Kiinteistöverotuksen kehittämishankkeen IV seminaari 14.12.2018 Hankkeen tuki- ja ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Jäske
Ohjelma 12.00 Kahvit 12.30 Tervetuloa, apulaisjohtaja Päivi Jäske, Verohallinto 12.45 Ensimmäiset kokemukset hinta-alueiden muodostamisesta, asiantuntija Arthur Kreivi, Maanmittauslaitos 13.15 Rakennusten arvostamishankeen esittely, tilastopäällikkö Paula Paavilainen, Tilastokeskus 13.25 Rakennusten arvostamishankkeen tuloksia tähän mennessä esittelyssä uudistettu rakennusluokitus ja luokitinpalvelu, yliaktuaari Atro Andersson, Tilastokeskus 13.45 Mistä eri rakennustyyppien hinnat muodostuvat? dosentti Ari Pennanen, Haahtela-yhtiöt 14.15 Kommenttipuheenvuoro: asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell, Helsingin kaupunki 14.30 Seminaari päättyy
Hankkeen tilanteesta
Hankkeen alkuperäinen aikataulutavoite Hankkeen alkuperäinen tavoite oli soveltaa uusia rakennusten ja maapohjan arvostamisperusteita vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa Arvostamisperusteiden muutosta koskeva hallituksen esitys olisi annettu vuoden 2018 lopulla Kiinteistöveroprosenttien alentamista koskeva hallituksen esitys oli tarkoitus antaa syksyllä 2019 Kaksivaiheinen uudistus olisi mahdollistanut käyttöönoton jo vuonna 2020, sillä Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus olisivat saaneet pohjan uudelle arvostamisjärjestelmälle jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tämä aikataulu olisi sopinut yhteen Verohallinnon järjestelmäuudistuksen kanssa.
Uudistuksen lykkääntyminen Luonnos kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevasta hallituksen esityksestä oli lausuntokierroksella elo-syyskuussa määräajassa saapui 38 lausuntoa lausunnoissa pääosin annettiin positiivista palautetta yleisesti arvostamisjärjestelmän uudistamisesta eniten kritiikkiä sai uudistuksen kaksivaiheisuus ja vaikutusarvioiden tarkentuminen vasta vuoden 2019 aikana Valtiovarainministeriö linjasi lausuntopalautteen perusteella, että kiinteistöverouudistus toteutetaan yhdessä vaiheessa. Uudistuksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, jotta verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä voidaan päättää yhdellä kertaa ja vaikutuksia kiinteistönomistajille voidaan tarkemmin arvioida.
Kiinteistöverohankkeen työ jatkuu Valtiovarainministeriö jatkaa uudistuksen valmistelua yhdessä Verohallinnon, Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa VM:n asettamat Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen vetämät arvostamisuudistushankkeet jatkuvat alkuperäisessä aikataulussaan Uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa Tarkoituksena on antaa hallituksen esitys keväällä 2020 Päätökset asiasta tehdään seuraavan vaalikauden aikana
Uudistuksen tavoitteet säilyvät Uudistuksen tavoitteena on edelleen luoda selkeä, ymmärrettävä ja yksinkertainen arvostamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjille Uudistuksen tarkoitus on, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia Uusi arvostamisjärjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa Verorasitus jakautuisi kuitenkin osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken
Seuraa kiinteistöverouudistusta Osoitteesta https://vm.fi/kiinteistoverouudistus löytyy tietoa hankkeesta ja sen etenemisestä. Sivustolle taltioidaan myös seminaarin tallenne ja materiaalit
Hyvää seminaaria!
MAAPOHJAN ARVOSTAMISJÄRJESTELMÄ- UUDISTUS Ensimmäiset kokemukset hinta-alueiden muodostamisesta 14.12.2018 Arthur Kreivi, Asiantuntija, MaaVero-projekti 1
ESITYKSEN SISÄLTÖ Projektin eteneminen Asumisen hinta-alueiden muodostaminen Lähtökohdat Muodostaminen käytännössä Kokemuksia Yhteenveto 14.12.2018 2
MML PROJEKTIN ETENEMINEN Kehittäminen tehdään valmiiksi alkuperäisellä aikataululla eli vuonna 2019 Uusien verotusarvojen laskenta vaikutusarviointien lähtötiedoksi syksyllä 2019 Projekti kaksi vuotta tauolla/ylläpidossa Hinta-aluetietojen siirrot Verohallinnolle arviolta syksyllä 2021 Kansalaispalvelun käyttöönotto arviolta maaliskuu 2022 14.12.2018 3
YRITYSTONTTIEN ARVIOINTI Esitelmässä käsiteltävä hinta-alueiden muodostaminen koskee asumisen hinta-alueita. Liike- ja toimisto- (K) sekä teollisuus- ja varastokäyttötarkoitukset (T) tehdään eri menetelmällä perustuen Kauppahintarekisterin tietoihin, kauppoja vähän Kuntien omiin hinta/vuokratietoihin, kysytään kunnista Toimitilavuokriin, KTI:n aineisto 57 kunnalle lähetettiin kysely, vastaukset saatu 30 kunnasta. Loppujen kuntien toivotaan vastaavan kyselyyn. 14.12.2018 4
LÄHTÖKOHDAT MUODOSTAMISEEN 14.12.2018 5
LÄHTÖKOHDAT Asumisen hinta-alueiden muodostaminen alkoi 26.11.2018 Tavoiteaikataulu hinta-alueiden valmistumiseen on kesäkuu 2019 Hinta-alueita ja niiden hintoja ylläpidetään vuodet 2020 ja 2021 14.12.2018 6
LÄHTÖKOHDAT Hintapisteet Mikroalueet Muodostajat Hinta-alueet AP AK AR R Ei kaavaa 14.12.2018 7
HINTAPISTEET Hintapisteiden alkuperä Tonttikaupat Omakotitalokaupat Asuinhuoneistokaupat Laatuvakiointi mm. Kaupan ajankohta Rakennukset Ranta Tontin koko 14.12.2018 8
HINTAPISTEET 14.12.2018 9
MIKROALUEET Ongelma: Sopiva koko maan kattava aluejako puuttuu Lähtökohtana ajatus siitä, että luonnolliset rajat kuten vesistöt, sekä rakennettu infra kuten tiet tukevat hinta-alueiden muodostamista Ratkaisu: Maastotietojärjestelmän tiedoista automaattisesti muodostetut mikroalueet 14.12.2018 10
MIKROALUEET 14.12.2018 11
MUODOSTAJAT Seitsemän muodostajaa aloitti projektissa 15.10.2018 Kaksi viikkoa yhteistä koulutusta Tiivis yhteydenpito koko projektin ajan Yhteiset ohjeet ja toimintatavat Laaduntarkkailu 14.12.2018 12
MUODOSTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ 14.12.2018 13
MEDIAANIT MIKROALUEILLE 14.12.2018 14
MEDIAANIT MIKROALUEILLE 14.12.2018 15
MEDIAANIEN LUOKITTELU Kuvassa mediaanit jaettu 30% välein tasoluokkiin Saadaan heti käsitys missä kallista ja missä halpaa Tähän tilanteeseen päästään hyvin pitkälti automaattisesti 14.12.2018 16
MIKROALUEIDEN TARKASTELU Onko mikroalueet loogisia? Onko mikroalueella riittävästi hintapisteitä? Onko mikroalueella riittävästi tonttikauppoja? Onko mikroalueiden hintojen suhteet oikein? 14.12.2018 17
MIKROALUEISTA HINTA-ALUEIKSI 14.12.2018 18
ILMAKUVAT APUNA 14.12.2018 19
RANNAT HAASTEELLISIA 14.12.2018 20
MIKROALUEISTA HINTA-ALUEIKSI 14.12.2018 21
MIKROALUEISTA HINTA-ALUEISIIN 14.12.2018 22
KOKEMUKSIA 14.12.2018 23
KOETYÖT 2018 Kesällä 2018 seitsemän kuntakoetyötä Hyvinkää Lahti Helsinki Kuopio Sotkamo Kajaani Kitee 14.12.2018 24
KOETYÖT 2018 14.12.2018 25
KOETÖISSÄ HAVAITTUA Koetöiden palaute pääosin positiivista Hinta-alueiden rajaukset ja hintatasot vastaavat todellisia kiinteistömarkkinoita Mikroalueisiin perustuva prosessi toimii varsin hyvin Kyetään tunnistamaan hintaerot 14.12.2018 26
KOETÖISSÄ HAVAITTUA Rantojen heterogeenisuus aiheuttaa ongelmia Kuntien maapolitiikan vaikutukset hintoihin Mikroalueisiin perustuva menetelmä voi olla liian karkea suurimpien kaupunkien keskustoihin Kritiikkiä erityisesti Helsingistä Koetyöt erittäin tärkeä osa prosessin kehittämistä 14.12.2018 27
HINTA-ALUEIDEN TUOTANTO Ensimmäisten kuntien hinta-alueet valmistuneet Muodostetut hinta-alueet käydään yhteisesti läpi muodostajien viikkopalavereissa Tiivis yhteydenpito etenkin tuotannon alkuvaiheessa takaa yhtenäisen laadun Yhden kunnan hinta-alueiden tekemiseen arvioitu menevän 2-3 työpäivää. Koko Suomi n. 800 työpäivää 14.12.2018 28
SISÄINEN LAADUNTARKKAILU Maanmittauslaitoksella käytössään laaja arviointiosaaminen ympäri Suomea Osaamista ja paikallistuntemusta hyödynnetty koetöiden kommentoinnissa sekä järjestelmän kehittämisessä Ensimmäisiä valmistuneita hinta-alueita testattu oman arviointiorganisaation toimesta 14.12.2018 29
YHTEENVETO Läpinäkyvyys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Kustannustehokkuus 14.12.2018 30
KIITOS! Yhteystiedot: Arthur Kreivi, Maanmittauslaitos arthur.kreivi@maanmittauslaitos.fi Ari Tella, Maanmittauslaitos ari.tella@maanmittauslaitos.fi Risto Peltola, Maanmittauslaitos risto.peltola@maanmittauslaitos.fi
Tilastokeskuksen rakennusten arvostamishankkeen esittely Paula Paavilainen, Tilastokeskus VM:n kiinteistöverohankkeen seminaari 14.12.2018
Miksi Tilastokeskus on mukana hankkeessa? - Tilastokeskus on tuottanut 90-luvun alkupuolelta uudisrakentamisen volyymi-indeksiä Hinnoittelujärjestelmä, joka yhdistää rakennusluokituksen, rakennusten rekisteritiedot VTJ:stä sekä luokkakohtaisesti estimoidut rakennuskustannusten yksikköhinnat Pystytään hinnoittelemaan koko rakennuskanta tehokkaasti massamenettelyllä Rakennuksen hinnoittelun perusteet pystytään kuvaamaan selkeästi, ymmärrettävästi ja läpinäkyvästi - Uudisrakentamisen volyymi-indeksijärjestelmässä sovellettava hinnoittelumetodi vastaa sellaisenaan kiinteistöverotuksen uudistamisen tavoitteisiin 2 14.12.2018 Paula Paavilainen, Tilastokeskus
3 Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Uudisrakentamisen volyymi-indeksijärjestelmä VTJ_PRT käyttötarkoitus 111111111A 0110 122222222B 0110 133333333C 0111 144444444D 0112 155555555E 0112 nn nn VTJ:n rekisteritiedot - käyttötarkoitusluokka - laajuus (m2 tai m3) - aloitusajankohta - sijainti Estimoidut tiedot - alueellinen yksikköhinta - rakennusaika - rakennuskustannusten jakautuminen rakennusajalle Rakennusluokitus 2018 Luokitusperusteena pääsääntöisesti rakennuksen tilojen käyttötarkoitus Luokat esim.: 01 Asuinrakennukset 011 Pientalot 0110 Omakotitalot 0111 Paritalot 0112 Rivitalot 14 Maatalousrakennukset ja eläinsuojat 19 muut rakennukset Rakennuksen yksikköhinta määräytyy aloitusajankohdan, sijainnin sekä sen perusteella mihin käyttötarkoitusluokkaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiset ovat sen luokitelleet rakennuslupahakuprosessin yhteydessä. Vuosittainen hinnoittelutyö Hinnoittelu tehdään luokituksen alimmalla käyttötarkoitusluokkatasolla Esim. 0110 Omakotitalot hinta x 0111 Paritalot hinta y 0112 Rivitalot hinta z Hinta-aineiston tuottaja tilaston perustamisesta lähtien Haahtela-kehitys Oy 4 14.12.2018 Paula Paavilainen, Tilastokeskus
Uudisrakentamisen volyymi-indeksin uudistaminen ja kiinteistöverotus - Kiinteistöverotuksen toimeenpanon edellyttämien Tilastokeskuksen tuottamien alueellisten ja rakennustyyppikohtaisten yksikköarvojen (perusarvojen) julkistaminen asettaa niille huomattavasti korkeammat laatuvaatimukset kuin mitä vaaditaan näiden tietojen käyttämisessä pelkästään tilastotuotannon perustietoina - Kiinteistöverohanke tarkoittaa Tilastokeskukselle uudisrakentamisen volyymi-indeksin tilastouudistusta Luokitusuudistus, rakennusluokitus 2018 Edustavien indeksirakennusten päivitys ja hinnoittelu - Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä hinnoitellaan vain uudisrakennuksia. Kiinteistöverotuksessa hinnoittelun lähtökohtana on myös uudishinta, mutta vanhojen rakennusten perusarvona on uudishinta ikäalennuksilla vähennettynä 5 14.12.2018 Paula Paavilainen, Tilastokeskus
Aikataulut ja päätehtävät
Projektin tehtävät ja aikataulu - VM:n hanke rakennusten arvostamisperusteiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten asetettiin 14.12.2017 - Yhteinen ohjaus- ja tukiryhmä MML:n projektin kanssa. Hanke päättyy 31.12.2023 - Tilastokeskuksen sisäinen projekti on asetettu 2.1.2018-31.12.2019 ja sen tehtävänä on: 1. Tuottaa uusi rakennusten luokitusjärjestelmä ja kehittää sen soveltamista helpottava luokitinpalvelu. 2. Päivittää yksikköhinta-aineisto, jossa jokaiselle uudistetun rakennusluokituksen 2018 rakennustyypille määritetään yksikköhinta (neliö/kuutio), jota voidaan soveltaa myös kiinteistöverotuksessa. 3. Toteuttaa uudisrakentamisen volyymi-indeksin tuotantojärjestelmään ja prosesseihin vaadittavat muutokset. 4. Julkaista uudistetun tilaston tiedot. 7 14.12.2018 Paula Paavilainen, Tilastokeskus
Rakennusten arvostamishankkeen keskeiset aikataulut VM:n hanke rakennusten arvostamisperusteiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten asetettiin 14.12.2017 Keskeiset rakennustyypit kuvattu, mallinnettu ja hinnoiteltu hinnoittelutyöstä valmiina 2/3 2016 2017 2018 2019 2020 Rakennusluokituksen uudistaminen Luokitinpalvelun kehittäminen Hinnoittelutyö luokituksen käyttöönotto luokittimen ylläpito Tilastotuotantojärjestelmän ja prosessin muutokset Uudisrakentamisen volyymi-indeksi julkaistaan uudella perusvuodella ja aineistolla 3/2020 Tilastokeskuksen sisäinen projekti on asetettu ajalle 2.1.2018-31.12.2019 8 14.12.2018 Paula Paavilainen, Tilastokeskus
Kiitos! Paula Paavilainen, paula.paavilainen@stat.fi 9
Rakennusten arvostamishankkeen tuloksia tähän mennessä Atro Andersson Kiinteistöverohankkeen seminaari 14.12.2018
Rakennusluokitus 2018
Rakennusluokitus - Rakennusluokitus on tarkoitettu rakennusten luokitteluun niiden käyttötarkoituksen mukaan - Rakennusluokituksen tärkeimmät käyttökohteet ovat Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri sekä siihen perustuvat tilastot - Rakennus- ja asuntotuotanto, rakennus- ja asuntokanta sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksi - Luokitus on laadittu kansallisia tarpeita varten, eikä sillä ole taustalla kansainvälistä suositusta EU:ssa käytössä Suomen luokituksesta poikkeava CC 1997 3 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Rakennusluokitus - Tilastokeskus ylläpitää kansallista rakennusluokitusta ja luokitusta uudistettu jo ennen VM:n asettamaa hanketta - Rakentaminen muuttunut huomattavasti ja lisäksi luokitus ei ole ollut tarpeeksi kattava - Luokitus ei huomioi suoraan ns. hybridirakennuksia, jotka koostuvat monista eri toiminnoista (esim. kauppakeskus, toimistotilaa ja asuntoja) - Hybridirakennuksista saadaan kenties tulevaisuudessa tarkkaa tietoa luokittelemalla niiden rakennusosia erikseen rakennusluokituksen mukaisesti 4 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
VTJ:n rakennuskanta (10/2018) Rakennusten lukumäärä Luokka Lkm %-osuus 011 1 195 820 33 % 941 971 799 27 % 041 525 365 14 % 931 263 640 7 % 021 82 933 2 % 012 78 230 2 % 899 71 918 2 % 039 59 145 2 % 999 53 558 1 % 162 51 845 1 % Rakennusten tilavuus Luokka Summa %-osuus 011 485 316 484 19 % 039 358 041 025 14 % 699 171 192 345 7 % 021 109 373 495 4 % 691 106 969 843 4 % 941 106 093 892 4 % 151 95 407 674 4 % 112 82 537 758 3 % 041 70 823 704 3 % 899 68 282 565 3 % 5 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Rakennusluokitus - Nykyisin tilastoinnissa käytettävä luokitus on julkaistu vuonna 1994, mutta sisältö samankaltainen 1982 luokituksen kanssa - Luokitus on päivitetty 2016-2018 yhteistyössä Sanastokeskus TSK:n terminologin kanssa Taustalla kaksi kyselyä luokituksen muutostarpeista sidosryhmille sekä kaksi JHS-lausuntokierrosta - Luokkien sisäistä rakennuskustannusvaihtelua on pyritty pienentämään ja luokkien välistä hintavaihtelua kasvattamaan Osin tästä syystä uusi luokitus on selvästi nykyistä tarkempi - Rakennusluokitus 2018 kokonaisuudessaan 6 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Esimerkki 08 Opetusrakennukset hakusana: koulutusrakennus Rakennukset, jotka on tarkoitettu varhaiskasvatukseen, opetukseen, koulutukseen tai avoimeen, tieteelliseen tutkimukseen. Opetusrakennuksia ovat varhaiskasvatuksen rakennukset, yleissivistävien oppilaitosten rakennukset, ammatillisten oppilaitosten rakennukset, korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset sekä muut opetusrakennukset. Tähän ei kuulu: toimisto- ja hallintorakennukset (0400 Toimistorakennukset) ja kirjastorakennukset (0720 Kirjastot ja arkistot). 084 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset Opetusrakennukset, joissa annetaan korkeakoulutusta tai tehdään avointa tieteellistä tutkimusta. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennuksia ovat korkeakoulurakennukset ja tutkimuslaitosrakennukset. 0841 Tutkimuslaitosrakennukset hakusana: tutkimuslaitos; tutkimuslaboratorio; säähavaintoasema; observatorio Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset, joissa tehdään avointa tieteellistä tutkimusta ja joissa ei yleensä anneta opetusta. Tähän ei kuulu: potilasryhmän tai sairauden hoitoon ja tutkimiseen tarkoitetut terveydenhuollon rakennukset (0611 Erikoissairaalat ja laboratoriot). 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Keskeisiä muutoksia luokitukseen - Uudessa luokituksessa pääluokkia on 15, välitason ryhmitteleviä luokkia 38 ja tarkimman tason luokkia 99 - Palveluasumisen rakennukset käsittävät sekä asunnon että asumiseen sisältyvät palvelut, ja niissä on poikkeuksellisia tila- ja varusteratkaisuja - Uudessa luokituksessa erityisryhmien asuinrakennukset, joihin palveluasuminen luetaan, sekä asuntolarakennukset on sisällytetty osaksi asuinrakennuksia - Vapaa-ajan asuinrakennukset (kesämökit) on luokiteltu ympärivuotisiin ja osavuotisiin perusteena selvästi erisuuruiset rakennuskustannukset 8 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Keskeisiä muutoksia luokitukseen - Suurimmat sisällölliset muutokset koskevat teollisuus- ja varastorakennusten pääluokkia sekä maatalousrakennuksia - Teollisuusrakennuksissa on erotettu elintarvike- ja raskaan teollisuuden sekä kaivannaistoiminnan tuotantorakennukset muusta teollisuudesta sekä voimalaitokset ja yhdyskuntatekniikan rakennukset on siirretty omiin pääluokkiinsa - Voimalaitokset on lisäksi luokiteltu toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti sähköenergian (sisältäen yhteistuotannon) sekä lämpö- ja kylmäenergian tuotantorakennuksiin - Myös maatalousrakennusten pääluokkaa on uudistettu runsaasti pitkälti lausuntopalautteen perusteella 9 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Keskeisiä muutoksia luokitukseen - Toiminnaltaan erilaisilla varastorakennuksilla on varsin erilaiset tilavaatimukset ja sitä kautta myös rakennuskustannukset, jotka voidaan nyt huomioida uudisrakentamisen tilastoinnissa - Luokituksessa on kuusi tarkimman tason luokkaa varastoille: Lämmittämättömät varastot Lämpimät varastot Kylmä- ja pakastevarastot Muut olosuhteiltaan säädellyt varastot Logistiikkakeskukset ja muut monikäyttöiset varastorakennukset Varastokatokset 10 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Käyttöönotto - Aluksi luokitellaan nykyinen VTJ:n rakennuskanta (n. 3,6 miljoonaa rakennusta) uuden luokituksen mukaisesti tilastointia varten - Yksi-moneen muutoksiin, kuten vapaa-ajan asuinrakennukset, voidaan hyödyntää eri hallinnollisia rekistereitä, joita Tilastokeskuksella on käytössään - Näitä on esimerkiksi Verohallinnon kiinteistörekisteri, Tilastokeskuksen ylläpitämä yritysten toimipaikkarekisteri, THL:n toimipaikkarekisteri - Haasteena on lisäksi uudistuotannon luokittelu uudella luokituksella 11 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Käyttö verotuksessa - Jokaiselle tarkimman tason luokalle estimoidaan vähintään yhden indeksirakennuksen mukainen yksikköhinta (m2/m3) ja mallinnetaan tyypillinen tilajakauma kunkin vuoden standardein - Näitä yksikköhintoja käytetään ensisijaisesti uudisrakentamisen volyymin tilastoinnissa - Voidaan myös muodostaa 2 n luokasta koostuvia aggregaatteja yksikköarvon määritystä varten kiinteistöverotuksessa - Aggregaatin yksikköarvo voidaan laskea esimerkiksi rakennusten lukumäärällä tai tilavuudella painotettuna keskiarvona Esim. Pientalot tai Areena- ja monitoimirakennukset 12 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Käyttö verotuksessa - Kiinteistöverotuksen toimeenpanossa sovellettavan rakennuskohtaisen yksikköarvon laatu määräytyy monen osatekijän laadun summana - VTJ:n rekisterin laatu, rakennusluokituksen laatu ja kattavuus sekä käyttäjien kyky soveltaa luokitusta Mikäli rakennus on luokiteltu rekisterissä väärin, voi se saada virheellisen yksikköarvon - Lisäksi laatuun vaikuttaa indeksirakennusten edustavuus, rakennuksissa ajan myötä tapahtuvien muutosten havaitseminen ja niiden kustannusvaikutusten arvioinnin laatu 13 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Rakennusluokitin
Rakennusluokitin - Rakennusluokitin on hakukone, jolla käyttäjä voi käyttää uutta rakennusluokitusta eri tavoin - Keskeistä on palvelun helppokäyttöisyys ja yhdisteltävyys - Käyttötapauksia ainakin seuraavat: 1. Luokan valinta hierarkian selaamisella 2. Sanahaulla tai koodilla hakeminen 3. Haku nykyisen luokituksen avulla (Rakennusluokitus 1994) 4. Haku toimialaluokituksen avulla (TOL 2008) - Rakennusluokitin Tilastokeskuksen verkkosivuilla 15 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Rakennusluokitin - Rakennusluokitin ja Rakennusluokitus 2018 olivat osa hallituksen KIRA-digi -hanketta - Luokitin kehitettiin yleiskäyttöiseksi eli samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös muissa Tilastokeskuksen luokituksissa - Lisäksi luokitin toteutettiin web component -teknologialla, joka mahdollistaa sen, että palvelun voi upottaa muihin järjestelmiin Luokitin hakee tietoa Tilastokeskuksen rajapinnan kautta Tarvittavat dokumentit sekä ohjeet GitHub-palvelussa - Esimerkiksi osana rakennusluvan hakua voidaan tarjota käyttäjälle luokitin, jotta virheelliset käyttötarkoitukset vähenisivät 16 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
17 14.12.2018 Etunimi Sukunimi
Kiitos! atro.andersson@stat.fi
VM Kiinteistöverohankkeen seminaari 14.12.2018 Mistä eri rakennustyyppien hinnat muodostuvat Ari Pennanen Dosentti Haahtela- yhtiöt
Ari Pennanen 14.12.2018 Mikä on rakennustyyppi? Jaottelu useimmiten käyttötavan mukaisesti Mikä on sairaala? Tästä päästään kätevästi pohtimaan käsitettä Paine. Eli mikä on paine? 2
Ari Pennanen 14.12.2018 Mikä on paine? Kun ilmapalloon puhalletaan, paine kasvattaa pallon kokoa Itseasiassa painetta ei ole olemassa, se on keskimääräistys Ilmapartikkeleilla on kamala vauhti, ne törmäävät miljoonia kertoja sekunnissa sinun kasvojen partikkeleihin ja ilmapallon pinnassa oleviin partikkeleihin Eri vauhdilla ja eri kulmissa. Törmäykset yrittävät siirtää ilmapallon pintaa ulospäin. Kun niiden partikkeleiden nopeutta ja suuntaa emme ennätä mittaamaan, turvaudumme keskimääräiseen suureeseen, paine. Näin paljon voimaa keskimäärin kohdistuu pinta-alaa kohden näiden miljardien atomien törmäyksistä Fysiikan laskuharjoituksissa keskimääräinen voima, paine, kasvattaa palloa. Sen tekee itse asiassa ne törmäykset. 3
Ari Pennanen 14.12.2018 Mikä on sairaala? Sairaala todellisuudessa on tuote, joka mahdollistaa palveluita. - Leikkauksia - Vastaanottopalveluita - Kuntoutusta - Majoitusta - Kuvantamista - Välinehuoltoa - Ruokahuoltoa - Liinavaatehuoltoa - Tutkimusta - Autopaikoitusta - Yleensä kuitenkin vain joitakin näistä, ja kutakin eri volyymeillä 4
Ari Pennanen 14.12.2018 Yleensä kuitenkin vain joitakin näistä, ja eri volyymeillä. Palvelukyky! Koska emme pysty jokaista uniikkia rakennusta mittaamaan, joudumme rakennustyyppiä määritettäessä keskimääräistämään. Sairaala on rakennus jossa on keskimääräisen verran sairaalan tuottamia palveluita. Sairaalassa keskimäärin on kuvantamista. Keskimääräistystä voidaan tarkentaa luomalla uusia rakennustyyppejä - Keskussairaalat - Terveyskeskukset Tarkennetussa luokituksessa voidaan sopia, että terveyskeskuksissa ei keskimäärin tehdä vaativia leikkauksia. Rakennustyypin määritys on palvelukyvyn määritystä 5
Ari Pennanen 14.12.2018 Mikä aiheuttaa kustannuseroja rakennusten välillä? Rakennus voi maksaa 500 /m2 tai 5000 /m2 Palvelukyky (toiminnalliset syyt) Tapa suunnitella Rakennuspaikan olosuhteet Suhdannevaihtelut 6
Ari Pennanen 14.12.2018 Palvelukyky (toiminalliset syyt) ovat kustannuseroista merkittävin. Miksi paikka, jossa leikataan koivua on halvempi tuottaa kuin paikka, jossa leikataan ihmisiä? Ilmassa ei saa olla tulehduksia aiheuttavia bakteereita Leikkaamisen aikana tarvitaan yli 1000 luxin valaistus Leikkauksen aikana potilas voi tarvita ylimääräistä happea, ilokaasua, ja paineilmaa Leikkausinstrumentit saavat voimansa paineilmasta Instrumenttien on jatkettava toimintaansa vaikka sähköverkossa on sähkökatko Vaatimuksia tilan olosuhteille; tilan ominaisuuksia 7
Ari Pennanen 14.12.2018 Tilan ominaisuudet tuotetaan rakennusteollisuuden järjestelmillä Ilmassa ei saa olla tulehduksia aiheuttavia bakteereita Leikkaamisen aikana tarvitaan yli 1000 luxin valaistus Leikkauksen aikana potilas voi tarvita ylimääräistä happea tai ilokaasua Leikkausinstrumentit saavat voimansa paineilmasta Instrumenttien on jatkettava toimintaansa vaikka sähköverkossa on sähkökatko Äänen eristyksen tulee olla hyvä Ilmaa kierrätetään erittäin tehokkailla kojeilla erittäin tehokkaiden suodattimien läpi Erittäin tehokkaat valaisimet, kohdennettavat. Suuri sähkönkulutus/ pääkeskusten teho Sairaalahappijärjestelmä ja ilokaasujärjestelmä. Kaasupulloja, putkia, päätelaitteita Kompressori, öljytön. Putkia. Päätelaitteita. Varavoimageneraattori, polttoainesäiliö. UPS akusto. Johtoja, ryhmäkeskuksia. Tiiliseinä 130 mm tasoitettu molemmin puolin. 8
Ari Pennanen 14.12.2018 Rakennusteollisuuden järjestelmät maksavat. Materiaaleja, työtä, palveluita (ja ennen aikaan tupakkaa) Ilmaa kierrätetään erittäin tehokkailla kojeilla erittäin tehokkaiden suodattimien läpi Erittäin tehokkaat valaisimet, kohdennettavat. Sairaalahappijärjestelmä ja ilokaasujärjestelmä. Kaasupulloja, putkia, päätelaitteita Iv- koje, HEPA suodatin, kierresaumattu putki, kojeiden sähköistys Led valaisimet, ryhmäkeskusten vikavirtasuojat Pulloryhmät kaasuvarastossa, putket Kompressori. Putkia. Päätelaitteita. Varavoimageneraattori, polttoainesäiliö. UPS akusto. Johtoja, ryhmäkeskuksia. Tiiliseinä 130 mm tasoitettu molemmin puolin 9
Ari Pennanen 14.12.2018 Mistä eri rakennustyyppien hinnat muodostuvat? Määritetään rakennustyypin palvelukyky palvelukyky määrittää tarvittavat tilat keskussairaalassa tarvitaan leikkaussaleja, heräämöjä ja magneettikuvaushuone tilan palvelukyky määrittää tilan ominaisuudet Tilan ominaisuudet määrittävät rakennustekniset järjestelmät häiriötön sähkönsyöttö tuotetaan varavoimageneraattorilla neuvotteluita tuetaan videokommunikaatiojärjestelmällä turvallisuutta tuetaan liiketunnistinjärjestelmällä Rakennustekniset järjestelmät määrittävät ostettavat materiaalit, palvelut, työvoiman ja työmaan organisoinnin Hissihankinta, valu-urakka, työmaan nosturit Hedoninen lähtökohta 10
Ari Pennanen 14.12.2018 Rakennustyypit ja palvelukyky Noin sata palvelukykykuvausta luo kohtuudella kattavan rakennustyyppikokoelman - Asunnot - Teollisuustuotanto - Toimistot - Koulut - 11
Ari Pennanen 14.12.2018 Rakennustyyppien kustannukset Palvelukyvyn kuvausten ja tilojen ominaisuuksien kuvausten jälkeen niistä johdettujen rakennusteollisuuden järjestelmien hinnoittelu on rakennusteollisuuden arkirutiinia. Tarvitaan Kohtuullisella rytmillä palvelukyvyn päivitystä Hieman nopeammalla rytmillä ominaisuuksia vastaavien rakennusteollisuuden järjestelmien päivitystä Ja jatkuvaa rakennusteollisuuden järjestelmien hintakehityksen päivitystä 12