-vapaa 8 % Koncernens elproduktionskapacitet Konsernin sähkötuotantokapasiteetti PVO-andel PVO-osuus 37 % ViVo 3 % EPV-andel EPV-osuus 4 % Vatten Vesi 6 % AK-andel AK-osuus 5 % Fjärrvärmeutvecklingen i Jakobstad och Ylivieska Kaukolämmön kehitys Pietarsaaressa ja Ylivieskassa 16 GWh 14 12 1 Självförsörjningsgradens utveckling Omavaraisuusasteen kehitys % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 8 6 4 2 21 22 23 24 25 Jakobstad Pietarsaari Produktion för eget bruk Tuotanto omiin tarpeisiin Nordic Energy Oy-inköp Nordig Energy Oy-ostettu Ylivieska Katternökonserni on alueen kokoava toimija energia-asioissa. Voimayhtiö tämän päivän Suomessa ei välttämättä tarvitse olla markkinoiden gigantti, mutta tietty kriittinen massa on tärkeä. Viime aikoina sähkö on muuttunut itsestään selvästä, toimitusvarmasta ja halvasta energiahyödykkeestä välttämättömyyshyödykkeeksi, jota luontoa kuormittavana voimakkaasti verotetaan vapaassa päästöoikeus- ja sähkökaupassa. Meidän asiakkaamme ja me itse olemme voineet todeta, että on tärkeää että omavaraisuusasteemme on korkein mahdollinen. Valtaosa alueen sähkövoima- ja kaukolämpötarpeesta tuotetaan Katternöryhmän omissa voimalaitoksissa ja suomalaisissa voimalaitoksissa, joissa meillä on omistusosuuksia. Katternö ryhmä varmistaa alueen sähkönsaannin omalla tuotannollaan sekä lisähankinnalla NordPoolista ja Nordic Energy Oy:ltä. Pitkäaikainen hankintasopimus Nordic Energy Oy:n kanssa päättyy ensi vuonna, minkä takia pyrkimykset lisätä päästövapaata tuotantoa ovat hyvin perustellut. Energiamarkkinan hintariskit suojataan sähköderivaatteilla. Vuoden 25 alussa odotettiin sähkömarkkinoiden vastauksia alussa ontuvalle päästökaupalle ja tämä toi konsernin sähköntuotantoon voimakkaan epävarmuuden. Tämä johti siihen, että osaa tuotannon päästöoikeuksista jäi käyttämättä vuoden aikana ja tilalle ostettiin korvaavaa spottisähköä. Konsernin energiahankinta oli 1272 GWh sähköä ja 245 GWh lämpöä. Konsernin sähkötuotanto oli 75 % ja lämmöntuotanto 98 % vastaavasta tarpeesta. Emoyhtiön pohjavoimasopimus vastasi 9 %:sta ja loput 15 % hankittiin sähkömarkkinoilta. Vihreä sähköntuotanto Katternöllä on hyvä asema ympäristöystävällisessä sähköntuotannossa. Sähkötuotantokapasiteettimme perustuu suurimmalta osalta laitoksiin, jossa voidaan tuottaa hiilidioksiditonta sähköä, ts. vihreää sähköä ympäristöystävällisesti. Teemme määrätietoista työtä kasvattaaksemme ympäristöä vähemmän kuormittavalla tavalla tuotetun sähkön osuutta, muun muassa lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä Alholmens Kraftilla ja luomalla jätehuollolle kilpailukykyisen jätteidenpolttokonseptin Alholmens Kraftin yhteyteen. Toimintavuoden aikana tuotantopalettiin lisättiin myös pieni osuus Ranan voimalaitoksesta Norjassa. Oma paikallinen vesivoimatuotanto Katternökonsernilla on kuusi pienehköä vesivoimalaa Ähtävän- ja Perhonjoissa. Yhteensä paikalliset vesivoimalat tuottivat sähköä vuoden aikana 47 GWh, mikä on 5 % sähkötuotannostamme. Jokien vesitilanne heikkeni, joten vuosituotanto laski 17 %: lla verrattuna edelliseen vuoteen ja oli 5 % alle keskiarvon. Paikallisten, kaukokäytettyjen vesivoimaloiden sähköntuotannossa on merkittäviä etuja. Ympäristöön kohdistuva rasitus ja käyttökustannukset ovat alhaisia. Lisäksi säästetään kantaverkon kuormituksessa, koska tuotanto tapahtuu lähellä kulutusta. Oy Perhonjoki Ab Energiayhtiöt hajauttavat mielellään riskejään jakamalla uusien voimalaitosten investointikustannukset keskenään. Katternö-konserni on tytäryhtiönsä Oy Perhonjoki Ab:n kautta osakkaana monissa erityyppisissä voimalaitoksissa, jotka tuottavat sähköä erilaisia polttoaineita käyttäen. Omistamme osuuksia muun muassa Oy Alholmens Kraft Ab:n biovoimalasta, Olkiluodon ydinvoimasta sekä hiilivoimaloista Vaasassa, Kristiinankaupungissa, Porissa ja Kotkassa. Olemme myös osakkaina Kemin-, Kokemäen- ja Iijoen vesivoimaloissa, Nokian ja Kotkan kaasuvoimaloissa sekä Vaasan ja Kristiinankaupungin öljyvoimaloissa. Lisäksi olemme osakkaina kahdeksassa tuulivoimalassa Kokkolassa, Oulussa, Oulunsalossa ja Kristiinankaupungissa. Mielestämme on myös tärkeää arvioida uutta teknologiaa, jolla saattaa olla suuri merkitys tulevaisuuden energiahuollossa. Yhteensä osakkuutemme eri voimaloissa vuonna 25 vastasi 97 GWh:n tuotantoa ollen 75 prosenttia konsernin sähköhankinnasta. Kaukolämmöntuotanto Vuonna 25 Katternö-konserni tuotti yhteensä 245 GWh kaukolämpöä Oy Alholmens Kraft Ab:n ja Vieskan Voima Oy:n lämpövoimaloissa sekä Oy Herrfors Ab:n lämpökattiloissa. Todettakoon, että kaukolämpötuotannon ansiosta Oy Alholmens Kraft Ab:n kokonaishyötysuhde nousee 9 prosenttiin. Vieskan Voiman vastaava luku on 83 %. Kaukolämmön tuotannosta 158 GWh toimitettiin Pietarsaareen ja tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab jakeli 89 GWh asiakkaillemme Ylivieskassa ja Alavieskassa. ª 12 13

HERRFORS ÖVERFÖRINGS- OCH DISTRIBUTIONSVERKSAMHET HERRFORSIN VERKKOTOIMINTA Katternökoncernen har via sitt dotterbolag Oy Herrfors Ab koncession på eldistributionen inom sitt verksamhetsområde. Det är vår uppgift att se till att distributionsvägarna är i skick för att säkra elektricitetens tillgänglighet i nätet för våra kunder. På vårt område finns 14 44 konsumenter och ett mångfascetterat näringsliv; jordbrukare, småföretag, medelstora företag och storföretag inom ett stort antal branscher. Leveranssäkerhet och olika typer av nät Eldistributionen i regionen sker genom tre olika typer av nät: Fingrids nationella stamnät, Katternökoncernens regionnät och lokala distributionsnät. Stamnätet och regionnätet är trädsäkra, vilket innebär att linjerna skyddas av så breda skogsgator att träd inte kan falla på linorna. De lokala näten är en optimal kompromiss mellan kostnader, markanvändning och leveranssäkerhet. Det innebär att de är betydligt känsligare för störningar, vilket den svåra blötsnön senaste jul och nyårshelg inom vissa av bolagets distributionsområden alltför tydligt visade. Träd vid sidan om linjegatan tyngdes på otaliga ställen ned över linorna med distributionsstörning som följd. Med vår nätbyggnadspersonals insats normaliserades eldistributionen utan att någon kund fick ett för långt (>12 h) avbrott. Det är för distributörer en utmaning att så som lagstiftaren förutsätter driva distributionsverksamheten med lägre kostnader år efter år samtidigt som leveranssäkerheten kvarstår oförändrad eller så som kunderna förväntar sig förbättras. Eldistribution Antalet konsumenter fortsatte under året att öka. Även elanvändningen fortsatte att öka med 3 %. Bolagets nätbyggare kunde smidigt och med korta leveranstider bygga anslutningarna. Utöver byggandet av anslutningar investerades kraftigt i förstärkningar och ombyggnad av distributionsnätet. För att öka överföringsförmågan och elkvaliteten byggdes nya huvudlinjer i alla distributionsområden och nya fjärrmanövrerbara kopplingsställen i mellanspänningsnätet. Med fjärrstyrda kopplingar ute i mellanspänningsnätet kan störningars utbredning och verkningstid begränsas och felsökning underlättas. Även om säkerhet i arbetet med återkommande materialtest och skolning är grundpelare i linjebyggnationen så skedde i början av året en svår arbetsolycka vid en distributionsstörning när en av bolagets erfarna linjemontörer gravt invalidiserades. Han har under gångna året målmedvetet kämpat sig genom olika vårdinrättningar i olika delar av landet fram till en egen ny handikappanpassad bostad på hemorten. Distributionen har under året, bortsett från de nämnda svåra blötsnö-störningarna fungerat bra. Utveckling av bolagets 11 kv regionnät Som ett led i vår målsättning att bygga ut regionnätet för att ytterligare utveckla elförsörjningen i regionen har under året ledningen mellan Alholmen och Jakobstad förnyats och överföringskapaciteten flerfaldigats. I slutet av året övergick den del av Harjavaltaledningen som går genom Katternös verksamhetsområde mellan Vörå och Småholm i Pedersöre från stamnätsoperatören Fingrid till bolaget. Första driftåret för Katternö-Emet 11 kv ledningen förlöpte utan störningar och projektets efterarbeten och ersättningsförrättning slutfördes. Tillsammans med kraftproduktionen på Alholmen och tidigare anskaffade regionnätdelar skapar ovan nämnda ledningar en regional kraftekonomisk helhet med möjligheter för samdrift med EPA:s regionnät i söder. Regionnätets totala längd vid årsskiftet uppgick till 37 km. ª Oy Herrfors Ab Elkunder, kommunvis Sähköasiakkaat, kunnittain Ylivieska 48 % Alavieska 8 % Oy Herrfors Ab Elanvändning, kommunvis Sähkönkäyttö, kunnittain Ylivieska 42% Alavieska 6 % Terjärv Teerijärvi 1 % Pedersöre 13% Oravais, Maxmo Oravainen, Maksamaa 21% Terjärv Teerijärvi 27 % Pedersöre 14 % Oravais, Maxmo Oravainen, Maksamaa 11 % Oy Herrfors Ab distributionsnätanskaffning jakeluverkkohankinta 3 MW 25 2 15 1 5 21 22 23 24 25 Ylivieska, Alavieska distrikt Ylivieskan, Alavieskan alueet Oravais, Pedersöre, Terjärv distributionsområden Oravainen, Pedersöre, Teerijärvi jakelualueet 11 kv:s nätöverföring 11 KV:n siirto 1 GWh 8 6 4 2 21 22 23 24 25 Toiminta-alueellaan on Katternö-konsernin tytäryhtiöllä Oy Herrfors Ab:n sähkönjakelua koskeva toimilupa. Tehtävänämme on taata jakeluverkon kunto ja sähkön saatavuus verkossa. Alueellamme on 14 44 kuluttajaa ja monipuolinen elinkeinoelämä: maanviljelijöitä ja monien eri alojen pienyrityksiä samoin kuin keskisuuria ja suuria yrityksiä eri alueilla.. Toimintavarmuus ja erityyppisiä verkkoja Alueen sähkönjakelu tapahtuu kolmen erilaisen verkon kautta: Fingrid (maamme kantaverkko), Katternö- konsernin alueverkon ja paikallisten jakeluverkkojen kautta. Kantaverkko ja alueverkko ovat puiden kaatumiselta varmistettuja, mikä tarkoittaa käytännössä riittävän leveitä metsäkatuja linjojen sivuilla. Paikallisverkot ovat optimaalinen kompromissi kustannusten, maankäytön ja toimitusvarmuuden välillä. Tämä tarkoittaa, että ne ovat huomattavasti herkempiä häiriöille, kuten viime joulun ja uudenvuoden räntämyrskyt yhtiön eri jakelualueilla selvästi osoitti. Puut johtokatujen sivuilta painuivat lukemattomilla paikoilla johtojen päälle aiheuttaen jakeluhäiriöitä. Oman verkkorakennushenkilökunnan panoksella sähkönjakelu saatiin normalisoitua nopeasti ilman liian pitkiä (>12 h) sähkökatkoja. Sähkön jakelijalle on vaatimus lakisäätäjän edellyttämällä tavalla hoitaa jakelutoimintaa aina alhaisimmalla kustannuksilla vuodesta toiseen samalla kun toimitusvarmuus pysyy ennallaan tai, niin kuin asiakkaat odottavat, paranee. Sähkönjakelu Vuoden aikana kuluttajien määrä lisääntyi jatkuvasti, niin myös sähkönkäyttö, joka kasvoi 3 %:lla. Yhtiön verkonrakentajat pystyivät sujuvasti ja nopeasti rakentamaan uusia liittymiä. Liittymien rakentamisen lisäksi investoitiin myös voimakkaasti jakeluverkon vahvistukseen ja uudisrakentamiseen. Sähkön siirtokyvyn kasvattamiseksi ja sähkön laadun parantamiseksi rakennettiin uusia päälinjoja ja uusia kauko-ohjattavia keskijänniteverkon kytkimiä kaikilla jakelualueilla. Niiden avulla voidaan lyhentää häiriöiden kestoa ja rajata laajuutta sekä helpottaa vianetsintää. Vaikka turvallisuus työssä on yksi johtorakentamisen tukipilaria, jatkuvilla materiaalitesteillä ja koulutuksilla, vuoden alussa tapahtui vakava työtapaturma jakeluhäiriön yhteydessä, kun yksi yhtiön kokeneimmista johtoasentajista vakavasti vammautui. Hän on kuluvan vuoden aikana määrätietoisesti ponnistellut eri hoitolaitoksien läpi maan eri osissa uuteen omaan vammaiselle sopeutuneeseen asuntoon kotipaikkakunnallaan. Jakelu sujui vuoden aikana hyvin, lukuun ottamatta aiemmin mainittua tykkylumimyrskyä. Yhtiön 11 kv alueverkon kehitys Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on oman alueverkon rakentaminen. Osana tätä tavoitetta uusittiin viime vuonna johto Alholman ja Pietarsaaren sähköaseman välillä ja samalla linjan siirtokapasiteetti on moninkertaistunut. Vuoden lopussa osa Harjavaltajohdosta, joka kulkee Katternön toiminta-alueellaa välillä Vöyrin Lotlax ja Pedersören Småholm hankittiin kantaverkkoyhtiö Fingridiltä. Katternö- Emet 11 kv-johdon ensimmäinen käyttövuosi oli häiriötön ja projektin jälkityöt sekä lunastustoimitus saatettiin loppuun. Nyt hankitut ja rakennetut johdot sekä aikaisemmin hankitut alueverkko-osat muodostavat ehjän alueverkon. Yhdessä Alholmens Kraftin voimatuotannon ja EPA:n alueverkon kanssa etelässä tehtävä yhteistyö muodostavat volimataloudellisen kokonaisuuden. Alueverkon kokonaispituus oli vuoden lopussa 37 km. ª 14 15

ELANVÄNDNING, ELMARKNADEN OCH ELHANDEL SÄHKÖNKÄYTTÖ, SÄHKÖMARKKINAT JA SÄHKÖKAUPPA Elektrifieringen Dagens fria elmarknad har en kort åttaårig historia. Vårt lands landsbygd elektrifierades successivt under nio årtionden (188 196) från självförsörjande öar nära kraftverk via elandelslag som uppgick i regionala elbolag (med begränsad lokal produktion) som av statens eller industrins kraftbolag köpte sin tillskottskraft med långtidskontrakt. Dessa kontrakt möjliggjorde hos säljarbolagen uppbyggandet av de kraftverk som ännu i huvudsak svarar för basen i vår elförsörjning. I städer där fastigheters uppvärmning samordnades skapades värmekraftverk med mottrycksproduktion av el. Gränslös marknad När regionala kraftverk inte täckte det växande behovet, byggdes vattenkraften ut på avlägsna platser, vilket förutsatte att kraftiga överföringselnät byggdes. De vertikala revirområdenas producenter kunde då idka samdrift, vilket kraftigt höjde slutkonsumentens leveranssäkerhet. När produktionsapparaten var väl utbyggd var tiden för horisontell konkurrens mellan olika köpare/användare och säljare/producenter dvs. för elmarknaden mogen. En finländsk specialitet var att elmarknaden delvis levde kvar ett halvt decennium med monopoltidens långa leveranskontrakt vilket resulterade i en snedvriden konkurrenssituation som marknadens köpare idag betraktar som tiden när marknaden fungerade. I dag när korta leveranskontrakt (timme, månad, kvartal, år) genereras med en produktionsapparat vars livslängd är 3 5 år är investering i ny kraftproduktion för växande behov en så stor utmaning att kraftbrist hotar uppstå. Prisutveckling för utsläppsrättigheter Päästöoikeuksien hintakehitys 3 EUR/t CO2 25 2 15 1 5 26 25 Fysiska axiom & leveranssäkerhet Den nordiska elmarknaden baserar sig på att respektive lands produktion och konsumtion i stort är i balans. Största delen av tiden finns kapacitetsöverskott både i kraftverk och i överföringsnät, vilket gör att olika produktionsenheter inom hela marknadsområdet kan tävla om den sista marginalleveransen. Elpriset bestäms utgående från den rörliga kostnad som kraftverket som näst är i tur att producera har/skulle ha. Eftersom el inte kan lagras måste användningen begränsas/ransoneras om den hotar överstiga produktionskapaciteten. Speciellt kall vintertid när elbehovet är maximalt är det viktigt att den inhemska kraftverkskapaciteten kan svara mot behovet ifall grannars exportöverskottskraft tryter p.g.a. att deras egna behov först tryggas. En rättvis mekanism som skulle säkerställa begränsnings- och kapacitetsbehovet vid toppbelastning fattas i dagens elmarknad. Utsläppshandel och en utvidgad marknad Utsläppshandeln började på förväntad prisnivå (7 / ton) men vartefter myndigheterna under våren fastslog stora utsläppsländers kvoter ökade priset fyrfaldigt. Krafttillgångarnas marginalkostnader ökade motsvarande och därmed också marknadselpriset. Under hösten utvidgades NordPools marknadsområde att omfatta även norra delen av Tyskland. Konsekvensen av dessa två händelser är en elmarknad med betydligt högre prisnivå och en större fluktuation mellan priset dag och natt vid andra än höglasttider. ª Elkonsumtionen 1955 25 Sähkön kulutus 1955 25 1 4 GWh 1 2 1 8 6 4 2 Kärnkraft Ydinvoima Vindkraft 14,2 % Tuulivoima,4 % Bioenergi Bioenergia 14,3 % Oy Herrfors Ab Källenergier, fördelning Energialähdejako Vattenkraft Vesivoima 25,8 % Katternö-området Katternö-alue Gas Maakaasu 1,2 % Kol Kivihiili 17,1 % Avfall Jäte 1,7 % Trenden för hela Finland Trendi koko Suomessa Olja Öljy,4 % Torv Turve 24,7 % Sähköistys Nykyisellä vapaalla sähkömarkkinalla on lyhyt kahdeksanvuotinen historia. Maamme maaseutu sähköistettiin asteittain kahdeksan vuosikymmenen aikana (188 196). Ensin omavaraiset paikalliset voimalaitoksien ympärille muodostuneet sähköosuuskunnat muodostivat pohjan, joka yhdistyi alueellisiin sähköyhtiöihin. Alueelliset sähköyhtiöt täydensivät rajattua paikallista tuotantoa lisävoimalla, joka ostetttiin valtion tai teollisuuden voimayhtiöiltä pitkillä hankintasopimuksilla. Nämä sopimukset antoivat mahdollisuuden myyjille rakentaa riittävän suuret voimalaitokset, jotka vielä tänä päivänä vastaavat pääosin sähkönhuoltomme pohjasta. Kaupungeissa, joissa yhdistettiin kiinteistöjen lämmönhuolto muuuhun energiantuotantoon, rakennettiin vastapainetuotantoon perustuvia lämpövoimaloita. Rajaton markkina Kun alueelliset voimalaitokset eivät kattaneet kasvavaa tarvetta, rakennettiin vesivoimalaitoksia syrjäisille paikoille, mikä edellytti voimakkaiden siirtoverkkojen rakentamista. Alueellisten toimijoiden yhteistyöllä saatiin kuluttajien toimitusvarmuutta oleellisesti parannettua. Tuotantokapasiteetin valmistuttua aika oli kypsä horisontaaliseen kilpailuun eri kuluttajien ja tuottajien välillä sähkömarkkinoilla. Eurooppalaisessa sähkömarkkinoiden vapauttamisessa suomalainen erikoisuus oli, että monopoliajan sähkömarkkinat osittain elivät vielä puoli vuosikymmentä, pitkät toimitussopimukset jäivät voimaan kilpailutilannetta vääristäen. Nykyisen markkinan ongelmana on lyhyet sopimusajat, jotka Marknadspriset, slutkundspriset och utsläppskostnad för el Sähkön markkinahinta, loppukäyttäjähinta ja päästäoikeussähkökustannus 7 cent/kwh 6 5 4 3 2 1 Marknadspriset för el Sähkön markkinahinta Slutkundens elpris Sähkön loppukäyttäjähinta Utsläppskostnad för el Päästöoikeussähkökustannus ovat tunnista vuoteen. Tällaiseen markkinaan toimijan investointihalukkuus on matala, kun kuitenkin investoinnin takaisinmaksuaika on jopa 3 vuotta. Investointien vähäisyys voi tulevaisuudessa johtaa tehopulaan. Fyysiset selviöt & toimitusvarmuus Pohjoismainen sähkömarkkina perustuu siihen että, jokaisen maan tuotanto ja kulutus pääosin on tasapainossa. Suurimman osan ajasta löytyy kapasiteettiylijäämää sekä voimalaitoksissa että siirtoverkoissa. Tämä ylijäämä mahdollistaa sen että markkina-alueen eri tuotantoyksiköt voivat kilpailla viimeisestä marginaalitoimituksesta. Sähkönhinta määräytyy seuraavan vapaan tuotantoon olevaan voimalaitoksen muuttuvan kustannuksen mukaan. Koska sähköä ei voi varastoida, käyttöä on rajoitettava, mikäli kulutus uhkaa nousta yli tuotantokapasiteetin. Erityisesti talviaikana, kun sähköntarve on suurimmillaan, on tärkeä, että kotimainen voimalaitoskapasiteetti voi vastata tarpeeseen, mikäli naapureiden ylijäämävoima loppuu. Viime talvihan osoitti, että oman tarpeen turvaamiseksi ollaan tarvittaessa valmiit myös rikkomaan tehtyjä sopimuksia. Mekanismi, joka varmistaisi rajoitus- ja kapasiteettitarvetta huippukuormituksen aikana puuttuu nykypäivän sähköenergiamarkkinoilta. Mekanismia kutsutaan sähkökapasiteettimarkkinaksi. Päästökauppa ja laajennettu markkina Päästökauppa alkoi odotetulla hintatasolla eli 7 / EAU (päästöoikeusyksikkö), mutta viranomaisten keväällä tehdyn suurten päästäjämaiden kiintiöiden vahvistamisen jälkeen hinta kohosi nelinkertaiseksi. Voimantuotannon marginaalikustannukset nousivat vastaavasti ja näin myös sähkön markkinahinta. Syksyn aikana NordPoolin markkina-aluetta laajennettiin käsittämään myös Saksan pohjoisosaa (Kontek). Näiden kahden tapahtuman tuloksena ovat huomattavasti korkeammat hinnat sähkömarkkinoilla ja ero päivä- ja yöhinnan välillä on suurempi kuin muutoin talvikauden keskikuormilla. ª 16 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 mån/kk 1955 1965 1975 1985 1995 25 1.1.24 1.1.25 1.1.26 17

KATTERNÖKONCERNEN OCH MILJÖN KATTERNÖ KONSERNI JA YMPÄRISTÖ Enligt vår vision skall elproduktionen ske med hänsyn till miljön. Vi strävar att aktivt arbeta för en hållbar utveckling. Ett långsiktigt och effektivt miljöarbete samt en fortsatt förbättring av arbetsmetoder och tekniska lösningar skapar förutsättningar för en målinriktad minskning av belastningen på miljön. Målsättningar. Målsättningen är att av den energi som Katternö-koncernen producerar, skall minst hälften produceras utan växthusgaser. Av vår produktionskapacitet år 25 var 47 % koldioxidfri. Orsaken till detta låg särskilt i att den tilläggskostnad som förorsakades av utsläppshandeln dramatiskt minskade på driften av kolkondenskraftverken och på samma gång minskade användningen av de fossila bränslena vid Alholmens Kraft och Vieskan Voima. Utsläppshandeln och Kyotoavtalet. År 25 var året för igångsättandet EU:s egen utsläppshandel. Denna period är treårig 25 27. Utsläppsrättigheten (EUA) kostade i början av året ca 7 /CO2ton för att sen stiga jämt fram till sommaren då den till och med var över 3 /CO2ton. Statens begynnelsefördelning av utsläppsrättigheterna ledde inte i våra produktionsbolag till rättsåtgärder, utan vi nöjde oss med vad vi fick. Under året fick vi också bekräftade uppfattningar angående utsläppshandelns början s.k. Kyoto 1 för perioden 28 212. Samtidigt kom de första beräkningarna för fördelningen av utsläppsrättigheterna för denna period. Enligt förhandsinformationen kommer denna fördelning att betyda slutet för den finska kondenskraftproduktionen. BIOENERGI Torv. Förbrukningen av torv minskade både vid Alholmens Kraft och Vieskan Voima. Vi försökte styra den minskade efterfrågan på torv i synnerhet till mindre torvproducenter för att säkra deras företagsverksamhet. Träbränslen. Alholmens Kraft kunde inte på grund av skogsindustrins strejk och lockout öka användningen av träbränslen utan användningsgraden minskade i stället. Vieskan Voima fördubblade användningen av träbränslena. Detta bl.a. på grund av ett nytt matningssystem för träbränslen, nu behöver inte produktionen av flis anpassas till kraftverkets driftsituation. Rörflen. Förbränningen av rörflen fortsatte både vid Alholmens Kraft och Vieskan Voima. Utgående från erhållna erfarenheter vet vi, att brännandet av en större mängd rörflen kräver en investering i hanteringen i Vieskan Voima. Vindkraft. Vårt produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab:s ägande i Innopower fortsatte oförändrat. Oy Herrfors Ab deltog i utredningen av vindkraftprojekt i Nykarleby och Maxmo. Jakobstads Energiverk deltog i Larsmo vindkraftprojekt. Vattenkraftverk. Vattenkraftverken har fungerat utan större störningar under året. Arbetet för ett nytt miljötillstånd för Kaitforsen fortsatte tillsammans med miljöcentralen. Oy Herrfors Ab har fortsatt utredningen om en nybyggnad av vattenkraftverket vid Kiitola i Lappo å. Vi fick också tillgång till ny vattenkraftkapacitet från Rana kraftverk i Norge via Etelä-Pohjanmaan Voima. Avfallsförbränningen i Jakobstad. Under året förberedde vi oss för de 28.12.25 förändrade avfallsförbränningsdirektiven genom att påbörja ansökan om nya tillstånd för parallellförbränning vid AK1 och AK2. Den minimala avfallsförbränningen vid Vieskan Voima upphörde i och med att de nya direktiven trädde i kraft. Grön el. Under år 23 införde Oy Herrfors Ab en egen grön el produkt samt egen vindel produkt på marknaden. Den gröna elen produceras i äldre vattenkraftverk och biokraftverk och vindelen som av namnet framgår av vindkraftverk. Efterfrågan på dessa produkter har fortsättningsvis varit svag. ª Ympäristöpolitiikka. Visiomme mukaan energiantuotannon tulee tapahtua ympäristöä kunnioittaen. Pyrimme aktiivisesti edistämään kestävää kehitystä. Kauaskantoisen ja tehokkaan ympäristötyön edellytykset luomme ympäristön kuormitusta määrätietoisesti vähentämällä sekä työmenetelmien ja teknisten ratkaisujen laatua jatkuvasti parantamalla. Tavoitteet. Tavoitteena on, että Katternö-konsernin tuottamasta energiasta vähintään puolet on tuotettu ilman kasvihuonekaasuja. Vuonna 25 tuotantokapasiteetistamme oli hiilidioksidivapaata 47 %. Tähän oli erityisenä perusteena se, että päästökaupan tuoma lisäkustannus vähensi dramaattisesti hiililauhdevoimaloiden ajoa ja vähensi samalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä Alholmens Kraftilla ja Vieskan Voimalla. Päästökauppa ja Kioton sopimus. Vuosi 25 oli Euroopan Unionin oman päästökaupan käynnistysvuosi. Tämä jaksohan on kolmivuotinen 25 27. Päästöoikeus (EUA) maksoi vuoden alussa noin 7 / CO2tn nousten tasaisesti kesään mennessä jopa yli 3 /CO2tn. Valtion suorittama päästöoikeuksien alkujako ei tuotantoyhtiöissämme johtanut oikeusprosesseihin, vaan tyydyimme siihen mitä saimme. Vuoden aikana saatiin myös vahvistavia käsityksiä päästökaupan käynnistymisestä ns. Kioto 1 jaksolla vuosina 28 212. Samoin saatiin ensimmäiset arviot jakomenettelystä päästöoikeuksille tänä jaksona. Ennakkotietojen mukaan tämä jakomenettely tulee lopettamaan suomalaisen sähkön lauhdetuotannon. BIOENERGIA Turve. Turpeen kulutus väheni sekä Alholmens Kraftilla että Vieskan Voimalla. Vähentynyt kysyntä pyrittiin ohjaamaan erityisesti pienille turvetuottajille heidän yrittämisen elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Puupolttoaineet. Alholmens Kraft ei pystynyt metsäteollisuuden lakkojen ja työsulun takia lisäämään puupolttoaineiden käyttöä, vaan käyttömäärä väheni. Vieskan Voima kaksinkertaisti puunpolttoaineiden käytön. Tätä edesauttoi uusi puupolttoaineiden syöttöjärjestelmä, nyt metsähakkeen tuotantoa ei tarvitse sovittaa voimalaitoksen ajotilanteeseen. Ruokohelpi. Ruokohelven polttoa jatkettiin sekä Alholmens Kraftilla että Vieskan Voimalla. Saatujen kokemusten perusteella tiedetään, että laajempi ruokehelven polttaminen vaatii käsittelylaitosinvestoinnin Vieskan Voimalla. Tuulivoima. Tuotantoyhtiömme Oy Perhonjoki Ab:n omistus Innopower Oy:ssä pysyi entisellään. Oy Herrfors Ab osallistui Uudenkaarlepyyn ja Maksamaan tuulivoimahankkeen selvitykseen. Pietarsaaren Energialaitos osallistui Luodon tuulivoimahankkeeseen. Vesivoimalat. Vesivoimalat toimivat toimintavuoden ilman merkittäviä häiriöitä. Kaitforsin ympäristöluvan uusintahanketta jatkettiin yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Oy Herrfors Ab on jatkanut selvitystyötä Lapuanjoen Kiitolankosken vesivoiman uudelleenrakentamiseksi. Uutta vesivoimakapasiteettia saimme käyttöömme Etelä-Pohjanmaan Voiman kautta Norjasta Ranan voimalasta. Pietarsaaren jätteenpolttohanke. Vuoden aikana valmistauduttiin 28.12.25 muuttuneisiin jätteenpolton määräyksiin aloittamalla uusien rinnakkaispolttolupien anominen AK1 ja AK 2 voimalaitoksille. Vähäisessä määrin tehty jätteen poltto Vieskan Voimassa lopetettiin uuden direktiivin tullessa voimaan. Vihreä sähkö. Vuoden 23 aikana Oy Herrfors Ab toi markkinoille oman vihreän sähkönsä sekä tuulisähkönsä. Vihreän sähkön energia on tuotettu vanhalla vesivoimalla sekä biovoimalla ja tuulisähkö nimensä mukaisesti tuulivoimalla. Näiden tuotteiden kysyntä on ollut yhä vaisua. ª 18 19

Under 25 firades femtioårsjubileet för samarbetet kring Katternö Ab. För varje år efter kriget hade behovet av gemensamma lösningar i kraftförsörjningen och -distributionen blivit allt större i Jakobstadsregionen, och 1955 kunde man efter en lång serie möten enas om att gemensamt bygga en transformatorstation i Katternö och att gemensamt börja köpa el från stamnätet. Drivande i processen var stadsdirektören i Jakobstad, Paul Hallvar. Genom hans initiativ och medling lades grunden för samarbetet, som sedan utvecklades etappvis bland annat genom köp av Herrfors Ab 1976 och Albäck Ab 1986. Andra viktiga händelser var Katternös beslut att delta i bygget av Kaitfors kraftverk och Alholmens Kraft. De femtio åren av samarbete uppmärksammades på flera sätt under året. Aktuella frågeställningar i energibranschen analyserades i ett seminarium på våren där ägarbolagens representanter deltog. I slutet av året arrangerades en fest som inkluderade särskilt affärskontakter och branschfolk. Öppet hus hölls på Alholmens Kraft och Björkfors kraftverk, vilket samlade flera hundra intresserade besökare. En bok som i ord och bild beskriver energiförsörjningen i regionen utkom också, författad av Svenolof Karlsson. Vidare introducerade Katternö en kundtidning, vars två nummer under året fick ett mycket gott mottagande. Katternö uppmärksammade även Paul Hallvar genom ett monument, Paul Hallvars lykta, som skapats av konstnären Simon Gripenberg. Lyktan avtäcktes vid en ceremoni den 15 december och överlämnades vid jubileet till staden Jakobstad. I olika anföranden beskrevs Hallvar som en djärv och diplomatisk visionär, programmatiskt inriktad på samarbete. ª Vuosi 25 oli viisikymmenvuotiaan Katternön yhteistyön juhlavuosi. Sodan jälkeen tuli Pietarsaaren seudulla vuosi vuodelta tärkeämmäksi löytää alueellinen ratkaisu sähkövoiman hankintaan ja siirtoon. Vuonna 1955 monien kokousten jälkeen päästiin yksimielisyyteen yhteisesti rakennettavasta muuntoasemasta Katternöön ja sähkön yhteisoston aloittamisesta kantaverkosta. Hankkeen vetäjänä oli Pietarsaaren kaupunginjohtaja Paul Hallvar. Hänen omaaloitteisuutensa ja neuvottelutaitonsa oli yhteistyön perusta. Yhteistyö kehittyi myöhemmin mm. ostamalla Oy Herrfors Ab vuonna 1976 ja Oy Albäck Ab 1986. Tärkeitä tapauksia olivat myös Katternön päätös osallistua Kaitforsin vesivoimalaitoksen ja Alholmens Kraftin höyryvoimalaitoksen rakentamiseen. Viisikymmenvuotista yhteistyötä juhlistettiin monella tavalla kuluneen vuoden aikana. Ajankohtaisia kysymyksiä energia-alalla analysoitiin keväällä seminaarissa jossa osanottajina olivat edustajat Katternön omistajayhtiöistä. Vuoden lopussa järjestettiin juhla, jossa kutsuvieraina oli yhteistyökumppaneita sekä alaa edustavia tahoja. Avoimien ovien päivä Alholmens Kraftilla ja Björkforsin voimalaitoksella keräsi satoja kiinnostuneita kävijöitä. Sven-Olof Karlssonilta ilmestyi kirja, joka sekä kuvin että sanoin kertoo sähkön huollosta lähialueella. Lisäksi Katternöltä ilmestyi uusi oma asiakaslehti, jonka molemmat viime vuonna ilmestyneet numerot saivat hyvän vastaanoton. Katternö muisti Paul Hallvaria muistopatsaalla, Paul Hallvarin lyhty, jonka oli luonut taiteilija Simon Gripenberg. Lyhty paljastettiin 15. joulukuuta pidetyssä tilaisuudessa ja luovutettiin samalla Pietarsaaren kaupungille. Eri puheissa Hallvaria kuvattiin hyvin yhteistyöhakuisena henkilönä, jolla oli tulevaisuuden visioita ja myös rohkeutta toteuttaa niitä. ª 2 21

OY KATTERNÖ AB KONCERNEN/KONSERNI STYRELSENS VERKSAMHETSBERÄTTELSE Marknadsöversikt Europeiska unionens beslut att inleda en provperiod med koldioxidbegränsningar fr.o.m. år 25 medförde att elmarknaden blev ännu svårare att förutsäga. Priset på utsläppsrättigheter var enligt förväntningarna under 1 / ton vid årets början. På senvintern startade dock en kraftig uppgång, bl.a. påverkat av EU:s kraftiga skärningar i Östeuropas utsläppskvoter. Detta tillsammans med ett försämrat vattenläge skapade ett stort pristryck på marknadspriset. Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt dotterbolagen Oy Herrfors Ab och Oy Perhonjoki Ab. Koncernens verksamhet kan indelas i elanskaffning, produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärmen sköts i huvudsak via dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, Etelä Pohjanmaan Voima Oy, Oy Alholmens Kraft Ab och Vieskan Voima Oy anskaffar energi till koncernen. En del av koncernens elanskaffning kommer också via moderbolaget Oy Katternö Ab, vars gamla elleveransavtal med Nordic Energy löper fram till 31.1.26. Försäljningen och distributionen av el- och fjärrvärmen sköts av dotterbolaget Oy Herrfors Ab. Resultatutveckling Koncernens omsättning ökade år 25 med 12,3 % och uppgick till 54,6 miljoner euro (48,6). Koncernens rörelsevinst uppgick till 6,8 miljoner euro (8,1) medan räkenskapsperiodens resultat var 4,7 miljoner euro (5,6). Nedgången i koncernens resultat förorsakades främst av de stigande kostnaderna för elanskaffningen samt ett lägre resultat för eldistributionen, främst förorsakat av färre storanslutningar. Till det försämrade resultatet bidrar även dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab:s resultat i jämförelse med fjolåret. Det är dock skäl att notera att dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab fungerar enligt självkostnadsprincipen och därmed inte eftersträvar någon vinst. Moderbolagets omsättning har minskat från föregående räkenskapsperiod på grund av att en del av verksamheten överförts till dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab. Koncernens avkastning på eget kapital uppgick till 8,9 % (12,1 %). Avkastningen på investerat kapital inklusive leasingansvar uppgick till 8,5 % (1,9 %). Vid årets slut uppgick koncernens räntebärande skuld inklusive leasingansvar till totalt 25,8 miljoner euro (24,2). Koncernens soliditet inklusive leasingansvar var 59,2% (56,4 %) Investeringar och placeringar Koncernen har under räkenskapsperioden investerats totalt ca 2, miljoner euro, varav 1,6 miljoner euro investerats i eldistributionsoch regionnätsverksamheten. I vattenkraftproduktionen har investerats,2 miljoner euro och i fjärrvärmeverksamheten,1 miljoner euro. Dotterbolaget Oy Herrfors Ab förvärvade i slutet av december 11 kw linjen mellan Småholm i Pedersöre och Lotlax i Vörå av stamnätsbolaget Fingrid. Köpet finansierades genom leasingarrangemang. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab finns 56. st aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman 29.4.25 invaldes i moderbolaget följande ordinarie styrelsemedlemmar för verksamhetsåret 25: Peter Boström, ordförande Alpo Salonen Gösta Willman, vice ordförande Sven-Oskar Stenbäck Stig Holm Alf Stenvik Tuula Loikkanen Ole Vikström Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Oy Katternö Ab och Oy Perhonjoki Ab köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab som även är hela personalens arbetsgivare. Under räkenskapsperioden har i medeltal 56 (58) personer varit anställda i koncernens tjänst. Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 25 valde bolagsstämman CGR Kjell Berts och CGR Bengt Pettersson. Till revisorsuppleanter valdes revisorsamfundet Ernst & Young Oy. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är 658.321,77 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att som dividend utbetalas 1, euro per aktie eller totalt 56., euro. Resten av räkenskapsperiodens vinst eller 98.321,77 euro överförs till vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen Moderbolaget Oy Katternö Ab:s långsiktiga elleveransavtal med Nordic Energy kommer att utgå 31.1.26. Det stora pristrycket på utsläppsrättigheter för koldioxid gör att kol- och torvkondens kommer att ha det svårt att hävda sig på längre sikt. Utan stödåtgärder kommer torvindustrin att minska radikalt i omfång. Katternö koncernens prioriterade baskraft baserat på kärnkraft, biobränsle och vattenkraft kommer givetvis att gå på maximal kapacitet. Bristen på biobränslen kommer dock att kräva en fortsatt användning av kondenskraft producerad med fossila bränslen. Denna kommer dock att bli kostsam som en följd av den höga kostnaden för koldioxid. En utökad användning av sopor kan något underlätta läget. Det stora trycket på marknadspriset kommer att medföra förhöjda utförsäljningspriser. Tack vare stor egen produktion kommer prisstegringen inom Katternö gruppen att vara mycket modest jämfört med börsprisets utveckling. Jakobstad den 11 april 26 Peter Boström Gösta Willman Stig Holm ordförande Tuula Loikkanen Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Ole Vikström Stefan Storholm verkställande direktör 22 23

OY KATTERNÖ AB KONCERNEN/KONSERNI OY KATTERNÖ AB KONCERNEN/KONSERNI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS RESULTATRÄKNING (1 EUR) TULOSLASKELMA (1 EUR) Markkinatilannekatsaus Euroopan unionin päätös aloittaa hiilidioksidirajoituksien koejakson vuodesta 25 lähtien aiheutti että sähkömarkkinoiden tilannetta on yhä vaikeampi ennustaa. Päästöoikeuksien hinnat olivat odotuksien mukaan alle 1 /t vuoden alussa. Lopputalvesta alkoi kuitenkin voimakas nousu, mm. EU:n voimakkaista rajoituksista Itä-Euroopan päästöoikeuksista johtuen. Tämä, heikentyvän vesitilanteen yhteydessä, loi suurten hintapaineen markkinahintaan. Konsernirakenne ja liiketoiminta Konserni perustuu emoyhtiöstä Oy Katternö Ab:sta sekä tytäryhtiöistä Oy Herrfors Ab:sta ja Oy Perhonjoki Ab:sta. Konsernin liiketoiminta voidaan jakaa sähkönhankintaan, sähkö- ja kaukolämpötuotantoon, sähkö- ja kaukolämpöjakeluun sekä sähkö- ja kaukolämpömyyntiin. Sähkö- ja kaukolämpöhankinta ja tuotanto tapahtuu pääosittain tytäryhtiön Oy Perhonjoki Ab:n kautta, joka omistuksensa kautta Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä, Oy Alholmens Kraft Ab:ssä ja Vieskan Voima Oy:ssä hankkii energiaa konsernille. Osa konsernin sähköhankinnasta tulee myös emoyhtiön Oy Katternö Ab:n kautta, jonka vanha sähköntoimitussopimus Nordic Energyn kanssa on voimassa 31.1.26 saakka. Oy Herrfors Ab hoitaa sähkön ja kaukolämmön myynnin ja jakelun. Tuloskehitys Konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 25 12,3 %:lla ja oli 54,6 miljoona euroa (48,6). Konsernin liikevoitto oli 6,8 miljoona euroa (8,1) kun taas tilikauden tulos oli 4,7 miljoona euroa (5,6). Konsernin tuloksen pieneneminen johtui enimmäkseen sähköhankinnan kasvavista kustannuksista sekä sähköjakelun heikentyneestä tuloksesta, enimmäkseen johtuen vähenevistä suurliittymistä. Heikentyneeseen tulokseen vaikuttaa myös tytäryhtiön Oy Perhonjoki Ab: n tulos verrattuna viime vuoteen. On kuitenkin syytä huomioida, että Oy Perhonjoki Ab toimii omakustannusperiaatteella eikä tällöin pyri voittoon. Emoyhtiön liikevaihto on vähentynyt edelliseen tilikauteen verrattuna, johtuen siitä että osa toiminnasta on siirretty tytäryhtiölle Oy Perhonjoki Ab:lle. Konsernin oman pääoman tuotto oli 8,9 % (12,1 %) Investoidun pääoman sisältäen leasingvastuun tuotto oli 8,5 % (1,9 %) Vuoden lopussa konsernin korkoa kantava velka sisältäen leasingvastuu oli yhteensä 25,8 miljoona euroa (24,2). Konsernin omavaraisuus sisältäen leasingvastuu oli 59,2 % (56,4 %) Investoinnit Konserni on tilikauden aikana investoinnut yhteensä 2, miljoona euron edestä, josta 1,6 miljoona euroa on investoitu sähkönjakelu- ja alueverkkotoimintaan. Vesivoimatuotantoon on investoitu,2 miljoona euroa ja kaukolämpötoimintaan,1 miljoona euroa. Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab hankki joulukuun lopussa kantaverkkoyhtiöltä Fingridiltä 11 kv-johdon välillä Småholm Pedersöressa ja Lotlax Vöyrissä. Hankinta rahoitetaan leasingjärjestelyllä. Osakkeet ja osuudet Emoyhtiöllä on 56. kpl osakkeita nimellisarvoltaan 8,41 euro/ osake. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa 29.4.25 valittiin emoyhtiö Oy Katternö Ab:n hallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet: Peter Boström, puheenjohtaja, Gösta Willman, varapuheenjohtaja, Tuula Loikkanen, Stig Holm, Ole Vikström, Alpo Salonen, Sven-Oskar Stenbäck ja Alf Stenvik. Hallituksen sihteerinä on toiminut TJ Stefan Storholm. Oy Katternö Ab ja Oy Perhonjoki Ab ostavat kaikki hallinnolliset palveluksensa Oy Herrfors Ab:lta, joka on konsernin koko henkilökunnan työnantaja. Tilikauden aikana on ollut konsernin palveluksessa keskimäärin 56 (58) henkilöä. Tilintarkastajat Varsinaisiksi tilintarkastajiksi toimintavuodelle 25 yhtiökokous valitsi Kjell Berts KHT ja Bengt Pettersson KHT. Varatilintarkastajiksi valittiin tilintarkastajayhteisö Ernst & Young Oy. Hallituksen ehdotus voittovarojen jakamiseksi Emoyhtiön voitto tilikaudelta on 658.321,77 euroa. Emoyhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa 1, euro/osake tai yhteensä 56.,- euroa. Loput tilikauden voitosta eli 98.321,77 euroa siirretään voittovarojen tilille. Arviointi tulevasta kehityksestä Emoyhtiö Oy Katternö Ab:n pitkäaikainen sähköntoimitussopimus Nordic Energyn kanssa päättyy 31.1.26. Hiilidioksidipäästöoikeuksien suuri hintapaine aiheuttaa että hiili- ja turvelauhteella tulee olemaan vaikeuksia pitää puolensa pitkällä tähtäimellä. Ilman tukitoimenpiteitä turveteollisuus tulee pienenemään huomattavassa määrin. Katternökonsernin priorisoima pohjavoima perustuen ydin-, bio- ja vesivoimaan tulee tietysti olemaan maksimikapasiteetillä. Biopolttoaineiden puute tulee kuitenkin vaatimaan jatkuvaa fossiilisten polttoaineiden tuottamaa lauhdevoiman käyttöä. Tämä tulee kuitenkin olemaan kallista, johtuen hiilidioksidin korkeasta kustannuksesta. Lisätty jätteiden käyttö voi hieman helpottaa tilannetta. Suuri paine markkinahintaan tuo mukanaan korotettuja myyntihintoja. Suuren omatuotannon ansiosta, hinnankorotus Katternöryhmässä tulee olemaan vaatimaton verrattuna pörssihinnan kehitykseen. 31.12.25 31.12.24 Omsättning 54 633 48 629 Liikevaihto Tillverkning för eget bruk 865 81 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter 862 1 129 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden 42 224 35 167 Ostot tilikauden aikana Förändring av lager 12 16 Varastojen muutos Köpta tjänster 713 555 Ulkopuoliset palvelut 42 949 35 76 Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden 1 999 2 115 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 58 588 Henkilösivukulut 2 579 2 73 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan 1 244 1 13 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader 2 812 2 918 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst 6 776 8 138 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter 21 111 Muut korko- ja rahoitustuotot Räntekostnader och övriga finansiella kostnader 665 634 Korkokulut ja muut rahoituskulut 455 523 Vinst före extraordinära poster 6 321 7 615 Voitto ennen satunnaisia eriä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 6 321 7 615 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt 1 565 1 834 Tuloverot Minoritetsandel 23 211 Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst 4 733 5 57 Tilikauden voitto Pietarsaaressa, 11. huhtikuuta 26 Peter Boström Gösta Willman Stig Holm puheenjohtaja Tuula Loikkanen Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Ole Vikström Stefan Storholm toimitusjohtaja 24 25

OY KATTERNÖ AB KONCERNEN/KONSERNI OY KATTERNÖ AB MODERBOLAGET/EMOYHTIÖ BALANS (1 EUR) TASE (1 EUR) RESULTATRÄKNING TULOSLASKELMA A K T I V A 31.12.25 31.12.24 V A S T A A V A 1.1 31.12.25 1.1 31.12.24 BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Omsättning 4 94 399,66 4 28 15,13 Liikevaihto Immateriella tillgångar 1 555 1 65 Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden 2 462 2 462 Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner 8 711 8 872 Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier 12 347 11 389 Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar 3 546 3 626 Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn. 218 72 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 27 282 26 421 Placeringar Sijoitukset Aktier och andelar 34 15 34 125 Osakkeet ja osuudet 34 15 34 125 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 62 987 62 196 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter 222 221 Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar 19 31 Muu vaihto-omaisuus 241 252 Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Övriga fordringar 136 136 Muut saamiset 136 136 Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar 6 917 7 592 Myyntisaamiset Lånefordringar Lainasaamiset Övriga fordringar 38 98 Muut saamiset Resultatregleringar 866 59 Siirtosaamiset 7 821 8 2 Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden 3 648 542,27 3 597 143,77 Ostot tilikauden aikana Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden 31 69,67 18 9, Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 2 215,17 56,2 Henkilösivukulut 33 284,84 19 46,2 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan 25 149,83 23 195,36 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader 41 44,3 643 643,82 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst 14 17,58 75 338,2 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Intäkter från andelar i företag Tuotot osuuksista inom samma koncern 672, 798 591,68 saman konsernin yrityksistä Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Från övriga 3 41,29 4 142,58 Muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Till företag inom samma koncern 2 77,49 11 921,64 Saman konsernin yrityksille Till övriga 21,87 333,4 Muille 672 715,67 79 479,22 Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 658 698,9 715 141,2 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt 376,32 26 943,42 Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst 658 321,77 58 197,78 Tilikauden voitto Kassa och bank 1 971 9 936 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 19 168 18 524 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 82 156 8 72 P A S S I V A 31.12.25 31.12.24 V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital 4 79 4 79 Osakepääoma Reservfond 2 2 Vararahasto Överkursfond 3 628 3 161 Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond 4 575 4 575 Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel 23 965 18 962 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst 4 733 5 57 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT 41 613 36 978 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL 9 739 8 81 VÄHEMMISTÖOSUUS FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter 1 943 1 943 Liittymismaksut Latent skatteskuld 2 55 1 799 Laskenallinen verovelka Skulder till kreditinstitut 16 139 17 935 Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder 1 147 1 147 Muut velat 21 284 22 825 Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut 1 797 2 354 Lainat rahoituslaitoksilta Skulder till leverantörer 6 145 6 881 Ostovelat Skulder till aktionärer 774 Laina osakkailta Övriga skulder 747 615 Muut velat Resultatregleringar 831 1 491 Siirtovelat 9 52 12 117 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 3 84 34 941 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 82 156 8 72 12 1 8 6 4 2 Moderbolagets omsättning Emoyhtiön liikevaihto 1 EUR Moderbolaget Emoyhtiö Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 EUR 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 1 % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Moderbolagets soliditet Emoyhtiön vakavaraisuus 21 22 23 24 25 21 22 23 24 25 21 22 23 24 25 26 27

OY KATTERNÖ AB MODERBOLAGET/EMOYHTIÖ OY KATTERNÖ AB MODERBOLAGET/EMOYHTIÖ BALANS TASE REVISIONSBERÄTTELSE TILINTARKASTUSKERTOMUS A K T I V A 31.12.25 31.12.24 V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter 1 194,13 1 194,13 Aineettomat oikeudet Övriga utgifter med lång verkningstid 16 678,9 19 433,42 Muut pitkävaikutteiset menot 17 872,22 2 627,55 Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Maskiner och inventarier 18 358,74 29 355,96 Koneet ja kalusto Placeringar Sijoitukset Andelar i företag inom samma koncern 1 421 144,59 1 421 144,59 Osuudet saman konsernin yrityksissä Övriga aktier och andelar 222 832,75 222 832,75 Muut osakkeet ja osuudet 1 643 977,34 1 643 977,34 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 1 68 28,3 1 693 96,85 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Fordringar Saamiset Kundfordringar 39 237,22 345 326,27 Myyntisaamiset Fordr. hos företag inom samma koncern 397 622,26 95 252,11 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar 32 129,8 67 371,51 Muut saamiset Resultatregleringar 1 822,15, Siirtosaamiset 821 811,43 57 949,89 Kassa och bank 25 527,87 85 94,89 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 847 339,3 593 44,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 11 527 547,6 11 287 5,63 P A S S I V A 31.12.25 31.12.24 V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital 4 79 261,94 4 79 261,94 Osakepääoma Överkursfond 197 986,28 197 986,28 Ylikurssirahasto Ackumulerade vinstmedel 5 262 76,73 5 314 58,95 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst 658 321,77 58 197,78 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT 1 828 276,72 1 729 954,95 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Kortrfristigt Lyhytaikainen Skulder till leverantörer 528 465,89 413 195,82 Ostovelat Skulder till företag inom samma koncern 15 284,12 138 475,71 Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder 18 269,97 5 47,15 Muut velat Resultatregleringar 2 25,9 332, Siirtovelat 699 27,88 557 5,68 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 699 27,88 557 5,68 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 11 527 547,6 11 287 5,63 Till Oy Katternö Ab:s aktieägare Vi har granskat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1. 31.12.25. Verksamhetsberättelsen och bokslutet, som avgetts av styrelsen och verkställande direktören, omfattar koncernens och moderbolagets resultaträkning, balansräkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Efter utförd granskning avger vi vårt utlåtande om bokslutet, verksamhetsberättelsen och moderbolagets förvaltning. Granskningen har utförts enligt god revisionssed. Bokföringen, de tillämpade redovisningsprinciperna, innehållet i bokslutet och verksamhetsberättelsen samt bokslutspresentaionen har härvid granskats i tillräcklig omfattning för att konstatera att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga fel eller brister. Vid förvaltningssrevisionen har vi granskat, att medlemmarna i moderbolagets styrelse och verkställande direktören handhaft förvaltningen av bolagets angelägenheter i enlighet med stadgandena i aktiebolagslagen. Enligt vår mening har bokslutet och verksamhetsberättelsen upprättats enligt bokföringslagen och övriga stadganden och bestämmelser om hur dessa skall upprättas. Bokslutet och verksamhetsberättelsen, som är förenlig med bokslutet, ger på sätt som avses i bokföringslagen riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av koncernens och moderbolagets verksamhet och den ekonomiska ställningen. Koncernbokslutet och moderbolagets bokslut kan fastställas och medlemmarna i moderbolagets styrelse och verkställande direktören kan beviljas ansvarsfrihet för den av oss granskade räkenskapsperioden. Styrelsen förslag till disposition av vinsten beaktar stadganden i aktiebolagslagen. Jakobstad den 24 april 26 Kjell Berts, CGR Oy Katternö Ab:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.25. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sisältää konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja emoyhtiön hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös eikä toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus, joka on yhdenmukainen tilimpäätöksen kanssa, antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Pietarsaaressa 24. huhtikuuta 26 Bengt Pettersson, CGR 28 29

OY HERRFORS AB OY HERRFORS AB STYRELSENS VERKSAMHETSBERÄTTELSE HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Marknadsläget Vattenläget i Norden var i början av året gott. Kombinerat med en mild början på vintern inleddes verksamhetsåret med sjunkande börspriser. Men när bl.a. priset på utsläppsrättigheter för koldioxid kraftigt steg på vårvintern hade det en kraftigt förhöjande inverkan på börspriset. För elförsäljningen innebär det givetvis nya utmaningar när en helt ny parameter utan historia kraftigt påverkar marknadspriset. Förbättrad leveranstrygghet också på landsbygden har kraftigt lyfts fram av myndigheterna. När myndigheterna samtidigt kräver att nätverksamheten skall skötas effektivare dvs. till lägre kostnader ställs nätverksamheten inför stora utmaningar. Elförbrukningen i Finland påverkades kraftigt av pappersstrejken under året. Trots närheten till UPM:s fabriker steg Herrfors elförsäljning med ca 3,8 % Den nya elmarknadslagen som trädde i kraft i början av 25 innebär för Herrfors del att nätverksamheten måste bolagiseras fr.o.m. 1.1.28. Koncernstruktur och affärsverksamhet Oy Herrfors Ab ingår i Katternö koncernen som ett dotterbolag till Oy Katternö Ab. Oy Herrfors Ab är ett lokalt förankrat bolag som distribuerar och säjer elkraft till industrin och privathushållen främst i Kronoby, Pedersöre, Oravais, Maxmo Vörå och Alavieska kommuner samt i Ylivieska stad. Oy Herrfors Ab äger också regionnätet inom Katternös distributionsområde. I verksamheten ingår även fjärrvärmeverksamhet. Fjärrvärme distribueras till kunder i Alavieska kommun och Ylivieska stad. Oy Herrfors Ab anskaffar elkraft och fjärrvärme av dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab som äger produktionsresurser i bl.a. Pohjolan Voima Oy, Etelä Pohjanmaan Voima Oy samt Oy Alholmens Kraft Ab. Oy Herrfors Ab producerar också egen miljövänlig elkraft i fem vattenkraftverk i Esse å. Resultatutveckling Bolagets omsättning 25 uppgick till 25,5 miljoner euro (24,9) vilket är en ökning med 2,5 % från föregående år. Nätverksamheten, vari ingår distributions- och regionnätsverksamheten, omsatte 1,6 miljoner euro (11,1). Elförsäljningens omsättning uppgick till 1,9 miljoner euro (1,), fjärrvärmeverksamheten till 3, miljoner euro (2,7) samt entreprenadverksamheten till 1, miljoner euro (1,1). Rörelsevinsten uppgick till 6,4 miljoner euro (7,1) och vinsten före bokslutsdispositioner och skatter till 6,3 miljoner euro (7,). Nedgången i resultatet kommer främst av de stigande el anskaffningspriserna som en följd av införande av utsläppsrättigheter. Även nätverksamheten uppvisade ett lägre rörelseresultat på grund av en lägre omsättning än föregående år främst beroende på färre antal större elanslutningar. Bolagets avkastning på eget kapital var 15,7 % (19,6 %) och avkastningen på investerat kapital var 14,6 % (19,7 %). I avkastningen på investerat kapital ingår även bolagets leasingansvar. Vid årets slut uppgick bolagets räntebärande skuld inklusive leasingansvar till 1,9 miljoner euro (7,2). Bolagets soliditet inklusive leasingansvar var 67,1 % (69,5 %). Rörelsens kassaflöde utvecklades positivt och ökade till 5,7 miljoner euro (5,5). Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret 25 har bolaget investerat totalt 2, miljoner euro (3,5). Nätverksamhetens investeringar uppgick till 1,6 miljoner euro. I vattenkraftverksproduktionen har investerats,2 miljoner euro och i fjärrvärmeverksamheten,1 miljoner euro. Därtill har bolaget deltagit i dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab:s aktieemission i B-serien med,8 miljoner euro (,5). Bolaget förvärvade i slutet av december månad 11 kv linjen, mellan Småholm i Pedersöre och Lotlax i Vörå, av stamnätsbolaget Fingrid. Anskaffningen finansierades genom leasing. Aktier och aktiekapital I bolaget finns 2.1. st A-aktier samt 15 st B-aktier. Aktiens nominella värde är 1,68 euro/aktie. Aktierna medför lika rösträtt i bolaget. Styrelse och personal På ordinarie bolagsstämman 29.4.25 valdes följande personer in i bolagets styrelse för verksamhetsåret 25: Peter Boström ordförande, Jan-Erik Frostdahl vice ordförande, Göran Backstedt, Anne Ekstrand, Tuula Loikkanen, Alpo Salonen och Alf Stenvik. Inga suppleanter utsågs. Som styrelsens sekreterare har bolagets vd Stefan Storholm fungerat. Under räkenskapsperioden har i medeltal 56 (58) personer varit anställda i bolagets tjänst. Under år 25 har skolningen av bolagets personal fortgått enligt plan. Tyngdpunkten i skolningen har legat på utveckling av yrkeskunskaperna samt förbättring av arbetsskyddet. För att upprätthålla arbetsförmågan hos personalen ordnar bolaget olika former av rekreationsverksamhet för att personalen på fritiden skall kunna utöva olika motionsformer och därigenom bättra på konditionen och välbefinnandet. Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 25 valde bolagsstämman CGR Kjell Berts och CGR Bengt Pettersson. Som revisorssuppleanter utsågs revisorssamfund Ernst & Young Oy. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst är 4.68.263,15 euro. Bolagets styrelse föreslår för bolagsstämman att av räkenskapsperiodens vinst utdelas som dividend i Oy Herrfors Ab A-aktieserie,3 euro per eller totalt 63., euro. Resten av räkenskapsperiodens vinst 3.438.263,15 euro överförs till vinstmedelskontot. Uppskattning av kommande utvecklingen En något större än normal ökning av konsumtionen av såväl el som fjärrvärme förväntas under 26 emedan tillväxten i början av året har varit oväntat kraftig. Börspriset på el har i början av 26 stigit till nya rekordhöjder. Detta har förorsakats av det överraskande höga priset för utsläppsrättigheter för koldioxid, dåliga vattenläget i Norden och suget från Mellaneuropa där börspriset konsekvent har varit högre. Dyra anskaffningar från elbörsen av toppkraft kommer därför att försämra lönsamheten för elförsäljningen. Lönsamheten för fjärrvärme och nätverksamhet förväntas fortsätta enligt tidigare utveckling Markkinatilanne Vesitilanne Pohjoismaissa oli hyvä vuoden alussa. Tämä yhdistetty leutoon alkutalveen toimintavuosi alkoi alenevilla pörssihinnoilla. Mutta kun mm. hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat voimakkaasti nousivat kevättalvella, tämä johti voimakkaasti korottavaan vaikutukseen pörssihintaan. Sähkönmyynnille tämä tietysti tarkoittaa uusia haasteita kun aivan uusi parametri ilman historiaa alkaa voimakkaasti vaikuttaa markkinahintaan. Viranomaiset ovat vahvasti nostaneet esille parannettua toimintavarmuutta myös maaseudulla. Kun viranomaiset samalla vaativat verkkotoiminnan tehostamista, toisin sanoen vähemmillä kustannuksilla, verkkotoiminnalle asetetaan suuria haasteita. Paperiteollisuuden lakko vuoden aikana vaikutti voimakkaasti Suomen sähkönkulutukseen. Huolimatta UPM:n tehtaiden läheisyyttä Herrforsin sähkönmyynti kasvoi noin 3,8 %:lla. Uusi sähkömarkkinalaki, joka astui voimaan vuoden 25 alussa, tarkoittaa Herrforsin osalta sitä, että verkkotoimintaa tullaan yhtiöittämään 1.1.28 lähtien. Konsernirakenne ja liiketoiminta Oy Herrfors Ab on Oy Katternö Ab:n tytäryhtiö ja kuuluu Katternö konserniin. Oy Herrfors Ab on paikallinen yhtiö, joka jakelee ja myy sähköä teollisuudelle ja kotitalouksille mm. Kruunupyyn, Pedersören, Oravaisten, Maksamaan, Vöyrin ja Alavieskan kunnissa ja Ylivieskan kaupungissa. Oy Herrfors Ab omistaa myös alueverkon Katternöryhmän jakelualueella. Toimintaan kuuluu myös kaukolämpötoiminta. Kaukolämpöä toimitetaan asiakkaille Alavieskassa ja Ylivieskassa. Oy Herrfors Ab hankkii sähköä ja kaukolämpöä tytäryhtiöltä Oy Perhonjoki Ab:lta, joka omistaa tuotantoresursseja mm. Pohjolan Voima Oy:ssä, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä ja Oy Alholmens Kraft Ab:ssä. Yhtiö tuottaa myös omaa ympäristöystävällistä sähköä viidessä vesivoimalaitoksessa Ähtävänjoessa. Tuloskehitys Yhtiön liikevaihto vuonna 25 oli 25,5 miljoona euroa (24,9), mikä tarkoittaa 2,5 % kasvun viime vuoteen verrattuna. Yhtiön liikevaihdosta 1,6 miljoona euroa (11,1) tuli verkkotoiminnasta, johon kuuluvat jakeluverkko ja alueverkko. Sähkönmyynnin liikevaihto oli 1,9 miljoona euroa (1,), lämpömyynnin liikevaihto oli 3, miljoona euroa (2,7) sekä urakoinnin toiminnan liikevaihto oli 1, miljoona euroa(1,1). Liikevoitto oli 6,4 miljoona euroa (7,1) ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 6,3 miljoona euroa (7,). Vähennys johtuu enimmäkseen nousevista sähkönhankintakustannuksista, joka johtuu päästöoikeuksien alkamisesta. Myös verkkotoiminta näytti alhaisempaa liiketulosta johtuen alhaisemmasta liikevaihdosta verrattuna viime vuoteen, enimmäkseen johtuen sähkönliittymien pienenemästä määrästä. Yhtiön oman pääoman tuotto oli 15,7 % (19,6 %) ja investoidun pääoman tuotto oli 14,6 % (19,7 %). Investoituun pääoman tuottoon sisältyy myös yhtiön leasingvastuu. Vuoden lopussa yhtiön korkoa kantava velka sisältäen leasingvastuu oli 1,9 miljoona euroa (7,2). Yhtiön omavaraisuus sisältäen leasingvastuu oli 67,1 % (69,5 %). Liiketoiminnan kassavirtaus kehittyi positiivisesti ja kasvoi 5,7 miljoonan euroon (5,5). Investoinnit Vuoden 25 aikana yhtiö on investoinut yhteensä 2, miljoona euroa (3,5). Verkkotoiminnan investoinnit olivat 1,6 miljoona euroa. Vesivoimatuotantoon on investoitu,2 miljoona euroa ja kaukolämpöön,1 miljoona euroa. Tämän lisäksi yhtiö on osallistunut tytäryhtiön Oy Perhonjoki Oy:n osakeantiin B-sarjassa,8 miljoonalla eurolla (,5). Yhtiö hankki joulukuun lopussa kantaverkkoyhtiöltä Fingridiltä 11 kv-johdon Småholmenin Pedersöressä ja Lotlaxin Vöyrissä välillä. Hankinta rahoitetaan leasingin kautta. Osakkeet ja osuudet Yhtiössä on 2.1. A-osaketta ja 15. B-osaketta. Osakkeiden nimellisarvo on 1,68 euro/osake. Osakkeilla on yhtä suuri äänioikeus yhtiössä. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa 29.4.25 valittiin Oy Herrfors Ab:n hallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet: Peter Boström, puheenjohtaja, Jan-Erik Frostdahl, varapuheenjohtaja, Göran Backstedt, Anne Ekstrand, Tuula Loikkanen, Alpo Salonen ja Alf Stenvik. Varamiehiä ei valittu. Hallituksen sihteerinä on toiminut TJ Stefan Storholm. Tilikauden aikana oli keskimäärin 56 (58) henkilöä yhtiön palveluksessa. Vuoden 25 aikana yhtiön henkilökunnan koulutus on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti. Koulutuksen pääpaino on ollut ammattiosaamisen edistäminen sekä työsuojelun paraneminen. Henkilökunnan työkyvyn ylläpitämiseksi yhtiö järjestää eri virkistystoimenpiteitä, joita henkilökunta vapaa-aikanansa voi harjoittaa eri kuntoilumuotoja ja tämän kautta parantaa omaa kuntoansa ja hyvinvointinsa. Tilintarkastajat Varsinaisiksi tilintarkastajiksi toimintavuodelle 25 yhtiökokous valitsi Kjell Berts KHT ja Bengt Pettersson KHT. Varatilintarkastajiksi valittiin tilintarkastajayhteisö Ernst & Young Oy. Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä Tilikauden voitto on 4.68.263,15 euro. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa Oy Herrfors Ab:n A-sarjassa,3 euro/osake eli yhteensä 63.,- euroa. Loppusumma 3.438.263,15 euroa siirretään voittovarojen tilille. Arviointi tulevasta kehityksestä Sekä sähkön että kaukolämmönkulutuksessa odotetaan vähän normaalia suurempaa kasvua vuoden 26 aikana, koska alkuvuoden kasvu on ollut odottamattomasti voimakasta. Sähkön pörssihinta on vuoden 26 alussa noussut uusiin ennätyskorkeuksiin. Tämä johtuu hiilidioksidipäästöoikeuksien yllättävän korkeasta hinnasta, Pohjoismaiden huonosta vesitilanteesta ja Keski-Euroopan imusta, jossa pörssihinta jatkuvasti on ollut korkeampi. Kalliit huippuvoimahankinnat sähköpörssistä tulevat täten heikentämään sähkönmyynnin kannattavuutta. Kaukolämmön ja verkkotoiminnan kannattavuutta odotetaan jatkuvan aikaisemman kehityksen mukaan. Jakobstad den 11 april 26 Pietarsaaressa 11. huhtikuuta 26 Peter Boström Jan-Erik Frostdahl Göran Backstedt Anne Ekstrand Tuula Loikkanen Alpo Salonen Alf Stenvik Stefan Storholm ordförande verkställande direktör puheenjohtaja toimitusjohtaja 3 31

OY HERRFORS AB OY HERRFORS AB RESULTATRÄKNING TULOSLASKELMA BALANS TASE 1.1 31.12.25 1.1 31.12.24 Omsättning 25 562 895,82 24 935 248,88 Liikevaihto Tillverkning för eget bruk 864 529, 89 855,19 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter 164 37,23 145 724,58 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden 13 886 443, 12 784 541,12 Ostot tilikauden aikana Förändring av lager 11 83,6 15 89,67 Varastojen muutos Köpta tjänster 652 338,23 542 611,41 Ulkopuoliset palvelut 14 55 611,83 13 311 342,86 Personalkostnader Henkilöstökulut Löner, arvoden och pensioner 1 942 967,41 2 74 744,83 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 576 237,61 585 943,61 Henkilösivukulut 2 519 25,2 2 66 688,44 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan 926 855,53 788 78,21 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader 2 24 51,32 2 64 214,62 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst 6 391 71,35 7 65 874,52 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Från företag inom samma koncern 27 26,64 31 793,83 Saman konsernin yrityksiltä Från övriga 138 359,3 66 394,88 Muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Från företag inom samma koncern 136 467,39 143 96,82 Saman konsernin yrityksiltä Från övriga 96 489,57 42 991,94 Muilta 67 391,2 88 71,5 Vinst före bokslutsdisp. och skatter 6 323 68,33 6 977 164,47 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispostioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens 985 714,61 1 9 91,3 Poistoeron muutos Inkomstskatt 1 269 72,57 1 524 333,97 Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst 4 68 263,15 4 361 92,2 Tilikauden voitto A K T I V A 31.12.25 31.12.24 V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter 272 389,9 123 574,31 Aineettomat oikeudet Goodwill 928 656,25 1 114 387,45 Liikearvo 1 21 45,34 1 237 961,76 Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden 283 36,1 283 36,1 Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner 4 216 24,64 4 254 88,66 Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier 11 83 811,77 1 35 59,54 Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar 1 284 913,78 1 333 585,5 Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och Ennakkomaksut ja pågående nyanläggningar 217 531,87 72 461,81 keskeneräiset hankinnat 17 85 84,7 15 979 743,52 Placeringar Sijoitukset Andelar i företag inom samma koncern 6 337 136,29 5 572 754,5 Osuudet saman konsernin yrityksissä Övriga aktier och andelar 67 153,5 41 921,67 Muut osakkeet ja osuudet 6 44 289,34 5 614 675,72 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 24 691 138,75 22 832 381, PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter 221 493,57 221 337,19 Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar 19 79,63 31 66,61 Muu vaihto-omaisuus 24 573,2 252 43,8 Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Fordr. hos företag inom samma koncern 358 956, 358 956, Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar 135 841,36 135 841,36 Muut saamiset 494 797,36 494 797,36 Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar 3 289 193,62 3 598 367,41 Myyntisaamiset Fordr. hos företag inom samma koncern 1 378 591,22 255 659,84 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar 5 892,8 3 668,86 Muut saamiset Resultatregleringar 48 889,19 486 912,89 Siirtosaamiset 5 154 566,11 4 371 69, Finansiella värdepapper 5 753 89,21 3 55 558,2 Rahoitusarvopaperit Kassa och bank 3 488 238,3 5 97 218,8 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 15 131 984,18 13 271 587,16 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 39 823 122,93 36 13 968,16 P A S S I V A 31.12.25 31.12.24 V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital 3 784 228,35 3 784 228,35 Osakepääoma Övriga fonder Muut rahastot Reservfond 1 777,48 1 777,48 Vararahasto Ackumulerade vinstmedel 15 793 31,82 12 13 381,62 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst 4 68 263,15 4 361 92,2 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT 23 647 57,8 2 251 37,65 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 25 2 15 1 5 32 Oy Herrfors Ab:s omsättning Oy Herrfors Ab:n liikevaihto 1 EUR 21 22 23 24 25 Oy Herrfors Ab Vinst före bokslutsdispositioner och skatter Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 EUR 7 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 Oy Herrfors Ab:s soliditet Oy Herrfors Ab:n vakavaraisuus 7 % 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens 6 476 33,3 5 49 588,69 Poistoero ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ TOTALT 6 476 33,3 5 49 588,69 YHTEENSÄ FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter 2 58 175,62 2 58 842,46 Liittymismaksut Skulder till kreditinstitut 2 942 97,66 3 123 751,66 Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder 318, 48, Muut velat 5 1 41,28 5 183 74,12 Kortrfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut 18 843,98 213 93,96 Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott, 414,9 Saadut ennakot Skulder till leverantörer 1 426 961,1 2 365 132,2 Ostovelat Skulder till företag inom samma koncern 1 651 273,2 1 362 521,97 Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder 682 331,39 413 321,14 Muut velat Resultatregleringar 756 437,88 824 513,71 Siirtovelat 4 697 847,55 5 178 997,7 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 9 699 248,83 1 362 71,82 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 39 823 122,93 36 13 968,16

OY HERRFORS AB OY HERRFORS AB NÄTVERKSAMHETEN RESULTATRÄKNING 1.1. 31.12.25 1.1. 31.12.24 Omsättning 11 543 664 11 977 945 Liikevaihto VERKKOTOIMINTA TULOSLASKELMA Tillverkning för eget bruk 728 761 899 751 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter 12 71 53 578 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden 4 479 427 5 25 746 Ostot tilikauden aikana Förändring av lager 1 66 39 6 Varastojen muutos Köpta tjänster 461 564 3 367 Ulkopuoliset palvelut 4 939 331 5365 12 Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden 1 53 145 1 231 85 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 334 7 34 6 Henkilösivukulut 1 387 215 1 571 685 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan 585 515 478 436 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader 1 522 96 1 463 558 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst 3 849 474 4 52 475 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Från företag inom samma koncern 91 38 129 Saman konsernin yrityksiltä Från övriga 68 847 31 487 Muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Från övriga 86 573 29 988 Muilta 73 654 13 499 Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 3 923 127 4 182 973 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispostioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens 99 687 993 579 Poistoeron muutos Inkomstskatt 682 44 813 982 Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst 2 331 397 2 375 412 Tilikauden voitto NÄTVERKSAMHETEN BALANS A K T I V A 1.1. 31.12.25 1.1. 31.12.24 V A S T A A V A VERKKOTOIMINTA TASE BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter 258 178 15 492 Aineettomat oikeudet Goodwill 324 385 389 262 Liikearvo 582 562 494 754 Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden 262 511 262 511 Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner 119 198 129 954 Rakennukset ja rakennelmat Elledningar o transformatorer 9 389 18 8 363 11 Sähköverkosto ja muuntajat Maskiner och inventarier 218 336 275 825 Koneet ja kalusto Förskottsbetalningar och Ennakkomaksut ja pågående nyanläggningar 136 78 72 462 keskeneräiset hankinnat 1 126 5 9 13 853 Placeringar Sijoitukset Övriga aktier och andelar 41 922 Muut osakkeet ja osuudet 41 922 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 1 78 568 9 64 529 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter 221 494 221 337 Aineet ja tarvikkeet 221 494 221 337 Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Fordr.hos företag inom samma koncern 3 25 4 113 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar Muut saamiset 3 25 4 113 Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar 1 43 799 1 57 411 Myyntisaamiset Fordr. hos företag inom samma koncern 1 378 591 395 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar 3 138 3 669 Muut saamiset Resultatregleringar 391 984 453 747 Siirtosaamiset 3 24 512 2 55 222 Kassa och bank 5 341 93 4 722 88 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 12 17 99 11 111 648 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 22 726 477 2 752 177 P A S S I V A 1.1 31.12.25 1.1. 31.12.24 V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital 723 578 723 578 Osakepääoma Reservfond 1 777 1 777 Vararahasto Ackumulerade vinstmedel 1 296 984 8 299 88 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst 2 331 397 2 375 412 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT 13 353 736 11 4 648 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens 5 9 249 4 18 562 Poistoero ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ TOTALT 5 9 249 418562 YHTEENSÄ FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter 878 42 878 79 Liittymismaksut Skulder till kreditinstitut 2825176 298921 Lainat rahoituslaitoksilta Skulder hos företag inom samma koncern Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder Muut velat 3 73 218 3 867 911 Kortrfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut 164 25 196 275 Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott Saadut ennakot Skulder till leverantörer 199 775 922 41 Ostovelat Övriga skulder 12 8 6 72 Muut velat Resultatregleringar 113 466 123 677 Siirtovelat 579 274 1 33 56 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 4 282 492 5 17 966 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ PASSIVA TOTALT 22 726 477 2 752 177 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 34 35

OY HERRFORS AB OY HERRFORS AB ÖVRIG ELAFFÄRSVERKSAMHET RESULTATRÄKNING 1.1.-31.12.25 1.1.-31.12.24 Omsättning 11 268 913 1 516 212 Liikevaihto MUU SÄHKKÖLIIKETOIMINTA TULOSLASKELMA Tillverkning för eget bruk 54 945 147895 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter 54 759 17 283 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden 8 82 513 7 442 221 Ostot tilikauden aikana Förändring av lager 61 2 31 Varastojen muutos Köpta tjänster 19 829 193 66 Ulkopuoliset palvelut 8 93 43 7 633 581 Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden 17 637 226 775 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 56 173 66 494 Henkilösivukulut 226 81 293 269 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan 193 966 173 547 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader 33 695 257 483 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst 1 723 744 2 27 719 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter Muut korko- ja rahoitustuotot Från övriga 33 824 2 996 Muilta Räntekostnader och övriga finansiella kostnader Korkokulut ja muut rahoituskulut Från företag inom samma koncern 91 38 129 Saman konsernin yrityksiltä Från övriga 3 487 5 18 Muilta 61 43 113 22 Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 1 662 71 1 914 696 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Bokslutsdispostioner Tilinpäätössiirrot Förändring av avskrivningsdifferens 22 798 39 731 Poistoeron muutos Inkomstskatt 426 61 514 935 Tuloverot Räkenskapsperiodens vinst 1 213 293 1 36 3 Tilikauden voitto ÖVRIG ELAFFÄRSVERKSAMHET BALANS A K T I V A 1.1.-31.12.25 1.1.-31.12.24 V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet Immateriella rättigheter 7 21 6 283 Aineettomat oikeudet Goodwill 15 814 18 977 Liikearvo 23 15 25 261 Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden 2 795 2 795 Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner 4 88 18 4 115 34 Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier 1 19 19 1 1 58 Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar 1 284 914 1 333 585 Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggningar 43 983 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 546 98 6 569 779 Placeringar Sijoitukset Andelar i företag inom samma koncern 6 337 136 5 572 754 Osuudet saman konsernin yrityksissä 6 337 136 5 572 754 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 12 97 132 12 167 794 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Koncerninterna fordringar 358 956 358 956 Konsernin yrityksiltä 358 956 358 956 Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar 1 43 799 1 57 411 Myyntisaamiset Fordringar hos företag inom samma koncern 255 265 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Övriga fordringar 2 27 Muut saamiset Resultatregleringar 44 92 33 166 Siirtosaamiset 1 477 728 1 858 843 Kassa och bank 471 437 48 454 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 2 38 121 2 626 253 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 15 215 253 14 794 46 P A S S I V A MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA TASE V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital 3 6 65 3 6 65 Osakepääoma Ackumulerade vinstmedel 2 22 217 1 41 437 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst 1 213 293 1 36 3 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT 6 494 16 5 462 117 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Avskrivningsdifferens 1 231 438 1 28 64 Poistoero ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER TOTALT 1 231 438 1 28 64 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Skulder till kreditinstitut 117 732 134 55 Lainat rahoituslaitoksilta Skulder hos företag inom samma koncern 3 25 4 113 Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder 318 48 Muut velat 3 368 5 4 248 3 Kortrfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut 16 819 16 819 Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott 414 Saadut ennakot Skulder till leverantörer 1 227 186 1 442 73 Ostovelat Skulder till företag inom samma koncern 1 651 273 1 362 522 Velat saman konsernin yrityksille Övriga skulder 583 354 351 936 Muut velat Resultatregleringar 642 972 7 837 Siirtovelat 4 121 65 3 875 259 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 7 489 655 8 123 289 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ PASSIVA TOTALT 15 215 253 14 794 46 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 36 37

OY HERRFORS AB OY PERHONJOKI AB REVISIONSBERÄTTELSE TILINTARKASTUSKERTOMUS STYRELSENS VERKSAMHETSBERÄTTELSE Till Oy Herrfors Ab:s aktieägare Vi har granskat Oy Herrfors Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1. 31.12.25. Verksamhetsberättelsen och bokslutet, som avgetts av styrelsen och verkställande direktören, omfattar resultaträkning, balansräkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Efter utförd granskning avger vi vårt utlåtande om bokslutet, verksamhetsberättelsen och förvaltningen. Granskningen har utförts enligt god revisionssed. Bokföringen, de tillämpade redovisningsprinciperna, innehållet i bokslutet och verksamhetsberättelsen samt bokslutspresentaionen har härvid granskats i tillräcklig omfattning för att konstatera att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga fel eller brister. Vid förvaltningssrevisionen har vi granskat, att styrelsen och verkställande direktören handhaft förvaltningen av bolagets angelägenheter i enlighet med stadgandena i aktiebolagslagen. Enligt vår mening har bokslutet och verksamhetsberättelsen upprättats enligt bokföringslagen och övriga stadganden och bestämmelser om hur dessa skall upprättas. Bokslutet och verksamhetsberättelsen, som är förenlig med bokslutet, ger på sätt som avses i bokföringslagen riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av bolagets verksamhet och den ekonomiska ställningen. Bokslutet kan fastställas och styrelsens medlemmar och verkställande direktören kan beviljas ansvarsfrihet för den av oss granskade räkenskapsperioden. Styrelsen förslag till disposition av vinsten beaktar stadganden i aktiebolagslagen. Vi har tagit del av de av styrelsen uppgjorda särredovisade verksamheternas resultat- och balansräkningar samt tilläggsuppgifter, som finns bland noterna till bokslutet. Enligt vår mening är de uppgjord enligt elmarknadslagen och de stadganden och bestämmelser, som har utfärdats med stöd av den. Jakobstad den 24 april 26 Oy Herrfors Ab:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Oy Herrfors Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.25. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sisältää konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös eikä toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus, joka on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa, antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Olemme tutustuneet yhtiön hallituksen laatimiin tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyihin eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmiin, taseisiin ja lisätietoihin. Lausuntonamme esitämme, että ne on laadittu sähkömarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Pietarsaaressa 24. huhtikuuta 26 Verksamheten Oy Perhonjoki Ab ingår i Katternö koncernen och är ett dotterbolag till Oy Herrfors Ab. Oy Perhonjoki Ab anskaffar via sina resursandelar i Pohjolan Voima Oy, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy och Oy Alholmens Kraft Ab el och fjärrvärme till bolagets aktieägare. Bolaget äger också Kaitfors vattenkraftverk i Perho å. Oy Perhonjoki Ab verkar enligt självkostnadsprincipen. Bolagets ägare betalar de fasta kostnaderna enligt ägande oberoende av om energiandelen använts eller inte och de rörliga kostnaderna i förhållande till levererade energimängder. På grund av verksamhetsprincipen är det inte ändamålsenligt att presentera ekonomiska nyckeltal för att förstå verksamheten eller bolagets ekonomiska resultat. Omsättning och resultat Verksamhetsåret 25 uppgick bolagets omsättning till 36,4 miljoner euro (29,6). Av omsättningen kom 32, miljoner euro (25,) från försäljningen av elandelskraften, 4,4 miljoner euro (3,8) kom från fjärrvärmeverksamheten och,28 miljoner euro (,66) från den egna vattenkraftverksproduktionen. Räkenskapsperiodens vinst efter skatter var 59,4 tusen euro (563,8 tusen euro). Aktier och andelar I bolaget finns två aktieserier. A-seriens aktier berättigar till den elkraft som produceras vid Kaitfors vattenkraftverk. B-seriens aktier berättigar till andelskraft från Pohjolan Voima Oy, Etelä Pohjanmaan Voima Oy och Oy Alholmens Kraft Ab. I ärenden som berör A- aktierna har A-aktierna fem röster och B- aktierna en röst. I ärenden som berör B-aktie ärenden har B- aktierna fem röster och A-aktierna en röst. Under räkenskapsperioden har aktiekapitalet enligt plan höjts med 363,1 tusen euro genom en betal emission i B-serien. Till B seriens överkursfond har under räkenskapsperioden förts 1778,5 tusen euro. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman 29.4.25 valdes följande ordinarie medlemmar in i bolagets styrelse: Peter Boström, (ordförande), Tuula Loikkanen (vice ordförande), Tony Eklund, Anne Ekstrand, Holger Hemming, Jouko Kivioja, och Alpo Salonen. Till styrelsens suppleanter valdes: Stig Holm, Juhani Asiainen och Paavo Onkalo. Som styrelsens sekreterare har bolagets vd Stefan Storholm fungerat. Oy Perhonjoki Ab har ingen egen personal utan köper alla tjänster av moderbolaget Oy Herrfors Ab. Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 25 valde bolagsstämman CGR Kjell Berts och CGR Bengt Pettersson. Revisorsuppleanter är revisorsamfundet Ernst & Young Oy. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Styrelsen föreslår för bolagsstämman att räkenskapsperiodens vinst på 59.438,5 euro överförs till vinstmedelskontot i balansräkningen och att ingen dividend utdelas. Uppskattning av den kommande utvecklingen De begränsningar i koldioxidutsläpp som inleddes 25 har kraftigt påverkat driften av de kraftverk där bolaget är ägare. Konkurrenskraften för vatten-, kärn-, vind och biokraft har förbättrats medan utnyttjande av gas-, kol- och torvkondenskraft avtar kraftigt. På längre sikt är risken stor att torven kommer att användas endast som toppkraft om inte finska myndigheterna agerar för att säkra torvens fortsatta användning i Finland. Kjell Berts, CGR Bengt Pettersson, CGR Jakobstad, den 11 april 26 Peter Boström Holger Hemming Tuula Loikkanen ordförande Tony Eklund Alpo Salonen Anne Ekstrand Jouko Kivioja Stefan Storholm verkställande direktör 38 39