Vrs 27.3.2018 Liite 5 Lippu- ja maksujärjestelmiä koskevat vaatimukset [Ohje: Näissä lippu- ja maksujärjestelmävaatimuksissa on huomioitu liikennepalvelulain vaatimukset ja niitä tulee käyttää 1.1.2018 alkaen. Asiakirjaan on sisällytetty kaksi vaihtoehtoista toimintamallia: A: Tarjousvertailu tehdään pelkän hinnan perusteella B: Tilaaja määrittelee enimmäishinnat, liikenteenharjoittajalla on enemmän hinnoitteluvapautta ja asiakashinnat huomioidaan tarjousten vertailussa Tilaaja valitsee/poistaa osan teksteistä sen mukaan, kumman vaihtoehdon mukaan toimii. Vaihtoehtoiset tekstit on esitetty hakasuluissa.] Värit: Punainen teksti = ohjeteksti, joka poistetaan Sininen teksti = ohjeteksti, joka korvataan SISÄLTÖ LIITE 5 LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET... 1 1 YLEISET TAVOITTEET LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄLLE... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Liikennepalvelulain mukaiset tietovelvoitteet... 2 2 LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET... 3 2.1 Yleiset vaatimukset... 3 2.2 Tilaajan edellyttämät lipputuotteet, hinnat ja lippujen myyminen... 3 2.3 Vaatimukset lippujen ja lippu- ja maksujärjestelmän yhteentoimivuudesta sekä clearingstä... 5 2.4 Ajoneuvolaitevaatimukset... 7 3 TILAAJAN VELVOLLISUUDET... 8 4 LIIKENTEENHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET... 8 5 LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄN KUSTANNUKSET... 9
2 (9) [pvm] [Otsikko] 1 Yleiset tavoitteet lippu- ja maksujärjestelmälle 1.1 Yleistä Viranomaisen käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävän lippu- ja maksujärjestelmän tulee täyttää tässä asiakirjassa määritellyt vaatimukset. Lippu- ja maksujärjestelmistä esitetään ainoastaan vähimmäisvaatimukset, eikä liikenteenharjoittajalta edellytetä minkään tietyn järjestelmän käyttöä. Liikenteenharjoittajan tarjouksesta tulee ilmetä, että sopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävä lippu- ja maksujärjestelmä täyttää tässä asiakirjassa esitetyt vaatimukset. Lippu- ja maksujärjestelmän avulla myydään asiakkaille lipputuotteita käteisellä ja sähköisten kanavien kautta, todennetaan matkustusoikeuksia ajoneuvoissa, siirretään matkustustietoja taustajärjestelmään sekä varmistetaan lipputulojen kohdentuminen oikeille tahoille. Lippu- ja maksujärjestelmän avulla joukkoliikenteen matkojen maksamisen on oltava asiakkaille helppoa käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä. Lisäksi järjestelmän tulee tarjota tilaajalle riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa sähköisessä muodossa suunnittelun, kilpailuttamisen ja seurannan tueksi sekä mahdollistaa liikennepalvelulain seurantatiedon toimittamista koskevat velvoitteet. Käyttöoikeussopimusliikenteessä liikenteenharjoittaja, ei tilaaja, vastaa lippu- ja maksujärjestelmäkokonaisuudesta kaikkine siihen liittyvine osajärjestelmineen (mm. taustajärjestelmä, myyntisovellus, ajoneuvolaitteet, varikkojärjestelmä sekä sisäiset ja ulkoiset tiedonsiirron rajapinnat). Järjestelmän virhetilanteet eivät saa estää varsinaisen joukkoliikennepalvelun tuottamista. Tilaaja ja käyttöoikeussopimuksessa mahdollisesti mainitut kunnat maksavat liikennöintivelvoitteen hoitamisesta liikenteenharjoittajalle ainoastaan käyttöoikeussopimuksen mukaista käyttöoikeuskorvausta. Muita korvauksia (esim. lipputukea tai tekniseen tukeen liittyviä maksuja) ei liikenteenharjoittajalle makseta, joten kaikkien lippu- ja maksujärjestelmästä aiheutuvien kulujen on sisällyttävä liikenteenharjoittajan saamaan sopimuksenmukaiseen käyttöoikeuskorvaukseen. 1.2 Liikennepalvelulain mukaiset tietovelvoitteet Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä tulee noudattaa liikennepalvelulain (320/2017) tietovelvoitteita seuraavin täsmennyksin tai lisävaatimuksin: Säännöllistä liikennettä koskevat olennaiset tiedot (liikennepalvelulaki III osa 2 luku 1 ja Valtioneuvoston asetus liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista (643/2017), 2 ) avataan avoimiin rajapintoihin tämän asiakirjan kohtien 3 ja 4 mukaisesti liikenteenharjoittajan toimesta. Liikenteenharjoittaja, ei tilaaja, vastaa lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinnan avaamisesta kolmansille osapuolille kertalipun myymiseksi (III osa 2 luku 2 ) sekä tähän liittyvistä kahdenvälisistä sopimuksista. Liikenteenharjoittaja voi valtuuttaa lippu-ja maksujärjestelmästä vastaavan tahon hoitamaan asian puolestaan. Lippu- ja maksujärjestelmää koskevat yhteentoimivuusvaatimukset (III osa 2 luku 3 ) on määritelty tarkemmin kohdissa 2.3 ja 2.4. Liikennepalvelulain perusteluissa kuvattu tunnistepohjainen lippu- ja maksujärjestelmä edellyttää muutoksia nykyisin pääosin käytössä oleviin korttipohjaisiin lippu- ja maksujärjestelmiin paitsi itse järjestelmän perustoimintojen osalta (matkustustapahtumien käsittely ja tallennus siirtyy korteilta yksinomaan taustajärjestelmään), myös ajoneuvolaitteiden tiedonsiirtoyhteyksien osalta. Lain perusteluissa todetaan, että lain
[Otsikko] [pvm] 3 (9) voimaan tultua saattaa edelleen esiintyä teknologioista johtuvia rajoituksia vaatimusten täysimääräisessä huomioimisessa ja että nämä joudutaan ottamaan huomioon. Kilpailuttamistilanteen teknologiarajoituksista johtuen tilaaja ei ole voinut huomioida lain III osa 2 luku 3 pykälän mukaisia vaatimuksia täysimääräisesti sopimuskauden alusta lähtien. Tilaaja on tiukentanut ensimmäisenä ajoneuvolaitteiden tiedonsiirtoyhteyksien vaatimuksia ja tulevissa kilpailutuksissa, lippu- ja maksujärjestelmäteknologioiden kehittyessä, tilaaja tulee asettamaan uusia vaatimuksia, joilla edellytetään matkustustapahtumien käsittelyä tunnisteiden avulla ainoastaan taustajärjestelmästä jokaisen matkustustapahtuman yhteydessä ajoneuvossa. Liikenteenharjoittaja vastaa käyttöoikeussopimuksen mukaista liikennettä koskevan seurantatiedon sekä liikenteen muutostietojen (IV osa 1 luku 2 ) tallentamisesta ja toimittamisesta tilaajalle kohdan 4 mukaisesti. Liikennepalvelulain muutosten ja laajennusten kuten puolesta-asioinnin osalta käyttöoikeussopimuksessa noudatetaan lakisääteistä tasoa näiden tullessa voimaan. 2 Lippu- ja maksujärjestelmän vaatimukset 2.1 Yleiset vaatimukset Lippujärjestelmässä noudatettava taksarakenne voi koostua yhdestä tai useammasta maksuvyöhykkeestä tai pohjautua esimerkiksi kilometripohjaiseen laskentatapaan. Lippu- ja maksujärjestelmän tulee olla tunniste- eli taustajärjestelmäpohjainen siten kuin kohdissa 2.3 ja 2.4 on tarkemmin eritelty. 2.2 Tilaajan edellyttämät lipputuotteet, hinnat ja lippujen myyminen Liikenteenharjoittaja päättää asiakkaille tarjoamastaan lipputuotevalikoimasta sekä lippujen hinnoista ja niiden myymisestä siten, että jäljempänä luetellut vaatimukset täyttyvät. Liikenteenharjoittajan on käytettävä samaa hinnoittelumallia kaikkiin tässä tarjouskilpailussa tarjoamiinsa kohteisiin [muokkaa tekstiä, jos tilanne poikkeava]. 1. Peruskoululaisilla matkustusoikeuden todentamisvälineeksi edellytetään etäluettavaa matkakorttia. Muilla asiakasryhmillä matkustusoikeuden todentamisvälineenä tulee kertalipun lisäksi olla etäluettava matkakortti, mobiilitunniste tai muu sähköinen tunniste. Matkustusoikeuden todentamisvälineen hankkimisesta voi periä asiakkaalta kertaluonteisen kohtuullisen maksun. 2. Liikenteenharjoittajan on myytävä kertalippuja yksittäistä matkaa varten. 3. Säännölliseen matkustamiseen yli 16-vuotiaille on oltava tarjolla alennettu lipputuote, joka voi olla kausi-, arvo- tai sarjalippu tai alennettu kertalippu (esim. erillinen alennettu kertalipputuote perushintaisen kertalipun lisäksi tai perushintainen kertalippu, jolla matkustettaessa joka x. matka on ilmainen). Lipputuote voi olla henkilökohtainen. [Valitse A tai B. A-vaihtoehdossa alennettujen lipputuotteiden hintojen on määräydyttävä kohdeluettelossa määrättyjen esimerkkiyhteysvälien mukaisesti. B-vaihtoehdossa määritellään alennuslipun vähimmäisalennusprosentti kertalippuun nähden ja liikenteenharjoittaja tarjouksessaan määrää varsinaisen alennuksen.] [A: Alennetulla lipputuotteella tehdyn matkan hinnan tulee olla edullisempi kuin kertalippu.] [B: Alennetulla lipputuotteella tehtävän yhden matkan laskennallisen hinnan on oltava vähintään 30 % edullisempi kuin vastaavalle matkalle myytävä kertalippu.] Alennettu lipputuote ei saa edellyttää sitoutumista yli 60 päivän tai 44 matkan ostamiseen, mutta liikenteenharjoittaja voi halutessaan myydä alennetun lipputuotteen lisäksi
4 (9) [pvm] [Otsikko] muitakin säännölliseen matkustamiseen soveltuvia lipputuotteita, alennuksella tai ilman, yleisten ehtojen mukaisesti. 4. Lapsille on myytävä alennettuja kertalippuja seuraavasti: [Huom. Seuraavien vaatimusten sijaan ELY-keskus voi edellyttää yhteysvälillä liikennöitävän markkinaehtoisen liikenteen käytäntöä lasten alennuslippuihin, jos markkinaehtoista liikennettä on paljon. Tavoitteena tulee olla, että lasten lippujen hinnat ovat mahdollisimman yhtenäisiä koko yhteysvälillä.] Alle 7-vuotiaat matkustavat maksutta 7 16-vuotiaille lapsille myydään kertalippuja 50 % alennuksella. Muista lapsia koskevista lipputuotteista ja alennuksista päättää liikenteenharjoittaja. 5. [Huom. Seuraavassa kohdassa ja taulukossa 1 määritellään peruskoululaisten lippujen hinnat siten, että ne vastaavat nykyistä koululaislippujen kustannustasoa, jottei ELYlle eikä kunnalle aiheutuisi kustannusmuutoksia. Hinnoittelun (ml. ikärajat) ei tarvitse noudattaa muuta hinnoittelua, joten esim. tasataksainen kuukausihinta on mahdollinen. Koululaisliput voi myös jättää liikenteenharjoittajien hinnoiteltavaksi eli pois näistä vaatimuksista, jos tämä on kuntienkin näkemys]. Peruskoululaisia varten on myytävä kausilipputuotteita taulukossa 1 mainituin hinnoin. Peruskoululaisten lipuista laskutetaan suoraan oppilaan kotikuntaa kuukausittain jälkikäteen yleisten ehtojen mukaisesti. Taulukko 1. Peruskoululaisten lippujen hinnat 6. Tässä listauksessa mainittujen tilaajan edellyttämien lipputuotteiden (pois lukien peruskoululaisten liput) on oltava ostettavissa käteisellä ja yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla vähintään ajoneuvoissa ilman myyntipalkkioita tai laskutus- tai maksutapalisiä. Myynnistä tai latauksesta on annettava asiakkaalle aina kuitti. Ajoneuvon kuljettajalta ostetuista lipuista tai matkakortin lataamisesta ajoneuvossa voidaan periä lipun hinnan lisäksi erillinen myyntipalkkio ainoastaan, jos lipun ostaminen/lataaminen Internet-palvelussa on mahdollista ja asiakkaita tiedotetaan käytännöstä riittävästi. 7. [Valitse A tai B. A-vaihtoehdossa tilaaja määrää alennettujen lipputuotteiden hinnat kohdeluettelon yhteysväleille, jonka pohjalta muiden hintojen on rakennuttava. B-vaihtoehdossa tilaaja määrittelee kohdeluettelon yhteysväleille enimmäishinnat ja liikenteenharjoittaja voi halutessaan tarjota edullisempiakin kertalippuja.] [A: Alennettujen lipputuotteiden hintojen tulee noudattaa liitteessä "Kohdeluettelo" esitettyjen yhteysvälien hintoja.] [B: Kertalippujen hinnat eivät saa ylittää liitteessä "Kohdeluettelo" esitettyjen yhteysvälien enimmäishintoja.] Tilaajan edellyttämien lipputuotteiden hinnoittelussa on oltava selkeä logiikka, jonka mukaan lipun hinta on sitä suurempi, mitä pidempi matka on tai mitä useampien vyöhykkeiden alueelle matka ulottuu. Hinta voi myös pysyä samana matkan pidentyessä (ns. tasa-
[Otsikko] [pvm] 5 (9) taksa). Kohdeluettelossa luettelemattomien yhteysvälien hintataso ei voi olla liikenteenharjoittajan tarjouksessa suhteessa korkeampi kuin kohdeluettelossa mainittujen yhteysvälien hinta. Tilaaja vahvistaa edellä lueteltujen lipputuotteiden osalta taksarakenteen, lipputuotteet ja lipputuotteiden hinnat hyväksymällä liikenteenharjoittajan tarjouksen. Tilaajan edellyttämien lipputuotteiden hintoja tarkistetaan yleisten ehtojen mukaisesti. 2.3 Vaatimukset lippujen ja lippu- ja maksujärjestelmän yhteentoimivuudesta sekä clearingstä Käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävän lippu- ja maksujärjestelmän tulee täyttää seuraava liikennepalvelulain III osan 2 luvun 3 :n vaatimus: palveluntarjoajan lipputuotteisiin perustuvien matkustusoikeuksien on oltava todennettavissa sähköisen viestintäverkon avulla taustajärjestelmästä, ja todentamisessa on käytettävä yleiskäyttöisiä teknologioita Tilaaja joutuu huomioimaan kilpailuttamistilanteen lippu-ja maksujärjestelmien teknologiarajoitukset, eikä voi siitä johtuen huomioida edellä mainittua vaatimusta täysimääräisesti. Tilaaja tarkentaa vaatimusta seuraavasti: [Huom: seuraavana on esitetty kaksi vaihtoehtoista tapaa asettaa vaatimus huomioimatta lain tarkoittamaa tunnistepohjaisuutta täysimääräisesti. Vaihtoehdossa 1 edellytetään tunnistepohjaista järjestelmää, mutta ei heti sopimuskauden alusta lukien. Vaihtoehdossa 2 on esitetty eräitä muita kuin ajallisia lievennyksiä. Kummankin vaihtoehdon käyttö edellyttää etukäteisselvitystä markkinatilanteesta esimerkiksi markkinavuoropuhelun keinoin ja yleisten teknologiapuutteiden toteamista. Vaihtoehtoja voidaan soveltaa ainoastaan lain voimaantulon alkuvaiheessa. Vaihtoehto 2 on tarkoitettu ainoastaan lyhyisiin, noin vuoden pituisiin sopimuksiin.] [Vaihtoehto 1: matkustusoikeuksien ylläpitoa varten tulee olla käytössä taustajärjestelmä, eikä matkustusoikeuksien ylläpito kortilla tai muulla todentamisvälineellä ole sallittua matkustusoikeudet tulee todentaa taustajärjestelmästä jokaisen matkustustapahtuman yhteydessä (ajoneuvossa) tunnisteen avulla lukuunottamatta mahdollisia häiriötilanteita (esim. off-line -tilanteet), joita varten tulee olla käytössä varajärjestelmä yleiskäyttöisiin matkustusoikeuksien todentamisteknologioihin tilaaja ottaa kantaa lippu- ja maksujärjestelmävaatimusten kohdassa 2.2. sekä kohdassa 2.4 Tilaaja edellyttää järjestelmältä yllämainittujen vaatimusten täyttymistä x.x.2018 mennessä. Lisäksi käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävän lippu- ja maksujärjestelmän tulee täyttää seuraava liikennepalvelulain III osan 2 luvun 3 :n vaatimus edellyttäen, että lippu- ja maksujärjestelmästä vastaava taho on jo sopinut kolmansien osapuolien kanssa myyntirajapintojen avaamisesta liikennepalvelulain velvoitteiden mukaisesti: jos matkustusoikeus todennetaan toisen palveluntarjoajan taustajärjestelmästä, taustajärjestelmien välisen viestinnän on oltava mahdollista rajapinnan kautta. ] [Vaihtoehto 2:
6 (9) [pvm] [Otsikko] matkustusoikeuksien ylläpitoa varten tulee olla käytössä taustajärjestelmä, eikä ylläpito ainoastaan kortilla riitä matkustusoikeudet tulee voida todentaa taustajärjestelmästä. Tämän lisäksi ne voidaan todentaa esimerkiksi kortilta. Tilaaja ei aseta vaatimuksia siitä, kuinka usein todentamisen taustajärjestelmästä pitää tapahtua. Näin ollen ei vaadita jokaisen matkustustapahtuman yhteydessä (ajoneuvossa) tapahtuvaa matkustusoikeuden todentamista taustajärjestelmästä. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita kortin katoamistilanne: mikäli asiakas kadottaa matkakortin, matkustusoikeudet tulee olla todennettavissa taustajärjestelmästä, eikä asiakas menetä maksamaansa matkustusoikeutta. yleiskäyttöisiin matkustusoikeuksien todentamisteknologioihin tilaaja ottaa kantaa lippu- ja maksujärjestelmävaatimusten kohdassa 2.2. sekä kohdassa 2.4:] [Huom. Seuraavassa toiminnallisessa kuvauksessa kuvataan mitä reaalimaailman lippuja järjestelmän tulee pystyä lukemaan. Yhteentoimivuusvaatimuksia ei saa kuitenkaan asettaa siten, että ne edellyttäisivät ainoastaan jonkun tietyn järjestelmän käyttöä. Tilaaja voi harkita esim. keskuskaupungin tai naapuri-tvv:n lipputuotteiden yhteentoimivuuden vaatimista, jolloin seuraava hakasulkeissa oleva teksti otetaan käyttöön. Vaadittavista lipputuotteista pitää keskustella toisten viranomaisten kanssa ennen kilpailuttamista, ELY ei voi päättää niitä yksinään:] [Liikenteenharjoittajan tulee sopia alueen joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten kanssa näiden liikkeelle laskemien lippujen hyväksymisestä käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä seuraavien lipputuotteiden osalta: [Tässä luetellaan ne keskuskaupunkien lipputuotteet, joiden tulee käydä sopimuksen mukaisessa liikenteessä.] Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho vastaa lippu- ja maksujärjestelmänsä yhteentoimivuudesta ja lipputulokorvausten selvityksestä ( clearing ) edellä mainittujen lipputuotteiden osalta. Liikenteenharjoittaja sopii lipputulokorvausmenettelyistä kaupungin joukkoliikenneviranomaisen kanssa erikseen.] Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho vastaa lippu- ja maksujärjestelmän yhteensopivuudesta muihin alueen lippujärjestelmiin tai -tuotteisiin liikennepalvelulain velvoitteiden mukaisesti. Liikenteenharjoittaja voi vapaasti Suomen kilpailulainsäädännön puitteissa sopia muiden liikennöitsijöiden tai muiden joukkoliikenteen viranomaisten kanssa tehtävästä lippuyhteistyöstä esimerkiksi lipputuotteiden kelpoisuuteen liittyen. Liikenteenharjoittajien keskinäisiin sopimuksiin ja yhteisiin lipputuotteisiin liittyvä lipputulokorvausten selvitys esimerkiksi muiden palveluntarjoajien myymiin kausilippuihin, kertalipun myyntirajapinnan avaamiseen ja lippujen vaihto-oikeuteen liittyen on täysin liikenteenharjoittajan, ei tilaajan vastuulla. Lippujen yhteensopivuutta koskevista sopimuksista sopimuksenmukaisessa liikenteessä tulee kuitenkin informoida tilaajaa viimeistään 30 päivää ennen kuvatun kaltaisen sopimuksen voimaantuloa. Mainittujen sopimusten perusteella käyttöoikeussopimuksen mukaisessa liikenteessä saadut lipputulot ja tehdyt matkat on raportoitava tilaajalle kuten muutkin käyttöoikeussopimukseen liittyvät lipputulot ja matkat. Raportointivaatimukset esitetään tämän asiakirjan kohdassa 4. Kelan koulumatkatukeen oikeutettujen opiskelijoiden lippuihin liittyen liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho voi tehdä sopimuksen Kelan kanssa periäkseen osan lipun hinnasta suoraan Kelalta asiakkaan sijaan.
[Otsikko] [pvm] 7 (9) Lippu- ja maksujärjestelmän toimimattomuus, käyttäjien tukipyynnöt ja muut mahdolliset viranomaisen tukipyynnöt ovat tilanteita, joihin liikenteenharjoittajan tulee varautua. Lippu- ja maksujärjestelmän käyttö- ja virhetilanteisiin on oltava saatavissa tukipalveluita vähintään liikennöintipäivinä. Tukipyyntöjä koskevien palautekanavien on oltava eri osapuolten käytössä vähintään kaikkina liikennöintipäivinä. 2.4 Ajoneuvolaitevaatimukset Liikenteenharjoittajan ajoneuvoissa on oltava lipputuotteiden hyväksymiseen ja käsittelyyn soveltuvat ajoneuvolaitteet ja ohjelmistot. Jokaisessa linja-autossa on oltava rahastuslaite. Rahastuslaitteen tapahtumien on rekisteröidyttävä oikealle lähdölle ja oikealle pysäkille. Kun ajoneuvo liikennöi reitillä, laitteen tulee tietää kulloinenkin sijainti automaattisen paikantimen avulla. Pysäkeille pysähtymisistä tai niiden ohituksista tulee olla saatavissa myös tarvittavat aikaleimat reitin etenemisen seurantaa varten. Kertalipussa tulee olla tieto linjasta, liikennöitsijästä ja kelpoisuusajasta. Lippu- ja maksujärjestelmän on mahdollistettava etäluettavien korttien ja mahdollisten muiden käytössä olevien matkustustunnisteiden lukeminen ja lataaminen. Lisäksi tilaaja edellyttää lisävaatimuksina seuraavia ajoneuvolaitevaatimuksia kaikilta ajoneuvolaitteilta viimeistään x.x.20xx mennessä [tilaaja määrittelee kohtuullisen takarajan huomioiden alueen tilanne, volyymit, sopimuksen pituus, laitteiden toimitusajat jne]: ajoneuvolaitteiden tiedonsiirron tulee perustua vähintään 3G-tekniikkaan. Tiedonsiirtoyhteyksien tulee olla riittävät niin, ettei rahastustapahtumiin ja tätä myöten matkustukseen aiheudu tiedonsiirtoyhteyksien hitauden vuoksi häiriötä. Ajoneuvolaitteen lipputuotteen/matkustusoikeuden todentamisknologian tulee tukea etäluettavia validointiteknologioita kuten esimerkiksi mobiili NFC-, Mifare- ja Desfire -teknologioita sekä 2D-viivakoodeja optisessa luennassa. Mahdollisten hetkellisten tiedonsiirtoyhteyksien puutteiden tai hitauden johdosta (ns. off line -tilanteet) tapahtumatietojen ajantasaisuus on sallittua varmistaa taustajärjestelmän asemesta myös ns. white list - ja black list -menettelyin. Menettelyssä ajoneuvolaitteelle päivitetään lista voimassaolevista/suljetuista matkustusoikeuksista niin, ettei niitä tarvitse hakea reaaliaikaisesti taustajärjestelmästä joka kerta. Tällöin ajoneuvolaitteen tulee kyetä käsittelemään ja tallentamaan white list -, black list - ja muita ajoneuvoparametrejä ja päivittämään niitä vähintään kerran viidessä minuutissa. Tilaaja edellyttää myös valmiutta ajoneuvon reaaliaikaiseen paikannukseen seuraavasti viranomaisen mahdollisesti ottaessa paikannustietoa vastaanottavan järjestelmän käyttöön (aikaisintaan em. päivämääränä): Ajoneuvolaitteen tai erillislaitteen, jolla paikkatietoa tuotetaan, tulee paikantaa oma sijaintinsa yhden sekunnin välein GPS- tai Glonass-järjestelmään pohjautuvalla tekniikalla ja lähetettävä määritetty paikkatieto viranomaisen tai sen palveluntuottajan määrittelemään yhteyspisteeseen mobiiliverkon kautta yhden sekunnin välein. Lähetettävän tiedon tulee sisältää paikkatiedon lisäksi linja- ja lähtötiedot. Tiedon tulee olla GTFS RT Vehicle Positions yhteensopivassa muodossa.
8 (9) [pvm] [Otsikko] Tilaajalla tai tämän valtuuttamalla auditoijalla on oikeus auditoida ja tarkastaa liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteet, varikkojärjestelmät ja muut lippu- ja maksujärjestelmän osajärjestelmät, mikäli tilaaja epäilee, ettei järjestelmä toimi näiden vaatimusten mukaisesti. Jos liikenteenharjoittajan ajoneuvojen rahastuslaitteissa, varikkojärjestelmissä tai muissa lippu- ja maksujärjestelmän osajärjestelmissä ilmenee virheitä, on liikenteenharjoittaja velvollinen välittömästi korjaamaan virheet omalla kustannuksellaan sekä korvaamaan tilaajalle mahdollisesti aiheutuneet vahingot ja kustannukset. Virhetilanteissa ja sanktioinnissa noudatetaan käyttöoikeussopimuksen yleisiä ehtoja. Liikenteenharjoittaja antaa tarjouksensa liitteenä kuvauksen käytettävästä lippu- ja maksujärjestelmästä. Kuvauksen tulee noudattaa tarjouspyynnön liitettä "Lippu- ja maksujärjestelmää koskevan kuvauksen sisällysluettelo". 3 Tilaajan velvollisuudet Tilaaja vastaa siitä, että on tallentanut kolme kuukautta ennen sopimuksen alkua seuraavat tiedot hallinnoimaansa järjestelmään (Vallu ja siihen kytkeytyvä ValluRAE-karttatyökalu): Sopimuksen perustiedot kuten sopimusnumero Sopimukseen sisältyvien linjojen reitit ja pysäkit (pysäkin nimi ja ID, järjestelmässä käytetään Digiroadin pysäkkitunnisteita) Sopimukseen sisältyvien linjojen aikataulut ajopäiväkalentereineen Liikenteenharjoittaja vastaa aikataulutietojen tarkistamisesta ja täsmentämisestä sekä niiden päivittämisestä muutostilanteissa seuraavan kohdan (4) mukaisesti. 4 Liikenteenharjoittajan velvollisuudet [Ohje: tässä kuvattu menettely, jossa tilaaja osallistuu tiedon tallentamiseen ja hallinnointiin käyttäen apuna RAE-työkalua. Tällöin ELYn tulee ohjeistaa liikenteenharjoittajaa RAE-työkalun oikeaoppisessa käytössä. Aikataulutiedon tarkastaminen, korjaaminen ja hyväksyminen tapahtuvat RAE-työkalun toiminnoin. LIikenteenharjoittaja vastaa sen sijaan kaikkien rajapintatietojen toimittamisesta NAP:iin. Mikäli ELY noudattaa jotain muuta menettelyä, tulee seuraavaa tekstiä muokata.] Ennen käyttöoikeussopimuksen liikennöinnin alkamista liikenteenharjoittajan velvollisuutena on tarkistaa ja korjata tilaajan ohjeistuksen mukaisesti (esim. ValluRAE-karttatyökalulla) ilman erillistä korvausta tilaajan tallentamat arvioidut pysäkkiajat ja ilmoittaa tilaajalle mahdollisista huomaamistaan virheistä. Liikenteenharjoittajalla on tarkistusaikaa kaksi viikkoa [suurissa kohteissa sovelletaan pidempää tarkastusaikaa]. Liikenteenharjoittajan tulee tarkistaa tiedot, ilmoittaa havaitsemansa virheet tilaajalle ja korjata ne kuusi viikkoa ennen liikenteen aloittamista ja aikataulujen voimaanastumista. Liikenteenharjoittaja vastaa sopimuskauden aikaisten, yleisten ehtojen mukaisten, aikatauluja reittimuutosten tallentamisesta tilaajan osoittamaan järjestelmään vähintään 60 päivää ennen muutosten voimaan tuloa ilman erillistä korvausta ValluRAE-karttatyökalun avulla tai tilaajan muun ohjeistuksen mukaisesti. Tämän lisäksi liikenteenharjoittaja vastaa kaikkien lippuja maksujärjestelmään liittyvien tietojen (esim. reitti-, aikataulu-, pysäkki- ja hintatiedot) tallentamisesta ja tietojen ylläpitämisestä hallinnoimassaan lippu- ja maksujärjestelmässä sekä
[Otsikko] [pvm] 9 (9) näitä koskevien rajapintatietojen toimittamisesta Liikenneviraston NAP-palveluun siten, että Valtioneuvoston asetuksen 643/2017 2 :n mukaiset velvollisuudet täyttyvät. Liikenteenharjoittaja vastaa siitä, että tämän käyttöoikeussopimuksen mukaisesta liikenteestä tallentuvat seuraavat tiedot liikenteenharjoittajan käyttämään raportointipalveluun: nousijatiedot lähdöittäin nousijatiedot pysäkeittäin nousijatiedot linjoittain pysäkkikohtaiset nousijatiedot lipputuotteittain lähdöittäin eriteltynä pysäkkikohtaiset nousijatiedot lipputuotteittain Pysäkkikohtaisissa tiedoissa on käytettävä Digiroad-järjestelmän mukaisia pysäkkitunnisteita. Liikenteenharjoittaja voi halutessaan jakaa edellä luetellut tiedot myös avoimena datana. Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho toimittaa edellä listatut tiedot sekä tiedon linjakohtaisista matkalipputuloista ja rahtituloista tilaajalle kerran kuukaudessa [voi vaatia harvemmin, jos haluaa], liikennöintiä seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Tiedot toimitetaan sähköisesti (esimerkiksi sähköpostitse) helposti muokattavassa tiedostomuodossa (esimerkiksi taulukkomuodossa, ei pdf-muodossa). Tilaaja vastaa raportointitiedon pohjalta sopimuksen mukaisen liikenteen seurantatietojen toimittamisesta Liikennevirastolle liikennepalvelulain velvoitteiden mukaisesti. Tilaajalla on rajoittamaton ja pysyvä hyödyntämis-, käyttö- ja luovutusoikeus tietoihin, jotka tallennetaan sopimuksenmukaisesti liikenteestä liikenteenharjoittajan järjestelmään (mm. reitti-, aikataulu- ja matkustajatiedot) tai joita järjestelmä hyödyntää (mm. mahdollinen ajoneuvojen paikannustieto). 5 Lippu- ja maksujärjestelmän kustannukset Liikenteenharjoittaja vastaa käyttämänsä lippu- ja maksujärjestelmän edellyttämistä laite- ja palveluhankinnoista, huolto-, ylläpito-, päivitys- ja kehittämiskustannuksista sekä linja-autonkuljettajien koulutuksesta ja informoinnista. Tilaaja voi halutessaan vaatia lippu- ja maksujärjestelmän auditointia, jonka suorittaa järjestelmän liikkeellelaskija/-t. Liikenteenharjoittaja on velvollinen maksamaan auditoinnista aiheutuvat kulut.