OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA. MAL YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA Tavoitteiden määritteleminen

OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA MAL YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA Tavoitteiden määritteleminen Raportti Tavoitteet päivitetty 10.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY

I Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 3 Pohjanmaan maakunta... 3 4 Pietarsaaren seutukunta... 5 5 Asuminen ja vapaa-aika... 8 6 Liikenne... 13 7 Elinkeinoelämä ja palvelut... 16 8 Yhteenveto Pietarsaaren seudun nykytilasta... 19 9 Skenaariotyöpajan tulokset... 20 10 All-ting seminaarin äänestyksen tulokset... 22 11 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet... 25

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 1 (27) MAL YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA Tavoitteiden määritteleminen 1 Johdanto Pietarsaaren seudun MAL-yhteistyöhankkeen tavoitteena on luoda yhteinen näkemys maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Pietarsaaren seudulla. Pietarsaaren seudun aluerakennesuunnitelma 2030 perusselvitys eli JASU on laadittu vuonna 2005. Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta nimesi 2010 alueellisen maankäyttöryhmän jatkamaan JASU:n käynnistämää työtä. Maaliskuussa 2012 valmistui kooste nykytilanteen kartoituksesta ja analyysistä. Tämän työn tarkoituksena on ollut yhteisten tavoitteiden määritteleminen MALkysymyksissä. Tavoitteiden pohjalta tullaan laatimaan aluerakennesuunnitelma vuoden 2013 aikana. MAL -yhteistyöhankkeen aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa. Tämä työ on toteutettu syksyn 2012 aikana kolmessa eri vaiheessa: 1) Skenaariotyöpaja 27.8.2012 2) All-ting seminaari 10.10.2012 3) Loppuraportointi työn tuloksista. Työssä on koottu yhteen alueellisten sidosryhmien ja yhteisöjen yhteiset tavoitteet MAL-kysymyksissä Pietarsaaren seudulla skenaariotyöpajan ja All ting seminaarissa saatujen palautteiden pohjalta. Raporttiin on koottu skenaariotyöpajan ja All-ting seminaarin tulokset. Työssä on ollut kolme teema-aluetta MAL-kysymyksiin liittyen eli: 1) Asuminen ja vapaa-aika 2) Liikenne 3) Elinkeinoelämä ja palvelut.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 2 (27) Kaikkia näitä kolmea teema-aluetta läpileikkaa maankäytön kysymykset. Työn aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa. Skenaariotyöpaja järjestettiin 27.8.2012 Kruunupyyssä ja siihen osallistuivat Pietarsaaren seudun MAL-ryhmä sekä seudullinen yhteistyölautakunta. Yleisesti skenaarion tavoitteena on näyttää, miten tavoiteltava tulevaisuuden tila kehittyisi nykyhetkestä tulevaisuuteen eli miten Pietarsaaren seutu tulee kehittymään tulevaisuudessa. MAL-All-ting seminaari järjestettiin 10.10.2012 Pännäisissa, johon oli kutsuttu kaikki valtuutetut, virkamiehet, edustajat elinkeinoelämästä ja etujärjestöistä. Seminaarissa järjestettiin interaktiivinen äänestys, jossa osallistujilla oli mahdollisuus ottaa kantaa erilaisiin vaihtoehtoihin ja skenaarioratkaisuihin. Lähtökohtamateriaalina on huomioitu alueella jo tehtyjä selvityksiä mm. seudullinen strategia, nykyiset trendit ja aikaisemmin laaditut skenaariot, kuntakohtaisten työpajojen tulokset (kevät 2012), Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla raportti (9.3.2012) sekä Pietarsaaren seudun aluerakennesuunnitelma JASU (2005). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Pohjanmaan maakuntaohjelma on otettava huomioon MAL yhteistyössä. Työn tilaajana on Oy Pietarsaarenseudun Kehittämisyhtiö Concordia, jossa työtä ohjasivat seutusuunnittelija Gustav Nygård ja vt. toimitusjohtaja Maria Nybäck. Työn konsulttina toimi FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa työstä vastasivat johtava konsultti Asta Nupponen ja suunnittelupäällikkö Pertti Malinen.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 3 (27) 2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. 3 Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta koostuu 17 jäsenkunnasta ja neljästä seutukunnasta, jotka ovat Pietarsaaren, Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat sekä Suupohjan rannikkoseutu. Pohjanmaan visio vuodelle 2040 on seuraava: Uuden energian Pohjanmaa energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä. Pohjanmaalla on viisi strategista linjausta: 1. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan 2. Työvoima ja osaaminen kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa 3. Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa 4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde 5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue. Pohjanmaan tavoitteet saavutettavuuden ja tasapainoisen aluerakenteen saavuttamiseksi on valittu seuraavat painopisteet: Aluerakenteen hallittu ja tasapainoinen kehittäminen Erinomainen saavutettavuus koordinoidun liikennejärjestelmän ja kokonaisvaltaisten logististen ratkaisujen myötä Pohjanmaan monipuolisten, hajautetun energiatuotannon mallien kehittäminen Tietoyhteiskunnan nopeiden muutosten myötä kohti ubiikkiyhteiskuntaa.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 4 (27) Aluerakenteen hallitun ja tasapainoisen kehittämisen keskeisinä kehittämisnäkökulmina ovat: Pietarsaaren seutukunnan ja Kokkolan seutukunnan yhteisen aluerakenteen kehittäminen esim. alueiden yhteisellä maankäytön suunnittelulla, asutuksella sekä edistämällä kestävän kehityksen mukaista liikennettä Vaikuttamalla maahan- ja maastamuuttoon positiivisesti mm. yhdyskuntasuunnittelun keinoin kehittämällä monipuolisia asuinympäristöjä, palvelujen saavutettavuutta ja eri toiminnoille riittäviä aluevarauksia Kokonaisnäkemyksen muodostaminen kaupan palveluiden sijoittumisesta ja niihin liittyvistä logistiikkajärjestelyistä Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja kansallisvarallisuuden hyödyntäminen sijoittamalla toimintoja olemassa olevaan infraan ja rakenteisiin tukeutuen Kaupunkiseutujen ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen suunnittelu ja toteuttaminen KETJU-ohjelman tavoitteiden mukaisesti Tietoliikenteen ja verkkojen määrätietoinen hyödyntäminen Muutossignaalien havaitseminen ja niihin reagoiminen Maakunnallisen energiastrategian toteuttaminen ja ilmastostrategian laatiminen Luonto- ja kulttuuriympäristöjen inventointien ja ohjelmien laatiminen Valtakunnallisten ja alueellisten liikenneverkkojen kehittäminen sekä alueellisten ja paikallisten liikenneinvestointien riittävän tason turvaaminen. Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 1. Luodaan edellytykset maankäytön ja liikenteen koordinoinnille Luodaan liikenteelliset edellytykset kompakteille yhteiskuntarakenteille ja palveluverkkojärjestelmien tehokkaalle käytölle kaupunkiympäristöissä ja kehittyvillä kyläalueilla Kaupunkien molemminpuolinen yhteistyö tulee helpottamaan matkustamista ja toimitusketjujen funktionaalisuutta keskusten välillä 2. Kehitetään saavutettavuutta ja liikkumismahdollisuuksia Yhteyksiä kaupunkialueiden sisään ja kaupunkien välillä kehitetään vastaamaan matkustus ja rahtitavaraketjujen tarpeita Junayhteyksiä Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun välillä nopeutetaan sekä palvelutasoa parannetaan Merenkurkun kansainvälisiä henkilöliikenneyhteyksiä kehitetään Lentoyhteyksiä parannetaan Joukkoliikenteen osuutta kasvatetaan kaupunkialueilla Tieyhteyksien ohjeistuksia parannetaan 3. Parannetaan logistisia käyttöolosuhteita Pohjanmaan pääyhteyksiä ja liikennepalveluita tullaan kehittämään siten että liikenne ja tavaroiden kuljetus sujuu ilman häiriöitä (alhainen melutaso) ja että kuljetusten aikataulutus voidaan ennustaa Satamayhteyksien kehittäminen. Pohjanmaan tavoiteltava aluerakenne 2030 Pohjanmaan tavoitellussa aluerakenteessa 2030 korostuu elinvoimaiset kaupunkiseudut ja hyvin toimivat liikenneyhteydet sekä jokilaaksot maatalousalueineen ja maaseutuelinkeinoineen. Pohjanmaan aluerakenteen muodostaa kolme erilaista keskustan verkostoa: 1) Vaasanseutu, jonka muodostavat Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat. Pohjanmaan maakuntakeskus Vaasa on koko maakunnan veturi. Vaasa on yliopistokaupunki ja

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 5 (27) sen asemaa korostaa myös keskeinen asema Merenkurkun ja Itämeren yhteistyössä. 2) Pietarsaaren seutu, joka on maakunnan pohjoinen aluekeskus. Seudun vahvuutena ovat monipuolinen teollisuus ja hyvät liikenneyhteydet. 3) Suupohjan rannikkoseutu, joka on kolmen kaupungin muodostama aluekeskus. Seudun vahvuus perustuu laajaan yhteistyöhön, kemialliseen ja mekaaniseen puunjalostukseen sekä lasinalaisviljelyyn. 4 Pietarsaaren seutukunta Pietarsaaren seutu muodostuu viidestä kunnasta. Pietarsaaren seutukunnan vaikutusalue ulottuu pohjoisessa Kokkolaan ja etelässä Vaasan seudulle. Seudun keskus on rakenteeltaan tiivis Pietarsaaren kaupunki. Toinen seudun kaupungeista on Uusikaarlepyy. Lisäksi seutukuntaan kuuluvat Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kunnat. Muissa kunnissa asutus on hajaantunut pienempiin kuntataajamiin ja kyliin. Viiden kunnan muodostama kokonaispinta-ala on yli 4540 neliökilometriä. Koska kyseessä on rannikolla sijaitseva seutukunta, vesistöjen osuus kokonaispinta-alasta on korkea. Maapinta-alaa Pietarsaaren seudulla on yhteensä noin 2470 km 2. Seutukunnassa asuu kaiken kaikkiaan hieman alle 50 000 asukasta ja väestöntiheys on noin 20,0 asukasta neliökilometriä kohden, kun taas valtakunnallinen keskiarvo on 17,5 as/km 2. Pietarsaaren seudulla asui vuoden 2011 lopussa 49 665 asukasta. Vuoden aikana väestö lisääntyi 111 henkilöllä. Vuonna 2010 seutukunnassa oli 3 670 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 13 568 henkilöä. Vuoden 2011 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 5,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli 1286. Maahanmuuttajien työllisyys on kansallisessa vertailussa hyvä. Pietarsaaren seudun kunnat ovat enemmistökieleltään ruotsinkielisiä. Seudulla asuvia ruotsinkielisiä on miltei 76 % koko väestöstä. Eniten ruotsinkielisiä suhteessa väkilukuun on Luodossa, jossa peräti 92,6 % asukkaista on ruotsinkielisiä.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 6 (27) Seutukeskuksen eli Pietarsaaren kaupungin väestöstä lievä enemmistö (56,4 %) puhuu äidinkielenään ruotsia. Seudun liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. Tärkeimmät tieyhteydet ovat rannikon suuntainen valtatie 8 ja valtatie 19, joka tarjoaa yhteydet Seinäjoen ja Tampereen suuntaan. Pännäisten asema tarjoaa seudulle rautatieyhteyden muualle maahan. Kokkola-Pietarsaari lentoasema palvelee kotimaan yhteyksiä sekä ulkomaille suuntautuvia tilauslentoja. Pietarsaaren satama palvelee rahtiliikennettä. Seudun merkittävä vahvuus on teollisuus. Vahvoja elinkeinoja ovat maatalous, massan ja paperin valmistus, elintarviketeollisuus, veneteollisuus sekä metalli-, kumi- ja muovituotteiden valmistus. Perinteisesti alueen teollisuus on ollut kansainvälistä. Seudun maatalous ja maaseutu on varsin elinvoimaista. Maataloudessa on panostettu karjankasvatukseen sekä luomutuotantoon. Yksi tärkeä maatalouden tuotantohaara on turkistarhaus. Elinkeinoelämä jakaantuu pääasiassa kolmeen pääalaan; teollisuus (34 %), julkinen sektori (26 %) ja yksityinen palvelusektori (19 %). Koko maakunnan tilastoihin verrattuna Pietarsaaren seudulla on enemmän teollisuuden sektorille kuuluvia työpaikkoja ja hieman vähemmän julkisen- ja yksityisen palvelusektorin työpaikkoja. Erityisesti yrityksillä Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnissa on vaikeuksia rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa. Työperäinen maahanmuutto kasvaa vakaasti. Puute metallimiehistä ja rakennusmiehistä on vaikeutunut. Alkutuotannon ja kaupanalan osuudet ovat samansuuruiset, kun taas Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin alkutuotannon osuus on hieman pienempi. Pietarsaaren seudulla työttömyystilanne on kaikissa kunnissa valtakunnallista keskiarvoa parempi. Vuoden 2009 tietoihin perustuen, seutukunnassa keskimääräinen työttömyysprosentti oli n. 8 % kun se valtakunnallisesti oli peräti 10,8 %. (Alueelliset talousnäkymät 1/2012, TEM:n ja ELY:keskusten julkaisu) Pietarsaaren kaupungin sataman käyttöaste on hyvä ja vakiinnuttaa asemaansa selluloosan, paperin ja puun lastaussatamana. Uusi väyläsyvyys tulee nostamaan kapasiteettia. Väylää Pietarsaaren satamaan syvennetään 9 metristä 11 metriin. Työ aloitettiin vuonna 2011. Liityntäliikenne satamaan Pietarsaaren läpi on suunniteltu ja osittain aloitettu. Vilkkaasti liikennöity tie odottaa valtion rahoituspäätöstä. Pietarsaaren seudun aluerakenneskenaariot Pietarsaaren seudun kolme aluerakenneskenaariota (JASU, 2005) kuvaa yhdyskuntakehityksen vaikutuksia. Skenaariot ovat: 1. Polarisoitu aluerakenne 2. Kehitysvyöhykealuerakenne 3. Lähikeskusaluerakenne Polarisoitu aluerakenne -skenaario perustuu voimakkaaseen keskittymiseen ja toimintojen globalisaatioon, jatkuvaan kulutuksen ja tuotannon kasvuun sekä kaupallisteknologisiin arvoihin. Kehitysvyöhykealuerakenne skenaario perustuu maanosien kehityksen eriytymiseen, eurooppalaiseen maakuntiin pohjautuvaan hallintokulttuuriin, seudullisten kehitysvyöhykkeiden toiminta- ja rakennemalleihin sekä omavaraisuus-paikallisuus arvoihin. Kulutus ja tuotanto ovat tässä skenaariossa nykytasolla.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 7 (27) Lähikeskusaluerakenne skenaario perustuu paikallisuuteen, omavaraisuuteen ja omatoimisuuteen perustuviin toimintoihin ja rakenteisiin sekä ekologia-arvoihin. Kulutus ja tuotanto ovat tässä skenaariossa laskussa. Pietarsaaren seudun kolme aluerakenneskenaariota on esitetty seuraavassa kuvassa.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 8 (27) 5 Asuminen ja vapaa-aika Väestö Pietarsaaren seudun väestömäärä on kasvanut vuosina 1980-2010. Pietarsaaren seudulla asui vuoden 2011 lopussa 49 665 asukasta. Pietarsaaren seutu on onnistunut pitämään väestönsä ja muodostamaan vastapainoin suurille asutuskeskittymille. Prosentuaalisesti suurin väestönkasvu on ollut Luodon ja Pedersören kunnissa sekä suurin prosentuaalinen lasku puolestaan Kruunupyyssä. Kuva 1. Pietarsaaren seudun väestökehitys ja ennuste (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Pietarsaaren seudulla on suuri syntyvyys, mikä on nähtävissä nuorimmissa ikäluokissa. Äidinkielenään ruotsia puhuu 76 %, suomea 21 % ja muita kieliä 3 % väestöstä. Väestöntiheys seutukunnassa on 20 hlö/km 2. Väestön koulutustaso on suhteellisen matala. Alueen korkein koulutustaso on Pietarsaaressa. Toisen asteen koulutusta on kuitenkin tarjolla monipuolisesti. Taajamoituminen ei ole ollut niin voimakasta kuin maassa keskimäärin. Pietarsaari ja Uusikaarlepyy toimivat vetävinä keskuksina. Pietarsaaren seudun nopeimmin kasvavat taajamat ovat Luoto ja Bosund. Prosentuaalisesti eniten menettänyt taajama on Teerijärvi, josta on suurin etäisyys lähimpään kaupunkiin. Haja-asutusväestö kasvaa prosentuaalisesti eniten 10 kilometrin säteellä Pietarsaaresta ja Kokkolasta. Pietarsaaren ympäristön haja-asutusalueet kasvavat nopeammin kuin itse taajama.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 9 (27) Kuva 2. Väestömuutos Pietarsaaren seudulla v. 2005-2011. Muuttoliike Suurin nettomuuttovirta Pietarsaaren seudulla vuosina 2005-2010 suuntautuu Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen, samoin Pedersörestä on suurempi nettovirta Pietarsaareen. Luodon ja Kruunupyyn sijainti lähellä kaupunkien työssäkäyntialueita tekee niistä houkuttelevia asuinpaikkakuntia. Pietarsaari houkuttelee asukkaita naapurikunnista, mutta menettää asukkaita suurempiin kaupunkeihin. Uuteenkaarlepyyhyn muuttaa paljon väkeä myös ulkomailta. Pietarsaaren seutu menettää asukkaita myös muille alueille mm. Vaasaan, Helsinkiin ja Turkuun.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 10 (27) Kuva 3. Nettomuuttovirrat Pietarsaaren seudulla v. 2005-2010. Asumiseen liittyvät skenaariot VTT:n raportin mukaan Pietarsaaren seutu tarvitsee 4180 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Pietarsaaren seudulla 35 % uusista asunnoista rakennetaan taajamaalueiden ulkopuolelle. Alla on esitelty kolme skenaariota erilaisin painotuksin, mihin uudet 4180 uutta asuntoa voisivat sijoittua. 1. Nykymeno, jolloin asuntotuotanto sijoittuu melko vapaasti ilman tarkkaa suunnittelua Vapaampi rakentaminen Alkutuotanto ja tulevaisuudessa suunniteltavat alueet saattavat häiritä kehitystä Vaikea järjestää kunnallisia palveluja vrt. haja-asutusalueet

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 11 (27) 2. Vahvat palvelutaajamat, jolloin asuntotuotanto keskittyy nykyisiin taajamiin ja asutuskeskittymiin lähelle palveluita Palvelutaajamat kasvavat, julkiset ja kunnalliset palvelut kehittyvät Korkea palvelutaso voidaan taata tietyissä taajamissa Pietarsaari säilyy selkeänä aluekeskuksena

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 12 (27) 3. Elävät kylät, jolloin asuntotuotanto sijoittuu tasaisesti sekä taajamiin että maaseudulle Kylät ja taajamat kasvavat Maaseudulla rakentamisen ohjaaminen ydinkyliin Ei häiritse alkutuotantoa Pietarsaari on alueen palvelukeskus Virkistys ja matkailu Matkailu työllisti Pietarsaaren seudulla 116 henkilötyövuotta vuonna 2010. Pietarsaaren seudun rannikolla on laaja virkistys- ja suojelualuevyöhyke. Rannikkoalue sisältyy laajempaan Merenkurkun ympäristön verkostoon. Natura 2000 alueita Uudessakaarlepyyssä ovat Stormossen Mesmossen Blekmossen Svartholmsmossen sekä Storsand. Pietarsaaren seudulla on useita kulttuurimaisemaalueita. Pietarsaaressa on säilynyt merkittävä kokonaisuus vanhaa pohjalaista puukaupunkia. Meren läheistä ympäristöä on mahdollisuus kehittää saaristo- ja luontomatkailuun sekä kyliä maaseutumatkailuun. Virkistys- ja luontomatkailua voidaan edelleen kehittää. 7 Sillan Saaristo markkinoi Kokkolan, Pietarsaaren, Pedersören, Kruunupyyn, Luodon ja Uudenkaarlepyyn matkailutarjontaa. Tie numero 749 kulkee Pietarsaaresta Kokkolaan aivan länsirannikkoa pitkin. Sitä nimitetään usein Seitsemän sillan tieksi, jolla on pituutta noin 35 kilometriä. Reitin varrella on paikkoja kuten Vikarholmen, Holm, Eugmo, Bosund ja Öja. Koko matkan tiestä erotettuna kulkee päällystetty pyörätie.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 13 (27) 6 Liikenne Kuva 4. Virkistys- ja matkailualueet sekä reitit Pietarsaaren seudulla. Maantieliikenne Pietarsaaren seudulla on kattava liikenneverkko, mutta esimerkiksi valtion teiden kehitys on jäljessä suhteessa elinkeinoelämän tarpeisiin, maankäyttöön ja liikenteen kasvuun. Suurimman maantieliikenteen kasvun odotetaan tapahtuvan valtatiellä välillä Kokkola-Alajepua, rantatiellä välillä Holm-Sundby, kantatiellä 68 välillä Pietarsaari- Edsevö sekä Pietarsaari-Pännäinen. Pendelöintiliikenne yli kuntarajojen on kasvanut tasaisesti, samoin työmatkat ovat pidentyneet. Suurimmat pendelöintivirrat ovat Pedersörestä, Luodosta ja Kokkolasta Pietarsaareen. Kruunupyyn kunta on seudun ainoa kunta, joka kuuluu Kokkolan pendelöintialueeseen Pietarsaaren sijasta.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 14 (27) Kuva 5. Pendelöinti Pietarsaaren seudulla vuonna 2009. Joukkoliikenteen kehittäminen on seudulle haaste. Suurin osa työpaikkaliikenteestä kuljetaan yksityisautoilla. Joukkoliikenne toimii hyvin Pietarsaaren ja Pännäisten rautatieaseman välillä. Reitti Kokkolasta Luodon ja Kruunupyyn kautta Pietarsaareen ja edelleen Uutenkaarlepyyhyn ja Vaasaan on suhteellisen hyvin linjaliikennöity. Alavetelistä on myös toimiva liikenne Kokkolaan. Joukkoliikenne vaatisi kuitenkin edelleen kehittämistä. Lentoliikenne Kokkola-Pietarsaari lentoasemalla on suuri alueellinen merkitys. Lentoaseman reittiliikenne on ollut muutosten kohteena. Sisämaan liikenne toimii Helsinkiin. Ulkomaan uusi reitti on Tukholmaan. Kokkola-Pietarsaari lentoasemalla oli 94 583 matkustajaa vuonna 2011. Tällä hetkellä alueen lentoasemalla ei ole huomattavaa lentorahtiliikennettä, koska käytössä olevat lentokonetyypit eivät tarjoa tätä mahdollisuutta. Suurin osa alueen lentorahtiliikenteestä kulkee siis maanteitse ensin Tampereelle, Helsinkiin ja Turkuun ja jatkaa sieltä edelleen ilmateitse. Junaliikenne Pännäisten rautatieaseman ohittaa 24 matkustajajunaa, joista neljä Pendolino-junaa ja kahdeksan Intercity-junaa pysähtyy Pännäisissa. Pännäisten aseman henkilöliikenne on parantunut jonkin verran ja Pendolino-junat ovat korvanneet pikajunat. Radalla on tehty ja tehdään edelleen korjausparannuksia. Pännäisten aseman alueelle tehdään myös laajoja investointeja, jotka nostavat aseman palvelutasoa. Satamaliikenne Pietarsaaren sataman tavaraliikenne oli 1,66 miljoonaa tonnia vuonna 2010. Kaksi kolmasosaa tavaraliikenteen määrästä oli tuontia ja suurin tuontiryhmä eli 62 % oli raakapuu ja hake. Vienti oli yli puoli miljoonaa tonnia, joista suurimmat vientituotteet olivat paperimassa ja sahapuutavara. Etenkin tuonti on kasvanut satamassa voimakkaasti. Pietarsaaren satamaa kehitetään syventämällä satamaan johtavaa vesiväylää.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 15 (27) Kuva 6. Infrastruktuuri Pietarsaaren seudulla. Tietoliikenne Hyvien tietoliikenneyhteyksien saatavuuden odotetaan lisääntyvän ja lisäävän myös etätyötä. Esimerkiksi JNT on rakentanut liittymiä Pietarsaaressa ja Luodossa ja yritys toimittaa palveluja suurelle osalle Pietarsaaren seutua. Kuituverkon laajennus sekä taajamissa että haja-asutusalueilla jatkuu edelleen. Energiahuolto Ilmastonmuutos, kokonaissähkönkulutuksen kasvu ja energian kallistuminen ovat syynä siihen, että joudutaan panostamaan uusiutuviin luonnonvaroihin ja uusiin energiamuotoihin. Pietarsaaren seudulla tuotetaan enemmän energiaa kuin kulutetaan. Pietarsaaren seudun energiatuotanto koostuu Alholmens Kraftin ja UPM-Kymmene Oyj:n tuotannosta, vesivoimasta ja Luodon yhdestä tuulivoimalasta. Tämän lisäksi tuotetaan paikallisesti hakekaukolämpöä. Bioenergian tuotanto on ollut kasvussa, samoin jätteenpolton merkitys on kasvanut. Valtakunnallisesti kannustetaan panostamaan tuulivoimaan ja Pietarsaaren seudulla on potentiaalia panostaa tähän energiamuotoon.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 16 (27) Kuva 7. Energiahuolto Pietarsaaren seudulla. 7 Elinkeinoelämä ja palvelut Elinkeinoelämä Pietarsaaren seudulla palvelusektori työllisti 56,6 %, jalostus 34,6 % ja alkutuotanto 7,9 % työtätekevästä väestöstä vuonna 2009. Useimmat uusista työpaikoista eli kaksi kolmasosaa ovat syntyneet taajamiin. Vuonna 2009 taajamissa oli 87,3 % Pietarsaaren seudun työpaikoista. Pietarsaaren seudun maatalousyritysten määrä on laskenut 200 yrityksellä kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä maatalousyritysten määrä on noin tuhat. Maatilojen viljelty peltoala on samalla kasvanut. Luomuviljelyn osuus viljellystä pintaalasta oletetaan olevan tällä hetkellä 9 % Pohjanmaan ELY:n alueella. Elintarviketuotanto työllisti 900 henkilöä Pietarsaaren seudulla vuonna 2009. Suuremmista aloista eniten ovat menettäneet paperi- ja paperitavara-ala sekä teräs- ja metallintuotanto. Veneklusteri on säilynyt, vaikka alalla on ollut haasteita. Seudun pienimmät tuotantoalat eli vaatetus-, tekstiili- ja huonekaluala ovat hieman supistuneet. Seudun tuotantoteollisuus sijaitsee Pietarsaaren ja suurempien taajamien ympäristössä.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 17 (27) Kuva 8. Tuotantoteollisuuden monipuolisuus Pietarsaaren seudulla vuonna 2009 (Lähde: Toimiala Online, 2012). Kuva 9. Työpaikkojen sijoittuminen Pietarsaaren seudulla vuonna 2009. Palvelut Palvelujen saatavuus on Pietarsaaren seudulla kohtalaisen hyvä. Pietarsaaren kaupunki on suurin palvelukeskus ja myös Pedersöressä on viisi paikkakuntaa (Sandsund, Pännäinen, Kolppi, Ähtävä, Lillby), joilla on korkea palvelutaso. Uudenkaarlepyyn palvelukeskukset ovat kaupungin keskusta, Munsala ja Jepua. Luodossa on Holmin kuntakeskus ja Kruunupyyn kunnassa kolme kuntaosakeskusta (Kruunupyy, Teerijärvi,

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 18 (27) Alaveteli). Maakuntakaavan mukaan palvelukylinä toimivat Bosund, Ala-Ähtävä, Nederpurmo ja Småbönders. Kuva 10. Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pietarsaaren seudulla v. 2010/2012. Kuva 11. Kunnallisten palvelujen sijoittuminen Pietarsaaren seudulla v. 2012.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 19 (27) Kaupalliset palvelut ovat parhaimpia Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä. Viisi kyläkauppaa on lopettanut toimintansa vuosien 2005-2011 aikana, mutta kahden kaupan toiminta on käynnistynyt uudelleen uusin voimin. Vuoden 2005 jälkeen on lakkautettu kyläkoulu sekä Pedersörestä että Uudestakaarlepyystä. Viiden kyläkoulun kohdalla on keskusteltu lakkautusmahdollisuudesta. Terveydenhuoltovastaanottoihin on myös tulossa muutoksia yhdistämällä toimintoja. Kuva 12. Palvelujen saatavuus Pietarsaaren seudulla v. 2012. 8 Yhteenveto Pietarsaaren seudun nykytilasta Nykyistä Pietarsaaren seudun kehitystä on verrattu JASU:n kolmeen skenaarioon. Tulos osoittaa, että kehitysvyöhykealuerakenne vastaa parhaiten nykyistä kehitystä. Pietarsaaren seudulle ovat merkittäviä seuraavat suuntaukset: Myönteinen väestönkehitys Etäisen maaseudun ja kylien väestö vähenee Pietarsaaren ydinkeskustan väestö pysähtyy, mutta lisääntyy heti kaupungin ympäristössä Pietarsaari ja Luoto ovat houkuttelevia muuttokohteita Pietarsaaren seutu menettää nuoria asukkaita Suomen suuremmille kaupunkialueille mm. Vaasaan, Helsinkiin ja Turkuun Muutto ulkomailta lisääntyy, ulkomaalaisten osuus kasvaa Koulutuskehitys on valtakunnan tasoa alhaisempi Kaupallinen tarjonta keskittyy suurempiin taajamiin Työpaikat keskittyvät taajamiin Maatalouden rakennemuutos jatkuu, maatilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 20 (27) Juna-, satama- ja lentoliikenteen kehitys näyttää vakaalta Pendelöinti lisääntyy ja työmatkan pituus kasvaa, liikkuvuus työmarkkinoilla on lisääntynyt Tietoliikenneyhteydet edistyvät, kuituverkkoa laajennetaan edelleen Uusiutuvissa energiamuodoissa on kehityspotentiaalia. 9 Skenaariotyöpajan tulokset Skenaariotyöpaja järjestettiin 27.8.2012 Kruunupyyssä ja siihen osallistuivat Pietarsaaren seudun MAL-ryhmä sekä seudullinen yhteistyölautakunta. Työpajoissa käsiteltiin kolmea eri teemaa: Asuminen ja vapaa-aika, Liikenne sekä Elinkeinoelämä ja palvelut. Työpajojen vastausten yhteenvedot on esitetty alla. Asuminen - Työpaikat on kaiken A&O - Hyvinkoulutetun työvoiman houkuttelu - Markkinointi tärkeää vrt. lapsiperheet, viihtyisä asuinympäristö, merenläheisyys - Kulttuuriympäristöt ja vanha rakennuskanta säilytettävä - Palstavijelymahdollisuuksia kehitettävä - Kaksikielisyyden hyödyntäminen vrt. kielikylvyt - Uusien tulokkaiden sitouttaminen, maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille - Koulutustarjonnan parantaminen - Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta - Uusi asuntotuotanto taajamiin lähelle työpaikkoja ja palveluita - Tiiviimpi asuminen takaa paremmat palvelut - Uutta asuntotuotantoa Pietarsaaren läheisyyteen (Pietarsaari-Sandsund- Risöhäll) ja kehityskäytäviin vrt. JASU ja MAL-prosessit - Pietarsaaren seudulla tulee olla yksi selvä alueellinen keskus - Maaseutu pidettävä elävänä, tiettyjä kyliä on kehitettävä - Vapaa-ajan tontteja on riittävästi, tonttitarjontaa mieluummin vakituiseen asumiseen - Rakentamattomilla ranta-alueilla yleinen saavutettavuus säilytettävä, vapaaajan rakentaminen kauemmas rannasta vrt. yhteiset ranta-alueet - Teollisuuden tilantarve tulisi myös huomioida suunnittelussa. Vapaa-aika - Vapaa-ajan palveluihin enemmän yhteistyötä, tarvitaan alueellista työnjakoa - Kuntien yhteistyö liikuntapaikkarakentamisessa vrt. jäähalli, hiihtoputki, moottoriurheilukeskus, tekonurmikentät - Olemassa olevien liikunta- ja kulttuurikohteiden kunnostaminen, voimavarat keskitettävä erikoistumiseen - Seuratoiminnan kehittäminen - Pyörä-, retkeily- ja moottorikelkkareitistöjen kehittäminen - Venematkailun kehittäminen vrt. vierasvenesatamat - Kalastusmatkailun kehittäminen - Pääsy saaristoon taattava - Matkailumarkkinoinnin kehittäminen, tehokkaampi matkailuorganisaatio, matkailutuotteiden paketointi - Matkailu perustuu palveluiden saatavuuteen - Ympärivuotisen matkailun kehittäminen - Enemmän bed&breakfast tyyppistä majoitusta. Liikenne - Vt 8 hyvin vilkasliikenteinen, liikenneturvallisuutta ja olosuhteita parannettava

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 21 (27) - Kevyenliikenteen väylien kehittäminen - Vt 8/19 risteysaluetta tulee kehittää - Runkotieverkosto vt 19-vt 8 Alajepua-Kokkola tulee elvyttää - Vt 19 on alueen tärkein yhteys suurimpiin asutuskeskuksiin vrt. Helsinki, Tampere, Turku - Vt 13 ja mt 63, osa teistä huonossa kunnossa, kuuluvat eri tiepiireihin - Matkailutietä 749 (Ytterjeppo-Nykarleby-Jakobstad-Larsmo-Karleby) tulisi tuoda paremmin esiin - Satamaliikenteen kehittäminen: vt 68, kolmioraide Pännäisessä, satamaraiteen sähköistys, ratapihan siirto satama-alueelle, yhteys satamaraiteelle etelän suunnasta - Pietarsaari-Kokkola joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen - Joukkoliikenne (linja-auto) voisi toimia kehämäisesti vrt. Jakobstad-Nykarleby- Kovjoki-Bennäs-Sandsund-Jakobstad - Mahdollisuus kuljettaa polkupyörää bussissa - Kevyenliikenteenväylien parantaminen mm: Lövö-Sandsund, Nykarleby- Jakobstad, Pietarsaaren taajama-alue - Lentoasemalle johtavien teiden vt 13/ vt 8 kehittäminen ja kevyeneliikenteenväylien parantaminen - Uusien lentoreittien avaaminen vrt. Tukholma - Lentoaseman joukkoliikennneyhteyksien (linja-auto- ja taksiliikenne) kehittäminen ja markkinointi - Logistiset keskukset: vt 8, Kronoby, Edsevö, Ytterjeppo, vt 8/vt 19 risteys, mt 68 ja 748 Kruunupyyssä - Uusia energiamuotoja kehitettävä vrt. tuulivoima, biokaasu. Elinkeinoelämä - Hyvä tonttitarjonta, myös pienyrityksille - Toimivat liikenneyhteydet - Yhteistyö saman toimialan yritysten kesken, mahdollisuus suurempiin markkinoihin ja osaamiseen - Työvoiman saanti ja koulutus turvattava - Eri elinkeinoelämän toimintojen sopivuus eri alueille harkittava tarkasti vrt. teollisuus- ja asuinalueet oltava erillään - Yhteistyön hyödyntäminen Keski-Pohjanmaan kanssa Lithium esiintymään (Alaveteli) liittyen vrt. etsintä- ja tutkimustyö - Maatalous- ja turkistarhaus tulee nähdä kehitettävinä tuotannonaloina - Työpaikkojen lisääminen myös korkeakoulutetuille - Koulutusta yksityis- ja pienyrittäjyyteen - Ammatillisen koulutuksen tulee palvella elinkeinoelämää - Koulutuksessa tehtävä kuntien välistä yhteistyötä - Kaksikielisyys ja muut kielet ovat voimavarana vrt. kansainvälistyminen - Lisää tietoa alueen työpaikoista - Menestystarinoiden markkinointi. Palvelut - Kunnan peruspalvelut oltava kunnossa - Maaseutu tulisi voida pitää elinvoimaisena - Palvelut suomenkielisille työntekijöille vrt. suurteolliset työpaikat - Ei ole mahdollista pitää yllä samanlaista kaupallista palvelutasoa kaikkialla, palvelut tulevat keskittymään - Tilaa vaativa kauppa voisi sijoittua sinne missä on riittävästi tilaa ja hyvät logistiset yhteydet vrt. lähelle valtateitä ja rautatietä, Pietarsaaren ratapihaalue, Pedersöre-Edsevö alue

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 22 (27) - Kunnalliset palvelut vaativat keskittämistä vrt. taloudelliset syyt - Asumisella ja kaavoituksella on merkitystä kunnalliseen palvelutasoon - Sosiaali- ja terveydenhuollossa alueellista yhteistyötä tulee lisätä - Julkisen liikenteen palvelujen kehittäminen vrt. Kokkola-Pietarsaari ja muut selkeät reitit - Enemmän virkistyspalveluita. 10 All-ting seminaarin äänestyksen tulokset MAL All-ting seminaari järjestettiin 10.10.2012 Pännäisissä, johon oli kutsuttu kaikki valtuutetut, virkamiehet, edustajat elinkeinoelämästä ja etujärjestöistä. Seminaariin osallistui yhteensä 62 henkilöä. Seminaarissa järjestettiin interaktiivinen äänestys, jossa osallistujilla oli mahdollisuus ottaa kantaa erilaisiin vaihtoehtoihin ja skenaarioratkaisuihin. Äänestyksessä esitetyt kysymykset ja vastaukset prosentteina on esitetty alla. 1. Mitä kuntaa edustatte? (n=47) 1. Pietarsaari 38,3 % 2. Uusikaarlepyy 8,5 % 3. Kruunupyy 8,5 % 4. Luoto 12,8 % 5. Pedersöre 25,5 % 6. Muu 6,4 % Eniten osallistujia oli Pietarsaaresta ja Pedersörestä. 2. Minne uusi asuntotuotanto Pietarsaaren seudulla tulisi sijoittaa? (n=46) 1. Asuntotuotanto sijoittuu melko vapaasti ilman tarkkaa suunnittelua (nykymeno) 0 % 2. Asuntotuotanto keskittyy nykyisiin taajamiin ja asutuskeskittymiin lähelle palveluita (vahvat palvelutaajamat) 50,0 % 3. Asuntotuotanto sijoittuu tasaisesti sekä taajamiin että maaseudulle (elävät kylät) 45,7 % 4. Kukin kunta päättää asuntotuotannon sijoittumisesta itsenäisesti eikä yhteistyötä tarvita 4,3 % Valtaosa vastaajien mielipiteistä jakaantui kahden vaihtoehdon välille eli uuden asuntotuotannon tulisi keskittyä nykyisiin vahvoihin palvelutaajamiin tai sijoittua tasaisesti taajamiin ja maaseudulle. 3. Mikä on Pietarsaaren seudun tärkein liikennekysymys, jota tulisi edistää tulevaisuudessa? (n=48) 1. Alueen saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta maanteitse parannetaan merkittävästi 56,3 % 2. Tuontiteollisuuden liikenne-edellytyksiä parannetaan sekä meriteitse että rautateitse 12,5 % 3. Kansainväliset yhteydet, lentoyhteyksien ja lentoaseman kehittäminen 8,3 % 4. Kohti vihreämpää liikkumista, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittäminen 22,9 %

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 23 (27) 4. Mikä on Pietarsaaren seudun toiseksi tärkein liikennekysymys, jota tulisi edistää tulevaisuudessa? (n=44) 1. Alueen saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta maanteitse parannetaan merkittävästi 22,7 % 2. Tuontiteollisuuden liikenne-edellytyksiä parannetaan sekä meriteitse että rautateitse 63,6 % 3. Kansainväliset yhteydet, lentoyhteyksien ja lentoaseman kehittäminen 4,5 % 4. Kohti vihreämpää liikkumista, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittäminen 9,1 % Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tärkein liikennekysymys, jota tulisi edistää tulevaisuudessa on alueen saavutettavuuden ja maantieliikenteen turvallisuuden parantaminen. Tärkeänä nähtiin myös se, että joukkoliikennettä ja kevyenliikenteen väyliä kehitettäisiin. Muita kehittämiskohteita ovat mm. tuontiteollisuuden liikenneedellytysten parantaminen meri- ja rautateitse sekä kansainväliset yhteydet lentoteitse. 5. Miten uusia yrityksiä ja työpaikkoja saataisiin parhaiten houkuteltua Pietarsaaren seudulle (paras vaihtoehto)? (n=44) 1. Hyvä tonttitarjonta yritystoiminnalle 27,3 % 2. Toimivat liikenne- ja logistiikkayhteydet 22,7 % 3. Toimiva yhteistyö muiden yritystoimijoiden kanssa 9,1 % 4. Koulutettua työvoimaa on riittävästi saatavilla 40,9 % 6. Miten uusia yrityksiä ja työpaikkoja saataisiin parhaiten houkuteltua Pietarsaaren seudulle (toiseksi paras vaihtoehto)? (n=40) 1. Hyvä tonttitarjonta yritystoiminnalle 20,0 % 2. Toimivat liikenne- ja logistiikkayhteydet 42,5 % 3. Toimiva yhteistyö muiden yritystoimijoiden kanssa 2,5 % 4. Koulutettua työvoimaa on riittävästi saatavilla 35,0 % Vastaajien mielestä paras tapa houkutella yrityksiä ja työpaikkoja Pietarsaaren alueelle on se, että koulutettua työvoimaa on riittävästi saatavilla, samoin hyvällä tonttitarjonnalla ja toimivilla liikenne- ja logistiikkayhteyksillä on merkitystä. 7. Millaisia palveluita Laatukylässä tai Laatukeskuksessa tulisi vähintään olla (tärkein vaihtoehto)? (n=44) 1. Päivähoito ja koulu 63,6 % 2. Terveysasema 0 % 3. Kaupallisia palveluita mm. kauppa, apteekki, posti, pankki 11,4 % 4. Virkistys- ja kulttuuripalveluita 0 % 5. Kaikki yllä mainitut 25,0 % 8. Millaisia palveluita Laatukylässä tai Laatukeskuksessa tulisi vähintään olla (toiseksi tärkein vaihtoehto)? (n=46) 1. Päivähoito ja koulu 28,3 % 2. Terveysasema 6,5 % 3. Kaupallisia palveluita mm. kauppa, apteekki, posti, pankki 54,3 % 4. Virkistys- ja kulttuuripalveluita 10,9 %

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 24 (27) Vastaajien mielestä tärkein palvelu, joka laatukylässä tai laatukeskuksessa tulisi vähintään olla on päivähoito ja koulu. Tärkeänä koettiin myös se, että kaikki peruspalvelut löytyisivät näistä keskuksista. Myös kaupalliset palvelut, kuten kauppa, apteekki, posti ja pankki, koettiin tärkeäksi. 9. Mikä on mielestänne tärkein tavoite, joka Pietarsaaren seudun MAL yhteistyössä tulisi ratkaista? (n=46) 1. Yhteisymmärrys asuntotuotantoon ja tulomuuttoon liittyvissä kysymyksissä 10,9 % 2. Yhteisten hankkeiden edistäminen liikenne- ja logistiikkaolosuhteiden parantamiseksi 47,8 % 3. Yritysalueiden kehittäminen ja erikoistuminen 13,0 % 4. Palveluyhteistyön kehittäminen julkisissa ja kaupallisissa palveluissa 28,3 % 10. Mikä on mielestänne toiseksi tärkein tavoite, joka Pietarsaaren seudun MAL yhteistyössä tulisi ratkaista? (n=46) 1. Yhteisymmärrys asuntotuotantoon ja tulomuuttoon liittyvissä kysymyksissä 6,5 % 2. Yhteisten hankkeiden edistäminen liikenne- ja logistiikkaolosuhteiden parantamiseksi 30,4 % 3. Yritysalueiden kehittäminen ja erikoistuminen 21,7 % 4. Palveluyhteistyön kehittäminen julkisissa ja kaupallisissa palveluissa 41,3 % Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tärkein tavoite, joka Pietarsaaren seudun MAL-yhteistyössä tulisi ratkaista on yhteisten hankkeiden edistäminen liikenne- ja logistiikkaolosuhteiden parantamiseksi. Samoin palveluyhteistyön kehittäminen julkisissa ja kaupallisissa palveluissa koettiin tärkeäksi. 11. Mikä on tärkein asia, joka MAL -yhteistyössä tulisi saavuttaa? (n=45) 1. Paikallisten päättäjien yhteisen tahtotilan löytäminen tärkeimmissä MAL kysymyksissä 66,7 % 2. Alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän informoiminen ja kuuleminen merkittävimmissä MAL kysymyksissä 11,1 % 3. Yhteistyö naapuriseutujen kanssa vrt. Kokkola ja Vaasa 6,7 % 4. Pietarsaaren seudun brändin ja statuksen nostaminen valtakunnallisesti 15,6 % 12. Mikä on toiseksi tärkein asia, joka MAL -yhteistyössä tulisi saavuttaa? (n=45) 1. Paikallisten päättäjien yhteisen tahtotilan löytäminen tärkeimmissä MAL kysymyksissä 22,2 % 2. Alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän informoiminen ja kuuleminen merkittävimmissä MAL kysymyksissä 13,3 % 3. Yhteistyö naapuriseutujen kanssa vrt. Kokkola ja Vaasa 33,3 % 4. Pietarsaaren seudun brändin ja statuksen nostaminen valtakunnallisesti 31,1 % Vastaajista valtaosa oli sitä mieltä, että tärkein asia, joka MAL-yhteistyössä tulisi saavuttaa on paikallisten päättäjien yhteisen tahtotilan löytäminen tärkeimmissä MALkysymyksissä. Myös yhteistyö naapuriseutujen kanssa mm. Kokkola ja Vaasa koetaan tärkeäksi.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 25 (27) 11 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Työn tavoitteena on ollut koota yhteen alueellisten sidosryhmien ja yhteisöjen yhteiset tavoitteet maankäyttö-, asumis- ja liikennekysymyksissä Pietarsaaren seudulla. Työ palvelee jatkossa vuonna 2013 laadittavaa Pietarsaaren seudun rakennemallityötä. Rakennemallin avulla voidaan ohjata maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja Pietarsaaren seudun yhdyskuntarakenteen tiivistymiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Myös sosiaaliseen eheyteen tulee kiinnittää huomiota. Rakennemallin tavoitteena on mm. vahvistaa Pietarsaaren seudun kansallista ja kansainvälistä vetovoimaa edistää elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä edistää kuntien välistä keskinäistä yhteistyötä ja kannustaa kuntia strategisiin valintoihin edistää seudun toiminnallisuutta ja sujuvaa arkea. Tämän työn aikana saavutetut yhteiset tavoitteet voidaan määritellä MAL - kysymyksissä neljän pääteeman alle, jotka on esitelty alla. 1. Asuminen ja vapaa-aika, Viihtyisät asuinympäristöt ja vapaa-ajan viettopaikat : Tärkeimmät MAL -tavoitteet: - Suunnittelun avulla tiivistetään yhdyskuntarakennetta ja huomioidaan kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut - Uusi asuntotuotanto keskitetään nykyisiin vahvoihin palvelutaajamiin lähelle työpaikkoja, mutta osin myös maaseudulle palvelujen läheisyyteen - Laatukyliä ja laatukeskuksia kehitetään ja niiden palvelut turvataan - Pietarsaaren seudulla tarjotaan erilaisia asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin, alueella on monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta - Merta ja vesistöjen läheisyyttä hyödynnetään monipuolisesti seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä - Seudulle rakennetaan kattava seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva virkistysalueiden ja yhteyksien verkko, jonka läheisyyteen myös matkailupalvelut rakentuvat. Muut esille nousseet tavoitteet: - Viihtyisät ja laadukkaat asuinympäristöt houkuttelevat uusia asukkaita alueelle - Viihtyisillä asuinympäristöillä edistetään turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä - Vapaa-ajan palvelujen tarjoamisessa ja rakentamisessa tehdään kuntien välistä tiivistä yhteistyötä - Vanhoja kulttuuriympäristöjä säästetään ja vaalitaan - Kaksikielisyys on seudun voimavara, joka edistää myös kansainvälistymistä - Pietarsaaren seudulle luodaan omaleimainen, omaa kulttuuria korostava avoin yhdyskuntarakenne, jossa monikulttuurisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. 2. Liikenne, Kilpailukykyinen infrastruktuuri ja hyvät liikennejärjestelmät : Tärkeimmät MAL tavoitteet: - Seudun perustiestön kunto on oltava elinkeinoelämän kuljetusten ja liikenneturvallisuuden vaatiman tason mukaisia - Päätieverkon vt 8 ja vt 19 toiminnallisuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen mm. ohituskaistojen rakentaminen, tien leventäminen sekä eritasojen rakentaminen ja risteysjärjestelyt

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 26 (27) - Kantateiden 68 ja 63 sekä niiden satamayhteyksien kehittäminen - Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle johtavien teiden vt 13/ vt 8 kehittäminen ja kevyenliikenteenväylien rakentaminen - Tärkeitä hankkeita ovat myös mm. Pännäisten kolmioraide ja Pännäisten aseman kehittäminen, Pendolino-liikenteen lisääminen sekä Pännäisten ja Pietarsaaren sataman välisen rataosuuden sähköistäminen ja ratapihan siirto satama-alueelle - Joukkoliikenteen kehittäminen pendelöinti-, lentoasema- ja rautatieliikenteen tarpeen mukaan - Kevyen liikenteen väylien rakentaminen mm: Lövö-Sandsund, Uusikaarlepyy- Pietarsaari, Pietarsaaren taajama-alue - Matkailutien 749 (Alajepua-Uusikaarlepyy-Pietarsaari-Luoto-Kokkola) kehittäminen ja markkinointi - Mahdollisten logististen keskusten kehittäminen: vt 8, Kruunupyy, Edsevö ja Alajepua, vt 8/vt 19 risteys, mt 68 ja 748 Kruunupyyssä. Muut esille nousseet tavoitteet: - Lentomatkustajamäärien lisääminen ja uusien lentoreittien avaaminen - Seinäjoki-Oulu radan palvelutason parantamishankkeen edistäminen. 3. Elinkeinoelämä, Vetovoimaiset sijoittumisympäristöt yrityksille : Tärkeimmät MAL tavoitteet: - Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luodaan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja - Taataan hyvä tonttitarjonta myös pienyrityksille - Työpaikka-alueita ohjataan toimivien liikenneyhteyksien läheisyyteen - Eri elinkeinoelämän toimintojen sopivuus eri alueille harkitaan tarkasti mm. teollisuus- ja asuinalueet oltava erillään - Suunnittelulla ohjataan työpaikkojen sijoittumista, saman toimialan yritykset pyritään saamaan tiiviinpään yhteistyöhön keskenään, jolloin mahdollisuus suurempiin markkinoihin ja osaamiseen - Seudulla on valmius suurille alkutuotannon yksiköille vrt. maatalous, turkistarhaus. Muut esille nousseet tavoitteet: - Työvoiman saanti ja koulutus turvataan, työpaikkojen lisääminen myös korkeakoulutetuille aloille - Maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille - Kansainvälistymisen lisääminen koulutuksessa ja yrityselämässä - Yrittäjyyden edistäminen - Ammatillisen koulutuksen kehittäminen palvelemaan yhä enemmän yrityselämän tarpeita - Pietarsaaren seudun sijaintia mahdollisena logistisena keskuksena markkinoidaan aktiivisesti - Kannustetaan yrityksiä tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön myös alueellisesti - Ollaan aktiivisesti mukana uusien energiamuotojen kehitystyössä - Paikallisten menestystarinoiden markkinointi. 4. Palvelut, Laajempi yhteistyö palvelujen tuottamisessa : Tärkeimmät MAL tavoitteet: - Palvelujen saavutettavuus turvataan

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY 27 (27) - Laatukyliä ja laatukeskuksia kehitetään niin, että niissä taataan vähintään päivähoidon ja koulun ala-asteen palvelut - Päivittäistavarakaupan verkko pyritään pitämään laajana, erikoiskaupan palvelut keskittyvät suurimpiin taajamiin - Tilaa vaativan kaupan palvelut sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien varteen. Muut esille nousseet tavoitteet: - Maaseutu pidetään elinvoimaisena - Kunnallisissa peruspalveluissa sekä virkistys- ja kulttuuripalveluissa tehdään tiiviinpää kuntien välistä yhteistyötä. Rakennemalli on Pietarsaaren seudun maankäytön strateginen suunnitelma, jonka sisällöt ovat koko seutua koskettavia. Suunnitelman lisäksi rakennemalli on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. MAL yhteistyö tulee konkretisoitumaan rakennemallityön ja vuoden 2013 aikana. Rakennemallityön aikana tulisi saavuttaa paikallisten päättäjien yhteinen tahtotila tärkeimmissä MAL - kysymyksissä, joita ovat uudet työpaikka- ja asuntoalueet, liikenne- ja logistiikkakysymykset sekä palveluyhteistyö kunnallisissa ja julkisissa palveluissa. MAL yhteistyötä on mahdollisuus laajentaa myös naapuriseutujen mm. Kokkolan ja Vaasan kanssa.