Esitutkimus, esimerkkejä Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit Johan Rådbergin ja Rolf Johanssonin (KTH) kaavioita matalan ja tiiviin asunto- ja kaupunkirakentamisen ominaisuuksista
Esitutkimus, esimerkkejä Ruotsalaisia kaupunkityyppejä 1800-1900 -luvuilla Rådberg & Johansson 1997
Esitutkimus, esimerkkejä Tehokkuusluvun keskiarvoja kaupunkityypeittäin Rådberg & Johansson 1997
Esitutkimus, esimerkkejä Kaavio tehokkuusluvun, rakennetun maa-alan ja kerrosluvun yhteydestä Rådberg & Johansson 1997
Esitutkimus, esimerkkejä Tehokkuusluvun keskiarvoja kaupunkityypeittäin Västerås Ruotsi Rådberg & Johansson 1997
Esitutkimus, esimerkkejä Attraktiopotentiaali eri etäisyyksillä keskustasta Västerås Ruotsi Rådberg & Johansson 1997
Esitutkimus, esimerkkejä Attraktiopotentiaali kaupunkityypeittäin Västerås Ruotsi Rådberg & Johansson 1997
Esitutkimus, esimerkkejä Attraktiopotentiaali kaupunkityypeittäin Vertailu 1945-60 ja 1960-75 Västerås Ruotsi Rådberg & Johansson 1997
Esitutkimus, esimerkkejä Kaupunkityypit ryhmiteltynä attraktiopotentiaalin mukaan Västerås Ruotsi Rådberg & Johansson 1997
Esitutkimus, esimerkkejä Kaupunkityypit, tehokkuusluku ja attraktiopotentiaali Rådberg & Johansson 1997
Esitutkimus, esimerkkejä Tehokkuusluku ja kaupunkityyppi Johan Rådberg 1994
Esitutkimus, esimerkkejä Huoneistotyypin muuttuminen käyttäjäryhmittäin Työtehoseuran Elämänkaariasunto 1994 Satu Åkerblom TKK/A-os. 1996
Matalan ja tiiviin avainkäsitteet ja mittarit
Kerrosluku matalan edellytys max 3-4 kerrosta (?) asuntoja päällekkäin max 2 kpl (?) Huom! Jos 2-kerroksisia asuntoja on kaksi päällekkäin, talo on 3-4-kerroksinen. Yksi kerros voi olla kellari/ullakkokerros. Toiseen kerrokseen ulkoportaita + luhtikäytävää. Esteettömyys ei edellytä 1-tasoisuutta, koska voidaan tehdä huoneistokohtaiset porrashissit
Rakentamistehokkuus tonttitehokkuus e t korttelitehokkuus e k aluetehokkuus e a tiiviin raja e a > 0,3 (?) e t > e k > e a Huom! Korkea tontti- tai korttelitehokkuus ei välttämättä johda korkeaan aluetehokkuuteen.
Talotyyppi AO, AR, AK = loputtomiin toisteut perustyypit (eivät useimmiten enää tyydytä kysyntää kaupunkimaisesta, matalasta ja tiiviistä) uusia tyyppejä kehitettävä: englantilainen kaupunkirivitalo suomalainen puukaupunkikortteli entä muut? Huom! Ei synny itsestään, edellyttää näyttäviä ja onnistuneita kokeiluja.
Ihmisläheisyys asukkaan hallittavissa oleva oma reviiri sisäänkäynti suoraan maantasosta (lasten näkökulma) esteettömyys (vanhusten, liikuntaesteisten näkökulma) inhimillinen mittakaava Huom! Oma reviiri voi jollekin olla oma asunto, toiselle lisäksi oma tai yhteispiha. Osa haluaa ympärijuostavan talon.
Maanläheisyys sisäänkäynti suoraan maantasosta enintään 3 maanpäällistä kerrosta piha-alueen käyttömahdollisuus puutarha, kukkamaa tai kotitarveviljely Huom! Toiset haluavat ikioman pihan, toisille tärkeä on yhteispiha, jossa esim. puutarhan hoitotoimia voidaan suorittaa talkoilla. Riittääkö osalle parveke/luhti? Työkalu- ja saapasvarastoille tilat!
Pienimittakaavaisuus (pienimuotoisuus) Kokonaisuudet jakautuvat riittävän pieniin, ymmärrettäviin ja hallittaviin yksiköihin Asuntoja/porrashuone, luhtikäytävä < 10 kpl (?) Asuntoja per yhtiö < 20 kpl (?) kerrosluku max 3 maanpäällistä Huom! Arkkitehtonisilla ratkaisuilla (ja tonttijaolla) voidaan suuriakin yksiköitä visuaalisesti ja kokemuksellisesti pienentää ja päinvastoin.
Talokoko Mittarina kerros-m2/talo (asuntoja/porrashuone, luhtikäytävä) Asuntoja per yhtiö ei ole oikea mittari talon korkeus, pituus ja runkosyvyys vaikuttavat kaikki talokokoon Huom! Mittarin lukemaa usein vaikea tulkita. Sekä isot että pienet talot mahdollisia (ks. pienimittakaavaisuus) Tonttijaolla voidaan isot massat pätkiä.
Piha Piha-alueen määrä m2/asukas (vain käytettävissä oleva piha lasketaan mukaan, ei hoitamattomia joutomaita) Pihan laatu (suojaisuus, aurinkoisuus, pintamateriaalit, istutukset jne.) myös oleellista Huom! Määrämittari ei yksin riitä. Laatu arvioitava samalla. Autojen pysäköintitilat otettava huomioon, mutta asukas voi käyttää sen myös muuhun tarpeeseen.
Katu (Rakennuksen suhde katuun) Muodostetaanko katutila rakennuksilla? Etupiha kadunvarressa tärkeä ensivaikutelmalle Pitääkö autolla päästä tontille asti muutenkin kuin tavarankuljetusta varten? Tontti- vai korttelikohtainen pysäköinti? Takapihojen huolto/pihakadut osa pihamiljöötä Huom! Autojen pysäköinti voi olla myös kadunvarressa.
Asuntokoot Kokojakauma kysynnän mukainen Pienasuntoja riittävästi Huom! Asuntosuunnittelulla voidaan lisätä joustavuutta eli muuntomahdollisuuksia (mm. laajennukset ja sivuasunnot) asuntokunnan rakenteen muuttuessa (nuoret, vanhukset, etätyö jne.)
Hallintamuoto omistus/vuokra-asumisen suhde kysynnän mukainen Uudet ja sekamuodot mukana 1-perheen, 2-perheen ja useamman perheen talot yleensä erilaisilla hallintamuodoilla Huom! Hallintamuoto ei välttämättä vaikuta alueen tai asuntojen fyysisen muodon suunnitteluun. 1-perheentalo (erillistalo) useimmiten omistuspohjalla.
Toteutusmuoto Omatoiminen rakennuttaminen/rakentaminen otettava kaavaratkaisuissa huomioon (omatonttisuus) Tuottajamuotoinen rakentamisen tulos riippuu ratkaisevasti siitä, mitä markkinoilla on tarjolla Osallistuvan suunnittelun erilaiset muodot Huom! Toteutusmuoto vaikuttaa tonttijakoon
Sijainti matala ja tiivis asuntoalue on kiinteä osa kaupunkirakennetta ( kasvukeskusten kaupunkimaisilla alueilla ) etäisyys työpaikoista ja palveluista kohtuullinen joukkoliikennetarjonnaltaan riittävällä alueella pysäköintitilojentarve pienempi Huom! Matala ja tiivis voi sijaita yhtä hyvin maaseudun kyläympäristössä