Isä Synnytyksessä Näin valmistaudut ennalta
Synnytyksen pohtiminen ja jännittäminen ennakkoon on sallittua myös miehelle synnytyspelko ei ole vain äidin asia. Tulevassa synnytyksessä voivat askarruttaa useat eri asiat. Usein pelko johtuu riittämättömästä tiedosta. Isästä voi tuntua avuttomalta, jollei hän tiedä mitä synnytyksessä tulee tapahtumaan ja mitä hän voi synnytystilanteessa tehdä. Osallistumisella synnytykseen voi olla erittäin positiivinen vaikutus isä-lapsisuhteen syntymiselle, mutta se ei ole edellytys hyvälle isyydelle. Se, että osallistutko synnytykseen, on sinun ja puolisosi yhteinen päätös keskustelkaa siitä siis yhdessä. Toivomme, että tämä opas auttaa sinua valmistautumaan ehkä yhteen elämäsi merkittävimmistä hetkistä. Oppaan tarjoamasta tiedosta voi olla hyötyä riippumatta siitä, päädytkö antamaan tukesi äidille synnytyshuoneessa vai sen ulkopuolella. Näitä ohjeita voit soveltaa niin sairaala- kuin kotisynnytykseenkin. Koska elämä on yllätyksellistä, kaikki ei välttämättä aina mene suunnitelmien mukaisesti lapsi saattaa ilmoittaa tulostaan ennenaikaisesti tai päättää syntyä jo matkalla sairaalaan. Synnytystilanne ei välttämättä todellisuudessa vastaa siitä luotuja mielikuvia. Älä siis suunnittele turhan tarkkaa ohjelmaa itsellesi synnytystilanteeseen!
Valmistele nämä asiat etukäteen -Pakkaa sairaalakassi hyvissä ajoin. Isälle on tarpeen varata esimerkiksi vaihtovaatteita, lukemista /tekemistä, evästä, mahdollisesti kamera, kännykän laturi sekä kahvirahaa. Synnytys voi toisinaan venyä odotettua pidemmäksi. -Suunnittele sairaalaan siirtyminen: aiotteko kulkea sairaalaan omalla autolla, taksilla tai jollakin muulla tavoin. Ota huomioon, että mikäli sinun ei tarvitse itse ajaa, voit keskittyä enemmän äidin tukemiseen. -Tallenna synnytyssairaalan puhelinnumero kännyykkääsi tai pidä se muutoin helposti löydettävissä. Sairaalaan tulisi aina soittaa ennen sinne lähtöä.
Milloin on aika lähteä sairaalaan????? -Kun supistukset ovat voimakkaita ja tulevat säännöllisesti noin 5-10 minuutin välein vähintään tunnin ajan, on syytä harkita sairaalaan lähtöä. -Syitä ambulanssin soittamiselle ovat esimerkiksi runsas verinen vuoto, lapsiveden vihertävä väri, jatkuva kova kipu sekä äkilliset muutokset sikiön liikkeissä. -Mikäli olet epävarma, voit aina soittaa sairaalaan!
Ponnistusta odotellessa Etenkin ensisynnyttäjällä synnytyksen ensimmäinen vaihe eli avautumisvaihe voi kestää pitkäänkin. Vaiheeseen kuuluvat kivuliaat supistukset. Ne ovat ikävä, mutta välttämätön osa synnytystä. Tässä vaiheessa äiti usein kaipaa sinun tukeasi, koska olet todennäköisesti läsnäolijoista se, kuka tuntee äidin ja tämän toiveet parhaiten. Sinulla on myös parhaiten aikaa keskittyä vain äitiin. Voit yrittää helpottaa äidin oloa esimerkiksi näillä keinoin: -Tarjoa esimerkiksi juotavaa, lisätyynyjä sekä kylmä- ja kuumapusseja -Ole valmis hieromaan äidin selkää tai jalkoja -Tue äitiä häntä helpottaviin asentoihin -Myös yhdessä kävely ja jopa kevyt tanssahtelu voi sekä helpottaa äidin olotilaa että edistää ponnistusvaiheen käynnistymistä -Suihkussa käynti voi tuntua äidistä hyvältä ja hän saattaa tarvita sinun apuasi suihkuun siirtymisessä -Älä hätäänny äidin kivuista, parhaiten tuet häntä olemalla itse rauhallinen -Älä suotta loukkaannu, vaikka äiti torjuisikin tarjoamasi avun, hän on hyvin herkässä mielentilassa ja saattaa seuraavassa hetkessä jo kaivata tukeasi
Vauva syntyy! Ponnistusvaiheessa voit: -Olla äidin vierellä - kannustaa ja tukea häntä -Auttaa äitiä hengittämään oikeassa rytmissä kätilön ohjeiden mukaisesti -Tukea äitiä pysymään hyvässä ponnistusasennossa Muista, että sinä saat keskittyä täysin äidin tukemiseen, kätilöt kyllä auttavat lapsenne maailmaan. Mikäli sinua heikottaa esimerkiksi veren näkeminen niin pysyttele suosiolla äidin pääpuolella. Kätilöt nostavat vauvan kyllä syliinne. Isältä usein kysytään halukkuutta leikata napanuora. Halutessasi voit jättää tämän homman välistäkin. Napanuoran leikkaaminen ei satu äitiin eikä lapseen, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan. Toisinaan synnytyksessä tapahtuu ennalta arvaamattomia asioita. Vauvan hyvinvoinnin turvaamiseksi voi olla tarpeen tehdä nopeitakin toimenpiteitä. Tällöin synnytyshuoneeseen saattaa yhtäkkiä tulla lisää apukäsiä ja sinua voidaan pyytää hetkeksi poistumaan. Joskus äiti saatetaan joutua viemään nopeasti sektiosaliin. Tilanteissa on tarpeen toimia ripeästi, joten aina ei ole aikaa selittää isälle mitä on tapahtumassa. Yritä pysyä rauhallisena, sinulle kyllä selitetään tapahtuminen kulku, kun tilanne on rauhoittunut.
Nyt on aika nauttia ensimmäisistä hetkistä uuden perheenjäsenen kanssa!
Teksti: Milla Lindlöf ja Laura Ortju Kuvitus ja taitto: Saara Räihälä Lähteet: Hirvonen, H. 2002. Isä syntymässä. Vauvan odotus, syntymä ja hoito. Helsinki: Tammi. Hirvonen, H. 2011. Isä syntymässä. Vauvan odotus, syntymä ja hoito. 3. uudistettu painos. Helsinki: Tammi. Johnson, M. P. 2002. An Exploration of Men s Experience and Role at Childbirth. Journal of Men s Studies, 10, 165 182. Kaila-Behm, A. 1997. Miehestä esikoisen isäksi. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 49. Kuopio: Kuopion yliopisto. Lindlöf, M. & Ortju, L. 2015. Äitiysneuvola isyyden tukena Kyselytutkimus äitiysneuvolapalvelujen vastaavuudesta isien tarpeisiin. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Otaniemi. Espoo. Opinnäytetyö. Mesiäislehto-Soukka, H. 2005. Perheenlisäys isien kokemana - fenomenologinen tutkimus. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulun yliopisto. Tikka, T. & Saneri, I. 2012. Isyys kuulluksi, näkyväksi ja osallistuvaksi. Isyyden tueksi hanke 2008-2014 Väliraportti. Miessakit ry. http://www.miessakit.fi/easydata/customers/miessakit/files/liitetiedostot/isyyden_ tueksi_valiraportti.pdf Luettu 1.11.2014. Paavilainen, R. 2003. Turvallisuutta ja varmuutta lapsen odotukseen. Äitien ja isien kokemuksia raskaudesta ja äitiyshuollosta. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 906. Tampereen yliopisto. Verkkojulkaisu. http://uta32-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/67261/951-44-5544-4.pdf?sequence=1 Luettu 28.2.2015. Rosich-Medina, A. & Shetty, A. 2007. Paternal experiences of pregnancy and labour. British Journal of Midwifery, 15(2), 66 70. Sinkkonen, J. 1998. Yhdessä isän kanssa. Helsinki: WSOY. Säävälä, H., Keinänen, E. & Vainio, J. 2001. Isä neuvolassa työvälineitä ja ajatuksia vauvaa odottavien ja hoitavien isien kanssa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvojulkaisuja 2001:8. Helsinki: STM. Vallimies-Patomäki, M. 1998. Synnytys naisen ja miehen kokemana. Tutkimus hoitokäytäntöjen yhteyksistä synnytystapaan ja synnytyskokemukseen. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 64.