Uudenkaupungin perhekeskuksen omavalvontasuunnitelma Päivitetty 04.10.2018 Sosiaalityöntekijä, perhekeskuksen tiiminvetäjä Anne Tuomikanta Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osastonhoitaja Päivi Kivinen
Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Omavalvontasuunnitelman laatiminen... 4 3.1 Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat johdon edustajat... 4 3.2 Omavalvontasuunnitelman päivittäminen ja seuranta... 4 3.3 Omavalvontasuunnitelman julkisuus... 4 4. Toiminta-ajatus ja arvot... 5 5. Riskienhallinta... 6 5.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat sekä riskien tunnistaminen... 6 5.2 Riskienhallinta ja työturvallisuus... 7 5.3 Poikkeamien käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet... 7 6. Asiakastyön sisällön omavalvonta... 7 6.1 Palvelutarpeen arviointi... 7 6.2 Asiakassuunnitelma... 8 6.3 Omatyöntekijä... 9 6.4 Asiakkaan kohtelu, itsemääräämisoikeus ja oikeusturva... 9 6.5 Asiakkaan osallisuus ja palautteen kerääminen... 11 7. Palvelun sisällön omavalvonta... 11 7.1 Toimitilat... 11 7.4 Terveyden- ja sairaanhoito... 12 8. Asiakasturvallisuus... 14 8.1 Turvallisuuskäytännöt ja viranomaisyhteistyö... 14 8.2 Asiakastietojen käsittely... 14 8.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien omavalvonta... 15 9. Omavalvontasuunnitelman seuranta ja kehittäminen... 15 10. Omavalvontasuunnitelman hyväksyminen... 16 1
OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottaja Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Välskärintie 2C, PL 20, 23501 UUSIKAUPUNKI etunimi.sukunimi(@)uusikaupunki.fi Palveluntuottajan Y-tunnus: 0144036-6 Toimintayksikön nimi Terveyspalvelut Perhekeskus Palvelumuodot Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut Toimintayksikön yhteystiedot Terveystie 4 Postinumero 23500 Toimintayksikön vastaava Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osastonhoitaja Päivi Kivinen Perhekeskuksen tiiminvetäjä, sosiaalityöntekijä Anne Tuomikanta Henkilöstön tiedot Osastonhoitaja 2 psykologia sosiaalityöntekijä perhetyönohjaaja 3 perhetyöntekijää psykiatrinen sairaanhoitaja Postitoimipaikka UUSIKAUPUNKI Yhteystiedot 0400 236700 044 3515502 2
1. Johdanto Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, valvontaohjelmien ja laatusuositusten sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi suunniteltujen menettelyjen kirjallista kuvaamista ja siinä käytettäviä asiakirjoja. Omavalvontasuunnitelma on laadittava yhteistyössä johdon ja työntekijöiden kanssa. Henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä taitoa elää muutoksessa, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Omavalvontasuunnitelman huolelliseen laadintaan on syytä panostaa ja hyödyntää siinä henkilöstön ammattitaitoa laajasti. Onnistunut omavalvonta: varmistaa toiminnan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaa henkilöstön hyvinvoinnin vahvistaa organisaation myönteistä julkisuuskuvaa turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoajana. Omavalvonta on työkalu, jonka avulla voidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua toimintayksikön päivittäisessä työssä. Omavalvonnan perusidea on siinä, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakasturvallisuudesta. Toimintayksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä ja se kertoo lukijalle, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakasperheitä laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Valviralle on annettu valtuutus antaa määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä toimintayksikössä julkisesti esillä, ja palvelujen tuottajan on seurattava sen toteutumista. (www.valvira.fi) 3
2. Lainsäädäntö Perhekeskuksen toimintaa ohjaavat tärkeimmät lait ja säädökset Sosiaalihuoltolaki Lastensuojelulaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Arkistolaki Tietosuoja-asetus Terveydenhuoltolaki Tietojärjestelmien omavalvonta Määräys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien olennaisista vaatimuksista (THL/1305/4.09.00/2014). Määräys koskee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) säädettyjä tietojärjestelmien olennaisten vaatimusten sisältöä. Määräys on tullut voimaan 1.2.2015. Uusi EU:n tietosuoja-asetus on tullut voimaan 25.5.2018 3. Omavalvontasuunnitelman laatiminen 3.1 Omavalvonnan suunnittelusta vastaavat johdon edustajat Omavalvontasuunnitelman toteutumista valvoo sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmä. Suunnitelman hyväksyy yhteistoiminta-alueen terveyslautakunta ja Uudenkaupungin sosiaalilautakunta. Suunnittelutyön käytännön toteutuksesta vastaavat yksikön osastonhoitaja ja tiiminvetäjä. 3.2 Omavalvontasuunnitelman päivittäminen ja seuranta Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa tai aina muutostarpeen ilmaantuessa. Omavalvonnassa havaitut puutteet toiminnassa korjataan välittömästi. Puutteiden raportointi on jokaisen työntekijän vastuulla, korjausten toteutumisesta/korjaustarpeen eteenpäin tiedottamisesta vastaa viimekädessä yksikön esimies. Havaitut puutteet ja niiden johdosta toteutetut toimenpiteet raportoidaan kirjallisesti johtavalle ylilääkärille. 3.3 Omavalvontasuunnitelman julkisuus Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävillä Uudenkaupungin kaupungin internetsivuilla kohdassa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen ja yksikön toimipisteiden omilla ilmoitustauluilla. 4
4. Toiminta-ajatus ja arvot Uudenkaupungin kaupungin arvot Sosiaali- ja terveyskeskuksessa on sitouduttu seuraaviin arvoihin Yhteisöllisyys tavoitteellisuus rohkeus luottamus Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon yksikön toiminta-ajatus Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto järjestää valtakunnallisten ohjeiden ja valtioneuvoston asetusten mukaiset neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut, seulontatutkimukset, tartuntatautien ehkäisyn, terveydenhuoltolain mukaisen pitkäaikaissairauksien hoitoon tarkoitetun hoitotarvikejakelun, sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut. Perhekeskuksen toiminnan periaatteet Perhekeskus tuottaa Uudenkaupungin asukkaille sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut. Perhekeskuksen toiminta perustuu hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Asiakasprosessissa kiinnitetään huomiota asiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteeseen ja huomioidaan perheen yksilölliset tarpeet. Asiakkaan kanssa työskennellään yhteistyössä vahvistamalla perheen hyvinvointia suojaavia tekijöitä ja torjumalla sitä uhkaavia riskejä ja ehkäisemällä uusien ongelmien syntymistä sekä jo syntyneiden ongelmien pitkittymistä ja kroonistumista. Työskentelyn tarkoituksena on edistää asiakkaan itsenäistä suoriutumista ja omatoimisuutta sekä vahvistaa asiakkaan omia ja hänen lähiyhteisöjensä voimavaroja. Perhekeskuksen tuen tulee olla tarpeisiin nähden oikea-aikaista, oikeanlaista ja riittävää. Oikea-aikaisuus tarkoittaa tarpeisiin nähden riittävän varhaisia palveluja ongelmien pitkittymisen ja monimutkaistumisen estämiseksi. Palvelujen soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan, minkälaiset palvelut vastaavat parhaiten asiakkaan tarpeisiin ja tukevat ja vahvistavat hänen voimavarojaan sekä edistävät hänen fyysistä ja psyykkistä turvallisuuttaan. Tuen on myös oltava riittävää suhteessa tarpeisiin. Taloudelliset seikat, kuten korkeat asiakasmaksut, eivät saa muodostua tosiasiallisiksi esteiksi riittävän tuen saamiselle. Tämän vuoksi noudatetaan asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädettyjä helpotuksista sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin ja maksukatoista. Vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen oikeus ja vastuu lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta, mutta heillä on oikeus saada tukea tähän tehtävään. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ovat ensisijaisia suhteessa lastensuojelun palveluihin. Perhekeskuksen tehtävänä on tukea vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrkiä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. 5
Perhekeskus tarjoaa tukea mm. seuraavissa tilanteissa: vanhempien epävarmuus, vanhemman mielenterveyden pulma, äidin synnytyksen jälkeinen masennus, vanhemman uupumus, itkuisen vauvan vanhemman väsymys, lapsen kasvatusongelmat, erityistä tukea vaativa lapsi, lähiverkostojen vähyys tai puuttuminen, haasteet perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa, elämänmuutokset (vanhemman sairaus, ero tms.), arjenhallinnan pulmat, lapsen kasvun ja kehityksen arviointi, parisuhdeongelmat, perheen ristiriitatilanteet. Tuki voi olla arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa tai muuta tukea. Lähtökohtana on pyrkiä tukemaan koko perheen voimavaroja riittävän varhaisessa vaiheessa lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Perhekeskuksen palvelut: - sosiaalityö - sosiaaliohjaus - kasvatus- ja perheneuvonta - ennaltaehkäisevä perhetyö - lapsiperheiden kotipalvelu - tukiperhe - ammatillinen tukihenkilö - taloudellinen tukeminen 5. Riskienhallinta 5.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat sekä riskien tunnistaminen Riskienhallinta on olennainen osa omavalvontaa. Riskien ennaltaehkäiseminen tapahtuu tunnistamalla mahdolliset riskit ja ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen uhkaavat vaarantua. Riskienhallinta on jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Jatkuva arviointi ja kehittäminen tarkoittavat, että yksikön toiminnassa huomioidaan jatkuva muutos ja sen aiheuttamat mahdolliset uudet turvallisuusriskit. Toimivan omavalvonnan avain on organisaation avoin ilmapiiri, joka mahdollistaa virheiden esille ottamisen ja siten toiminnan kehittämisen. Turvallisuuden edistäminen ja riskienhallinta kuuluvat jokaisen työntekijän työnkuvaan. Yksikön työntekijöiltä vaaditaan rikosrekisteriote yli 3 kk kestävissä työsuhteissa. Asiakkaaseen kohdistuvista haittatapahtumista ja läheltä piti tilanteista tehdään terveyspalveluissa Haiproilmoitus. Ilmoitukset käsitellään, analysoidaan ja raportoidaan organisaatiossa sovitulla tavalla. Perhekeskuksessa tehdään säännöllisesti työsuojelun toimintaohjelman mukainen riskienarviointi. Riskien tunnistamisessa, kuvaamisessa ja raportoinnissa käytetään Riskiarvi-ohjelmaa. Henkilökunta tuo mahdolliset epäkohdat esimiehen tietoon ja yhdessä henkilökunnan kanssa tehdään korjaavat toimenpiteet ja kehitetään toimintaa. Muutoksista tiedotetaan kokouksissa ja tarpeellisilla tiedotteilla. 6
5.2 Riskienhallinta ja työturvallisuus Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa selvittämään ja arvioimaan työn vaarat. Työssä esiintyvät vaara- ja haittatekijät on tunnistettava ja arvioitava kaikilla työpaikoilla kiinnittäen erityisesti huomiota työturvallisuuslain 5. luvussa esitettyihin työssä mahdollisesti esiintyviin vaaratekijöihin. Tunnistamisen ja arvioinnin kohteena ovat fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, fyysinen kuormittuminen, kemialliset vaaratekijät, psykososiaaliset kuormitustekijät sekä hallinta ja toimintatavat. Vaarojen selvittäminen on suunnitelmallista ja säännöllistä toimintaa ja se toteutetaan 3 vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. Henkilöstön työhyvinvoinnista pidetään huolta mm. työnohjauksen, kehityskeskustelujen, säännöllisten työpaikkakokousten, työyhteisön yhteisten kehittämis- ja virkistyspäivien avulla. Työnantaja on järjestänyt muutaman vuoden välein työhyvinvointikyselyjä ja näiden pohjalta on järjestetty henkilöstölle koulutusta. Syksyllä 2016 on uudistettu aktiivisen tuen toimintamalli, jolla pyritään ennaltaehkäisemään työhyvinvoinnin ongelmia riittävän ajoissa. 5.3 Poikkeamien käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet Haittatapahtumat käsitellään työntekijöiden, tarvittaessa perheen kanssa ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet, joiden vaikutusta arvioidaan ja seurataan. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Työntekijään kohdistuneista haitta- tai vaaratapahtumista ilmoitetaan vakuutusyhtiöön, työsuojeluun ja tarvittaessa työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. Muistutusten ja kanteluiden käsittelyssä noudatetaan palvelukeskuksen ohjeita. 6. Asiakastyön sisällön omavalvonta Sosiaalihuollon henkilöstön on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Omavalvonnan kautta henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta mahdollisuuksistaan toimia lainmukaisesti ja toimintaa on tarvittaessa kehitettävä asiakkaiden antaman palautteen mukaisesti (Shl 47 ). Jos työntekijä kokee, ettei pysty toimimaan asiakkaan edun mukaisesti siten kuin laki edellyttää, eikä työn tekemisen edellytyksiä muuteta omavalvonnan kautta, työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa asiasta toiminnasta vastaavalle henkilölle. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. Aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään. 6.1 Palvelutarpeen arviointi Perhe voi ohjautua perhekeskukseen joko ottamalla itse yhteyttä tai yhteistyötahon tekemällä yhteydenotolla sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Pääsääntö on, että yhteydenotto tehdään perheen suostumuksella. Kun yhteydenotto perhekeskukseen tulee, arvioidaan lapsen / perheen kiireellisen avun tarve välittömästi. Lisäksi perheellä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. 7
Palvelutarpeen arviointi aloitetaan viipymättä ja se saatetaan loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on oltava palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus. Perhekeskuksessa palvelutarpeen arvioinnista vastaa joko sosiaalityöntekijä tai perhetyönohjaaja (sosionomi). Erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa aina sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Jos henkilö tarvitsee tukea, arvioidaan, onko tuen tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista. Palvelutarpeen arviointi sisältää: 1) yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta; 2) sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä; 3) asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä; 4) asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion 42 :n mukaisen omatyöntekijän tarpeesta Sosiaalihuoltoa toteutettaessa asiakkaan etu on aina ensisijainen. Pohdittaessa eri vaihtoehtoja, on valittava se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa asiakkaan etua. 6.2 Asiakassuunnitelma Palvelutarpeen arviointia täydennetään asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Asiakassuunnitelma tehdään palvelutarpeen arvioinnin pohjalta. Suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, suunnitelman laatii omatyöntekijä. Asiakassuunnitelman laadinnan tarkoituksena on korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen keskeisyyttä sosiaalihuoltoa toteutettaessa. Tuen tarpeen selvittäminen ja suunnitelman laatiminen tukee tavoitteellisen ja suunnitelmallisen sosiaalihuollon toteuttamista. Tarkoituksena on kokonaisvaltaisesti arvioida asiakkaan ja hänen perheensä tilanne sekä turvata riittävät palvelut ja muut tukitoimet. Samassa yhteydessä tulee kirjata mahdolliset muut toimet, kuten esimerkiksi henkilön itsensä toteutettavaksi tarkoitetut hänen voimavarojaan ylläpitävät ja vahvistavat toimet. Asiakassuunnitelma sisältää asiakkaan palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa: 1) asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tuen tarpeesta; 2) asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä; 8
3) omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän arvio asiakkaan terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta; 4) tiedot siitä kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tai muu asiakkaan palveluista vastaava työntekijä tulevat tapaamaan; 5) asiakkaan ja työntekijän arvion asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista; 6) asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään; 7) arvion asiakkuuden kestosta; 8) tiedot eri alojen yhteistyötahoista, jotka osallistuvat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen ja vastuiden jakautuminen niiden kesken; 9) suunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot. Asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, eli silloin kun asiakkaan tuen tarpeissa tapahtuu olennaisia muutoksia. 6.3 Omatyöntekijä Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Omatyöntekijä on nimettävä viimeistään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Luontevinta on nimetä työntekijä, jonka kanssa asiakas olisi muutoinkin yhteydessä. Omatyöntekijän tulee tukea asiakasta tämän omien ja asiakassuunnitelmassa asetettujen tuen tarpeisiin vaikuttavien tavoitteiden saavuttamisessa sekä omien voimavarojen vahvistamisessa ja käyttämisessä. Jälkimmäinen edellyttää henkilön fyysisten, psyykkisten ja kognitiivisten voimavarojen tunnistamista, jonka pohjana usein on tuen tarpeen selvittäminen. Omatyöntekijä voi myös seurata, kuinka palveluilla ja tukitoimilla vaikutetaan ja vastataan asiakkaan tuen tarpeisiin. Omatyöntekijä voi neuvoa ja ohjata asiakasta palvelujen ja tukitoimien hakemiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaan tarpeista riippuen omatyöntekijälle voidaan sopia myös muita tehtäviä. 6.4 Asiakkaan kohtelu, itsemääräämisoikeus ja oikeusturva Perhekeskuksessa perheen kanssa työskentely perustuu vapaaehtoisuuteen. Perheiden kohtaamisessa kunnioitetaan ja edistetään perheen itsemääräämisoikeutta ja otetaan huomioon perheen toiveet, mielipiteet ja yksilölliset tarpeet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja periaatteen toteuttamista käytännössä edistetään muun muassa palvelutarpeen arvioinnilla ja asiakassuunnitelman teolla. Työskentelyssä edistetään asiakkaiden mahdollisuutta osallistua palvelujensa toteuttamiseen sekä tuetaan asiakkaan osallisuutta. Perhekeskuksessa huolehditaan siitä, että asiakasta koskevat asiat kirjataan asianmukaisesti ja että asiakas (huoltaja) saa häntä koskevat seikat kirjallisessa muodossa siten, että hän voi kokea olevansa aidosti osallinen häntä koskevassa päätöksenteossa. Perhekeskuksen työntekijöiden tulee varmistaa, että asiakkaalla on riittävästi tieota eri palveluvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Jokaisen asiakkaan yksityisyyden suojaa kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa ja eri vaihtoehtoja punnittaessa otetaan huomioon asiakkaan kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. 9
Perhekeskuksen kaikissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lasten kohdalla kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen. Lapsen edun arvioinnissa on huomioitava muun muassa lapsen näkemykset, ikä, kehitysvaihe, ihmissuhteet ja turvallisuus sekä lapsen oikeus terveyteen ja koulutukseen. Lisäksi on otettava huomioon hänen huoltoonsa, lähiympäristöönsä, arjen kokonaisuuteen ja mahdolliseen haavoittuvaan asemaansa liittyvät seikat. Lapsen edun katsotaan toteutuvan, jos lapsi ja hänen perheensä saavat tarpeidensa mukaiset palvelut. Lapsen edun toteutumista edistävät säännösten mukaiset asiakassuunnitelmat sekä palveluiden riittävä resursointi ja valvonta. Lapsen edun toteuttaminen lain edellyttämällä tavalla edellyttää työntekijöiltä osaamista lapsen kohtaamisessa ja tarpeen mukaan eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että lapsen mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan on mahdollista. Seuraavat lait turvaavat asiakkaan etua: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstä ( 817/2015) Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus saamastaan kohtelusta tai palvelun laadusta sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Asiakas voi myös olla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkohdista sosiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvontaviranomaisille, kuten aluehallintovirastolle (AVI). Sosiaalipalveluissa asiakkaiden apuna toimii: Sosiaaliasiamies Kati Lammi, OTM puh. 050 559 0765, asiakaspuhelinaika ma klo 12-14 ja ti-to klo 9.-11, pe ei puhelinaikaa. Ei yhteydenottoja tekstiviesti- tai muita pikaviestejä käyttäen. Postiosoite: Oy Vasso Ab/sosiaaliasiamies, Läntinen Pitkäkatu 21-23 E, 20100 Turku. Tapaamisista sovitaan erikseen. Tapaamiset voidaan järjestää asiakkaan kotikunnassa. Sosiaaliasiamieheen voi ottaa yhteyttä myös Asiointitilin kautta. Asiointitilin kautta voi lähettää viestejä ja asiakirjoja turvallisesti sähköisesti. Tästä pääsee tutustumaan, rekisteröitymään ja kirjautumaan Asiointitilille: https://asiointitili.suomi.fi/. Huom! Sähköpostiin etunimi.sukunimi(at)vasso.fi tulleisiin asiakkaan yhteydenottoviesteihin ei ole mahdollista tietoturvasyistä vastata sähköpostitse. 10
6.5 Asiakkaan osallisuus ja palautteen kerääminen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Perheet osallistuvat omavalvonnan ja laadun kehittämiseen palautteen avulla. Työlle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja palvelun laatua arvioidaan määrävälein tapahtuvissa jatkoarvioinneissa yhdessä perheen kanssa. Palautteen tiimoilta pyritään kehittämään toimintaa jatkuvasti paremmaksi. Perheillä on mahdollisuus antaa jatkuvaa palautetta mm. kaupungin nettisivujen kautta. Käytössä on myös Roidu-palautejärjestelmä sekä asiakaspalautelaatikko. Perhekeskuksessa on kehitteillä sähköinen asiakaspalautekysely. Jatkuvaa arviointia tehdään prosessin eri työvaiheissa sekä mm. työryhmäkokouksissa, neuvotteluissa, verkostopalavereissa ja SHQS-laatujärjestelmän vuosittaisissa itsearvioinneissa. Palautteen ja itsearviointien pohjalta arvioidaan työn laatua ja pohditaan kehittämiskohteita. 7. Palvelun sisällön omavalvonta Sosiaalihuoltolaki sekä omat prosessikuvaukset määrittävät asiakastyön sisältöä. Kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun toteuttaminen edellyttää työntekijöiltä osaamista lapsen kohtaamisessa, lapsen kasvun ja kehitysvaiheiden tuntemista ja tarpeen mukaan eri ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että lapsen mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan on mahdollista lapsen ikä huomioiden. Velvoite lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseen ja edistämiseen on kunnallisilla viranomaisilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden on oltava yhteistyössä ja välitettävä tietoa ja annettava asiantuntija-apua muille tahoille, jotta lasten kasvuolojen epäkohtia poistetaan ja ehkäistään sellaisten syntymistä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta. Sosiaalihuoltolain mukaisilla lapsiperhepalveluilla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. 7.1 Toimitilat Uudenkaupungin perhekeskuksen tilat sijaitsevat Uudenkaupungin pääterveysasemalla neuvolatiloissa. 11
7.2 Ravitsemus Perhekeskuksen työntekijät osallistuvat tarvittaessa perheen kotona tapahtuvaan ruoanvalmistukseen, lasten syöttämiseen ja ruokailun valvontaan. Työntekijöiltä ei vaadita hygieniapassia (asia tarkastettu ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajalta 21.2.2017). 7.3 Hygieniakäytännöt Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen hygieniaohjeistus pohjautuu Vsshp:n hygieniaohjeisiin. Ohje annetaan kirjallisena ja käydään läpi jokaisen työntekijän kanssa perehdytyksen yhteydessä. Ohjeiden laiminlyönnistä seuraa sanktiot, jotka on kirjattu hygieniaohjeeseen. 7.4 Terveyden- ja sairaanhoito Asiakasperheillä on käytettävissä Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen terveyspalvelut. Henkilöstön ensiapuvalmiutta ylläpidetään säännöllisillä ea-koulutuksilla. Henkilöstön käytettävissä on Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuolto. 7.5 Lääkehoito Lääkehoitoon kouluttamaton henkilökunta suorittaa LOVE -koulutuksen lääkehoidon osaamisen perusteet lääkehoitoon kouluttamattomille (MiniLOP). Lääkehoidon koulutuksen jälkeen kouluttamaton henkilöstö voi osaamisen varmistamisen jälkeen ja kirjallisen luvan saatuaan antaa valmiiksi jaettuja lääkkeitä luonnollista tietä eli esimerkiksi tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina mikäli osallistuu lääkehoidon toteuttamiseen. Kaikki lääkehoitoon liittyvät työtehtävät vaativat erityisluvan. Tämä ohjeistus koskee perhekeskuksen perhetyöntekijöitä ja perhetyönohjaajaa. 7.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Yhteistyötä tehdään mm. äitiys- ja lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, oppilashuollon, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, lasten- ja nuorisopsykiatrian, aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveystyön, terapiapalveluiden ja vammaispalvelun kanssa. Kolmannen sektorin yhteistyötahoja ovat mm. MLL, Pelastakaa lapset-yhdistys, seurakunta. Asiakassuunnitelma ja siihen kirjatut toimet tulee mahdollisuuksien mukaan sovittaa yhteen muiden hallinnonalojen suunnitelmien ja toimien kanssa. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla taataan asiakkaalle eheämpi kuva hänen kokonaistilanteesta ja siitä, mitkä vaihtoehdot parhaiten palvelisivat asiakkaan etua. Asiakkaan itsemääräämisoikeudella ja osallistumisella sekä moniammatillisella yhteistyöllä edesautetaan myös resurssien oikeaa kohdentamista. Tavoitteena on, että asiakas saa monipuolisen parhaiten itselleen soveltuvan palvelukokonaisuuden useiden rinnakkaisten, erillisten palvelujen sijasta. Asiakkaan suostumuksella voidaan laatia sosiaalihuollon ja muiden hallinnonalojen yhteinen suunnitelma yksittäisten erillisten suunnitelmien sijaan. 12
Jos asiakkaan tarpeisiin ei voida vastata vain sosiaalihuollon toimin, asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista vastaavan sosiaalihuollon ammattihenkilön, omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän on asiakkaan suostumuksella otettava yhteyttä siihen viranomaiseen, jonka vastuulle tarvittavien toimien järjestäminen ensisijaisesti kuuluu. Näiden tahojen on osallistuttava pyynnöstä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Asiakkuuden aikana sosiaalihuollon työntekijän tulee olla asianosaisten pyynnöstä tai suostumuksella tarpeen mukaan yhteydessä muihin yhteistyötahoihin. Lähtökohtana on, että tarvittava tieto kulkee viranomaisten välillä asiakkaan suostumuksella. 13
8. Asiakasturvallisuus 8.1 Turvallisuuskäytännöt ja viranomaisyhteistyö Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa noudatetaan organisaation Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmaa. Pelastussuunnitelmat on laadittu ja ne päivitetään tarvittaessa. Poistumistiet on merkitty asianmukaisesti. Palotarkastukset suoritetaan palo- ja pelastusviranomaisten toimesta määräajoin. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus ostaa turvallisuuspalvelut Securitas Oy:lta. Palo- ja pelastusharjoituksia toteutetaan yhteistyössä kiinteistöhuollon ja pelastuslaitoksen kanssa. Kiinteistöhuolto tekee myös joka kuukausi palohälytyslaitteiden tarkastuksen. 8.2 Asiakastietojen käsittely Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä henkilötietoja. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mitä tietoja henkilöstä tai asiakkaasta kerätään, mihin tiedot tallennetaan, miten kauan niitä säilytetään ja miten ne hävitetään. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Tietosuojatyöryhmä on laatinut henkilöstön tietoturvaohjeen, jota päivitetään tarvittaessa. Ohje on luettavissa kaupungin Intranetistä ja se tulee käydä läpi uuden työntekijän perehdytyksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveyskeskuksen työntekijät allekirjoittavat käyttäjä/salassapitositoumuksen työ- / virkasuhteen alkaessa. Uuden työntekijän perehdytyksessä käsitellään myös tietosuoja-asioiden merkitys, kirjaamiskäytännöt ja salassapitovaatimukset. Esimiehet vastaavat siitä, että ohjeistoon tutustutaan ja yllä mainitut sitoumukset allekirjoitetaan. Yksikkö käsittelee asiakirjoja siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (159/2007) sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Kirjalliset asiakastiedot säilytetään yksikön lukollisessa kaapissa asiakaskohtaisissa kansioissa. Päättyneiden asiakassuhteiden asiakaskansiot tulee siirtää päätearkistoon määräajoin. Asiakastietojärjestelmänä on käytössä Pro Consona, johon kirjaudutaan henkilökohtaisilla tunnuksilla. Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä sekä kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä. Lähiesimies valvoo, että ohjeistusta noudatetaan ja tarvittaessa puuttuu epäkohtiin. 14
8.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien omavalvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien omavalvonnasta on annettu erikseen määräys (THL/1305/4.09.00/2014). Uudenkaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojan ja tietojärjestelmien omavalvontasuunnitelma on päivitetty 08/2018 ja on tallennettu kaupungin intranettiin. Organisaation tietosuojavastaavat on määritelty omavalvontasuunnitelmassa. 9. Omavalvontasuunnitelman seuranta ja kehittäminen Omavalvontasuunnitelman seurannasta ja kehittämisestä vastaa yksikön esimies ja sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmä. Jokainen yksikön työntekijä on velvollinen raportoimaan esimiehelleen havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista sekä kehittämistarpeista. 15
10. Omavalvontasuunnitelman hyväksyminen Omavalvontasuunnitelma on hyväksytty yhteistoiminta-alueen terveyslautakunnassa ja Uudenkaupungin sosiaalilautakunnassa. Päiväys Hyväksytty 16