Diesen Wood Company (1907-1931) Pitkärannan saha ja sellutehdas Magnus Diesen 18.10.2013
DWC yhtiö perustetaan - Yhtiön perusti Oslossa Chr.D. Diesen 1907 - CDD syntyi 1874 Hamar`n kaupungissa Norjassa, kuoli 1957 Helsingissä - Yhtiö muutti Viipuriin 1908. CDD oli yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja - Yhtiön rahoitus tapahtui Norjan kruunuilla
DWC perhe muuttaa Suomeen - 1908 koko perhe ml 5 lasta muutti Suomeen. Samalla ostettiin Rääsiän maatila, johon kuului 1000 ha maata, 20 hevosta, 100 lehmän navetta, kana- ja kalkkunatarha. Rääsiä sijaitsee n. 18 km Viipurista. - Yhtiön ensimmäinen konttori oli Viipurin esikaupungissa (Hiekka) - 1912 konttori muutti Linnank. 6:een Viipurissa - 1929 konttori muutti Pitkärantaan
DWC toiminta alkaa Juustilassa - Ensimmäisenä toimenpiteenä vuokrattiin, myöhemmin ostettiin 2:n raamin saha Juustilassa n. 13 km Viipurista. Tuotanto oli 35000 m3 ja toiminta kannattavaa - Rakennettiin höyläämö lähelle sahaa - Sahan johtajana tomi norjalainen Karl Bruun, joka oli muuttanut Suomeen aikaisemmin - 1911 muutti CDD:n työtoveri Norjasta, Einar Ramm-Schmidt. Tämä tomi yhtiön palveluksessa lähes koko toiminnan ajan
DWC Juustilan saha palaa - Juustilan saha paloi 1914. Palovakuutus korvasi omaisuuden. Keskeytysvakuutus, jonka oli myöntänyt Commercial Union Assurance Co Lontoossa, korvasi tuotantomenetykset (keskeytysvakuutus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa) - Sahalla oli vaikeuksia saada hyvälaatuista tukkipuuta kohtuulliselta etäisyydeltä. Kilpailu raaka-aineesta valtion puuhuutokaupoissa oli kovaa mm. Gutzeit-yhtiön kanssa
DWC toiminta muuttaa Pitkärantaan 1914 tehtiin päätös muuttaa toiminta Pitkärantaan Laatokan pohjoisrannalla. Perustelut: 1.Mahdollisuus hyödyntää alueen lähes rajattomat mäntymetsät 2.Mahdollisuus hyödyntää Venäjän rajan takana olevia metsävaroja 3.Hyödyntää puuvarojen hyvät uittoväylät Laatokan rannalle Pitkärantaan Alueet olivat tuttuja CDD:lle. Hän oli tehnyt useita matkoja hevosella tai autolla Joensuuhun, Sortavalaan, Ilomantsiin, Suojärvelle, Läskelään, Impilahteen, ja Tulemajärvelle
DWC päätökset ja toimenpiteet. 1. Juustilan sahan toiminta lopetettiin 2. Ostettiin Ladoga Trävaru Ab:n ml. Kotkanniemen saha Salmin paikkakunnan lähettyvillä (kapasiteetti 15000 m3/v) 3. Ostettiin Gronau&kumpp:n toiminta Pitkärannassa ml. Nurmisaari ja Pusunsaari, saha Nurmisaaressa, laivoja, metsää ja kiinteistöjä. 4. 1916 ostettiin Pitkärannassa sijaitseva rtauta-ja kuparikaivos, masuuni, rikastamo ja metsää. Myyjä oli Venäjän keisarillinen pankki. Ostajana oli Pitkäranta OY, joka oli DWC:n kokonaan omistama tytäryhtiö
DWC- lisää päätöksiä 5. Ostettiin Tulemajärven rautatehdas, pieni saha Litsmassa sekä metsää Venäjän puolelta rajaa 6. DWC sai yo. toimenpiteiden kautta haltuunsa Suomen puolella 32000 ha koskematonta mestää, puun kaatoluvat ja useita koskia. Ajatuksena oli vaikeuttaa kilpailevan teollisuusyrityksen syntyminen
DWC Suomi itsenäistyy Yo strategian lähtökohdat heikkenivät 1917, kun Suomi itsenäistyi ja sai kiinteän rajan Venäjän kanssa. Samalla laivayhteys Nevan jokea myöten Suomenlahteen vaikeutui nostaen valmiiden tuotteiden kuljetuskustannukset Pitkärannasta. Yo tapahtumista huolimatta päätettiin toteuttaa muutto Pitkärannan Nurmisaareen.
Till minne för visad hjälpsamhet under upprorstiden 1918 M. Kekki Birger Wegelius Fritz Wiik A. Wegelius B. Holger Selin Jarl Nybergh Waldemar Nordback E. M. Laakso S. Söderberg Taavi Turtiainen Einar Selin Axel Lindrooth
Eräitä avainhenkilöitä Pitkärannassa Pikärannan tehtaan suunnittelussa ja rakentamisessa olivat mukana mm. seuraavat henkillöt: -Insinööri Olaf Gloersen -Metänhoitaja Wm. Johansson -Richard Bergström -Simon Nape -A. Oreschnikoff (Oivala) -Gregorius Lisitzin -Frank Ford USA:sta (Kemiallisen valkaisulaitoksen rakentaja) Perusajatus oli hyödyntää uusinta teknolgiaa ja tekniikkaa
Tehdasprojekti. Seuraavat laitokset rakennettiin 1918-1922 -Saha, jossa 6 raamia (kapasiteetti 120000 m3/v) -Lautojen höyrykuivain (Bolinderin periaatteella) -20000 t/v valkaistua ja puolivalkaistua mäntysellua valmistava tehdas (ensimmäisiä maailmassa) -Valkaisulaitos, toimittajana Warner Chemicals (lienee ollut ensimmäinen Suomessa) -Laitokset sivutuotteiden hyödyntämiseksi (tärpätti, hartsi jne) -Höyryturbiini sähkön tuottamiseksi -Varastoja, asuntoja henkilökunnalle jne -Terminaali Koivusaareen Suomenlahden rannalla Viipurin ja Leningradin väliin vientiä varten
DWC - loppu CDD halusi maksaa taseessa olevat norjan kruunut mahdollisten kurssitappioden välttämiseksi. KOP:n J.K.Paasikiven kanta oli, että markka säilyttäisi arvonsa ja pysyisi vahvana. Näin ei käynyt, ja kurssitappiot kasvoivat. Maailman talouskriisi 1929 pahensi tilannetta lisää. KOP otti osakkeet haltuunsa 1931 ja CDD jätti yhtiön 1931.
Isoisä Christopher 1931-1957 CDD muutti 1931, 57 vuotiaana Helsinkiin, Bulevardi 1:een. Englantilainen vakuutusyhtiö Commercial Union Assurance Co (sama yhtiö, joka oli antanut keskeytysvakuutuksen Juustilan sahalle) nimitti CDD:n Suomen edustajaksi. CDD toimi tässä tehtävässä vuoteen 1953 asti.
Pojanpojan ajatuksia Pitkäranta OY:stä. - CDD:llä ei ollut akateemista koulutusta eikä perittyä omaisuutta. Hänen oli täytynyt olla menestyksekäs ennen muuttoa Suomeen. - Pitkärannan strategia vaikuttaa hyvin harkitulta ja oikealta. Suomen itsenäistyminen oli negatiivinen tekijä, jota ei voitu tai osattu ennustaa - Siihen aikainen valtava projekti onnistui teknisesti ja kaupallisesti hyvin, koska yhtiö selviytyi melkein 10 vuotta käynnistyksen jälkeen. - Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että rahoitus vieraalla valuutalla oli ehkä suurin virhe
Pojanpojan ajatuksia isoisästä. - CDD on täytynyt olla erittäin energinen ja tarmokas. Muutto Norjasta Viipuriin, tutustuminen Pohjois-Karjalaan hevosella ja reellä, tehdaspaikan valinta, uuden, suuren greenfield tehdaskombinaatin suunnittelu, rahoitus ja rakentaminen on vaatinut suuria henkisiä resursseja. - Isoisällä on täytynyt olla kyky löytää hyviä alaisia, jotka viihtyivät työssä hänen kanssaan.