Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018
Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2
Hakkuukertymä ja kasvu, KaS
Ensiharvennuspinta-alat, KaS hehtaaria 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 16 582 6 000 11 446 12 900 4 000 8 007 9 423 9 094 7 906 6 700 6 200 2 000 4 201 3 734 3 630 2 899 2 865 2 699 0 2007 2008 2009 2011 2013 2014 tavo 2020 2015 2016 2017 tavo 2020 2015 2016 2017 tavo 2020 Kaakkois-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso
Uudistushakkuupinta-alat, KaS
Metsän vesitase 100 puusto 40 muu kasvillisuus 10 valunta 50
Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja humusta. Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Lähde: Vuoksen vesienhoitosuunnitelma 2016-21
Kiintoainekuormitus Sora Hiekka Hieta Hiesu Savi Turve Valunnan määrä Virtausnopeus
Kiintoainekuormitus Veden virtausnopeus m/s 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 savi hieno hiesu karkea hiesu hieno hieta karkea hieta hieno hiekka karkea hiekka hieno sora karkea sora 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Hiukkasen laskeutumisnopeus m/h
Kiintoainekuormitus
Ravinnekuormitus ja humus Humus = hajoavaa orgaanista ainetta, C 50%
Sulfaattimaat, pohjavesialueet
Metsätalouden vesistökuormittajat Metsänkäsittely turvemailla Kunnostusojitus Uudistushakkuut metsänuudistaminen Uudistushakkuut kivennäismailla Maanmuokkaus Puunkorjuun maastovauriot Lannoitus
Riskitekijät Toimenpide Maalaji Kaltevuus Veden määrä Virtausnopeus Ajankohta Sijainti Iso avohakkuu, ojitusmätästys ja kantojen nosto loppukesällä maalajiltaan hienojakoisessa, jyrkässä puronvarsimetsässä. Vesistöongelmia vaikea välttää Pieni harvennushakkuu umpimetsässä talvella maalajiltaan karkealla, tasaisella moreenimaalla. Vesistöongelmia vaikea aiheuttaa. 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 15
Kunnostusojitukset Yli 90 % metsätalouden aiheuttamasta kiintoainekuormasta Yli puolet fosforikuormasta
Ojitusten tarve ja kannattavuus Kannattavuus näkökulma selkeä kriteeri: puun tuottaminen, ympäristöarvot Ravinteisuus: liian karut ja uusinvestointikelvottomat alueet Biologinen kuivatus, kuutiomäärärajat Kangasmaiden ojitukset
Turvemaametsien uudistaminen Määrä kasvussa, vastaa aiempia kunnostusojituspinta-aloja 15 % uudistuskypsiä, 55 % kehlk. 3 Liukoinen fosfori/veden pinnan taso tärkeä hallita Muokkaukseen pintavalutusta Jatkuvan kasvatuksen mallia tutkitaan
Kuormituksen ajoitus
Laskeutusaltaat Teho parhaillaan 30 50 % Mitoitus oltava riittävä 3 8 m2/ha Max 50 ha valuma-alue
Putkipadon toimintaperiaate 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 22
Putkipadon toimintaperiaate
Pohjapadot
Kosteikko
Pintavalutuskenttä
Turvemaiden puunkorjuu
Korjuukelpoisuusluokitus
Turvemaiden puunkorjuu
Kivennäismaiden uudistushakkuut ja maanmuokkaus
Miksi kuormitusta uudistushakkuun jälkeen Ravinteita vapautuu: hakkuutähteet, juuret, pintakasvillisuus Sadanta ja valunta suurempia aukealla Vähentynyt ravinteiden otto Maanpinnan paljastaminen muokkauksessa, lisääntynyt vesimäärä liuottaa ja huuhtoo Kuormituksen kesto 4 5 vuotta
Maanmuokkausmenetelmän valinta
Suojavyöhykkeet
Suojavyöhyke
Uusia vesiensuojelutyökaluja Valuma-alueen määritystyökalu Pintavesien virtausmalli o Uomaeroosioriskin ja o Maalajien huuhtoutumisriskin tunnistaminen Rusle2015 eroosiomalli, suojavyöhykkeet ym. Korjuukelpoisuusluokitus Kosteusindeksi, ajourat Metsävaratiedosta tuotettavat karttatasot ojitustarpeen arviointiin Suosimulaattori ojitusten kannattavuuden ja ympäristökustannuksen arviointiin
Virtausmalli, eroosioriskin tunnistaminen
Rusle 2015 eroosiomalli Mallintaa kiintoainekuormaa kg/ha muokkauksen jälkeen Topografia Maalaji Säädata Paljastetun maan osuus
Kosteusindeksi
Ajourat puunkorjuussa
Metsävaratiedot
Kiitos Kiitos! Metsäala kasvuun