MAAILMANSOTIEN VÄLINEN AIKA

Samankaltaiset tiedostot
Maailmansotien välinen aika

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana

TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

TOINEN MAAILMANSOTA

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

1. Miten totalitarismi ilmeni Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa? Anna esimerkkejä.

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

Stalin ja Hitler. Totalitaariset diktatuurit Neuvostoliitossa ja Saksassa

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä.

JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Hurjat amerikansuomalaiset

Aksiaalinen vuosikymmen 1910-luku

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika ( ) Venäjän vallan aika ( ) Itsenäinen Suomi (1917 )

Anton y Bee vor 2012

Natsien vallan aikaisen karttapropagandan käyttö Saksassa Sonja Pietiläinen

Rinna Kullaa.

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Montenegro.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

HI12. HI3 Kansainväliset suhteet

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.

HI2 kertaustehtävien vastaukset

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

Suora lähetys Moskovasta: VENÄJÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Marja Manninen Yle Uutiset, Moskova

Mitä vapaamuurarius on?

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Matkailun kehitys 2016

Luettiin Mr. R.A. Palmerin^ myöhemmin lordi Rusholme^J tervehdys. Olen iloinen saadessani tämän tilaisuuden puhua Suomen kansalle, koska

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

Kultakanta - unelma maailmanrahasta

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille

Tanska. Legoland, Billund

Aihealue: Tietotekniikka viestinnän voima. Osio 3: Teknologia manipuloinnin ja valvonnan välineenä

HISTORIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

Gilles Dauvé. Kun kapinat kuolevat

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Antikristus ja vihan aika Missio Järvenpään ja TV7:n raamattukoulu Pekka Sartola

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium Mikkeli Erkki Liikanen

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.

Mitä vapaamuurarius on?

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Kun kapinat kuolevat. Gilles Dauvé

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Kuningas Daavid (2. osa)

Eduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Erasmus+ Online Linguistic Support

PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa

LIITE 2: Kyselylomake

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

A8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta

Radikaali eduskuntauudistus 1906

Sergei Radonezilainen -keppinukke

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

HALLITUS # :00

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

Transkriptio:

MAAILMANSOTIEN VÄLINEN AIKA

nationalismi ja demokratia etenivät 1. maailmansodan seurauksena o Eurooppaan 8 uutta (kansallis-)valtiota o itsevaltius kaatui kaikkialla Euroopassa ( vanhan maailman loppu ) o Länsi-Euroopassa kansalaiset saivat lisää poliittista valtaa sotaa oli käyty koko kansan voimin, "demokratian nimissä" yleinen äänioikeus (myös työväestölle ja naisille) vasemmisto monissa maissa voimatekijäksi LÄNNEN SUURVALLAT USA: isolationismi (republikaanit!) = eristäytyminen: ei Kansainliittoon talouden voimakas nousukausi (iloinen 20-luku) o USA noussut ohi Englannin ja Saksan maailmantalouden johtoon otalouskasvu pörssikeinottelu Wall Streetin pörssiromahdus 1929 suuri maailmanpula 1929 1933 miljoonatyöttömyys ym. lama levisi maailmanlaajuiseksi: Saksa kärsi pahimmin

F. D. Roosevelt presidentiksi 1932: "New Deal" olama saatiin voitettua talouden nousukausi Englanti: (huomiota siirtomaille, ei juuri Euroopalle) tärkeimmille valkoisten asuttamille siirtomaille enemmän itsehallintoa (1931 muodostettiin brittiläinen kansainyhteisö) Intian ja Irlannin itsenäistymispyrkimyksistä päänvaivaa menetti taloudessa johtoasemansa USA:lle ( suuret sotavelat) Ranska: poliittinen eripuraisuus heikot hallitukset äärioikeistolla ja -vasemmistolla paljon kannatusta talous heikko koko sotienvälisen ajan (sotavelat rasitti) 2 suuntausta suhtautumisessa Saksaan: 1) sovinnon tekijät: Locarnon sopimus 1925, vahvistettiin status quo 2) koston pelkääjät: Maginot -linnoitusketju Saksan rajalle

DIKTATUURIEN ESIINMARSSI Itä-Euroopan uusien valtioiden demokratia heikolla pohjalla okaikki paitsi Tšekkoslovakia ja Suomi ajautuivat diktatuuriin 20- ja 30-l VENÄJÄ: (Neuvosto-Venäjä 1917-22, Neuvostoliitto 1922-91) Lenin ja bolševikit (kommunistit) kaappasivat vallan lokak. 1917 o sisällissota v. 1922 asti Engl. & Ra. & USA & Jap. tukivat interventioillaan ns. valkokenraaleja kommunistit voittivat (Lev Trotski!) v. 1922 syntyi Neuvostoliitto lähentyi Weimarin Saksaa ("2 päähän potkittua") o Rapallon sopimus 1922: yhteistyö aseistuksen alalla, ym. Lenin kuoli 1924 Josif Stalin nousi nopeasti diktaattoriksi (syrjäytti Trotskin ja muut kilpailijat)

sosialistiseen talousjärjestelmään o yritystoiminta, viljelysmaat ym. valtion haltuun o5-vuotissuunnitelmat (raskas teollisuus!!) Stalin teollisti NL:n ennätysajassa hirmuisella hinnalla: kulakkeja ym. "kansan vihollisia" nääntyi pakkotyöleireillä jopa 13 milj.! Stalin keskitti vallan itselleen: puhdisti valtion, armeijan ja puolueen (kansalliset vähemmistöt ja älymystö) ovuosien 1936 38 puhdistuksissa kuoli tai katosi 5 30 milj. ihmistä! 30-luvun päättyessä Stalin oli nopeasti teollistuvan ja sotilaallisesti vahvistuvan suurvallan diktaattori: Kansa pidettiin kurissa pelolla, propagandalla ja henkilökultilla

ITALIA: voitollisen mutta raskaan sodan jälkeen poliittinen kenttä ja talous sekasorron vallassa Benito Mussolini käytti tilaisuutta taidolla hyväkseen Mussolini: oentinen opettaja ja sosialistilehtimies, rivimiehenä maailmansodan rintamalla operusti 1919 fasistisen puolueen, jossa puolisotilaallisia osastoja ojohti fasististen "mustapaitojen" marssin Roomaan v. 1922 kuningas nimitti Mussolinin pääministeriksi okokosi itselleen nopeasti diktaattorivallan, arvonimi "il Duce" eli johtaja (nimellisesti kuningas jäi yhä valtaan) Mussolinin fasisteista ainoa sallittu puolue saavutuksia: sovinto valtion ja katolisen kirkon välille, rakennushankkeita, järjestyksen tuominen valtakuntaan, mafian nujertaminen (raaoin ottein) epäkohtia: tavallisilla ihmisillä ei päätäntävaltaa, ei sananvapautta, talouden kehitys heikkoa, Mussolinin haaveet Rooman valtakunnan palauttamisesta johtivat sotiin

SAKSA: 1. maailmansodan häviäjästä Weimarin tasavalta (1919-1933) o tasavalta, mutta poliittisesti ja taloudellisesti horjuva syitä epävakauteen: 1) Versailles'n häpeärauha vallanpitäjien rasitteena 2) taloudelliset vaikeudet: sotakorvaukset hyperinflaatio keskiluokan köyhtyminen 30-l:n alussa miljoonatyöttömyys ja konkurssiaalto pienyrittäjät ja muu keskiluokka jo toisen kerran puille paljaille epätoivo! 3) riitelevät puolueet, joilla puolisotilaallisia järjestöjä ei demokratiaperinteitä, kommunismin pelko oikeisto etsi pelastajaa

Adolf Hitler: oitävallan saksalainen, ei päässyt taidekouluun, eli hanttihommilla Wienissä (juutalaisviha) okorpraaliksi Saksan armeijassa maailmansodassa ("ei johtajaominaisuuksia") oliittyi sodan jälkeen pieneen Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen (NSDAP, natsipuolue), nousi nopeasti puolueen johtajistoon (sotasankari Erich Ludendorf johdossa) omünchenin oluttupavallankaappaus 1923 vankilaan Mein Kampf ( mitä teen jos pääsen valtaan ): kiihkokansallinen kirjallinen hyökkäys kommunisteja, juutalaisia, demokraattisia poliitikkoja ja Versailles n rauhanehtoja vastaan = natsien pyhä kirja

vankilasta päästyään Hitler puolueen johtoon 20-luvun loppupuolella natsien kannatus hiipui olemattomiin, mutta suuri lama 30-luvun alussa antoi Hitlerille tilaisuuden o Hitler kampanjoi väsymättä luvaten saksalaisille: 1) työtä ja leipää 2) kumota Versailles'n vääryydet 3) nujertaa kommunistit ja juutalaiset ( vuoden 1918 tikarinpistäjät ) 4) lupasi luoda Suur-Saksan (saksaa puhuvat yhteen) 5) lupasi arjalaiselle rodulle (herrakansa) elintilaa idästä Hitlerin keinoina: o taitava propaganda (J. Göbbels): Radio, lehdet jne. omassapsykologia: suuret julisteet, liput, marssit, opuolisotilaalliset SA-joukot (suojelivat omia ja häiritsivät vastustajia) o Hitlerin loistavat puhujanlahjat

Hitlerin vallan kasvu: o 30-l:n vaihteen pulakausi lisäsi natsien kannatusta o1932 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi (ei vielä enemmistöä) opresidentti Hindenburg nimitti Hitlerin valtakunnankansleriksi (pääministeriksi) tammikuussa 1933 o1933 vaaleissa määräävä asema (poltattanut valtiopäivätalon ja vierittänyt syyn kommunisteille vasemmiston vaalityön tekeminen estettiin o vei valtiopäivillä läpi kyseenalaisin keinoin ns. valtalain: Hitlerille määräaikainen oikeus säätää lakeja ilman valtiopäiviä kielsi pian muut puolueet ja sääti lain oman asemansa pysyvyydestä ohindenburg kuoli v. 1934 Hitler lakkautti presidentinviran ja otti tehtävät itselleen Hitleristä Saksan diktaattori (valtakunnankansleri, johtaja (Führer)

Hitlerin tekoja: omurskasi kilpailevat poliittiset ryhmät johtajat keskitysleireihin o varmisti valtansa (SA- ja SS-joukot, GESTAPO) sensuuri, ay-liike & lakot kiellettiin ns. pitkien puukkojen yönä v. 34 murhautti kilpailijat omasta puolueestaan (SA:n johtaja Ernst Röhm ym.) o järjesti saksalaisille työtä (nujersi laman!) varustautuminen, yleinen asevelvollisuus, autobaanat, naiset kotiin, juutalaiset pois viroista onatsikasvatus aivopesumenetelmällä (Hitler-jugend, Deutche Mädel) yksilö palvelee valtiota (ein Volk, ein Reich, ein Führer) o arjalainen rodunjalostus: pakkoeutanasia henkisesti sairaille ym. o juutalaisvainot: (käynnistyivät vaiheittain) pois viroista, seka-avioliittokielto, syrjintää esim. kouluissa das Kristallnacht 9. 10. 11.1938: avoimet vainot käyntiin ensimmäiset juutalaiset keskitysleireille juutalaisten laaja pyrkimys ulkomaille (onnistui harvoille) oulkopolitiikan tavoitteeksi Suur-Saksa: 1000-vuotinen valtakunta