Suomen Painonnostoliitto v. 1939.

205 Liittojohtokunnan jäsenet osallistuivat liittojo~tokunnan ja sen työvaliokunnan kokouksiin seuraavash: Suomen Painonnostoliitto v. 1939. Liittojohtokunta. Suomen Painonnostoliiton liittojohtokuntaan ovat v. 1939 kuuluneet: työnjohtaja Er. Nyberg ja vakuutusvirkailija V. Nyyssönen Helsingistä, hovioikeudenauskultantti T. Kaihlanen Heinolasta, herra O. Lahtinen Korsosta, tarkastaja V. Lamminsalo Viipurista, teknikko R. Eklund Hangosta ja rahastonhoitaja P. Dickman Haagasta. Liiton puheenjohtajana on ollut edelleenkin työnjohtaja Er. Nyberg, varapuheenjohtajana hovioikeudenauskultantti T. Kaihlanen sekä rahastonhoitajana ja sihteerinä 1/3-39 asti toimittaja E. Mannerla ja sen jälkeen toimistosihteeri J. Sinisalo. Liittojohtokunnan jäsenistä muqdostettu työ v a- 1 i 0 kun t a, johon ovat kuuluneet työnjohtaja Er. Nyberg (puheenjohtajana), herra O. Lahtinen, vakuutusvirkailija V. Nyyssönen, rahastonhoitaja O. Dickman ja toimistosihteeri J. ' Sinisalo, on hoitanut liiton juoksevat asiat sekä valmistellut ja hoitanut ne kysymykset, mitkä liittojohtokunta on jättänyt sen hoidettavaksi. Kun sota keskeytti liiton toiminnan lokakuussa, liittojohtokunta kerkisi toimikauden aikana pitää vain 6 kokousta. Näiden kokousten pöytäkirjoihin kertyi yhteensä 127 pykälää. Työvaliokunta kokoontui 2 kertaa, ja tehtiin pöytäkirjoihin yhteensä 30 pykälää. Nyberg........ Kaihlanen....... Eklund....... Lamminsalo.... Dickman....... Nyyssönen.... Lahtinen......... Liittojohto- Työvalio- Yhteensä kunta kunta Liiton nimenkirjoittamisoikeus. Toimintasääntöjen mukaisesti liiton nimen ovat olleet oikeutetut merkitsemään liiton puheenjohtaja, työnjohtaja Er. Nyberg tai varapuheenjohtaja, h?vioi~eude~auskultantti T. Kaihlanen yhdessä liiton slhteerm, tolmistosihteeri I. Sinisalon tai liittojohtokunnan jäsenen, vakuutusvirkailija V. Nyyssösen kanssa. Liiton jäsenistö. Toimikauden aikana liittoon liittyi 4 uutta jäsenseuraa ollen liitossa lokakuussa, jolloin toiminta keskeytyi: 37 jäsenseuraa ja niissä yhteensä 2,422 jäsentä. Yhteistoiminta muiden urheilujärjestöjen kanssa. Liitto on edelleenkin kuulunut jäsenenä Suomen Voimistelu- ja 'Urheiluliittoon. Lisäksi liitto on kuulunut jäsenenä Kansainväliseen Painonnostoliittoon (Federation Internationale Halterophile). Edustus SVUL:n liitto kokouksissa. Liittoa ovat edustaneet v:n 1939 aikana pidetyissä SVUL:n liittokokouksissa liiton puheenjohtaja, työnjohtaja Er. Nyberg ja liiton varapuheenjohtaja, hovioikeudenauskultantti T. Kaihlanen.

206 Edustus SVUL:n liittohallituksessa. Liittoa on SVUL:n v:n 1939 liittohallituksessa edustanut hovioikeudenauskultantti T. Kaihlanen, varamiehenään kelloseppä A. Luoma Helsingistä. Edustus Suomen Olympialaisessa Komiteassa. Liiton edustajana Suomen Olympialaisen Komitean va!tuuskunnassa on ollut liiton puheenjohtaja, työnjohtaja Br. Nyberg. Edustus Stadion- säätiössä. Liittoa on Stadion-säätiössä edustanut työnjohtaja Br. Nyberg. Liiton yleiset kokoukset. Liiton vuosikokousta ei voitu pitää sääntöjen edellyttämänä aikana. Se oli jo kutsuttu koolle, kun sota syttyi ja kokous oli peruutettava. Liiton ansiomerkki. Toimikauden aikana saatiin valmiiksi liiton kunniaja' ansiomerkki. Sen on piirtänyt taiteilija P. Jejimoff ja merkin on valmistanut Hopeatakomo O/Y Helsingissä. Kurssitoiminta. Toimikauden aikana voitiin ensi kerran kiinnittää suurempaa huomiota painonnoston kurssitoimintaan. Tämä kävi mahdolliseksi sen kautta, että liitto sai toimeenpannuista SVUL:n urheiluarpajaisista huomattavan avustuksen. Toimikauden aikana järjestettiin seuraavat painonnosto- y.m. kurssit: Painonnostokurssit: 1) Kotkassa 14--15/1...... 2) Viipurissa 28--30/1..... 3) Tampereella 4--5/2. 4) Helsingissä 16--17/2.... 30 osanotto 22 18 11 " 5) Viipurissa 15--16/3..... 15 6) Sunilassa 1--2/4....... 24 7) Hiitolassa 27--29/5... 18 8) Viipurissa 27--29/5... 18 9) Riihimäellä 8--9/7...... 22 10) Tampereella 15--16/7... 19 11) Hangossa 5--6/8........ 11 12) Riihimäellä 9--10/9 24 232 osanotto Valmennusleirit: 1) Tampereella 25--28/3 14 osanott. 2) Vierumäellä 8--15/10 14 " 28 osanotto Tuomarikurssit: 1) Viipurissa 28--29/1 17 osanotto 2) Tampereella 4--5/2 20 3) Helsingissä 15--16/2.... 40 77 osanotto " Yhteensä 337 osanott. Neuvontatoiminta. Varojen puutteessa neuvonta toimintaa ei ole voitu toimeenpanna niin laajassa mittasuhteessa kuin olisi ollut toivottavaa. Neuvonnan järjestäminen onnistui kuitenkin sen kautta, että liiton puheenjohtaja, työnjohtaja Br. Nyberg suostui palkatta suorittamaan neuvontakäyntejä painonnostokeskuksissa. Toimikauden aikana hän kävi melkein kaikissa huomattavimmissa keskuspaikoissa. Lisäksi hän kävi monella tehdaspaikkakunnalla innostuttamassa sikäläisiä urheilun johtohenkilöitä, saaden tällä toiminnallaan aikaan sen, että monet näistä paikkakunnista ottivat painonnoston ohjelmistoonsa. Neuvontatoiminnan ansioksi on suurimmaksi osaksi luettava, että aktiivisten painonnostajien lukumäärä kasvoi ja että tulostaso huomattavasti nousi. Suomen painonnostomest aruuskilpailut. 1) K a h den k ä den n 0 s t 0 t. Suomen mestaruuskilpailut kahden käden nostoissa pidettiin Tampereella 8/5-39 Tampereen Kisa-Veikko- 207

208 jen toimiessa kilpailujen järjestäjinä. Mestaruudet jakautuivat seuraavasti: Punn. kg. Kärpässarja, a. 56 kg.: O. Kuntsi, HAK.... 65.0 Höyhensarja, a. 60 kg.: H. Strand, HPM.... 62.5 Kevy tsarja, a. 67.5 kg.: 1) J Tokazier, Makkabi... 77.5 2) J. Turunen, VPN........ 85.0 (paino ratkaisi järjestyksen) Keskisarja, a. 75 kg.: M. Tokazier, Makkabi..... 85.0 Raskas keskisarja, a. 82.5 k g.: J. Vellamo, TKV.... 90.0 Raskas sarja, y. 82.5 kg.: H. Forström, HIK...... 105.0 Temp. Työntö kg. kg. 75.0 67.5 85.0 82.5 95.0 102.5 105.0 Yht. kg. 101.25 241.25 95.0 225.0 115.0 277.5 110.0 277.5 125.0 305.0 130.0 322.5 135.0 345.0 Höyhensarjassa nosti Helsingin Makkabin jäsen H. Kruck 75.0 + 70.0 + 90.0 = 235.0 kg. Kun hän ei kuiter:kaan ollut Suomen alamainen, hänen tulostaan ei VOitu huomioda mestaruutta annettaessa. 2) Yhden käden nostot. Suomen mestaruuskilpailuja yhden käden nostoissa ei suoritettu tänä vuonna, koska valmennus oli suunnattu pääasiassa maaotteluihin ja Olympiankisoihin ja sen vuoksi katsottiin, että harjoitus oli suunnattava yksinomaan kahden käden nostoihin. Maaottelut. 1) Suo m i A. - E e s t i B. ~~om~.n j~ Eestin välinen painonnostomaaottelu pidetttm Vllpunssa 26/2-39 Viipurin Painonnostajien toi- miessa kilpailujen järjestäjänä. Suomea edusti maaottelussa paras mahdollinen joukkue, kun taas Eestiä edusti vahvistettu B-joukkue. Ottelun voitti Suomen joukkue, tulosten ollessa: Punn. Temp. Työntö Yht. kg. kg. kg. kg. Höyhensarja, a. 60 kg.: 1) G. österlund, Suomi 75.0 77.5 105.0 257.5 2) R. Vöstrik, Eesti 70.0 80.0 100.0 250.0 Kevytsarja, a. 67.5 kg.: 1) R. Teitelbaum, Eesti.... 82.5 90.0 115.0 287.5 2) J. Turunen, Suomi 85.0 85.0 115.0 285.0 Keskisarja, a. 75 kg.: 1) M. Tokazier, Suomi.. 85.0 100.0 125.0 310.0 2) A. Vaikma, Eesti.... 87.5 95.0 120.0 302.5 Raskas keskisarja, a. 82.5 kg.: 1) L. Kukk, Eesti......, 92.5 105.0 130.0 327.5 2) J. Vellamo, Suomi....!!7.5 97.5 125.0 310.0 Raskas sarja, y. 82.5 kg.: 1) H. Forsström, Suomi 105.0 105.0 137.5 347.5 2) A. Lepik, Eesti....... 110.0 105.0 130.0 345.0 2) Neljän maan o t tel u. Ruotsin painonnostoliiton kutsusta järjestettiin Tukholmassa 14-15/4-39 Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Latvian välillä painonnostomaaottelut. Tähän otteluun oli kutsuttu myöskin Eesti, mutta se ei voinut osallistua kilpailuun. Kilpailijat nostivat kansainvälisissä sarjoissa, jolloin maitten väliset tulokset laskettiin yhteistulosten perusteella. Tulokset: Punn. kg. Höyhensarja, a. 60 kg.: 1) G. Högberg, Ruotsi 70.0 2) G. österlund, Suomi..... 72.5 3) G. Tempelfelds, Latvia.. 67.5 4) G. Larsen. Tanska... 72.5 Temp. Työntö kg. kg. 85.0 75.0 72.5 85.0 110.0 105.0 100.0 209 Yht. kg. 265.0 252.5 240.0 157.5 14

210 Kevytsarja, a. 67.5 kg.: 1) S. Carlsson, Ruotsi 85.0 100.0 130.0 315.0 2) S. Jensen, Tanska...... 80.0 85.0 125.0 290.0 3) T. Tauni, Suomi........ 85.0 85.0 107.5 277.5 4) G. Purischevs, Latvia... 77.5 77.5 102.5 257.5 Keskisarja, a. 75 k g.: 1) S. Karlson, Ruotsi...... 90.0 100.0 132.5 322.5 2) J. Grischs, Latvia... 95.0 90.0 120.0 305.0 3) E. Petersen, Tanska... 82.5 95.0 125.0 302.5 4) E. Vuorensola, Suomi... 90.0 92.5 117.5 300.0 Raskas keskisarja, a. 82.5 kg.: 1) R. Pettersson, Ruotsi 102.5 100.0 137.5 340.0 2) J. Vellamo, Suomi...... 90.0 100.0 130.0 320.0 3) K. Bileskalns, Latvia.... 90.0 97.5 132.5 320.0 4) K. Jensen, Tanska. 95.0 97.5 125.0 317.5 Raskas sarja, y. 82.5 kg.: 1) O. Löfdahl, Ruotsi 105.0 115.0 140.0 360.0 2) A. Jurmalietis, Latvia.... 107.5 105.0 140.0 352.5 3) H. Forsström, Suomi... 102.5 107.5 137.5 347.5 4) O. Sörensen, Tanska..... 110.0 107.5 130.0 347.5 Edelläolevien tulosten perusteella maaottelutulokset olivat seuraavat: Suomi-Latvia 3-2 Suomi-Tanska 3-2 Ruotsi- Suomi 5-0 Ruotsi-Latvia 5-0 Ruotsi-Tanska 5-0 Latvia-Tanska 4-1 Neljän maan välinen ottelu päättyi seuraavasti: 1) Ruotsi............. 15 pistettä 2) Suomi........... 6 3) Latvia........... 6 " " 4) Tanska............. 3 Suomen ja Latvian paremmuuden ratkaisi miesten paino. Taitomerkkisuori tukset. Toimikauden aikana on suoritettu seuraavat määrät painon noston taitomerkkejä: 1 lk:n merkkejä.......... 5 kpl. II "........... 11 " III.............. 35 " Yhteensä 51 kpl. Valmistautuminen v :n 1940 olympiankisoihin. Olympiankisojen järjestelytoimikunnan pyynnöstä liitto nimesi olympiankisojen painonnostokilpailuja suunnittelevaan ja järjestävään jaostoon puheenjohtajaksi liiton puheenjohtajan, työnjohtaja Br. Nybergin ja jäseniksi hovioikeuden auskultantti T. Kaihlasen ja toimittaja E. Mannerlan. Jaosto laati alustavat suunnitelmat niin kilpailujen pitopaikkaan kuin kilpailujen järjestämiseen nähden. Nämä suunnitelmat järjestely toimikunta hyväksyi. Jaosto ryhtyi myöskin toimenpiteisiin kunnollisten kilpailuvälineiden hankkimiseksi. Valitettavasti jaoston toiminta keskeytyi sodan vuoksi. Osanottoa varten v:n 1940 olympiankisojen painonnostokilpailuihin liitto ryhtyi heti vuoden alusta alkaen vilkkaaseen valmennustyöhön. Liiton puheenjohtaja kierteli neuvontamatkoilla kaikilla niillä paikkakunnilla, jossa oli valmennuksessa huomioonotettavia nostajia. Neuvoteltuaan Saksan painonnostoliiton kanssa, liitto onnistui saamaan syksyllä olympianeuvontaa silmällä pitäen opettajaksi Suomeen kuulun saksalaisen painonnostajan ja erinomaisen opettajan Adolf Wagnerin. Valitettavasti hän kerkisi olla painonnostajiamme opettamassa ainoastaan muutamia päiviä, kun nostajien täytyi kesken valmennusleiriä kiir uhtaa syttyneen sodan vuoksi joukko-osastoihinsa. Olympiavalmennuksesta oli kuitenkin se hyöty, että nostajamme kerkisivät saada paljon arvokkaita neuvoja. Tämä ilmenee parhaiten nostajiemme tulostason huomattavasta noususta. Lisäksi järjestetty olympiavalmennus innostutti monen sivustaseuranneen painonnostourheiluun mukaan. 211

212 Uudet Suomen ennätykset. Toimikauden aikana toimeenpannuissa kilpailuissa saavutettiin seuraavat tulokset, jotka sittemmin hyväksyttiin uusiksi Suomen ennätyksiksi: 2 käden punnerrus: Sarja a. 67.5 kg.: 88.75 kg. T. Tauni, VPN, saav. Viipurissa 16/3-39. Sarja y. 82.5 kg.: 105.0 kg. H. Forsström, RIK, saav. Viipurissa 26/2-39. 2 käden tempaus: Sarja a. 56 kg.: 75.0 kg. O. Kuntsi, HAK, saav. Helsingissä 12/ 3-39. Sarja a. 82.5 kg.: 100.0 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Tampereella 9/3-39. 102.5 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Viipurissa 16/ 3-39. 105.0 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Hangossa 19/ 8-39. 2 käden työntö: Sarja a. 56 kg.: 100.0 kg. O. Kuntsi, HAK, saav. Helsingissä 10/ 4-39. 101.25 kg. O. Kuntsi, HAK, saav. Tampereella 8/ 5-39. Sarja a. 60 kg.: lo7.5 kg. G. österlund, HAK, saav. Helsingissä 16/2-39. Sarja a. 82.5 kg.: 127.5 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Tampereella 9/3-39. 130.0 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Tukholmassa 15/4-39. Sarja y. 82.5 kg.: 143.75 kg. H. Forsström, HJK, saav. Hangossa 19/8-39. Olympialainen 3-ottelu: Sarja a. 56 kg.: 242.5 kg. O. Kuntsi, HAK, saav. Helsingissä 10/4-39. Sarja a. 60 kg.: 257.5 kg. G. österlund, HAK, saav. Viipurissa 26/2-39. Sarja a. 82.5 kg.: 315.0 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Tampereella 9/3-39. 317.5 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Viipurissa 16/3-39. 320.0 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Tukholmassa 15/4-39. 322.5 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Tampereella 8/5-39. 325.0 kg. J. Vellamo, TKV, saav. Hangossa 19/ 8-39. Edelläolevat tulokset huomioonottaen viralliset ~uomen painonnostoennätykset olivat 1/1-40 seuraavat. 1 käden tempaus: Sarja a. 56 kg. 60 Suomen painonnostoennätykset. 67.5 " 75 " 82.5 " y. 82.5 " 1 käden työntö: Sarja a. 56 kg. 60.. 67.5.. 75 82.5 " y. 82.5 " 2 käden punnerrus: Sarja a. 56 kg. 60.. 67.5.. 75.. 82.5.. y. 82.5.. 2 käden tempaus: Sarja a. 56 kg. 60 67.5 " 75 82.5.. y. 82.5 " 2 käden työntö: Sarja a. 56 kg. 60 67.5 " 75 82.5 " y. 82.5 " Otto Kuntsi, HAK....... L. Strömberg, HAK.... G. österlund, HAK...... L. Strömberg, HAK.... J. Tokazier, HAK...... M. Tokazier, HAK....... V. Lamminsalo, VN..... H. Forsström, HIK..... O. Kuntsi, HAK _... -.... G. österlund, HAK... -.... J. Tokazier, HAK... -..... J. Turunen, VPN..... -.. S. Lundström, HAK.... F. Grandell, HAK.... H. Forsström, HIK.... J. Rodionov, Sw t... -.. -. G. österlund, HAK... -... T. Tauni, VPN...... -.... E. Vuorensola, VPN... -.. E. Vuorensola, VPN... -... H. Forsström, HIK...... O. Kuntsi, HAK... -. -. G. österlund, HAK...... J. Tokazier, Makkabi. -... M. Tokazier, Makkabi. -... J. Vellamo, TKV.... H. Forsström, HIK.... O. Kuntsi, HAK.... G. österlund, HAK. -.. -... L. Strömberg, HAK... -... M. Tokazier, Makkabi. -... J. Vellamo, TKV.... -... H. Forsström, HIK.... 52.5 kg. 55-55 65 65 72.5 " 63.75 " 76.25 " 65 kg. 67.5 " 80 80 83.75 " 85 93.75 " 72.5 kg. 76.25.. 88.75 " 95 95 105 75 kg. 77.5 " 95 102.5 " 105 110 213 1937 1933 1936 1936 1936 1937 1937 1938 1933 1938 1937 1938 1938 1938 1938 1936 1938 1939 1938 1938 1939 1939 1938 1938 1938 1939 1938 101.25 kg. 1939 107.5.. 1939 117.5 " 1937 127.5 " 1938 130 1939 143.75 " 1939

214 Yhteistulos Olymp. 3-ottelu: Sarja a. 56 kg. O. Kuntsi, HAK..... 60 " G. österlund, HAK...... 67.5 " J. Tokazier, Makkabi.... 75 " M. Tokazier, Makkabi..... 82.5 " J. Vellamo, TKV...... y. 82.5" H. Forsström, HIK Yhteistulos Antwerpen-ottelu: Sarja a. 56 kg. O. Kuntsi, HAK........ 60 " G. österlund, HAK...... 67.5 " J. Tokazier, HAK 75 " V. Rättö, VPN..... 82.5" F. Granden, HAK. ::...... y. 82.5 " H. Forsström, HIK Yhteistulos 5 noston ottelu: Sarja a. 56 kg. O. Kuntsi HAK 60 " G. österlu~d, HAK... ::..... 67.5" J. Tokazier, HAK.. ".... 75 " M. TOkazier, HAK..... 82.5" H. Forsström HIK y. 82.5" H. Forsströ~, HIK...... 1 käden kierrenosto: 242.5 kg. 257.5 285 312.5 325 352.5 207.5 kg. 217.5 255 265 262.5 305 332.5 kg. 355 417.5 447.5 412.5 512.5 1939 1939 1938 1938 1939 1937 1938 1936 1937 1938 1936 1938 1937 1937 1937 1937 1935 1937 Sarja y. 82.5 kg. V. Virtanen, HAK...... 111.25 kg. 1938 Urheilijain suosima matkatoimisto on Matkatoimisto KALEVA Hei s i n k i, Heikink. 9. Yliopp.talo. RYHMÄM ATKAT SE URAMATKAT KILPAILU MATKAT järjestämme nopeasti ja huolella. Kääntykää 1 u 0 tt a m u k s eli a puo/eemmel Matka toimisto K aleva Oy. Helsinki, Heikink. 9. Ylioppilastalo. Seuramatkaos. puh. 39111. MDKSD ostatte krokot. merkkisiä matkalaukkujo. ISO K ~tt~ :iihin voi luottoa. OY. U. SCHWARTZIN AB. SALKKU - jo MATKATARPEIDEN TEHDAS H e I s i n k i, Kajaanink. 6, puh. 73025 ja 71 013

216 De b et Suomen Painonnostoliiton Voi t t 0- jo tilinpäätös v. 1939. t 0 P P i 0 t i I i. 217 Kredit An Kulunki-, palkka- ja vuokratili: Palkkamenot............. 6.000: - Vuokramenot.... 300:- Yleiskulut........ 675:-.. Posti-, pubelin- ja sähketili: Postikulut.......................... 325:25 Ulkolinjapuhelut........ 232:80 Sähkekulut......... 296: 10.. Kur si-, neuvonta- ja propagandatili: Kurssimenot.... 1.474:- Propagandakulut......... 2.995: 15.. Kokous- ja matkakulujentili: Kokousmatkakulut.... 6.108: - Sekal. kokouskulut........ 627:50.. Kilpailujentili: ---- Eesti-Suomi maaottelukulut....... Ulkomaisten kilpailujentili: Maaottelu Tukholmassa...... OlympiavalmennustiJi.......... Liittoverotili.............. EdustustiJi.................... Sekalaisten tili............ PääomatiJi: Ylijäämä v. 1939......... 6.975: - 854: 15 4.469: 15 6.735: 50 4.200: - 10.426: 75 38.098: 80 681:- 265:- 1.546: 40 29.954: 75 mk 104.206: 50 Per Tavaratili: Painotuotteista Taitomerkeistä KiIpailujentiJi: Kilpailumaksuja..,...................... Propagandamerkkitili......... OlympiavalmennustiJi: Suomen Olympialaiselta Komitealta.... Määrärahatili: SVUL:n avustus v. 1939.......... KorkotiIi 516:90 212: 90 304:- 225:- 1.625: - 90.000: - 9.960: - 1.879: 60 mk 104.206: 50 A n SVUL:n tili: Ta s e- Rahaa........ 57.870: 45.. Tavaratili: Pain<;Jtuotteita.... 772:15 Taitomerkkejä.... 583: - 1.355: 15 mk 59.225: 60 t il i. Per Pääomatili: Edellisten vuosien ylijäämä Ylijäämä v. 1939.... 29.270: 85 29.954: 75 59.225: 60 mk 59.225: 60

Karvonen 7, Honkanen 5, Colliander 3 ja Ahti 2 kertaa. Työvaliokunnan kokouksissa ovat liittojohtokunnan jäsenet olleet seuraavasti: Kivilinna ja Honkanen 3 kertaa, K;nvonen, Holmström ja Tiitola 2 kertaa. Edust'us SVUL:n elimissä. 219 Suomen Jääkiekkoliitto v. 1939. Liittojohtokunta. Suomen Jääkiekkoliiton liittojohtokuntaan ovat v. 193.9 k~uluneet.i~s~nööri Kauko Karvonen Helsingistä, maisten Aaro KtVtlmna Helsingistä, herra Bror Colliander Helsingistä, herra Ragnar Ahti Turusta, herra Jarl Holmström Helsingistä, kamreeri Ilmari Honkanen Helsingist~ ja. herra Karl Rask Helsingistä. Varajäseninä ovat 11lttoJohtokuntaan kuuluneet pankinprokuristi Alf af Forselles Helsingistä ja insinööri Mikko Tiitola niinikään Helsingistä...S~~n:en Jääkiekkoliiton puheenjohtajana on toiminut ms~noon K~u.k? Karvonen, varapuheenjohtajana maisten Aaro KtVtltnna sekä sihteeri- taloudenhoitajana vuoden alusta toukokuun 31 p:ään SVUL:n toimistosihteeri Uolevi Lamppu ja kesäkuun 1 p:stä vuoden loppuun SVUL:n toimistosihteeri Osmo Kupiainen. Liiton juoksevia asioita on sen toimiston rinnalla hoita~lut liittojohtokunnan työvaliokunta, jonka puheenjohtaj~n~ on toiminut maisteri Aaro Kivilinna ja johon jäs:nm.a ovat kuuluneet kulloinkin pääkaupungissa olevat 11lttOJohtokunnan jäsenet... ~~ittojohto~unnalla on ollut kaikkiaan 12 kokousta, ja nll~sa syntyneiden pöytäkirjapykälien luku on 113. Työvahokunnalla on ollut 4 kokousta pöytäkirjapykälien lukumäärän ollessa 24. Liittojohtokunnan jäsenet ovat osallistuneet sen kokouksiin seuraavasti: Kivilinna 11, Holmström 9, Rask 8, SVUL:n liittohallituksessa on liiton edustajana ollut maisteri Aaro Kivilinna varamiehenään ekonoomi Ilmari Honkanen. SVUL:n liittokokouksissa on liittoa edustanut liiton puheenjohtaja, insinööri Kauko Karvonen varamiehenään maisteri Aaro Kivilinna. Edustus Suomen Olympialaisessa Komiteassa. Liiton edustajana Suomen Olympialaisessa Komiteassa on ollut insinööri Kauko Karvonen. Jäsenyys LIHG:ssä. Liitto on edelleen kuulunut jäsenenä Kansainväliseen Jääkiekkoliittoon (LIHG), jonka yleiskomiteaan maisteri A. Kivilinna on kuulunut liiton edustajana. LIHG:n vuosikongressissa, joka pidettiin Ziirichissä jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen yhteydessä 1 p:nä helmikuuta, olivat liiton valtuutettuina edustajina insinööri Martti Tiitola ja tekniikan ylioppilas Risto Tii - tola. Liiton nimenkirjoittamisoikeus. Liiton nimen ovat vuonna 1939 olleet oikeutetut kirjoittamaan puheenjohtaja Karvonen tai varapuheenjohtaja Kivilinna yhdessä liiton sihteeri-taloudenhoitajan kanssa. Tilintarkastajat. Liiton edustajakokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat toimineet maisteri T. Tornivuori ja herra Y.

220 Reijonen, varamiehinään joht. G. Salenius ja herra G. Kuusela, kaikki Helsingistä. Liiton jäsenistä. Liittoon kuului toimintakauden aikana seuraavat 25 jäsenseuraa: Arsenal Helsingistä, Helsi ngfors Skridskoklubb, Helsingin Jalkapalloklubi, Helsingin Palloseura, Helsingin Toverit, Helsingin Unitas, Hämeenlinnan Tarmo, Idrottsförening Kamraterna Helsingistä, Idrottsföreningen Kamraterna Turusta, Jämsänkosken Ilves, Kolin Ipatti, Kronohagens Idrottsförening, Karhu Kissat, Lahden Luistelijat, Loimaan Palloilijat, Pisan Peikot,' Suojärven Urheilijat, Tammerfors Bollklubb, Tampereen Ilves, Tampereen Kisa-Veikot, Tampereen Palloilijat, Tervakosken Pato, Turun Palloseura, Turun Riento, Viipurin Reipas ja Yhdistyneitten Villatehtaitten Palloilijat. Näistä liittyi vuonna 1939 Suojärven Urheilijat. Aktiivisesti jääkiekkoa harjoittamattomia seuroja ovat liitossa Helsingin IFK, Yhdistyneitten Villatehtaitten Palloilijat, Kolin Ipatti, Pisan Peikot, Lahden Luistelijat ja Suojärven Urheilijat. Liiton alaisissa seuroissa on ollut jalkeilla 44 virallista joukkuetta ja niissä pelannut n. 450 pelaajaa. Virallisia otteluja ovat joukkueet suorittaneet 112. Epäviralliset joukkueet mukaanluettuna nousee joukkueluku 75:en ja ottelujen määrä 153:en. Piirit, toimikunnat ja asiamiehet. SVUL:n piirejä on entistä enemmän voitu käyttää hyväksi, ja sellaisiinkin piireihin, joista ei kuulu liittoon yhtään seuraa, on valittu jääkiekkojaosto, jonka avulla voidaan herätystyötä suorittaa. Liittojohtokunta on edelleen asettanut liiton edustusjoukkueita valitsemaan toimikunnan, johon ovat kuuluneet herrat Kivilinna, Rask ja Lindroos. Erinäisiä tehtäviä varten on liittojohtokunta asettanut tarpeen vaatiessa valiokuntia. Liiton asiamiehiä eri paikkakunnilla ovat olleet: insinööri A. Nyman Jämsänkoskella, herra H. Perho Loimaalla, voimistelunopettaja Tauno Luomi Keravalla, ylioppilas Pauli Helkiä Jyväskylässä, herra Pekka Aven Hämeenlinnassa, insinööri Martti Tiitola Sunilassa ja herra Eino Louhi Viipurissa. Liittokokoukset. V a r s i nai n e n v u 0 s i k 0 k 0 u s. SJKL:n varsinainen vuosikokous pidettiin Helsingissä SVUL:n kokoushuoneustossa huhtikuun 23 p:nä. Kokouksessa oli edustettuna 11 seuraa ja läsnä kaikkiaan 25 henkilöä. Käsitellyistä asioista mainittakoon seuraavat: 1) vahvistettiin vuoden 1939 tilinpäätös,.. hyv~ksyttiin liiton vuoden 1938 toimintakertomus seka myonnettiin kiittäen liittojohtokunnalle tili- ja vastuuvapaus; 2) maisteri A. Kivilinna selosti kilpakauden 1938-39 toimintaa; 3) vuoden 1940 mestaruussarja päätettiin liittoj?ht? kunnan ehdotuksen mukaisesti suorittaa kahdeksan JOUKkueen yksinkertaisena sarjana, josta huonoimmin sijoittunut joukkue putoaa valtakunnansarjaan par~aan joukkueen täältä noustessa puolestaan ~esta.:u~ss~rjaan. Tämän lisäksi suorittavat mestaruussarjan lahmna huonoimmin sijoittunut joukkue ja valtakunnansarjan lähinnä parhain joukkue karsintaottelun, jonka voittaja ottelee seuraavana vuonna mestaruussarjassa. Valtakunnansarja päätettiin pelata entiseen tapaan. Edelleen päätettiin, että vuoden 1940 mestaruussarjassa ottelevat seuraavat miehistöt: HJK,.HSK ja KIF Helsingistä, Ilves Tampereelta, TPS, TR Ja AIFK Turusta sekä Tarmo Hämeenlinnasta.. Viralliset äänenkannattajat. Liiton virallisina äänenkannattajina ovat vuoden 1939 aikana olleet Urheilu, Suomen Urheilulehti ja Idrottsbladet. Liiton kuulutukset on julkaistu Urheilussa. 221

222 Kurssi- ja neuvontatoiminta. Kuluneenkin talven kurssi toiminta kärsi erikoisen suuressa määrin neuvojien puutteesta jääden tämän johdosta varsin vähäiseksi. Viime talven kokemusten perusteella onkin todettava, että liiton tärkeimpiä tehtäviä vastaisuudessa on neuvoja-aineksen kouluttaminen varsinkin, kun jääkiekkoharrastus näyttää kymmenen vuoden alkuvaikeuksien jälkeen nyt vihdoinkin saavan laajempia mittasuhteita. Kurssitoiminta supistui v. 1939 neljään paikkakuntaan, joskin muillakin paikkakunnilla järjestettiin pelineuv~ntaa seurojen parhaitten aktiivipelaajien toimiessa neuvojina. Erikoisen herättävä vaikutus oli liiton 7-8/1 ~939 Viipurissa järjestämillä jääkiekkokursseilla, joilla Johtajana ja pääopettajana toimi isännöitsijä Erkki Saarinen ja apulaisopettajina herrat Esko Palmio ja Eino Louhi Viipurista. Yli 20 asteen pakkasesta huolimatta oli kursseilla 20 osanottajaa, etupäässä nuorta ainesta. Tammikuun 12-13 päivinä piti Saarinen yhdistetyt neuvonta- ja tuomarikurssit Hämeenlinnassa, joille osallistui lähes 20 henkilöä. Heikki Katajavuori pistäytyi 15-17 p :nä helmikuuta Turussa, jossa tarkoituksena oli järjestää tekniikkaa, taktiikkaa ja tuomaritehtäviä selostava kurssi etupäässä koululaisille. Sään muututtua äkkiä leudoksi ja jään pilaannuttua oli kurssit pakko muuttaa koulujen voimistelutunneilla pidetyksi luentotilaisuuksiksi, voimistelunopettajien annettua ystävällisesti tuntinsa tarkoitukseen käytettäväksi. Samaan aikaan aloitti insinööri H. Tikkanen Turussa yhdessä Katajavuoren kanssa tuomarikurssit, joille 'osallistui 22 henkiöä. Edellämainittujen lisäksi pidettiin Helsingissä Erkki Saarisen johdolla tuomarikurssit, joille osallistui 16 henkilöä, sekä Helsingissä, Tampereella ja Turussa edustuspelaajien valmennus- ja neuvontakurssit, joihin otti osaa 56. a~tiivipelaajaa. Näillä toimivat voimistelunohjaajina volmlstelunopettajat Viljo Pyykkö, Bruno Mattsson ja Juuso Lampila sekä opettajina maisteri A. Kivilinna isännöitsijä E. Saarinen ja konttoristi R. L i ndroos. Näi~ den ohella ovat jääkiekkoneuvontaa antaneet voimiste- lunopettaja L. Vepsäläinen, ylioppilas Pauli Helkiö, konttoristi R. Ahti ja voimistelunopettaja Tauno Luomi. Suomen Urheiluopistossa ei viime talvena järjestetty kursseja, joista aikaisemmin vaikeiden rataolojen takia oli saatu huonoja kokemuksia. Koska Urheiluopisto on kuitenkin esim. neuvontakursseja ja myöskin aktiivipelaajien valmennusleiriä varten mitä sopivin paikka, olisi toivottavaa, että myöskin sinne saataisiin jääkiekkorata. Propaganda. Liiton taholta on jatkuvasti koetettu tehdä propagandaa jääkiekkoilun hyväksi entisiä menettelytapoja noudattaen. Tämä on tapahtunut etupäässä sanomalehdistön kautta siten, että liiton toimiston hoitama uutispalvelu on pyritty saamaan mahdollisimman tehokkaaksi. Tähän onkin kulunut talvi ollut erikoisen edullinen lukuisine kansainvälisine kilpailutoimintaa koskevine uutisineen, ja osanotto MM-kisoihin nimenomaan oli hyvää propagandaa tappioista huolimatta. Liiton toimistosta on käännytty useiden sellaisten paikkakuntien puoleen, joilla ei aiemmin ole jääkiekkoilua harrastettu, mutta joilla on katsottu olevan jääkiekkoilun ohjelmaan ottamiselle edellytyksiä. Edelleen mainittakoon, että liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kävivät 15/11 Kotkassa, jonne liiton toimesta oli kutsuttu Kymenlaakson urheilumiehiä keskustelemaan jääkiekkoilun mahdollisuuksista ja alullepanosta Kymenlaaksossa. Tästä neuvottelutilaisuudesta onkin koitunut hyötyä, josta on osoituksena se seikka, että Kymenlaaksossa jo kuluneena talvena oli kaksi jääkiekkorataa ja lisää on luvassa. Kymenlaaksoon oli myöskin suunnitteilla kiertue, mutta se kuivui kehnojen säiden johdosta kokoon. Sen sijaan Rajamäellä suoritettiin näytösottelu. Mainittakoon myöskin, että liitto teki Pesäpalloliiton kanssa sopimuksen mainitun liiton Kiri-lehden jääkiekko-osaston toimittamisesta, josta ovat huolehtineet maisteri Kivilinna, isännöitsijä Saarinen ja liiton sihteer i. Kirin ne numerot, joissa on ollut jääkiekko-osasto, 223

224 on.~itto to.~ittanut myöskin kaikille luetteloiduille pelaajille. ~r~ laajan levikin vuoksi on tällä osalla propagandatounmtaa ollut huomattava merkitys. Liiton kymmenvuotisjuhla....t~mmi~:lun 20 p :nä tuli kuluneeksi 10 v. Suomen ~aa~lek.~ol11ton perustamisesta. Tätä merkkitapausta Juhh 111tto paitsi komean Eesti-Suomi maaottelun kautta myöskin järjestämällä vaatimattoman juhlatilaisuuden, johon jääkiekkoilun uranuurtajien ohella oli ~utsuttu maamme urheiluelämän johtohenkilöt. Liitto Johtokunta ilmoitti juhlan kestäessä, että liiton suunnittei~la olev~ ans.iomerkki on annettu seuraaville jääkiekkollun kehltystå maassamme aivan ratkaisevasti toiminnallaan edistäneille henkilöille: insinööri Kauko Karvonen, maisteri Aaro Kivilinna, insinööri W. Jakobson isännöitsijä Erkki Saarinen, konttoristi Risto Lindroos' insinööri Y. Salminen ja lehtori N. Tammisalo. Liito~ kymmenvuotishistoriikin laati tilaisuutta varten kamreeri I. Honkanen. Pelivälineet. Kotimaassa valmistettujen mailojen käyttö on entisestään vähentynyt sen jälkeen, kun maahan on alettu tuottaa melkoisia määriä kanadalaisia valmisteita. Jääkiekkoilijaimme luistimet ovat niinikään milteipä kauttaaltaan ulkomaista valmistetta. Nämä tosiasiat ovat kieltämättä varsin valitettavia. Niinpä liitto onkin ottanut yhteyttä maan eri valmistajiin tarkoituksenaan päästä jääkiekkovälineissä mahdollisimman suureen o~avaraisuuteen, mikä yleismaailmallisen tilanteen huomlo~nottaen on nykyään suorastaan välttämättömyys. Onkm olemassa toiveita siihen, että välinetilanne muuttuu lähiaikoina myönteisemmäksi. Jääkiekkoradat. Pelikautena 1938-39 oli maassamme kaikkiaan kahdeksan valaistua jääkiekkorataa, pääkaupungissa kolme, Tampereella, Turussa, Loimaalla, Hämeenlinnassa ja Viipurissa yksi kullakin paikkakunnalla. Tilapäisesti valaistu jääkiekkorata oli Rajamäellä, ja valaisemattomia ratoja on ollut Keravalla, Sunilassa ja Karhulassa. Liitto on edelleenkin ylläpitänyt Helsingissä n.s. Kampin rataa, joka onkin kautta kilpakauden ollut ylikuormitettu. Radan isännöitsijänä on toiminut liittojohtokunnan jäsen, kamreeri J. Honkanen, ja ratatoimikuntaan ovat hänen ohellaan kuuluneet isännöitsijä Erkki Saarinen sekä toimistosihteeri U. Lamppu. Kilpailutoiminta. Maamme jääkiekkoilun kilpailutoiminta on jatkuvasti kasvanut ja monipuolistunut. Erikoisesti kansainvälinen kanssakäyminen on lähtenyt uusille urille SJ KL:n osallistuttua ensimmäisen kerran maailmanmestaruuskilpailuihin. Kansainvälinen kilpailu toiminta. Liitolle oli v. 1939 saapunut runsaasti ottelutarjouksia Euroopan eri maista. Niinpä yksinomaan maaottelutarjouksiakin oli viisi. Mestaruussarjan joukkueluvun lisääntyminen ja osanotto maailmanmestaruuskilpailuihin sitoi kuitenkin siinä määrin liiton edustuspelaajien ajan, että m.m. tarjotuista maaotteluista voitiin suorittaa vain kaksi, ottelut Eestiä ja Ruotsia vastaan. Huomattavin osa vuoden kansainvälistä kilpailutoimintaa sisältyi osanottoon Baselissa ja Zlirichissä pidettyihin maailmanmestaruuskilpailuihin. Eestiä vastaan suoritettiin maaottelu Helsingin Pallokentällä tammikuun 19 p:nä. Suomen tunnollisesti valmentautunut joukkue yllätti mainiolla pelillään veljeskansamme miehistön täydellisesti ja voitti 9-1, erien ollessa 3-0, 4-1 ja 2-0. Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: E. Sjöberg, O. Nyholm, H. Granström, R. Mikalunas. K. Sutinen, K. Ihalainea, P. Lappalainen, S. Jaakkola, S. Salo, H. Lindahl. 225 15