EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.3.2018 C(2018) 1650 final KOMISSION SUOSITUS, annettu 21.3.2018, merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotuksesta FI FI
KOMISSION SUOSITUS, annettu 21.3.2018, merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotuksesta EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Komission 21 päivänä syyskuuta 2017 antamassa tiedonannossa Oikeudenmukainen ja tehokas verojärjestelmä Euroopan unionin digitaalisille sisämarkkinoille 1 todetaan, että on tarpeen antaa uusia kansainvälisiä sääntöjä digitaalitalouden asettamista haasteista, jotta voidaan määrittää, missä yritysten arvo syntyy ja miten se olisi kohdennettava verotustarkoituksia varten. Osana taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja G20-maiden veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevan hankkeen toimea 1 koskevassa raportissa Addressing the Tax Challenges of the Digital Economy 2 (julkaistu lokakuussa 2015) sekä myöhemmin OECD:n vuoden 2018 väliraportissa Tax Challenges Arising from Digitalisation Interim Report 2018 3 käsiteltyjen lähestymistapojen edistäminen tarkoittaisi sitä, että kansainvälisiä verosääntöjä olisi uudistettava digitaalisten palvelujen suorittamista koskevaan toimintaan sovellettavien kiinteän toimipaikan, siirtohinnoittelun ja voitonjakoa koskevien määritelmien osalta. (2) Eurooppa-neuvoston 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissa päätöksissä korostetaan tarvetta ottaa käyttöön digiaikaan soveltuva tehokas ja oikeudenmukainen verotusjärjestelmä ja antaa asianmukaiset komission ehdotukset vuoden 2018 alkuun mennessä. Ecofin-neuvoston 5 päivänä joulukuuta 2017 antamissa päätelmissä korostetaan, että yleisesti hyväksytyn kiinteän toimipaikan määritelmän ja siihen liittyvien siirtohinnoittelusääntöjen ja voittojen kohdentamissääntöjen olisi myös jatkossa oltava ratkaisevassa asemassa, kun vastataan digitaalitalouden liikevoiton verotusta koskeviin haasteisiin, ja kannustetaan unionia, OECD:tä ja muita kansainvälisiä kumppaneita tekemään tiivistä yhteistyötä kyseisiin haasteisiin vastaamiseksi. (3) Ecofin-neuvosto myös kannustaa päätelmissään OECD:tä etsimään näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastatessaan asiaankuuluvia ratkaisuja kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten maailmanlaajuisen verkoston parantamiseksi, mukauttamaan malliverosopimustaan ja sen kommentaareja sekä siirtohinnoitteluohjeitaan ja ohjeitaan voittojen kohdentamisesta kiinteille toimipaikoille. 1 2 3 COM(2017) 547 final. OECD (2015), Addressing the Tax Challenges of the Digital Economy, Toimi 1 vuoden 2015 loppuraportti, veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskeva OECD:n ja G20-maiden hanke, OECD Publishing, Pariisi. http://dx.doi.org/10.1787/9789264241046-en OECD (2018), Tax Challenges Arising from Digitalisation, vuoden 2018 väliraportti: kattava BEPSkehys, veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskeva OECD:n ja G20-maiden hanke, OECD Publishing, Pariisi. http://dx.doi.org/10.1787/9789264293083-en FI 1 FI
(4) OECD:n malliverosopimuksen 5 artiklassa vahvistettua kiinteän toimipaikan määritelmää olisi tarkistettava niin, että yrityksen merkittävän digitaalisen läsnäolon määrittämisessä otetaan huomioon muun muassa tulot ja muut käyttäjäperusteiset kriteerit. OECD:n malliverosopimuksen 7 ja 9 artiklassa ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeissa määriteltyjä voitonjakosääntöjä olisi tarkistettava, jotta voidaan ottaa huomioon esimerkiksi käyttäjien ja datan merkitys arvonmuodostuksessa. Kansainvälisellä tasolla olisi huomioitava aiempaa paremmin voitonjakomenetelmän käyttö, jotta varmistetaan voittojen oikeudenmukainen kohdentaminen merkittävään digitaaliseen läsnäoloon. (5) Kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset ovat tärkeässä asemassa rajat ylittävän kaupan tehostamisessa, sillä niillä parannetaan verovelvollisten oikeusvarmuutta niiden harjoittamissa kansainvälisissä toimissa. Tekemällä kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen sopimusvaltiot sopivat keskenään verotusoikeudesta kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi, millä edistetään taloudellista toimintaa ja kasvua. Jotta voidaan taata johdonmukaisuus digitaalisten sisämarkkinoiden ja maailmantalouden välillä, olisi edistettävä asianmukaisten tarkistusten ja lisäysten tekemistä kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet unionin ulkopuolisten kumppaneidensa kanssa. (6) Jäsenvaltioita kehotetaan havainnollistamaan ja tulkitsemaan muutoksia unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa allekirjoittamiinsa kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin niiden säännösten avulla, jotka annetaan merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta annetussa ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi (COM(2018) 147 final), ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN: 1. Yleistä Tässä suosituksessa ehdotetaan mukautuksia jäsenvaltioiden unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa tekemiin kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin, jotta voidaan ulottaa kiinteän toimipaikan käsite koskemaan merkittävää digitaalista läsnäoloa, jonka kautta yrityksen liiketoimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain jollakin toisella lainkäyttöalueella, ja ottaa huomioon säännöt voittojen kohdentamiseksi merkittävään digitaaliseen läsnäoloon. 2. Suositus Jäsenvaltioille suositetaan, että ne neuvottelisivat tarvittavista muutoksista unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa tekemiinsä kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin, jotta seuraavat seikat saatetaan voimaan: a) merkittävän digitaalisen läsnäolon määritelmä: 1. Tässä sopimuksessa käsitteellä kiinteä toimipaikka tarkoitetaan myös käsitettä merkittävä digitaalinen läsnäolo, jonka kautta yritys harjoittaa liiketoimintaansa kokonaan tai osittain. 2. Merkittävän digitaalisen läsnäolon katsotaan olevan olemassa lainkäyttöalueella verokautena, jos yrityksen kautta harjoitettava liiketoiminta kokonaan tai osittain koostuu digitaalisten palvelujen suorittamisesta digitaalisen rajapinnan välityksellä ja jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy, kun otetaan huomioon kyseistä liiketoimintaa harjoittavan yrityksen tekemät kyseisten palvelujen suoritukset, jolloin mukaan lasketaan myös kaikki siihen etuyhteydessä olevien yritysten tekemät tällaisten palvelujen suoritukset digitaalisen rajapinnan välityksellä: FI 2 FI
a) osuus kokonaistuloista, jotka on saatu kyseisenä verokautena kyseisten digitaalisten palvelujen suorittamisesta käyttäjille, jotka sijaitsevat kyseisellä lainkäyttöalueella kyseisenä verokautena, on yli [...] euroa*; b) käyttäjiä, jotka käyttävät vähintään yhtä kyseisistä digitaalisista palveluista ja jotka sijaitsevat kyseisellä lainkäyttöalueella kyseisenä verokautena, on yli [...]*; c) tällaisten digitaalisten palvelujen suorittamista koskevia liiketoimintasopimuksia, joita kyseisellä lainkäyttöalueella sijaitsevat käyttäjät ovat tehneet kyseisenä verokautena, on yli [...]*. * Kynnysarvot, joiden perusteella merkittävä digitaalinen läsnäolo katsotaan kiinteäksi toimipaikaksi, olisi määriteltävä kaksinkertaista verotusta koskevissa sopimuksissa noudattaen jäsenvaltioiden kansallisissa säännöissä asetettuja raja-arvoja ja ottaen huomioon ehdotus neuvoston direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta (COM(2018) 147 final). 3. Kun on kyse digitaalisten palvelujen käytöstä, käyttäjän katsotaan sijaitsevan jollakin lainkäyttöalueella verokautena, jos käyttäjä käyttää laitetta kyseisellä lainkäyttöalueella kyseisenä verokautena saadakseen pääsyn digitaaliseen rajapintaan, jonka välityksellä digitaalisia palveluja suoritetaan. 4. Kun on kyse sopimusten tekemisestä digitaalisten palvelujen suorittamiseksi, a) sopimuksen katsotaan olevan liiketoimintasopimus, jos käyttäjä tekee sen liiketoiminnan harjoittamisen aikana; b) käyttäjän katsotaan sijaitsevan lainkäyttöalueella verokautena, jos käyttäjällä on yhteisöverotuksellinen kotipaikka kyseisellä lainkäyttöalueella kyseisenä verokautena tai käyttäjällä on kiinteä toimipaikka kyseisellä lainkäyttöalueella kyseisenä verokautena. 5. Lainkäyttöalue, jolla käyttäjän laitetta käytetään, määritetään laitteen internetprotokollaosoitteen perusteella tai tarkemmin jollakin muulla maantieteellisen paikantamisen menetelmällä. 6. Edellä olevassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaistulojen osuus määritetään suhteessa siihen, miten monta kertaa käyttäjät missä päin maailmaa tahansa käyttävät laitteita kyseisenä verokautena saadakseen pääsyn digitaaliseen rajapintaan, jonka välityksellä digitaalisia palveluja suoritetaan. b) merkittävään digitaaliseen läsnäoloon liittyvien voittojen kohdentamista koskevat säännöt: 1. Merkittävään digitaaliseen läsnäoloon kohdennettavissa olevat tai siihen liittyvät voitot ovat voittoja, jotka digitaalinen läsnäolo olisi saanut, jos se olisi ollut erillinen ja itsenäinen yritys, joka harjoittaa samaa tai samankaltaista toimintaa samoin tai samankaltaisin ehdoin digitaalisen rajapinnan välityksellä, varsinkin kanssakäymisessä yrityksen muiden osien kanssa ja ottaen huomioon suoritetut toiminnot, käytetyt varat ja otetut riskit. 2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi merkittävään digitaaliseen läsnäoloon kohdennettavissa olevat tai siihen liittyvät voitot määritetään toiminnallisen analyysin perusteella. Jotta voitaisiin määrittää merkittävän digitaalisen läsnäolon toiminnot ja kohdentaa varojen taloudellinen omistajuus ja riskit merkittävään digitaaliseen läsnäoloon, on otettava huomioon tällaisen läsnäolon kautta digitaalisen rajapinnan välityksellä suoritettava taloudellisesti merkittävä toiminta. Tätä varten toimintaa, jota FI 3 FI
yritys harjoittaa digitaalisen rajapinnan välityksellä datan tai käyttäjien osalta, pidetään merkittävän digitaalisen läsnäolon taloudellisesti merkittävänä toimintana, joka kohdentaa riskit ja varojen taloudellisen omistajuuden tällaiseen läsnäoloon. 3. Määritettäessä 2 kohdan mukaisia kohdennettavissa olevia voittoja on otettava asianmukaisella tavalla huomioon taloudellisesti merkittävä toiminta, joka suoritetaan digitaalisen läsnäolon kautta ja joka on merkityksellistä yrityksen aineettomien hyödykkeiden kehittämisen, parantamisen, ylläpitämisen, suojaamisen ja käyttämisen kannalta. 4. Taloudellisesti merkittävään toimintaan, jota harjoitetaan merkittävän digitaalisen läsnäolon kautta digitaalisen rajapinnan välityksellä, kuuluvat muun muassa seuraavat toimet: a) käyttäjätason datan kerääminen, varastoiminen, käsitteleminen, analysoiminen, käyttöön ottaminen ja myyminen; b) käyttäjien tuottaman sisällön kerääminen, varastoiminen, käsitteleminen ja esittäminen; c) verkkomainontatilan myyminen; d) kolmannen osapuolen luoman sisällön asettaminen saataville digitaalisella markkinapaikalla; e) minkä tahansa sellaisen digitaalisen palvelun suorittaminen, jota ei ole lueteltu a d alakohdassa. 5. Määritettäessä 1 4 kohdan mukaisia kohdennettavissa olevia voittoja verovelvollisen on käytettävä voitonjakomenetelmää, ellei verovelvollinen osoita, että jokin kansainvälisesti hyväksyttyihin periaatteisiin perustuva muu menetelmä on tarkoituksenmukaisempi, kun otetaan huomioon toiminnallisen analyysin tulokset. Jakotekijöihin voivat kuulua muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja markkinointimenot sekä käyttäjien ja kerätyn datan määrä lainkäyttöalueittain. 3. Vuorovaikutus muiden unionin säädösten kanssa Yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi kansainvälisellä tasolla on suositeltavaa, että jäsenvaltioiden unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa tekemien kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten määräyksissä otetaan huomioon merkittävän digitaalisen läsnäolon määritelmät ja muut edellytykset sekä merkittävään digitaaliseen läsnäoloon liittyvien voittojen kohdentamista koskevat säännöt, jotka on vahvistettu ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta (COM(2018) 147 final). 4. Seuranta Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet tämän suosituksen noudattamiseksi, sekä tällaisiin toimenpiteisiin tekemistään muutoksista. 5. Osoitus FI 4 FI
Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 21.3.2018 Komission puolesta Pierre MOSCOVICI Komission jäsen FI 5 FI