Päätös UUDELY/12095/2017 12.1.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Lesjöfors Oy Ab Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria Sijainti Valssaamontie 115, 10410 Åminnefors, Raasepori Kiinteistötunnukset 710-714-1-45 ja 710-714-1-65 Omistaja Lesjöfors Kiinteistöllä 710-714-1-65 sijaitseva teollisuuskiinteistö on suunniteltu laajennettavaksi itään kiinteistön 710-714-1-45 alueelle. Laajennusalueella tehdyissä koekuoppatutkimuksissa on koekuopissa havaittu sekalaista jätetäyttöä 0-1,5 m paksu kerros (mm. rakennusjätettä ja kuonaa). Koekuopista otettujen maaperänäytteiden analyysituloksissa havaittiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007, liitteessä 1, esitettyjen kynnys- ja ohjearvojen ylemmän ohjearvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia. Kohteen tulevan käyttötarkoituksen (teollisuuskäyttö), maaperä- ja ympäristöolosuhteiden sekä maaperässä todettujen haittaaineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella on alueen kunnostustarve arvioitu ohjearvovertailun perusteella. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 5.12.2017. Kohde alue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (710-714-1-65 ja -45). Länsipuoleisella kiinteistöllä (710-714-1-65) on toiminut vuodesta 1921 alkaen kuumasinkittyjä kierrejousia valmistanut laitos. Maaperän pilaantuminen on tapahtunut kohteessa harjoitetun toiminnan UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/12095/2017 2/13 seurauksena pitkällä aikavälillä. Kiinteistön aiempien tietojen mukaan alueelle on tuotu masuunikuonaa täyttömaaksi. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Raaseporin Åminneforsissa osoitteessa Valssaamontie 115. Kiinteistöjen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kunnostusalueen läheisyydessä sijaitsee useita teollisuuskiinteistöjä. Kunnostettavat kiinteistöt rajautuvat alueen eteläreunalta Valssaamontiehen, pohjoisreunalta Mustionjokeen ja kapealta itäreunalta teollisuusalueeseen. Länsipuolella sijaitsee Lesjöforsin vanhempi teollisuuskiinteistö. Lähin yksittäinen asuinrakennus sijaitsee noin 500 m päässä lounaassa. Kiinteistöt on merkitty 8.8.2016 voimaan tulleessa asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Kunnostettava alue sijaitsee Mustionjoen eteläreunaan täyttöhiekalla ja -soralla korotetulla alueella. Topografisen karttatarkastelun perusteella kohteen alue sijaitsee noin tasolla +2,5..5m. Alueen luonnontilainen maaperä on liejusavea. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin veden hankintaan soveltuva pohjavesialue sijaitsee noin 1,4 km itään. Karttatarkastelun perusteella pohjavedenvirtaussuunnan arvioidaan olevan kohteesta pohjoiseen kohti Mustionjokea. Alue on päällystämätön ja pintavedet imeytyvät maaperään. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Laajennusalueella tehdyt tutkimukset -Tutkimusraportti, Golder Associates Oy. 6.11.2017 -Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Golder Associates Oy. 5.12.2017 Laajennusalueella tehtiin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia syyskuussa 2017. Suunnitellulle rakennusalueelle kaivettiin kuusi (6) noin 1,5-2 m syvyistä koekuoppaa, joista otettiin 21 kpl maanäytettä. Kuopat ulotettiin oletettuun täyttökerroksen alapuoliseen luonnonmaahan saakka. Koekuopissa KK2-KK6 todettiin noin 1-1,5 m syvyydellä sekalaista jätetäyttöä sisältävä kerros. Koekuopassa KK6 todettiin myös noin 10 cm:n paksuinen kuonakerros noin 20 cm:n syvyydellä maanpinnasta. Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2.
UUDELY/12095/2017 3/13 Kaikista näytteistä mitattiin raskasmetallipitoisuudet XRF-kenttämittarilla, sekä mitattiin haihtuvien yhdisteiden suhteellista esiintymistä PIDmittarilla. Kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valittiin laboratorioanalyyseihin menevät näytteet (kuusi (6) kpl), joista analysoitiin öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ), PAH-yhdisteiden sekä metallien- ja puolimetallien (As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V ja Zn) pitoisuudet. Kenttämittauksissa havaittiin kohonneita raskasmetallipitoisuuksia koekuoppaa KK1 lukuun ottamatta jokaisessa koekuopassa. Kenttämittauksissa ei todettu haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia. Laboratorioanalyyseissa korkeimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin näytteissä KK3/1,9-2 m (Zn, 307 mg/kg), KK4/0,8-1,5 m (Cu 202 mg/kg, Ni 212 mg/kg) sekä KK6/0-0,3 m (Cu 395 mg/kg, Ni 198 mg/kg). Tulokset ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. PAH-yhdisteitä todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus Bento(a)pyreenia (0,21 mg/kg) näytteessä KK6/ 1,3-1,9 m. Öljyhiilivetyjä ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Syyskuussa 2017 tehdyissä koekuoppatutkimuksissa todettiin laajennusalueen itäosassa ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia raskasmetalleja pintamaakerroksessa syvyydellä 0-0,3 m. Kohteen keskiosassa ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet olivat täyttömaakerroksessa syvyydellä 0,8-1,5 m. Täyttökerroksen alapuolisissa hienorakeisissa maanäytteissä ei todettu laboratorioanalyyseissä kynnysarvotason ylittäviä raskasmetallien pitoisuuksia. Ylemmät ohjearvot ylittäviä raskasmetalli pitoisuuksia arvioidaan olevan noin 400 m 2 alueella. Kaikissa koekuopissa todettiin täyttökerroksessa merkkejä jätteistä. Kohteeseen tehdyssä tutkimuksessa alueen maaperässä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Alueen tulevan käyttötarkoituksen (teollisuuskäyttö), maaperä- ja ympäristöolosuhteiden sekä maaperässä todettujen haitta-aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitu ohjearvovertailuna. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteen 1 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Pilaantuneisuus sijaitsee pääosin alueen täyttökerroksessa ja havaitussa jätetäytössä. Pilaantuneen alueen laajuudeksi on arvioitu noin 400 m 2 ja haitta-ainepitoisten (yli ylemmän ohjearvon) ja jätettä sisältävien maaainesten määräksi noin 400 m 3 ktr ja pelkkää jätettä sisältävän maan määräksi noin 2000 m 3 ktr. Kunnostuksen yhteydessä myös jätettä sisältävät täyttömaat tulevat poistetuiksi.
UUDELY/12095/2017 4/13 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostus tullaan toteuttamaan hallin laajennusosan rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään maaperässä todetuille haitta-aineille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä ylempiä ohjearvopitoisuuksia. Pilaantuneiden maiden kunnostustyötä valvoo sertifioitu ympäristönäytteenottaja ja kunnostustyön vaiheista pidetään kirjanpitoa. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot sekä niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan XFR-kenttäanalysaattorilla. Jätejakeiden esiintyminen havainnoidaan aistinvaraisesti. Kaivannon seinämistä ja pohjasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyt jokaista noin 100-200 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan metallipitoisuudet XRFkenttäanalysaattorilla. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa edustava määrä, kuitenkin niin, että laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 C 10, BTEXyhdisteiden ja hiilivetyjakeiden C 10 C 40, metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuudet selvitetään ja kaivetut maat toimitetaan pitoisuuksiensa mukaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan kuormat peitettyinä. Kaivetut maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitepitoisuudet (valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvot), ja jotka ovat rakennusteknisesti kohteeseen soveltuva, hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kaivantojen täytössä. Mikäli massoja ei voida käyttää kohteessa kaivantojen täyttöihin esim.
UUDELY/12095/2017 5/13 niiden huonon rakennusteknisen laadun vuoksi, viedään ne luvalliseen vastaanottopisteeseen. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneiden maiden mukana toimitetaan siirtoasiakirja jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjaan merkitään kuorman pitoisuustieto ja kohdetiedot. Poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan käsittelylaitoksen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista. Pilaantuneen veden käsittely Kaivantoon mahdollisesti kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkostoon tai maastoon sovitaan tarpeen mukaan paikallisen vesilaitoksen ja/tai ympäristöviranomaisen kanssa. Ennen mahdollista veden johtamista, pumpattava vesi käsitellään tarpeen mukaan paikalla olevan tai siirrettävän painovoimaisen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla (esim. aktiivihiilisuodatin). Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Imuautolla poistetusta vedestä pidetään kirjaa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoaisakirjat. Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työnaikana edustavia vesinäytteitä. Viemäriin johdettavien vesien tarkkailusta ja näytteenotosta sovitaan paikallisen vesilaitoksen kanssa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Maaperän kunnostamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivutöiden ei arvioida lisäävän ilman haitta-ainepitoisuuksia merkittävästi kaivualueella ja sen ympäristössä. Mikäli maa-aines pölyää runsaasti, käytetään työn aikana tarkoituksenmukaisia suojaimia. Kiinteistöltä poistettavat massat kuljetetaan käsittelypaikkoihin kuormaautoilla, joissa on tiiviit lavat ja pressut. Pilaantuneen maan kuljetuksessa käytetään jätehuoltorekisteriin merkittyä kuljetusyritystä. Kokonaisuudessaan kaivun ja lastauksen ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Ympäristötekninen valvoja ohjaa maaperän puhdistustöitä. Työmaalla tapahtuvista odottamattomista tilanteista (esim. uusien haitta-aineiden löytyminen) tiedotetaan välittömästi tilaajalle ja ympäristöviranomaisille. Mikäli pilaantunut massamäärä on huomattavasti suurempi kuin arvioitu, pilaantuminen on levinnyt arvioitua laajemmalle tai alueelta löytyy uusia haitta-aineita, ilmoitetaan kyseisistä asioista välittömästi
UUDELY/12095/2017 6/13 ympäristöviranomaisille sekä työn tilaajalle. Tämän jälkeen sovitaan jatkotoimenpidemenettelyistä. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Ennen maaperän puhdistustöiden aloittamista, siitä ilmoitetaan alueelliselle ja paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään tiedot työnaikaisesta näytteenotosta sekä poistettavien maamassojen pitoisuuksista, määristä ja loppusijoituspaikoista sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävien täyttömaiden ja jäännöspitoisuuksien sijainnit. Töiden päätyttyä toimitetaan puhdistustyötä koskeva loppuraportti työn tilaajalle, Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loppuraportissa esitetään vähintään kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, jäännöspitoisuustiedot, mahdollisesti kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia jääneen alueen riskiarvio tarvittaessa, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Lesjöfors Oy Ab:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Raaseporissa osoitteessa Valssaamontie 115 sijaitsevia kiinteistöjä, joiden kiinteistötunnukset ovat 710-714-1-45 ja 710-714-1-65, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Teollisuuskiinteistön laajennusosan alta ja piha-alueelta vähintään kolmen metrin etäisyydeltä laajennusosan ulkoseinälinjoista on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien, öljyhiilivetyjakeiden C 5 C 10 ja öljyhiilivetyjakeiden C 10 C 40 ja PAHyhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvopitoisuudet. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai esim. rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
UUDELY/12095/2017 7/13 Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
UUDELY/12095/2017 8/13 Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 6.2. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely. 6.3. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välillä, voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä. Hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val-
UUDELY/12095/2017 9/13 vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän
UUDELY/12095/2017 10/13 pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia metalleja ja PAH-yhdisteitä. Öljyhiilivetyjä ei todettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C 10 C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40 ) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 C 40 ) 300 Bensiinijakeet (>C 5 C 10 ) 100 500 Bentseeni 0,02 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni 10 50 Ksyleenit 10 50 TEX-yhdisteet 1 Antimoni 2 10 50 Arseeni 5 50 100 Elohopea 0,5 2 5 Kadmium 1 10 20 Koboltti 20 100 250 Kromi 100 200 300 Kupari 100 150 200 Lyijy 60 200 750 Nikkeli 50 100 150 Sinkki 200 250 400 Vanadiini 100 150 250 Bentso(a)pyreeni 0,2 5 15 Fenantreeni 1 5 15 Fluoranteeni 1 5 15 Naftaleeni 1 5 15 PAH-summapitoisuus 15 30 100 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi metalleille ja puolimetalleille, bensiini- ja öljyhiilivedyille sekä PAH-yhdisteille ilmoituksessa esitetyn mukaisesti valtioneuvoston asetuksessa 214/2007
UUDELY/12095/2017 11/13 säädetyt ylemmät ohjearvot. Kunnostustasot on katsottu riittäviksi huomioiden alueen käyttötarkoitus teollisuusalueena. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä
UUDELY/12095/2017 12/13 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää loppukäsitellään. (Määräykset 6.1.- 6.3.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.2.) Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kunnostusalueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haittaainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.3.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 770.
UUDELY/12095/2017 13/13 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia. Lesjöfors Oy Ab Valssaamontie 115, 10410 Åminnefors Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Golder Associates Oy, Pekka Ahola (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Raaseporin kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Teija Tohmo ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Koekuoppien sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/12095/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/12095/2017 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Valkeapää Hanna 11.01.2018 10:28 Esittelijä Tohmo Teija 11.01.2018 10:27
VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15