798 POLVIJÄRVEN KUNTA KUOREVAARANTIEN ALUEEN VESIHUOLTO TYÖSELITYS 20.10.2014 SAVO-KARJALAN VESI- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU OY Versokuja 4 D 70150 KUOPIO puh. (017) 369 4481, 369 4483
2 TYÖSELITYS 20.10.2014 POLVIJÄRVEN KUNTA KUOREVAARANTIEN ALUEEN VESIHUOLTO 798 0 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA 0.1 ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 0.11 Rakennuskohde Rakennuskohde sijaitsee Polvijärven keskustan eteläpuolella. Rakennustyöhön kuuluu vesijohto- ja viemärilinjojen rakentaminen suunnitelmien mukaisessa laajuudessa sekä linjoihin liittyvät jäteveden pumppaamot ja muut verkoston laitteet. 0.12 Rakennuttaja Polvijärven kunta Tekninen toimisto PL 6 83701 Polvijärvi Yhteyshenkilö: Jarmo Hakkarainen puh. 040 104 6300 0.13 Suunnittelijat Versokuja 4 D 70 150 KUOPIO puh. (017) 369 4481, 369 4483 0.2 RAKENNUSTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT 0.21 Velvoittavat säädökset - voimassa olevat lait ja asetukset - rakennustöiden yleiset laatumääräykset RYL 2000 - RIL:n normaalimääräykset ja muut vastaavat normit ja standardit
3 - käytettävien rakennustarvikkeiden valmistajien antamat tarvikkeita koskevat ohjeet 0.22 Rakennuskohtaiset asiakirjat - tämä työselitys liitteineen. Työselitys täydentää julkaisua Infra- RYL 2010 Infrarakentamisenyleiset laatuvaatimukset Osa 1, Väylät ja alueet ja Osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat. - Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö. Määrämittausohje. - pää-, työ-, erikois- ja osapiirustukset - rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamat ohjeet ja määräykset - urakoitsijan laatimat rakennuttajan hyväksymät suunnitelmat 0.3 RAKENNUSALUE 0.31 Alue Rakennuskohde on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Urakkatarjouksen antajan on tutustuttava rakennuskohteeseen käymällä paikan päällä. Rakennuttajan urakoitsijalle työnaikaiseen käyttöön antamat alueet on työn päättyessä tasoitettava ja siistittävä ilman eri korvausta alkuperäiseen kuntoon. 0.4 YLEISET SUORITUSMÄÄRÄYKSET 0.40 Yleistä Työn suorituksessa noudatetaan urakkaohjelmaa ym. urakka-asiakirjojen määräyksiä. 0.41 Rakennustarvikkeet Tarvikkeiden tulee olla asiakirjojen ja virallisten tai puolivirallisten normien määräysten mukaisia. Rakennuttaja edellyttää, että urakoitsija huolehtii, että hänen käyttämänsä rakennustuotteet ovat joko Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) nro: 305/2011 (rakennustuoteasetuksen) mukaisesti CE- merkittyjä tai siltä osin kuin tuotteiden ei tarvitse olla CE- merkittyjä, tuotteet ovat lain eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 2012/954 (tuotehyväksyntälain) ja vastaavan asetuksen mukaisesti varmennettuja.
4 Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen kelpoisuus eli tuotteen CEmerkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista/käyttämistä/ kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Mikäli rakennustuote ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia, urakoitsija vastaa tuotteen vaihtamisesta aiheutuvista kustannuksista. Jäljempänä asianomaisissa kohdissa erikseen mainituista tarvikkeista ja rakenneosista tulee esittää hyvissä ajoin näytteet rakennuttajan hyväksyttäviksi. Pysyvästi jäävien tarvikkeiden tulee olla käyttämättömiä, ellei siitä ole erikseen mainittu. 0.42 Rakennusvälineet Työvälineiden, koneiden sekä muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksen-mukaisia ja niiden tulee täyttää työturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Ne varustetaan tarvittaessa sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vaurioita. 0.43 Työn suoritus Kaikki työt suoritetaan asiakirjojen mukaan hyviä työtapoja noudattaen. Työn suorituksessa käytetään riittävää työn luonteen vaatimaa ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Erikoisammattitaitoa vaativissa osasuorituksissa käytetään alan tuntevia, hyvän ammattitaidon omaavia työkuntia, aliurakoitsijoita ja hankkijoita. Ellei työtapa ole kunkin osasuorituksen kohdalla mainittu, työ tehdään vakiintuneita ja hyväksyttäviä työtapoja noudattaen. 0.44 Mittojen asettaminen Urakoitsijan tulee asettaa työmaalle kaikki mitat. Rakennuttaja antaa tarvittavat tiedot käytettävistä kiintopisteistä. Monikulmiopisteiden korkeusasema varmistettava korkeusasemapisteeltä ennen varsinaisten mittaustöiden aloittamista. Suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt korkeus-lukemat on sidottu N60-tasoon. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-Gk29. 0.5 ASIOIDEN KIRJAAMINEN 0.51 Työmaapäiväkirja Työmaalla pidetään pääurakoitsijan toimesta asianmukaista numeroiduin sivuin varustettua työmaapäiväkirjaa. Siitä tulee ilmetä mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, sellaiset vaaitukset, mittaukset ja havainnot, joita ei rakennustyön edistyttyä voida suorittaa, tarkastukset, katselmukset ja suoritetut kokeet sekä niiden tulokset, vahingon-
5 luonteiset tapahtumat sekä rakennustyön aikana tehdyt muistutukset, huomautukset, annetut ja saadut ohjeet. Työnvalvoja vahvistaa nimikirjoituksellaan päiväkirjamerkinnät. Urakoitsijan tulee tehdä työvoimailmoitukset työvoimaviranomaisten ohjeiden mukaisesti. 0.52 Suunnitelmien muuttaminen ja sen vaikutus sopimuksiin Rakennuttajalla on oikeus tehdä rakennussuunnitelmiin muutoksia, jotka urakoitsija on velvollinen toteuttamaan yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Urakoitsijalla on oikeus rakennuttajan suostumuksella korvata suunnitelmassa mainittu tarvike tai työtapa toisella samanveroisella tarvikkeella tai työtavalla. Jos muutoksista aiheutuu lisäkustannuksia, vastaa niistä urakoitsija, ellei toisin ole sovittu. 0.53 Tarkepiirustukset Urakoitsijan on työn kuluessa merkittävä erikseen tätä tarkoitusta varten varattuihin piirustuksiin työmaalla suunnitelmiin tehdyt muutokset. Työsuorituksen valmistuttua urakoitsija toimittaa kaksi sarjaa tarkepiirustuksia paperiversiona ja sähköisen version muistitikulla pdf:nä ja dwg:nä. 0.6 VÄLIAIKAISET RAKENNELMAT JA SUOJAUSTOIMENPITEET 0.60 Tähän kohtaan kuuluvista toimenpiteistä on aina etukäteen rakennuttajan kanssa neuvoteltava. 0.61 Aitaukset, ilmoituskilvet, suojarakenteet Urakoitsijan tulee tarvittaessa suojata rakennusalue rakennusajaksi viranomaisten määräämällä ja olosuhteiden vaatimalla tavalla. 0.62 Telineet, tukirakenteet Telineiden sekä tuki- ja suojarakenteiden tulee olla lujia ja tarkoitustaan vastaavia ja niiden on täytettävä normien, viranomaisten ja työturvallisuuden asettamat vaatimukset. 0.63 Työnaikaiset johdot ja laitteet
6 Työmaan sähkölaitteiden tulee olla Sähkötarkastuslaitoksen määräysten mukaisia. Väliaikaisten teiden yms. paikoista on urakoitsijan neuvoteltava etukäteen rakennuttajan kanssa. Nämä tiealueet saatetaan rakennustyön päätyttyä asiakirjojen määräysten mukaiseen kuntoon. 0.64 Liikenne- ym. merkit Urakoitsijan tulee asettaa yleisen turvallisuuden ja viranomaisten vaatimat varoitusmerkit ja -valot tarkoitustaan vastaaville paikoille. 0.65 Suojaus 0.651 Rakennustarvikkeiden suojaus Rakennustarvikkeet on suojattava siten, ettei niiden laadussa pääse tapahtumaan huonontumista. Suojauksessa otetaan huomioon kunkin aineen ja tarvikkeen asettamat vaatimukset noudattaen voimassa olevia määräyksiä sekä valmistajan ja rakennuttajan antamia ohjeita. Vahingoittumiselle, kuten kosteudelle, syöpymiselle ja mekaanisille vaurioille alttiit tarvikkeet hankitaan rakennuspaikalle asianmukaisesti suojattuina. Tarvikkeet säilytetään rakennuspaikalla niille sopivissa, tarvittaessa eristetyissä, kuivissa, lämmitetyissä ja hyvin tuuletetuissa tiloissa. 0.652 Rakennusosien suojaus Keskeneräiset ja valmiit rakennusosat on suojattava tai eristettävä siten, etteivät ne vahingoitu rakennustyön aikana tai työn ollessa pysähdyksissä. Rakennusosat suojataan syöpymisen, mekaanisen kulutuksen ja kolhaisujen, liikenteen, sateen, lumen, kosteuden, jäätymisen, kuumuuden ja liian nopean kuivumisen aiheuttamilta vahingoilta. Suojaustoimenpiteiden tulee olla riittäviä ja tarkoituksenmukaisia ja niihin varustaudutaan niin hyvissä ajoin, ettei vaurioita tapahdu olosuhteiden nopeasti muuttuessa. 0.653 Virallisten merkkien suojaus Viranomaisten asettamat merkkipisteet on suojattava rakennustyön aikana asianomaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla siten, etteivät ne vahingoitu tai siirry paikoiltaan ja että ne ovat tarvittaessa helposti nähtävissä. Viranomaisten asettamia merkkejä tai vastaavia ei saa siirtää ilman asianomaista lupaa.
7 Kokonaisurakoitsijan on selvitettävä ennen työn aloitusta pyykkien, rajamerkkien, sähköjohtojen, kaapeleiden, putkistojen ja muiden laitteiden sijainti sekä työ- ja siirtolupien olemassaolo. Kokonaisurakoitsijan on tilattava tarvittavat johtojen, kaapelien yms. näytöt kustannuksellaan. Suunnittelualueella sijaitsee sähkökaapeleita ja kunnallistekniikan putkia. 0.654 Maan ja kasvillisuuden suojaus Säilytettävät puut, pensaat ja muu kasvillisuus tulee suojata vahingoittumiselta ennen rakennustöiden aloittamista. Suojaus suoritetaan kasvillisuutta vahingoittamatta aitauksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Säilytettävän kasvillisuuden vaatimasta kosteuden ja valon saannista on huolehdittava rakennusaikana niin, että kasvillisuus säilyy terveenä ja kasvukuntoisena. Kaikilla kiinteistöillä pidetään urakoitsijan toimesta alku- ja loppukatselmus. Katselmuksista tehdään pöytäkirja. 0.66 Väliaikaisten rakennelmien ja suojauslaitteiden purkaminen Kaikki väliaikaiset laitteet, johdot, telineet, suojat, suojauslaitteet yms. puretaan sitä mukaa kuin ne käyvät tarpeettomiksi ja viimeistään loppupuhdistuksen yhteydessä. Puretut laitteet ja jätteet kuljetetaan pois rakennusalueelta. 1 VESIHUOLLON MAATYÖT 1.1 Maakaivannon tekeminen Kaivantojen teossa noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" sekä InfraRYL 2010 "16000 Maaleikkaukset ja kaivannot". Pohjaveden pinta on viemärivedenpumppaamoiden kaivannoissa ja niiden läheisyydessä sijaitsevien putkikaivantojen pohjien yläpuolella, joten veden poistoon kaivannosta tulee varautua. Kaivantojen kaivua ja mahdollista tuentaa varten on laadittava erillinen työtapasuunnitelma. 1.2 Kalliokaivannon tekeminen Kalliokaivannon teossa noudatetaan InfraRYL 2010 17200 Kalliokanaalit, - syvennykset ja kuopat.
8 InfraRYL:stä poiketen kalliokanaalin laskennallisena pohjan leveytenä käytetään 1,0 m:ä. 1.3 Erityisohjeet Urakoitsijan tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta työskennellessään pohjavesialueella, jotta pohjaveden pilaantumista tai likaantumista ei pääse tapahtumaan. Edelleen tulee varoa, ettei pohjaveden tai mahdollisen orsiveden haitallista purkautumista pääse tapahtumaan kaivutyön yhteydessä tai rakennettua kaivantoa pitkin. 1.4 Lämpöeristys Noudatetaan InfraRYL 2010 "14200 Suojaukset ja eristykset". Eristelevyinä käytetään suulakepuristettua polystyreenisolumuovilevyä, jonka kuivairtotiheys on vähintään 35 kg/m3. 1.5 Johtokaivannon täyttö- ja pengerrystyöt Noudatetaan InfraRYL 2010 "18300 Kaivantojen täytöt, "18310 Asennusalustat, 18320 Alkutäytöt ja 18330 Lopputäytöt 2 VIEMÄRITYÖT 2.1 Yleistä 2.2 Jätevesiviemärit Rakennustyössä noudatetaan InfraRYL 2006 Osa 2, "31100 Jätevesiviemärit. Paineviemärin tiiveyden varmistamiseksi on suoritettava hyväksyttävä painekoe. Viettoviemärit video - kuvataan ja kuvausaineisto toimitetaan tilaajalle. Kuvauksista myös dokumentoitu korkeustieto. Urakkaraja on 30 metrin päässä päärakennuksesta, silloin kun runkolinja on kauempana siitä. Urakassa asennettavaan viimeiseen kaivoon rakennetaan vähintään 3 metrin putki taloliitosta varten, joka kuuluu urakkaan. Taloliitospiste on urakkarajalla oleva putkenpää. Kiinteistölle 5:237 viemäri rakennetaan urakkarajalle saakka vähintään kolmen metrin päähän pumppaamosta KP3. Viettoviemäri tulpataan. Kiinteistölle 5:38 rakennetaan viemäri urakkarajalle saakka. Viettoviemärit tehdään SN-8 -luokan muoviputkista d u = 160 mm ja 110 mm. Paineviemärit tehdään PE 10 ja PE 16 luokan muoviputkista d u = 75 mm 63 mm ja 50 mm. Paineviemäreiden liittäminen toisiinsa tehdään Y - liitosyhtein.
9 2.3 Jätevesiviemärin tarkastuskaivot ja paineviemärin purkukaivot Jätevesiviemärin tarkastuskaivot ovat 400 mm muovikaivoja ilman teleskooppia. Kaivon pitää ulottua riittävästi n. 20 cm maanpinnan yläpuolelle. Kaivot varustetaan muovikannella, joka kiinnitetään vähintään kolmella ruostumattomalla ruuvilla. Kaivojen ympärille asennetaan kaksi kerrosta routamattoa (10 mm ). Paalulle 515 tuleva tarkastuskaivo 400 mm muovikaivo varustettuna 315 mm teleskooppiputkella ja valurautaisella kannella 400 kn. Kaivon kansi 10cm tienpinnan alle. Paalulla 553 paineviemärin purkukaivo on 560 mm muovikaivo varustettuna muovi kannella. 2.4 Pumppaamoiden tulokaivot Linjapumppaamon yhteydessä käytettävä tulokaivo on 560 mm muovikannellinen muovikaivo varustettuna ylivuotoputkella, jolloin pumppaamoon ei tarvita läpivientiä ylivuotoa varten. Myös muiden pumppaamoiden (KP1, KP2 ja KP3) tulokaivot varustetaan ylivuotoputkella, jolloin pumppaamoon ei tarvita läpivientiä ylivuotoa varten. 2.5 Sulkuventtiilit Runkolinjojen sulkuventtiileinä käytetään kumiluistiventtiileitä NP 10 laippaliitoksin. 3 VESIJOHTOTYÖT 3.1 Yleistä 3.2 Vesijohdot Rakennustyössä noudatetaan InfraRYL 2006 Osa 2, 31300 Vesijohdot. Urakkaraja on 30 metrin päässä päärakennuksesta, silloin kun runkolinja on kauempana siitä. Kiinteistölle 88:42 tehdään uusi vesijohto urakkarajalle saakka. Vesijohtoon asennetaan sulkuventtiili. Vesijohdon pää nostetaan maanpinnalle ja tulpataan. Kiinteistölle 5:237 vesijohto rakennetaan urakkarajalle saakka vähintään kolmen metrin päähän pumppaamosta KP3. Vesijohtoon asennetaan sulkuventtiili. Vesijohdon pää nostetaan maanpinnalle ja tulpataan. Kiinteistölle 5:38 rakennetaan vesijohto urakkarajalle saakka. Vesijohdot tehdään muoviputkista du = 90 mm, 63 mm ja 40 mm NP 10.
10 3.3 Sulkuventtiilit Sulkuventtiileinä runkolinjassa käytetään kumiluistiventtiileitä NP 10 laippaliitoksin sekä taloliittymissä vetoa kestävin pistoyhtein. 4 VIEMÄRIVEDENPUMPPAAMOT 4.1 Rakennuspaikka Pumppaamojen sijainnit on esitetty piirustuksissa. Pumppaamot on suunniteltu tehdasvalmisteisina valmispumppaamoina. 4.2 Rakennustyöt Pumppaamot asennetaan elementtirakenteisille pohjalaatoille. Pohjalaatta asennetaan tiivistetyn soratäytön varaan. Kun pumppaamo on kiinnitetty pohjalaattaan, täytetään pumppaamon ja tulokaivon ympäristö vähintään 1,5 m:n etäisyyteen seinämistä kivettömällä soralla tai hiekalla kerroksittain. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus saa olla enintään 30 cm. Erityisen huolellisesti tiivistystyö tulee suorittaa maahan asennettavien putkien alapuolella. Tiiveysaste tulee olla 95 %. Pumppaamojen huoltotiet tehdään seuraavin rakennekerroksin: - eristyssora 400 mm tiivistettynä - murskesora # 0-32 250 mm tiivistettynä - sorapäällyste # 0-16 50 mm tiivistettynä 4.3 Pumppaamo LP1 4.31 Säiliö Pumppukaivon vaipan yläosa n. 1,2 m:n korkeudelta ja pumppaamon kansi luukkuineen lämpöeristetään polyuretaanilla vahvuus vähintään 30 mm. Eriste suojataan laminoinnilla. Pumppaamon imuallas varustetaan viistein ja jäykistein. 4.32 Laitteisto- ja sähkötyöt 4.321 Viemärivesipumput
11 Linjapumppaamo 1 varustetaan kahdella uppoasenteisella pumpulla tyyppiä Flygt. Pumppujen toimintapisteet on esitetty työtapaselityksessä. Pumppaamotoimitus varustetaan yhdellä varapumpulla. 4.322 Pumppaamoiden sähkötyöt LP1, KP1 ja KP2 Sähkökeskuksen varustus: 1 Muovikoteloitu keskus - maadoituskisko 50mm 2 - maadoitus kaapeliojassa 25m ( CU16) - keskuksen maadoitus MK16S - Antennimaston maadoitus MK16S - pumppaamon teräsosien maadoitus MK16S - automaatiojärjestelmän maadoitus MK10mm + MK16S 2 Kontaktorit ylivirtareleineen 3 Potentiaalivapaat koskettimet kaukovalvontaa varten 4 Merkkilamput, riviliittimet 5 Käsi-0-automatiikka valintakytkimet 6 Pistorasiapaneeli 230 V ja 400 V 7 Käyttötuntilaskimet 8 Kaapeleiden läpiviennit toteutetaan läpivientiholkein 9 Keskuskaappi lukittavaa mallia (varustettuna sokkelilla h > 300 mm). Lukko sarjoitettava kunnan sarjaan classic Abloy. Keskuskaappi eristetty 20mm routamatolla 10 Pää- ja ryhmävarokkeet ja pääkytkin 11 Kwh-mittarin tila johdotettuna. 12 Keskuksen lämmitys itsesäätyvillä lämmityskaapeleilla, teho 20 W/m esim. 4 m pitkä 13 Keskuskaapin sisävalo 14 A-mittaus 15 Käsivalaisin 24 V, 10 m:n johto 16 AL/Cu vaihtoliitin 17 Vaihevahti 18 A-muuntimet 19 Hälytysvalo sähkökeskuksen päälle vain KP3 pumppaamolle 20 Keskuskaappiin tilavaraus 400x600x200 (min. syvyys) automaatiolaitteille - pintakytkin asennettuna ja kytkettynä vahvasähköpuolelle 21 Ylijännitesuojaus Pumppaamotoimitukseen sisältyvän sähkökeskuksen varustus tulee olla sellainen, että mittaukset, hälytykset ja ohjaukset ovat liitettävissä erillisenä urakkana toteutettavaan kaukokäyttö- ja kaukovalvontajärjestelmään.
12 KP2 pumppaamon keskukseen kaksi 3-vaihe automaattivaroketta KP1 ja KP3 syöttökaapeleiden lähdöksi, automaatit 3x20A. Aluekaapelointi välille KP2-KP1 ja KP2-KP3 kaapelilla AMCMK 4x35+16S. LP1:n ja KP2:n syöttökaapelina käytetään samaa AMCMK 4x35+16S kaapelia, syöttökaapeleiden laskentapituus 80m. Urakoitsija hankkii ja asentaa kaapelit. Kaapelin asennustyössä noudatetaan InfraRYL 2010 "16212 Kaapelikaivannot", 18310 Asennusalustat ja 33100 Maakaapelirakenteet. 4.4 Kiinteistöpumppaamot 1-3 Suunnitelmassa esitettyyn kohtaan rakennetaan jäteveden pienpumppaamo, joka varustetaan silppuripumpulla. Pumppaamosta on esitetty liitepiirustuksissa mittakuvat ja mitoitustiedot käyttäen lujitemuovisia pumppaamopaketteja varustettuna Flygt - pumpulla. Myös muut vastaavat pumppaamopaketit tulevat kysymykseen. Urakoitsijan on saatava rakennuttajan hyväksyminen vaihtoehtoiselle pumppaamoratkaisulle. Pumppaamon pumppu ja sen tuottoarvot on ilmoitettu erillisessä työtapaselityksessä. 4.5 Toimitusrajat ja koekäyttö Toimitukseen sisältyy: - pumppaamon toimitus pumppaamon rakennuspaikalle. - pumppujen asennus ja säätö pumppaamon rakennuspaikalla - kaapeliliittimien ja pumppukaapeleiden kytkentä - pinnanmittauslaitteiden säädöt ja asetukset - pumppaamon koekäyttö puhtaalla vedellä ja käyttöhenkilökunnan koulutus - pumppaamoiden syöttökaapeloinnit, maadoitukset, asennukset ja kytkennät sekä vahvasähkötyöt kuuluvat urakkaan 4.6 Takuu Takuuaika laitteille, työlle ja materiaaleille alkaa siitä päivästä kun tilaaja on hyväksytyn koekäytön jälkeen toimituksen vastaanottanut. Takuuajan pituus on kaksi vuotta. 4.7 Tarjouksessa ilmoitettavat tiedot - pumppukaivon tyyppi, valmistaja, valmistusmenetelmä ja pohjan jäykistys - pumppujen tyypit ja tuottoarvot - sähkömoottoreiden koot - pinnansäätölaitteiden tyyppi - varuste ja materiaalierittely - venttiilityypit
13 5 LAADUNVALVONTA 5.1 Putkikaivannot Tasauskerroksen, alkutäytön ja lopputäytön tiiveysvaatimukset on esitetty InfraRYL 2010 "18300 Kaivantojen täytöt, "18310 Asennusalustat, 18320 Alkutäytöt ja 18330 Lopputäytöt. 5.2 Viemärit ja vesijohdot Jätevesiviemäriputkien laatuvaatimukset ja tiiviydenvalvonta on esitetty InfraRYL 2006 Osa 2 "31100 Jätevesiviemärit". Kuopiossa lokakuun 20. päivänä 2014 SAVO-KARJALAN VESI- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU OY Pekka Makkonen