Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1
Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä Tavoitteena pintavesien vähintään hyvä ekologinen ja kemiallinen tila Tavoitteena pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila Tietyin edellytyksin tavoitteita voidaan lieventää tai määräaikoja pidentää Ensimmäinen vesienhoitokausi 2010-2015 takana tilatavoitteita ei saavutettu kaikilta osin 2. vesienhoitokausi 2016-2021 käynnissä; valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat tausta-asiakirjoineen voimassa 3. vesienhoitokauden 2022-2027 suunnittelu käynnistynyt; 1. kuuleminen 2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 2
Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat www.ymparisto.fi/vaikutavesiin Vesienhoidon toteuttaminen Etelä- Savossa https://esvesienhoito.wordpress.com 3
Vesienhoitosuunnitelmalla on välillinen vaikutus Viranomaiset: päätökset lainsäädännön perusteella, vesienhoitosuunnitelmat huomioitava Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtio ja kunnat: edistävät toteuttamista määrärahojen ja puitteissa ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla Asetus vesienhoidon järjestämisestä Toiminnanharjoittajat: erityisesti lupapäätösten ja kaavoituksen kautta Useat toimenpiteistä perustuvat vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen valmiuteen osallistua niiden rahoitukseen ja toimeenpanoon Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Lupapäätös Hoitosuunnitelmissa esitetyt tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet -maakuntakaava -yleiskaava TOIMINNANHARJOITTAJA
Pintavedet tyypiltään erilaisia Suomessa kaikkiaan 13 järvi-, 11 joki- ja 11 rannikkovesityyppiä Tyypittelyn taustalla maantieteelliset ja luonnontieteelliset ominaispiirteet, mm: valuma-alueen maaperä (turve, kivennäismaa, savi vesistön koko (joet ja järvet) syvyys ja viipymä (järvet) Etelä-Savossa 12 järvi- ja 6 jokityyppiä Mukana > 50 ha järvet ja valumaalueeltaan > 80 km 2 joet Tyyppikohtaiset raja-arvot ekologisen luokittelun pohjana 5
6
Järvet: - Vh: pieni tai keskisuuri vähähumuksinen järvi - Mh: matala humusjärvi - MVh: matala vähähumuksinen järvi Joet: - Kt: keskisuuri turvemaan joki 7
Ekologinen tilaluokittelu mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen laatu kullekin pintavesityypille on määritetty vertailuolot ja oma luokitteluasteikkonsa tilaluokittelussa tarkastelun kohteena ensisijaisesti biologiset laatutekijät pintavesimuodostuman eri eliöryhmien ja kalojen tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta eliöstössä arvioinnissa otetaan huomioon myös veden laatutekijät (typpi ja fosfori, kokonaisravinteet, ph, näkösyvyys) ja säännöstelyn tai rakentamisen vaikutukset Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012 Voimassa oleva luokitus laadittu 2013 Seuraava luokitus valmistuu 5/2019 (käytetään pääosin v. 2013-2018 seurantatietoja) Arviointikriteereihin ei tulossa olennaisia muutoksia 8
Ekologisen luokituksen laatutekijöitä Kasviplankton, piilevät,haittalevät Pohjaeläimet Makrofyytit (vesikasvit) Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Kalat
Tyyppikohtaisia raja-arvoja esim. kokonaisfosfori Hyvä/Tyydyttävä raja-arvot suuri vähähumuksinen järvi (Svh), esim Puula 18 µg/l matala humusjärvi (Mh), esim. Patisenlampi 25 µg/l keskisuuri turvemaajoki, esim. Kälkäjoki 40 µg/l 10
Pintavesien ekologinen tila Etelä-Savossa 2013 93 % järvipinta-alasta ja 80 % jokipituudesta vähintään hyvässä tilassa ranta- ja lahtialueet paikoin nuhraantuneet, mikä ei välttämättä näy luokittelussa koska seuranta kattaa yleensä vain selkävedet
12
Kälkäjoki Joen pituus 13 km, valuma-aluetta 209 km2 Tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki, veden väriluku keskimäärin 190 mg/l Seurantapaikat vedenlaadun osalta: Kälkäjoki 30, Kälkäjoki 1, Kälkäjoki 2 Kälkäjoki v. 2008 ja 2013 ekologisissa luokituksissa hyvässä tilassa Biologia Sähkökoekalastus 2010 ja 2012: tyydyttävä Piilevä 2012: erinomainen Veden fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Yleisesti vedenlaatu hyvää tasoa Kiintoaine- ja tummuushaitat sekä kohonneet kokonaistypen pitoisuudet alajuoksulla, samoin suurehkot raudan pitoisuudet 13
Puula, Siikavesi Pinta-ala 400 ha Tyypiltään pieni humusjärvi, veden väriluku keskimäärin 60 mg Pt/l Seurantapaikat vedenlaadun osalta: Siikavesi 1 v. 2008 ekologiselta tilaltaan erinomainen, v. 2013 tila hyvä Biologia: pohjaeläimet E/H, makrofyytit H, kasviplankton (a-klorofylli) H Veden fys.-kem. vedenlaatu E kokp 13 µg/l: E kokn 485 µg/l: E näkösyvyys 1,95 m 14
Puula, Lihavanselkä-Kaiskonselkä Pinta-ala 32 km2 Tyypiltään keskikokoinen humusjärvi, veden väriluku keskimäärin 50 mg Pt/l v. 2008 ekologiselta tilaltaan erinomainen, v. 2013 tila erinomainen Vedenlaadun seurantapaikkoja 9 kpl Biologia: erinomainen pohjaeläimet H, makrofyytit H kasviplankton (a-klorofylli) E/H Veden fys.-kem. vedenlaatu; erinomainen kokp 10 µg/l: E kokn 438 µg/l: E 15
Kälkäjoki 1 Siikavesi 1 Puula 3 Puulavesi 85 16
24.1.1964 17.3.1967 25.3.1971 28.8.1974 17.3.1977 31.3.1980 13.7.1982 23.8.1984 18.3.1987 15.8.1989 22.8.1990 1.10.1992 15.8.1994 24.6.1996 15.10.1996 18.3.1998 27.10.1999 16.7.2001 28.10.2002 15.7.2004 24.10.2005 29.8.2007 24.3.2009 5.7.2010 17.8.2011 9.10.2012 27.8.2013 26.8.2014 6.10.2015 28.2.2017 µg/l µg/l 17.9.1975 10.12.1975 23.2.1976 3.8.1976 8.5.1985 14.11.1985 25.8.1986 30.10.1986 2.11.1987 16.6.1988 20.9.1988 7.6.1989 9.11.1989 19.11.1991 24.9.1992 3.6.1993 13.9.1993 6.9.1994 6.11.1995 10.9.1996 6.5.1997 7.9.1998 11.11.1999 20.6.2000 1.11.2000 3.7.2002 29.9.2015 µg/l µg/l 120 100 80 60 40 20 0 Kälkäjoki 1, syvyys 1 m kokonaisfosfori, suodattamaton µg/l 120 100 80 60 40 20 0 Siikavesi 1, syvyys 1 m kokonaisfosfori, suodattamaton µg/l 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Puula 3, syvyys 1 m kokonaisfosfori, suodattamaton µg/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Puulavesi 85, syvyys 1 m kokonaisfosfori, suodattamaton µg/l 17
24.1.1964 17.3.1967 25.3.1971 28.8.1974 17.3.1977 31.3.1980 13.7.1982 23.8.1984 18.3.1987 15.8.1989 22.8.1990 1.10.1992 15.8.1994 24.6.1996 15.10.1996 18.3.1998 27.10.1999 16.7.2001 28.10.2002 15.7.2004 24.10.2005 29.8.2007 24.3.2009 5.7.2010 17.8.2011 9.10.2012 27.8.2013 26.8.2014 6.10.2015 28.2.2017 mg/l mg/l 17.9.1975 10.12.1975 23.2.1976 3.8.1976 8.5.1985 14.11.1985 25.8.1986 30.10.1986 2.11.1987 16.6.1988 20.9.1988 7.6.1989 9.11.1989 19.11.1991 24.9.1992 3.6.1993 13.9.1993 6.9.1994 6.11.1995 10.9.1996 6.5.1997 7.9.1998 11.11.1999 20.6.2000 1.11.2000 3.7.2002 29.9.2015 mg/l mg/l Kälkäjoki 1, syvyys 1 m väriluku Siikavesi 1, syvyys 1 m väriluku 250 200 150 100 50 0 300 250 200 150 100 50 0 120 100 80 60 40 20 0 Puula 3, syvyys 1 m väriluku 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Puulavesi 85, syvyys 1 m väriluku 18
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Laadittu 2012 Hankkeen taustalla oli Puulan länsiosan vedenlaatu ja siinä mahdollisesti tapahtuneet muutokset Hankkeen vetäjänä Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Raportti löytyy internetistä. 19
Lähde: Roiha 2012. Puulan länsiosan kuormitusselvitys 20
Lähde: Roiha 2012. Puulan länsiosan kuormitusselvitys Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 21
Maankäyttö Soiden ojitustilanne Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 22
Kuormituksesta ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormitus suurempaa Kälkäjoen valuma-alueelta turvemaiden suuri osuus valumaalueesta vähäjärvisempi -> aineiden pidätys heikompi maankäyttö (metsätalous, maatalous, turvetuotanto) kuormitus suurinta Havu- ja Mustajoella Siikaveden ja Puulan sedimenttitutkimus: heikoin pohjanlaatu 1970-luvulla, jolloin mm. ojitustoiminta oli vilkkaimmillaan tuolloin myös sedimentoituminen vilkkaimmillaan Puulan syvänteellä merkittävä heikkeneminen laadussa Puulan vedenpinnan laskun jälkeen 23
Mihin tulee keskittyä? Humuskuormituksen hallitseminen teknisesti haastavaa Hoitotoimien suunnittelussa tulisi keskittyä eri lähteiden kiintoainekuormituksen ehkäisemiseen erityisesti turvemaapohjaisilla alueilla Ojituksen tarpeen huolellinen arviointi tärkeää Ojia ei tule johtaa suoraan vesistöön Toimenpiteinä: Kiintoainetta pidättävät rakenteet Vesiensuojelurakenteiden toimivuus ja huoltaminen Kunnostusojitustarpeen huolellinen arviointi 24
Lisätietoja internetistä Etelä-Savon vesienhoidon blogi-sivut: https://esvesienhoito.wordpress.com/ mm. kuormitusselvitykset, hoitosuunnitelmat, toimenpiteiden toteutusraportit, pöytäkirjat Etelä-Savon Ely-keskuksen vesienhoidon sivut: www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo vesienhoidon suunnitelmat ja ohjelmat Vesikartta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta karttapohjainen palvelu, jossa mm. vesien tilan luokitukset ym. Puulan vedenlaadusta Jyväskylän yliopisto Ympäristöhallinto 25
Vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset 2022-2027 Kuulemisaika 8.1.-9.7.2018 Kuulemisaineisto: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin Karttapalvelu: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vaikutavesiin Etelä-Savoa koskee kaksi kuulemisasiakirjaa: Vuoksen vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Kansalaispalaute: Kyselylomake: (www.ymparisto.fi/vaikutavesiin) Kirjaamo: Vuoksen vesienhoitoalue: Etelä-Savon ELYkeskuksen kirjaamo Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon