Yhtymähallitus 96 12.12.2017 Yhtymähallitus 23 20.03.2018 Liikkumista tukevat palvelut perusturvakuntayhtymä Karviaisessa 9/05.02/2018 Yhtymähallitus 12.12.2017 96 Vammaispalvelulain (1987/380) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kuljetuspalvelu on kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja määrärahoista riippumatta, koska kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. Vammaispalveluasetuksen (1987/759) mukaan kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluihin kuuluvat vaikeavammaisen henkilön tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset, jotka liittyvät muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun ja muuhun asioimiseen. Karviaisessa järjestetään Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Työikäisten palvelulinjalla ja Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Ikäihmisten palvelulinjalla. Aiemmin sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat olleet täysin määrärahasidonnaisia ja myöntämiskriteerit on hyväksytty hallituksessa. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä asiakkaiden oikeus liikkumisen tukeen on laajentunut. Mitään asiakasryhmää ei voida kategorisesti rajata pois, mikä aiheuttaa sen, että vanhoja ohjeita ei voida enää sellaisenaan soveltaa. Karviaisessa on sekä sosiaalihuoltolain että vammaispalvelulain mukaiset liikkumista tukevat palvelut järjestetty pääosin yksilöllisellä taksikortilla. Kuljetuspalvelun kustannukset olivat vuonna 2016 vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa 1 331 488 euroa ja sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa 58 382 euroa. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) painottaa muita liikkumisen tuen muotoja ensisijaisina suhteessa yksittäisiin taksikyyteihin. Sen mukaan (23 ) esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla saattajapalveluna ryhmäkuljetuksina korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat
kohtuulliset kustannukset muulla soveltuvalla tavalla. Karviaisessa toimii liikkumista tukevia palveluja kehittävä työryhmä, jossa on jäseniä ikäihmisten ja työikäisten palvelulinjalta. Työryhmän tehtävänä on kehittää liikkumista tukevia palveluja huomioiden ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukainen ohjaus ja saattajapalvelu. Liikkumista tukevien palvelujen muutostarpeeseen vaikuttaa myös se, että Laki liikenteen palveluista (320/2017) muuttuu kesällä 2018. Taksiliikennelaki sisältyy edellä mainittuun ja lakimuutoksen vaikutuksesta taksimatkojen hinnat vapautuvat eli taksojen määrittely lakkaa. Työryhmässä on todettu, että palvelun kilpailuttaminen kuntien kanssa yhdessä on mahdollista vasta kolmen vuoden päästä. Kuntien kanssa ollaan kuitenkin yhteistyössä kehittämässä palvelulinjoja ja kutsuliikennettä. Maakunta- ja sote -valmistelussa on tullut esiin mahdollisuus osallistua Helsinki-vetoiseen yhteiseen kilpailutukseen ja matkojen yhdistelykeskukseen. Alun perin yhteiskilpailutusta suunniteltiin pääkaupunkiseudun kuntien välisenä, mutta se on sittemmin laajentunut ja kiinnostuksensa ovat ilmaisseet Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen, Sipoo, Porvoo ja Keski-Uusimaa sekä mahdollisesti Espoo. Tuohon yhteiskilpailutukseen on vielä mahdollista ilmoittaa kiinnostuksensa. Helsinki tekee kiinnostuksen ilmaisseiden kuntien tietojen perusteella ratkaisun siitä, mitkä kunnat voidaan ottaa mukaan lopulliseen yhteistyöhön. Siihen mihin matkojen yhdistelyä laajennetaan vaikuttaa se miten hyvin reittejä voidaan järjestää. Tavoitteena on siis suhteellisen eheä maantieteellinen alue ja kokonaisuus, jolle matkojen yhdistelyn laajentaminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Tämä maakunta- ja sote -valmistelusta alkunsa saanut kuntien yhteistyö on tulkittu siten, että koko Uusimaa olisi tekemässä yhteiskilpailutusta. Tästä syystä joukko vammaisjärjestöjä on ilmaissut huolensa siitä, että kuljetuspalvelujen kilpailutusta valmistellaan osana mahdollista maakuntaja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta salassa järjestöiltä. Kannanotoissa on myös esitetty näkemys, että matkojen yhdistely ei toimisi. Helsingissä on kuitenkin kehitetty matkapalvelujärjestelmää vuodesta 2002 alkaen. Tällä hetkellä matkapalvelun kautta tehdään noin 65 000 matkaa kuukaudessa. Helsingin kaupunki on tehnyt asiakastyytyväisyystutkimuksia säännöllisin väliajoin asiakkailleen matkapalvelun toiminnasta. Viimeisimmän kyselyn mukaan asiakkaat olivat keskimäärin tyytyväisiä palveluun. Keskiarvo useamman asiakaspalvelua mittaavan kysymyksen osalta oli 4,49 asteikolla, jossa arvo yksi oli huonoin ja arvo viisi paras. Yksilöhuollon matkoista yhdistellään noin 20 %. Karviaisen kuljetukset pitää siis kilpailuttaa. Todennäköisimpinä vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä Karviaisen oma kilpailutus tai Helsingissä organisoitavaan kilpailutukseen ja matkojen yhdistelyyn mukaan pyrkiminen. Ensimmäinen vaihtoehto sisältäisi Vihdin ja Karkkilan kanssa yhteistyönä tehtävän pienimuotoisen kutsuliikenteen ja palvelulinjojen kehittämisen sekä yksilökuljetukset. Toinen vaihtoehto toisi tehokkuutta ainakin pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen yhdistelyyn ja siten taloudellisia hyötyjä. Kiinnostus yhteistyöhön pitäisi ilmaista jo ennen vuoden loppua ja päätös järjestämisvastuun siirtämisestä pitäisi tehdä
tammikuussa. Ennen tammikuun hallituksen käsittelyä suunnitelma pitäisi käsitellä Karkkilan ja Vihdin vanhus- ja vammaisneuvostoissa. Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Valmistelija: Jaana Heinonen Karviaisen yhtymähallitus päättää, että ilmoitetaan Helsinkiin kiinnostus olla mukana yhteisessä kilpailutuksessa ja matkojen yhdistelykeskuksen kehittämisessä ja jatketaan asian valmistelua siten, että tammikuussa asiaa käsitellään kuntien vanhus- ja vammaisneuvostoissa. Asia tuodaan hallituksen käsittelyyn uudelleen tammikuussa tarkentunein tiedoin ja vanhus- ja vammaisneuvostojen lausuntojen kera. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Yhtymähallitus 23 Karviaisen yhtymähallitus päätti joulukuun kokouksessa, että Karviainen ilmoittaa kiinnostuksensa osallistua Helsingin organisoimaan yhteiseen kilpailutukseen ja sen valmisteluun sekä matkapalvelukeskuksen kehittämiseen. Lisäksi yhtymähallitus päätti, että asiaa käsitellään uudestaan yhtymähallituksessa vammais- ja vanhusneuvostojen lausuntojen kera. Valmistelun aikataulu on saatu Helsingistä ja sittemmin asian valmisteluun on tullut lisäaikaa kaksi kertaa. Tämän hetken tiedon mukaan Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asiaa huhtikuun kokouksessa. Vihdin naapurikunta Espoo käsittelee asiaa maaliskuun sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.3.2018. Aiemmin todennäköisimpinä vaihtoehtoina olivat Karviaisen oma kilpailutus tai Helsingin organisoimaan kilpailutukseen ja matkapalvelukeskuksen toimintaan mukaan pyrkiminen. Sittemmin Lohja on kutsunut Karviaisen ja joidenkin naapurikuntiensa edustajat viikolla 11 kokoukseen, jossa keskustellaan mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä kilpailutuksessa ja myös KL-kuntahankinnat kartoittaa parhaillaan kuntien yhteistyötarpeita asiassa. Nykyisen lainsäädännön mukaan sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja myönnetään kunnan sisällä tapahtuviksi ja vammaispalvelulain mukaiset matkat myönnetään pääosin asuinkuntaan ja sen naapurikuntiin. Vammaispalvelulain mukaiset työ- ja opintomatkat sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen tarvittavat matkat myönnetään tarpeen mukaan. Vammaispalvelun lainsäädäntö uudistuu vuonna 2020. Tulevaisuudessa palveluja tullaan järjestämään henkilökohtaisen budjetoinnin perusteella. Jos liikkumista tukeviin palveluihin käytetään tuolloin henkilökohtaista budjetointia, lisääntynevät osalla asiakkaista matkat pääkaupunkiseudulle. Tämänhetkinen asiakkaiden palveluntarve on pääosin kunnan sisällä tehtäviä asiointi- ja virkistysmatkoja.
Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Vammaispalveluissa matkoilla on lakisääteiset alarajat ja matkoja haetaan usein niiden mukaan. Kuuden suurimman kaupungin vertailuissa on huomattu, että noin 80 % myönteisen päätöksen saaneista asiakkaista käyttää palvelua. Karviaisen yhteenlaskettujen matkojen keskimääräinen pituus asiakasta kohden oli 20 kilometriä ja 61 matkaa vuoden aikana. Helsingin matkapalvelukeskuksen arvioitu kustannus 12 kunnan palvelujen järjestämisestä on 3,15 euroa matkaa kohden. Matkojen yhdistelyn on arvioitu pienentävän matkojen hintaa 2-6 eurolla yhdisteltyä matkaa kohden. Helsingissä matkoista noin 20 % on yhdistelty. Karkkilassa ja Vihdissä matkojen yhdistelyyn ei liene samanlaisia edellytyksiä kuin pääkaupunkiseudulla. Ainakin alussa matkapalvelun kustannukset olisivat todennäköisesti suuremmat kuin taloudelliset hyödyt. Helsingin matkapalvelukeskuksessa pystytään seuraamaan autojen liikkeitä ja antamaan ajantasaisia tietoja asiakkaille. Lisäksi matkapalvelukeskus takaa tietyn odotusajan. Palvelujen laatu parantuisi palvelujen tilaamisen ja odotusaikojen suhteen, mutta matkojen yhdistely saattaisi heikentää joidenkin asiakkaiden palvelua. Suurin riski asiakkaiden palveluille on, että hankintaa suunnitellaan tehtäväksi siten, että laajentuminen tapahtuisi kaikkiin mukana oleviin kuntiin yhtaikaa. Kilpailutuksen vuoksi matkapalvelukeskuksen toiminnan laajennusta ei voida tehdä porrastetusti alue kerrallaan. Suuri volyymi aiheuttaa muutoksenhallinnalle haasteita. Vammais- ja vanhusneuvostoilta saadut lausunnot (oheismateriaalina) eivät tue Helsingin organisoimaan kilpailutukseen ja matkapalvelukeskukseen liittymistä. Vihdin neuvostot eivät kokeneet voivansa käytettävissä olevilla tiedoilla ottaa vahvasti kantaa, mutta edellyttivät palvelujen laadun kehittämistä ja vanhusneuvosto edellytti asian uudelleen tuomista käsittelyyn. Karkkilan neuvostot ottivat selvästi kantaa paikallisemman kilpailuttamisen puolesta. Oheismateriaali: Jäsenkuntien vanhus- ja vammaisneuvostojen päätökset ko. asiaan. Valmistelija: Jaana Heinonen Yhtymähallitus päättää, että Karviainen ei tässä vaiheessa osallistu Helsingin organisoimaan kilpailutukseen ja matkapalvelukeskuksen kehittämiseen. Kilpailutuksen ja matkojen yhdistelyn valmistelua jatketaan paikallisena ja naapurikuntien kanssa tapahtuvana yhteistyönä mahdollistaen jatkossakin vammais- ja vanhusneuvostoille asian seurannan ja asiaan vaikuttamisen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.