Vanhusneuvosto 27 28.06.2018 Lausunto omaishoidon tuen soveltamisohjeesta Keski-Uudellamaalla VANHUS 27 Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymän palvelujohtaja Erja Pentti pyytää Keski-Uudenmaan kuntien vanhus- ja vammaisneuvostoilta lausuntoa omaishoidon tuen soveltamisohjeesta, joilla pyritään yhdenmukaistamaan ikäihmisiä koskevia ohjeita Keski-Uudenmaan kunnissa. Ensinnäkin omaishoidon tuki on lakisääteinen ja määrärahasidonnainen tuki. Tämän vuoksi esim. kaikissa Keski-Uudenmaan kunnissa tukea kyllä myönnetään, mutta sekä määrärahan suuruudessa että tuen soveltamisen tavoissa on kuntakohtaisia eroja.taustalla vaikuttavat kuntien tämän hetkiset kriteeristöt, jotka valtakunnallisesti että Keski-Uudenmaan alueella poikkeavat merkittävästi toisistaan. Niinpä palvelun piiriin pääsee kunnasta riippuen vaikeammin tai helpommin. Käytännössä myös kotona asumista tukeva palveluverkosto on maantieteellisistä syistä johtuen erilainen ja henkilöstöresurssia on kunnissa erikokoisia määriä. Kaikella tällä on näin ollen vaikutuksia omaishoidon tuen ohessa tarjottaville palveluille. Lähtökohtana alueellisten kriteerien valmistelussa on ollut varmistaa, etteivät esitetyt linjaukset nosta Kuuden sote alueen palvelujen kokonaiskustannuksia. Koska soveltamisohjeiden yhdenmukaistamisella on vaikutuksia tulevien omaishoidon tuen saajiin, niin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä haluaa kuulla vanhus- ja vammaisneuvostoilta sekä omaishoitajien yhdistyksiltä ajatuksia soveltamisohjeiden sisältöön liittyen. Soveltamisohjeet on hyväksytty tähän mennessä ikääntyneiden ja kehitysvammaisten- ja vammaisten palveluryhmissä sekä muutos- ja integraatioryhmässä. Neuvostojen lausuntojen jälkeen ohjeisiin tehdään tarvittavia tarkennuksia ja ohjeiden käyttöönotosta päättää tämän jälkeen KU-soten hallitus. Esitys: Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän mukaan ikääntyneiden palveluiden strategisena tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten turvallinen kotona asuminen. Vanhusneuvoston mielestä omaishoito pitäisi perustua aina palvelutarpeeseen, ei olla määrärahasidonnainen. Omaishoito ei saa loppua kesken vuotta määrärahojen loppumiseen. Omaishoito mahdollistaa kaikenikäisten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien toimintakyvyltään heikentyneiden, sairaiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja merkittävästi. Omaishoito vähentää säännöllisen kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon tarvetta.
Omaishoidon kehittämisen kustannuksiin on lähivuosina tulossa paineita uusien sopimusomaishoitajien tarpeen kasvun myötä, jos ikääntyneiden palvelustrategian tavoitteista pidetään kiinni. Tähän vaikuttaa mm. muistisairauksiin ja muihin toimintakykyä rajoittaviin sairastuvien määrän kasvu. Samaan aikaan hoitoalan ammattilaisia on siirtymässä eläkkeelle suurten ikäluokkien myötä ja työvoiman lisätarve on ilmeinen. Omaishoitajille maksettavan tuen kriteeristön määrittelyssä on tärkeätä kiinnittää erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen asuinpaikasta riippumatta ja jaksamisen tukemiseen. Etenkin omaishoitajien jaksamisen tukeminen on tärkeää, sillä yli 65- vuotiaiden ja etenkin yli 75-vuotiaidenn omaishoitajien osuus kasvaa jatkuvasti. Vanhusneuvosto haluaa korostaa, että sopimusomaishoidon ohella sosiaalihuoltolain perusteella tuettava omaishoito tulee ottaa huomioon tuen soveltamisohjeissa ja päätöksissä. Sopimusomaishoidon ulkopuolella tehtävä omaishoito korvaa säännöllisiä julkisia palveluja ja vähentää yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia. Lisäksi vanhusneuvosto olisi toivonut, että omaishoidon kriteerien diasarjassa kuvatut toimintakyvyn mittarit olisi avattu vanhusneuvostoille jaetussa aineistossa selkokielelle. Vanhusneuvosto esittää kyselyyn lausuntonaan seuraavaa: 1) Mitä hyvää on omaishoidon tuen soveltamisohjeissa? yksittäisten ihmisten yhdenvertaisuus asuinpaikasta riippumatta kasvaa ja tätä kautta myös eriarvoistuminen vähenee oikeus palveluihin ilman sopimusta hoitavilla saattaa vahvistua palkkiot nousevat osalla omaishoitajista edunvalvonta ja yhteistyö toimijoiden kesken helpottuu tiedottaminen helpottuu Keski-Uudellamaalla, kun info on sama kaikille kuudessa kunnassa edellyttäen että tieto tavoittaa myös ne omaishoitajat, jotka eivät käytä nettiä tai sosiaalista mediaa omaishoidon määrärahat riittävät koko vuoden, jos budjetoidaan tarpeeksi kunta järjestää hoidon omaishoitajan vapaapäivinä velvoite järjestää tuen piiriin kuuluville omaishoitajille (tarvittaessa?) valmennusta ja koulutusta, hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hoitotehtävää tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja 2) Mitä parannuksia haluaisitte oheiseen omaishoidon tuen soveltamisohjeeseen?
tuntiperusteiset ostopalvelut, päivätoiminta, sijaishoito ei ole omaishoitajan edun mukaisia paraneeko muutoksessa? vapaapäivät kokonaisina yhtenäistäminen poistaa joustovaran omaishoidon houkuttelevuus ja halukkuus ryhtyä omaishoitajaksi vähenee, jos omaishoitoa pidetään vain keinona vähentää kustannuksia eikä omaishoitaja voi luottaa saavansa tarpeellista tukea niiden omaishoitajien ja omaishoitoperheiden huomioiminen, joiden palkkio poistuu tai heikkenee sekä samalla myös perheen taloudellinen vaikeus kasvaa kotona hoidetaan strategisen tavoitteen saavuttamiseksi yhä huonokuntoisempia riittävätkö palvelut ja resurssit? millä turvataan arvioinnin yhtenäisyys ja omaishoitajan kuulluksi tuleminen? hoitosuunnitelmaan pitää kirjata omaishoitajan koulutus ja opastus, jolloin omaishoitaja tietää, mitä tehtävään kuuluu ja mitä häneltä odotetaan. Samalla omaishoitajalle pitää selvittää, mitä tukipalveluja/tukea omaishoitaja voi saada yhteiskunnalta. omaishoitajille ja hoidettaville järjestettävä tilaisuuksia käydä yhdessä virkistäytymässä erilaisissa kulttuuritapahtumissa tällä hetkellä on suuri riski, että jatkossa entistä useammin huonokuntoinen hoitaa huonokuntoista. Tähän täytyy löytää joku ratkaisu. 3) Mikä on omaishoidon tuen saajan näkökulmasta kaikkein tärkeintä onnistuneessa omaishoidon tuen kokonaisuudessa? omaishoidon pitää aina perustua palvelutarpeeseen ja siitä seuraavaan hoitosuunnitelmaan. Jos lyhyellä aikavälillä pyritään vain kustannushyötyihin, niin itse asia eli ihminen ja hänen tarpeensa jäävät taka-alalle. hoitajan fyysisen ja psyykkisen jaksamisen varmistaminen. Omaisiaan hoitavat eivät aina osaa, jaksa tai halua hakea tukea. Riski omaishoitajan uupumiseen ja jopa sairastumiseen on suuri iäkkäillä puoliso-omaishoitajilla. Ellei omaishoitajien jaksamisesta huolehdita he ovat pian samassa jamassa kuin hoidettava. säännölliset terveystarkastukset hoitajalle vähintään kerran vuodessa, ei vain tarvittaessa omaishoitajan ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan tulee panostaa joustoa vapaapäivien valinnoissa määrärahaa pitää olla riittävästi sopimushoidon tuki ei saa päättyä kesken vuotta määrärahan loppumiseen tuen jatkuvuus myös sosiaalihuoltolain mukaista palvelua saaville omaishoitajien työtä arvostetaan, ei kyseenalaisteta 4) Mitä asioita ei saisi missään nimessä unohtaa, kun
omaishoitoa kehitetään? intervallipaikkoja pitää olla tarpeellinen määrä, että paikat riittävät hoitajien vapaapäiville varsinkin jos kriteerit vielä kiristyvät tietoa palveluista pitää tarjota omaishoitajille aktiivisesti hänellä ei ole välttämättä voimia tai omaa aktiivisuutta etsiä tietoa todennettuja asioita ei saa muuttaa häilyviksi alistaminen ja painostaminen eivät kuulu kehitykseen on tilanteita, joissa omaishoitoon turvaudutaan, vaikka muu hoitomuoto olisi parempi koulutettava lisää hoitajia, jotta omaishoitajat pääsisivät hetkeksi pois kotoa ja pois omaishoitajan roolista ja maailmasta. Koskee myös sopimusomaishoitajien lisäksi läheisistään huolehtivia ja hoitavia. 5) Missä tilanteissa oheista omaishoidon tuen soveltamisohjetta ei voi mielestänne käyttää kriteerinä? oheispalveluiden maksut eivät saa syödä hoitajan palkkiota kohtuuttomasti vanhojen sopimusten purkamisessa pitää käyttää joustoa, jotta varmistetaan ihmisarvon edellyttämä turva jos näin ei toimita laitoshoito lisääntyy äkillisesti sopimusomaishoitajan tai omaishoitajan muuttuneessa lyhytaikaisissa terveyteen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvissä tilanteissa, joihin ei ole osattu ennalta varautua 6) Mitä mielestänne tulisi painottaa oheisessa omaishoidontuen soveltamisohjeessa Keski-Uudenmaan sote-alueella? omaishoito on yhteiskunnalle taloudellisesti edullinen tapa varmistettava että omaishoitosopimuksen ulkopuolelle jäävät saavat sosiaalihuoltolain mukaista tukipalvelua riittävästi arvokkaassa työssään omaishoitajille tarjottavissa tarkastuksissa liian paljon tarveharkintaa, aloitus- ja terveystarkastusten pitäisi ehdottomasti kuulua automaattisesti tehtävään epämääräistä kuka määrittää ja miten kolmannen sektorin tukitoimet eivät saa vaikuttaa palkkion määrään tasapuolisuutta 7) Mitä muuta haluatte sanoa? soveltamisohjeen käyttöönotossa tiukka aikataulu riittääkö aika työntekijöiden kouluttamiseen ja palveluohjauksen rakenteiden vaatimiin muutoksiin? Jos ei, niin asiakkaiden yhdenvertainen asema eivätkä tavoitellut hyödyt toteudu täysimääräisesti. Ja mitä tapahtuu Uudenmaan maakunnan yhteisten omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja soveltamisohjeiden valmistelun kannalta, kun lopullinen maakunnallisen hallinnon uudistamisesta
on vielä tällä hetkellä avoin. Muutos väistämättä synnyttää epävarmuutta ja haluttomuuttakin omaishoitajien haluun ja kykyyn sitoutua tehtävään. Kun maakuntahallinnon käynnistäminen virallisen ilmoituksen mukaan siirtyy vuodella eteenpäin, niin Keski-Uudenmaan soten omaishoidon tuen soveltamisohjeiden käyttöönottoa tulisi siirtää myös eteenpäin, jotta henkilöstön koulutus ja muut käyttöönoton vaatimat toimenpiteet ehditään valmistella huolellisesti. todellisuus tarpeesta selvitettävä asianmukaisesti kriteeristössä esiintyvät omaishoidettavan kuntoisuuden määritelmät olisi pitänyt olla selkokielellä eikä vain viranomaisten kesken käyttämällä termistöllä. Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.