Yhdenvertaisuussuunnitelma Työkirja Suomen Golfliitto ry 25.11.2016
Sisällys Johdanto... 3 Yhdenvertaisuus mitä se on?... 3 Yhdenvertaisuussuunnitelman tekoprosessi... 4 Alkukartoitus... 4 Tavoitteet & toimenpiteet vuodelle 2017... 6 Seuranta, päivittäminen ja uusien tavoitteiden asettaminen... 9 Hyödyllisiä linkkejä... 10 Yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä... 11
Johdanto Tämä yhdenvertaisuussuunnitelma on Suomen Golfliitto ry:n työkirja joka ohjaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista Golfliitossa. Työkirjan tavoitteena on järjestön toiminnan yhdenvertaisuuden tunnistaminen ja säännöllinen seuranta. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa tarkastellaan Golfliiton toteuttamaa toimintaa, liiton toimintaa työnantajana sekä liiton toimintatapoja. Yhdenvertaissuunnitelma koskee liiton luottamushenkilöitä ja toimiston henkilökuntaa. Jokaisen tasavertainen mahdollisuus liikuntaan ja urheiluun on Reilun Pelin keskeinen periaate. Jäsenjärjestöt ovat hyväksyneet Reilu Peli -asiakirjan Valon syyskokouksessa 30.11.2013. Uudistunut liikuntalaki velvoittaa liikuntajärjestöjä entistä voimakkaammin edistämään toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa. Tämä työkirja on tehty liiton organisaatiolle, seuroihin jalkautettava suunnitelma tehdään erikseen. Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet liittyvät kyselystä esille nousseisiin asioihin. Yhdenvertaisuus mitä se on? Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (VALO ry, Liikuntajärjestöjen yhdenvertaisuuskartoitus). Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja - perusoikeudet kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja turvaamiseksi on laadittu useita lakeja ja sopimuksia. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänaluilla. Yhdenvertaisuuslaki on ollut voimassa vuodesta 2004.
Yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä on lisää työkirjan lopussa. Yhdenvertaisuussuunnitelman tekoprosessi Golfliiton yhdenvertaisuussuunnitelman työstäminen alkoi keväällä 2016, kun toteutettiin alkukartoituskysely, joka lähetettiin liiton toimihenkilöille sekä luottamushenkilöille. Kyselypohjana käytettiin VALOn liikuntajärjestöille tuottamaa yhdenvertaisuuskyselyä. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa yhdenvertaisuuden toteutumisen tilanne liitossa. Työkirjan vastuuhenkilönä oli liiton seurapalvelupäällikkö. Työkirja on käsitelty johtoryhmässä marraskuussa 2016 ja se on esitelty liittohallitukselle 25.11.2016 ja nimetty päivitettäväksi työkirjaksi jota päivitetään ja tarkastellaan säännöllisesti. Alkukartoitus Nykytilan arviointi pohjautuu jo tuotettuihin materiaaleihin ja alkukartoituskyselyyn, johon vastasi 21 henkilöä, joista miehiä 90 % ja naisia 10 %. Vastanneista 57 % oli yli 49-vuotiaita, 29 % 40-49-vuotiaita ja 10 % 30-39-vuotiaita ja 4 % alle 30-vuotiaita. Kyselyyn vastanneista 38 % oli luottamushenkilöitä, 57 % toimihenkilöitä ja 5 % ostopalvelutyöntekijöitä. Yhdenvertaisuuskyselyn tulosten perusteella Golfliitossa on yhdenvertaisuusasioissa kehitettävää, mutta moni asia koetaan hyväksi. Lajin harrastamisen kannalta yhdenvertaisuus on sisäistetty hyvin, sillä se on varsin yhdenvertaista: erilaiset pelimuodot ja kentän pituuteen vaikuttavat tekijät mahdollistavat golfharrastuksen ikään, sukupuoleen tai liikuntarajoitteisuuteen katsomatta. Erityisgolf on huomioitu liiton toiminnassa ja se nousikin parhaiten onnistuneeksi yhdenvertaisuuden muodoksi kyselyssä. Toki esteettömyyden suhteen golfkentillä on vielä kehitettävää eri tavoin vammautuneiden tai liikuntarajoitteisten huomioimiseksi. Golfin säännöt sisältävät opastavat harrastajia lajin etiikasta ja muodostavat pelin hengen (spirit of the game).
Lasten ja nuorten toiminnan osalta harrastuksen aloittaminen on edullista, sillä toiminnasta ei aiheudu suuria kustannuksia: seurat järjestävät maksuttomia kokeilupäiviä ja edullista ohjattua toimintaa. Junioreiden jäsenmaksu on liitolle 10 euroa ja seuratasolla veloitetaan harrastamisesta erittäin vähän. Monella tavoin junioriharrastaminen on lajissa edullista. Laji mahdollistaa harrastamisen ja pelaamisen myös monessa sukupolvessa. On tunnistettava että junioreiden harrastaminen ilman vanhempien mukanaoloa ei ole helppoa. Harrastuksen aloituskynnystä on edelleen madallettava ja mietittävä tähän keinoja. Kyselyn tulosten perusteella yhdeksi keskeisimmistä asioista nousi tietous yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista. Yhdenvertaisuus ei ole kyselyn mukaan erityisen tuttu asia vastaajille, sillä 57 % vastaajista kokee, että keskusteltu yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista toteutuu erittäin heikosti tai heikosti. Tästä johtuen tietous yhdenvertaisuudesta on nostettu yhdeksi tulevan vuoden tavoitteeksi. Yhdenvertaisuuskyselyn tulosten perusteella korjattaviksi asioiksi nousi erityisesti kaksi asiaa: sukupuolten välinen tasa-arvo (3,58) liiton toiminnassa ja päätöksenteossa, ja eri-ikäisten tasa-arvo (3,53). Kyselystä tulee selvästi ilmi, että naisia tulisi ottaa enemmän mukaan päätöksentekoon. Laji on erittäin miesvaltainen (yli 70 % jäsenistä on miehiä), mikä näkyy myös seurojen luottamustoimissa ja siten myös liiton luottamustehtävissä. Sama jako näkyy myös liiton toimihenkilöissä, päätoimisista työntekijöistä naisia on kyselyn aikana 30 %. Kartoituksen aikana (kevättalvi 2016) sukupuolijakauma päätöksenteossa oli seuraava: GOLFLIITON SUKU-PUOLINEN TASA- NAISIA MIEHIÄ ARVO Harrastajat 28 % 72 % Liiton toimisto 30 % 70 % Liittohallitus 12 % 88 % Liittovaltuusto (45) 5 % 95 %
GOLFIN IKÄ TASA-ARVO 29 30-39 40-49 50-59 60 -> Harrastajat 15 % 15 % 20 % 20 % 30 % Liiton toimisto 7,5 % 5 % 50 % 30 % 7,5 % Liittohallitus - - 10 % 20 % 70 % Liittovaltuusto (45) - - 5 % 10 % 85 % Ilmapiiri ja se että henkilökunta ja luottamushenkilöt eivät koe itsenään tasavertaisiksi nousivat kartoituksessa esille ja myös näihin asioihin tulee puuttua. Vastaajista 43 % kokee, että innostava, moniarvoinen ja avoin ilmapiiri toteutuu erittäin heikosti tai heikosti. Toki 57 % kokee että tämä toteutuu hyvin tai erittäin hyvin. Syrjintää eivät vastanneet olleet kokeneet mutta vähättelevää ja syrjivää puhetta on kohdattu. Yli puolet vastaajista kokee että järjestön viestinnän avoimuus, monipuolisuus ja jäsenistön tavoitettavuus toteutuu heikosti tai erittäin heikosti. Yleisesti lajista vallitsee edelleen voimakas mielikuva, että lajin pariin eivät kaikki ole tervetulleita. Koko toimialalla on tämän mielikuvan muuttamisessa edelleen töitä. Maahanmuuttajataustaisia on lajin parissa vähän, mutta estettä heidän osallistumiseen ei ole. Päinvastoin, kartoituksessa todettiin että golf voisi toimia erinomaisena kotouttamisen välineenä. Parhaat arviot sai toimiston toimitilojen esteettömyys ja saavutettavuus (4,43). Tavoitteet & toimenpiteet vuodelle 2017 Golfliiton tavoitteena on yhdenvertaisuusajattelun sisäistäminen jokaisen organisaation toimijan tasolla ja tietoisuuden lisääminen. Toimintaa kehittämään perustetaan yhdenvertaisuustyöryhmä, joka koostuu liiton hallituksen, toimihenkilöiden ja seurojen edustajista. Työryhmä päivittää yhdenvertaisuus - työkirjaa säännöllisesti ja sisältöä käsitellään toimihenkilöiden suunnittelupäivillä ja hallituksen kokouksissa. Tarkoituksena on tunnistaa kehittämistarpeita ja löytää keinoja, joilla toimintaa voidaan kehittää entistä paremmaksi. Tavoitteena on taata jokaiselle
sukupuolesta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai toimintakyvystä riippumattoman mahdollisuuden toimia ja olla oma itsensä. Tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilöt Seuranta Mitä muutoksia haluatte saavuttaa? Mitä tullaan konkreettisesti tekemään tavoitteiden saavuttamiseksi? Aikataulu toimenpitei den toteuttami selle 1. Kuka vastaa toteutuksesta? 2. Kenellä on seurantavastuu? Miten toimenpiteide n toteutumista seurataan? Tehostetaan yhdenvertaisuutta edistävää toimintaa. Yhdenvertaisuusty öryhmä perustetaan ja otetaan aihe säännölliseen käsittelyyn. Vuosi 2017 1: YV-ryhmä 2: Hallitus Hallitus hyväksyy järjestäytymis - kokouksessa an (joulukuu 2016) Järjestön viestinnän avoimuuden, monipuolisuuden ja jäsenistön tavoitettavuuden tehostaminen Yhdenvertaisuusty öryhmä ottaa aiheen käsittelyyn. Heti suunnitelm an valmistuttu a 1: Toimihenkilöt, viestintä 2: YVryhmä Raportointi johtoryhmälle ja hallitukselle. (myös yhdenvertaisuusasi oissa). Yhdenvertaisen ilmapiirin luominen ja syrjinnän ehkäiseminen. Tehdään pelisäännöt kielenkäytöstä eritoten sosiaaliseen mediaan. Vuosi 2017 1: Kaikki 2: Hallitus Toimiston suunnittelupä ivät, henkilöstön tyytyväisyysk yselyt Minkäänlainen syrjintä ei ole hyväksyttävää. Tasa-arvoinen päätöksenteko: Luottamusjohdon (hallitus ja 1: Liiton sääntöuudistus edellyttää molempien sukupuolten 1: Vahvisteta an liitos kevätkoko 1: YV-ryhmä ja johtoryhmä 2: Hallitus Hallitus vie asian käytäntöön liittokokouks essa ja
toimikunnat) moninaisuus. edustusta liiton hallituksessa 2: Sukupuolten välisen tasa-arvon ja eri-ikäisten tasaarvon tasapainottaminen organisaatiossa: Tavoitteena 40 % molempia sukupuolia tai suhteessa jäsenten jakaumaan, kuitenkin minimissään kaksi naispuolista edustajaa. uksessa 2017 Liiton suositus tasaarvoisesta päätöksent eosta kevään aluekokouksi ssa 2: Luottamushenkilöv alinnoissa kiinnitetään huomiota sukupuolten väliseen tasaarvoon, eri-ikäisiin toimijoihin ja maantieteelliseen yhdenvertaisuutee n = ehdokasasettelun menettelytavat Taloudellinen tasaarvo. Viestitään taloudellisesta tasa-arvosta ja seurojen toimenpiteistä Heti suunnitelm an valmistuttu a 1: YV-ryhmä, viestintä 2: YVryhmä Raportointi johtoryhmälle ja hallitukselle Toimihenkilöiden ja luottamustoimijoid en tasa-arvoisuus YV-ryhmä valmistelee toimenpiteet Vuosi 2017 1: Johtoryhmä 2: Toiminnanjohtaj a, hallitus Kysely Järjestön toiminnan kehittäminen aiemmin YV-ryhmä valmistelee toimenpiteet Vuosi 2017 1: Toimihenkilöt 2: Hallitus
tavoittamattomille ja toiminnassa aliedustetuille kohderyhmille (tytöt, maahanmuuttajat, liikuntarajoitteiset) Järjestö on yhdenvertainen työnantajana Yhdenvertaisuus otetaan huomioon henkilöstöä koskevissa päätöksissä. Yhdenvertaisuus tulee ottaa huomioon mm. seuraavilla tasoilla: Heti tarkastus toiminnois ta ja käytäntöön 1: Toiminnanjohtaj a 2: Hallitus henkilövalinnat & rekrytointi henkilöstölle tarjottava koulutus palkkaus ja uralla eteneminen perhevapaiden käyttäminen työsuojelu osallisuus, viestintä & perehdyttäminen Suomen Golfliitto on kaksikielinen liitto, mutta ruotsinkielisten huomioiminen ei valitettavasti toteudu niin hyvin kuin pitäisi, sillä resurssit eivät riitä. Osa palveluista on kuitenkin ruotsiksi ja tukea on aina saatavilla myös kaikkien toimihenkilöiden osalta englanniksi. Strategian mukaisesti golfin lajikuvaa koko kansan monipuolisena harrastuksena tuodaan esiin. Monella on golfista kalliin harrastuksen kuva, mutta lajin aloittaminen ei vaadi niin paljon rahaa kuin luullaan. Ympäri Suomea löytyy
erilaisia, erilaisten ihmisten tarpeita vastaavia golfyhteisöjä jäsenmaksuiltaan niin halvempia kuin kalliimpiakin. Golf voi olla kaikkien laji! Seuranta, päivittäminen ja uusien tavoitteiden asettaminen Vuonna 2017 nimetään vakituinen yhdenvertaisuustyöryhmä, joka valvoo tavoitteiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamista. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti tarkastelemaan asetettujen tavoitteiden edistymistä ja vastaa yhdenvertaisuussuunnitelma -työkirjan päivittämisestä sekä uusien tavoitteiden asettamisesta vuonna 2017. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Hyödyllisiä linkkejä http://www.sport.fi/arvot-ja-vastuullisuus/yhdenvertainen-urheilu www.yhdenvertaisuus.fi Reilu Peli -opas: http://www.sport.fi/system/resources/w1siziisijiwmtmvmtevmjuvmtdfntnfmtnf MTM3X1NMVXJlaWx1bnBlbGlub3Bhc19wYWlub29uLnBkZiJdXQ/SLUreilunpelinopas _painoon.pdf
Yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä Syrjintä Yhdenvertaisuuslain 8 mukaan: Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Muodollinen yhdenvertaisuus Perustuslaki kieltää ihmisten asettamisen erilaiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Muodollisen yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa sitä, että samanlaisessa tapauksessa ihmisiä tulee kohdella samalla tavoin. Tasapuolinen kohtelu on tärkeä hallinnon oikeusperiaate. Hallintolain (6 ) mukaan viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Myös työsopimuslaki (2 luvun 2 ) velvoittaa työnantajia kohtelemaan kaikkia työntekijöitään tasapuolisesti. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus Samanlainen kohtelu ei aina kuitenkaan takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat erilaiset. Tosiasiallinen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnassa esiintyvän syrjintään perustuvan eriarvoisuuden aktiivista poistamista. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää myös välilliseen syrjintään puuttumista. Välillinen syrjintä on usein tahatonta ja perustuu esimerkiksi siihen, ettei näennäisesti puolueettoman säännöksen tai käytännön vaikutuksia erilaisiin ihmisiin tunnisteta. Positiivinen erityiskohtelu Positiivinen erityskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen eivätkä asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi. Yhdenvertaisuuslain 9 mukaan sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. Positiivista erityiskohtelua voivat olla esimerkiksi määräaikaiseksi suunniteltuja rekrytointiin, uralla etenemiseen ja oppilasvalintoihin liittyviä toimenpiteitä, joilla lisätään aliedustettujen ryhmien osuutta työpaikoilla, eri henkilöstöryhmissä ja oppilaitoksissa. Ennakkoon suunnitellut painotukset vaikuttavat tilanteissa joissa kahta muodollisesti yhtä pätevää hakijaa verrataan keskenään aliedustettua ryhmää edustavan hakijan hyväksi.
Kohtuulliset mukautukset Yhdenvertaisuuslain 15 :n mukaan viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Kohtuulliset mukautukset ovat eri asia kuin varsinaiset esteettömyystoimenpiteet, ne ovat konkreettisessa tilanteessa henkilöä varten tehtäviä toimenpiteitä. Mukautukset täydentävät esteettömyystoimenpiteitä. Lähde: www.yhdenvertaisuus.fi