Vuosikertomus 2014 Liselott Lindström
Mitä yksi kansalaisjärjestö voi saada aikaan vuoden aikana, kun käytettävissä on 3 636 930 euroa, josta 400 478 euroa yksityisten henkilöiden ja yritysten lahjoituksia, 115 ihmisen työpanos ja tuhansia vapaaehtoisten käyttämiä työtunteja? Vaikka mitä. Tässä vuosikertomuksessa esitellään Suomen Pakolaisavun työtä ja sen tuloksia vuodelta 2014. Tervetuloa mukaan! Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys 5 Pakolaisavun työ vaikuttaa maailmalla 6 Pakolaisavun työ vaikuttaa kotimaassa 8 Koulutuksella köyhyyttä ja ebolaa vastaan 10 Osaksi yhteiskuntaa 15 Uusia alkuja ja apuja arkeen 19 Vaikuttavaa työtä 23 Vaikuttamisen paikka 27 Pakolaisavun talous vuonna 2014 28 Henkilöstö 29 2
Pakolaisapu / Sierra Leone 3
4
Puheenjohtajan tervehdys Globaali pakolaistilanne oli viime vuonna haastava. Syyrian sota sekä Pohjois- ja Keski-Afrikan konfliktit ajoivat ihmisiä kodeistaan, Boko-Haramin ja Isisin hirmuteot aiheuttivat pakolaisuutta ja pakottivat ihmisiä Välimeren yli Eurooppaan hakemaan turvaa. Tuhansia henkensä kaupalla Eurooppaan yrittäneitä hukkui matkalla. Lisäksi ebolaepidemia surmasi ihmisiä ja vaikutti myös Pakolaisavun toimintaan Sierra Leonessa ja Liberiassa. Pakolaisavun toiminnalle on ollut kasvavaa tarvetta nykyisissä kohdemaissa ja kotimaassa. Ulkomaan toiminnan erityisenä päämääränä on ollut tasavertaisuuden ja osallistumisen lisääminen sekä ihmisoikeuksien toteutumisen edistäminen. Pakolaisavun kokemuksen ja osaamisen ansiosta järjestö valittiin vuoden 2014 alusta lähtien ulkoasiainministeriön kumppaanuusjärjestöksi. Pakolaisapu käynnisti kolmivuotisen kehitysyhteistyöohjelman Ugandan, Länsi-Afrikan ja Mekongin alueilla. Pelkästään koulutuksiin osallistui vuoden aikana 15 560 henkeä. Liberiassa ja Sierra Leonessa Pakolaisapu järjesti yhdessä kumppanijärjestöjensä kanssa ebolavalistuskampanjan, jonka avulla ehkäistiin taudin leviämistä. Epidemian vuoksi muuta toimintaa jouduttiin supistamaan. Kotimaan toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat olleet pakolaisten kotoutumisen edistäminen ja aktiivisen osallistumisen tukeminen. Tavoitteita on edistetty Raha-automaattiyhdistyksen tuella vertaisryhmätoiminnan, naapuruussovittelun sekä nuorten elämänhallintaa vahvistavin keinoin ja turvapaikanhakijalapsia tukemalla. Pääkaupunkiseudun lisäksi on toimittu Turussa, Tampereella ja Joensuussa sekä usealla muulla pienemmällä paikkakunnalla. Toivottavaa on, että toiminnan tulokset nopeuttavat integroitumista ja sitä kautta muokkaavat kantaväestön asenteita myönteisempään suuntaan. Pakolaisavun vaikuttamistoiminta ja siihen liittyvä viestintä on ollut vuoden varrella aktiivista. Pakolaisiin vaikuttavien lakien valmisteluun on vaikutettu sekä lausunnoin että tapaamalla päättäjiä henkilökohtaisesti. Mediassa esiin nousseisiin pakolaisia ja maahanmuuttajia koskeviin näkemyksiin ja kannanottoihin on reagoitu ja näin lisätty järjestön näkyvyyttä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleja ajatellen valmistauduttiin puolueisiin ja niiden ehdokkaisiin kohdistuvaan vaikuttamiseen. Globaalikasvatus kohdennettiin erityisesti nuoriin ja levitettiin heille tietoa. Maahanmuuttovastaisuuden vähentämiseen on edelleen suuri tarve. Vuoden pakolaisnaisen ja Mr. Maahanmuuttajan valinnat olivat yksi tärkeä osa järjestömme viestintää ja vaikuttamista. Toimintavuotta leimasi myös toiminnanjohtajan vaihtuminen. Muutostilanne antoi mahdollisuuden toiminnan uudelleenarviointiin, uusiin avauksiin ja hallinto- ja suunnittelukäytäntöjen muutoksiin. Hallituksen puolesta minulla on ilo kiittää työllensä intohimoisesti omistautunutta henkilöstöä aktiivisesta toimintavuodesta! Kiitos kuuluu myös lahjoittajillemme: ilman teitä työmme ei olisi mahdollista! Maija Perho Pakolaisavun hallituksen puheenjohtaja 5
Vuoden 2014 huippuluvut Pakolaisavun työ vaikuttaa M 15 560 IHMISTÄ OSALLISTUI PAKOLAISAVUN KOU- LUTUKSIIN UGANDASSA, SIERRA LEONESSA, LIBERIASSA JA THAIMAASSA. Pakolaisten ja paluumuuttajien kyky huolehtia toimeentulostaan ja perheestään itsenäisesti vahvistuu koulutuksen myötä. Pakolaisten elinympäristö ei välttämättä muutu, mutta he oppivat analysoimaan sen tarjoamia mahdollisuuksia ja ratkaisemaan kohtaamiaan haasteita uudella tavalla. Opitut asiat kulkevat pakolaisten mukana, minne he menevätkin. 725 OSALLISTUI PAKOLAISAVUN TUKEMAAN RYHMÄTOIMINTAAN UGANDASSA. Ryhmiin osallistuneet paransivat toimeentuloaan yhteisprojektien, kuten mehiläistarhauksen, vuohien kasvatuksen ja yhteisten viljelysten avulla. Pakolaisapu koulutti ryhmiä ja vakuuttavan kehityssuunnitelman esittäneet ryhmät saivat tukea alkuun. Osa ryhmistä keskittyi toimeentulon parantamisen sijaan esimerkiksi väkivallan ehkäisyyn tai luonnonsuojeluun. 64 000 IHMISTÄ HYÖTYI VÄLILLISESTI PAKOLAISAVUN KOULUTUKSISTA. Opiskelijoiden ja koulutusten vetäjien perheenjäsenet ja lähipiiri hyötyvät, kun kursseilla käyvät pakolaiset oppivat parantamaan toimeentuloaan ja huolehtimaan terveydestään paremmin. Lukutaitoiset äidit pystyvät tukemaan lapsiaan koulunkäynnissä ja annostelemaan lääkkeet oikein. Pakolaisasutusalueilla ihmisten välinen luottamus kasvaa, kun he miettivät yhdessä keinoja toimeentulon parantamiseen. James Grear Liselott Lindström 938 PAKOLAISTA SAI KOULUTUSTA PIENYRITTÄJYYTEEN THAIMAASSA JA UGAN- DASSA. Thaimaan pakolaisleireillä elinkeinon harjoittamismahdollisuudet ovat tilanpuutteen vuoksi rajalliset. Moni Pakolaisavun yrittäjyyskoulutukseen osallistunut alkoi kasvattaa sikoja tai hedelmiä ja kasviksia myyntiin. Ugandassa pakolaisten on hankittava toimeentulonsa itsenäisesti, joten yrittäjyystaidot ovat tärkeitä. 6
AAILMALLA 438 NUORTA JA AMMATTIKOULUN OPETTAJAA SEKÄ YRITTÄJÄÄ SAI KOULU- TUSTA SIERRA LEONESSA. Ammattitaidon karttuessa nuorten kyky hankkia toimeentulonsa vahvistui. Nuorten parantuneet tulevaisuudennäkymät heijastuvat myös konfliktista toipuvien yhteiskuntien vakauteen myönteisesti. Pakolaisapu / Liberia 552 PAKOLAISNAISTA JA -TYTTÖÄ SAI TUKEA MIELENTERVEYDEN YLLÄPITOON UGANDASSA. Saman kokeneet voivat parhaiten auttaa toisiaan uudessa tilanteessa. Ugandassa seksuaalista väkivaltaa kokeneet naiset tukivat toisiaan vertaisryhmissä. Liselott Lindström 10 375 IHMISTÄ OPISKELI LUKUTAITOA JA ENGLANNIN KIELTÄ UGANDASSA, LIBERIASSA, SIERRA LEONESSA JA THAIMAASSA. Lukutaidon tai kielitaidon avulla pakolaiset pystyvät kommunikoimaan uudessa ympäristössä. Se on perusedellytys perheiden toimeentulolle ja mahdollisuuksille vaikuttaa yhteiskunnassa. Opintopiireissä käsitellään pakolaisten arkielämän kannalta keskeisiä aiheita ja sanastoa, jotta niistä koituisi konkreettista hyötyä mahdollisimman nopeasti. EBOLAVALISTUS TAVOITTI 319 500 IHMISTÄ YLI 700 KYLÄSSÄ. Ebola-tietoa vei eteenpäin 1479 Pakolaisavun ja paikallisten kumppanijärjestöjen kouluttamaa opettajaa, jotka kiersivät Liberiassa ja Sierra Leonessa kylissä neuvomassa, kuinka ehkäistä ebolan leviämistä ja toimia sairastapausten ilmaantuessa. Paikallisen kulttuurin huomioiva valistus meni tehokkaasti perille lukutaidottomuudesta kärsivissä maissa. James Grear 7
Pakolaisavun työ vaikuttaa KO Vuoden 2014 huippuluvut 1 545 TUNTIA VAPAAEHTOISTYÖ- TÄ PAKOLAISTEN JA MAAHANMUUTTAJIEN HYVÄKSI. Yhä useammat tahtovat vaikuttaa pakolaisten ja maahan muuttaneiden kotoutumiseen ja kohdata eritaustaisia ihmisiä. Pakolaisavun vapaaehtoistoiminta tarjoaa tähän mahdollisuuden. 156 vapaaehtoista käytti keskimäärin kymmenen tuntia henkilöä kohden tukien järjestön erilaisia toimintoja. YLI 600 HENKILÖKOHTAISEN OHJAUKSEN TAPAAMISTA 61 MAAHAN MUUTTANEEN NUOREN KANSSA. Jotta haastavissa elämäntilanteissa olevia nuoria kyetään tukemaan oman polun löytämiseen elämässä, tarvitaan riittävästi aikaa ja oma ohjaaja, joka tuntee hyvin sekä nuoren tilanteen että suomalaisen palvelujärjestelmän rakenteet ja haasteet. Kokonaisvaltainen tilanteen tarkastelu ja ratkaisujen etsiminen on korvaamattoman tärkeää, kun vastassa on rakenteellisia esteitä yhteiskuntaan mukaan pääsemiselle. Laura Böök 8
TIMAASSA 409 OSALLISTUI KOTOUTUMISTA TUKEVIIN VERTAISRYHMIIN SUOMESSA. Vertaisryhmissä keskusteltiin ryhmäläisten äidinkielellä Suomessa asumisen haasteista. Lähes puolet kaikista Suomeen yksin tulleista turvapaikanhakijalapsista sai apua ja tukea haastavaan elämäntilanteeseensa Pakolaisavun vertaistukiryhmissä. 94 NAAPURUUSSOVITTELUA MONI- MUOTOISILLA ASUINALUEILLA. Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella soviteltiin lähes sataa konfliktia, jossa naapurustossa muhineen riidan osapuolet saatettiin keskustelemaan saman pöydän ääreen puolueettoman sovittelijan läsnä ollessa. Lähes puolet tapauksista päättyi kirjalliseen sopimukseen kiistan ratkaisusta. 258 YHDISTYSTÄ SAANUT TUKEA JÄRJESTÖTOIMINTAAN. Tukemalla maahanmuuttaja- ja monikulttuurisia järjestöjä toimimaan aktiivisesti suomalaisessa järjestökentässä vahvistetaan samalla näiden järjestöjen tekemää kotouttavaa työtä. Yhdistysten ja järjestöjen kautta maahan muuttaneet ihmiset löytävät myös kanavan yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. 175 000 IHMISTÄ TAVOITET- TIIN SOSIAALISEN MEDIAN KAUTTA #LUKU- HAASTE -KAMPANJASSA. #Lukuhaaste toi Pakolaisavun tekemälle lukutaitotyölle laajasti huomiota. Sosiaaliseen mediaan keskittyvä kampanja levisi mielipidevaikuttajien avulla ja herätti myös perin- teisen median kiinnostuksen. Mukana oli yli 30 blogia, ja median kautta tavoitettiin 185 000 ihmistä. Vapaaehtoiset piilottivat yli 600 haastekirjaa julkisiin tiloihin ja julkisia #lukuhaaste-kuvia kertyi 550 kappaletta. #Lukuhaaste viisinkertaisti Parempi lahja -verkkosivuston kävijämäärän yhden päivän aikana. 437PROSENTIN KASVU TWITTER-SEU- RAAJIEN MÄÄRÄSSÄ @PAKOLAISAPU. Yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään yhä enemmän myös sosiaalisen median kautta. Pakolaisapu tiedotti ja otti kantaa pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin nettisivujensa lisäksi myös Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. 4300 NUORTA TAVOITETTIIN KOU- LUVIERAILUILLA. Pakolaistaustaiset kouluvierailijat ja Pakolaisavun kohdemaissa vierailleet nuoret kertoivat yli 4300 koululaiselle pakolaisuudesta. 9
SUOMEN PAKOLAISAPU Visio Pakolaiset ja maahanmuuttajat ovat tasavertaisia, osallistuvia yhteiskunnan jäseniä. Pakolaisten perusoikeudet toteutuvat myönteisessä asenneilmapiirissä. Suomen Pakolaisapu on luotettu kansainvälinen toimija ja valtakunnallisesti merkittävä pakolaiskysymysten asiantuntija. Toiminta Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä. Ulkomailla Pakolaisapu vähentää köyhyyttä kouluttamalla aikuisia pitkittyneissä pakolaistilanteissa. Suomessa järjestö tukee maahan muuttaneiden kotoutumista ja yhteiskunnallista aktiivisuutta. Koulutuksella köyhyyttä ja ebolaa vastaan Aikuiskoulutus edistää kaikkien kehitystavoitteiden toteutumista. Koulutus on perusta tasa-arvolle. Pakolaisapu painottaa työssään kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten kouluttamista. Koulutus on myös väline konfliktien ennalta ehkäisyyn ja ristiriitojen rauhanomaiseen ratkaisuun. NAISET ITSENÄISTYVÄT OPINTOPIIREISSÄ Pakolaisavun työ kaikissa kohdemaissa on lisännyt merkittävästi pakolaisten mahdollisuuksia kouluttautua ja siten lisännyt heidän omanarvontuntoaan sekä parantanut heidän asemaansa. Esimerkiksi Nakivalen pakolaisasutusalueella Ugandassa vuoden aikana koulutuksiin 10 James Grear Tarja Saarela-Kaonga
osallistuneista 51 prosenttia oli naisia. Uusien taitojen avulla he pystyvät kommunikoimaan ja hoitamaan asioitaan itsenäisesti, mikä auttaa heitä kriittisessä ajattelussa ja päätöksenteossa sekä aktivoi heitä osallistumaan ympäröivän yhteisön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Lukutaito- ja englannin kielen kurssien lisäksi järjestettiin pienyrittäjyyskoulutusta. NUORET JOHTAJIKSI Ugandassa nuorten kerhotoimintaa tuettiin Nakivalessa ja Kampalassa kouluttamalla ryhmänjohtajia. Lisäksi kerhojen harrastus- ja tulonhankintatoimintoja tuettiin mentoroinnin avulla. Myös rauhankasvatus ja konfliktin ehkäisy sekä musiikkikoulutuksia järjestettiin. Koulujen kanssa yhteistyössä järjestettiin johtajuuskoulutusta koulun kerhotoiminnan elvyttämiseksi sekä ammatinvalintateemapäivä. Yksi ryhmistä on keskittynyt ympäristönhoitoon ja puun taimien kasvatukseen. Koska asutusalueella on pula poltto- ja rakennuspuusta, päätettiin ryhmän taimituotantoa tukea niin, että istutettavia taimia saadaan tuotetuksi suurempia määriä. Puuntaimien istutukseen saatiin maata viranomaisilta ja vuoden aikana onnistuttiin istuttamaan yli 30 000 taimitarhassa tuotettua puuntainta. Puiden määrän lisääntyminen parantaa ympäristön tilaa merkittävästi ja helpottaa rakentamista. Opintoryhmissä käytännön taitojen osuutta lisättiin perustamalla mallipalsta, jossa havainnollistettiin vesiensuojelun ja kestävän maanviljelyn käytäntöjä opintoryhmäläisille. Ryhmäläisiä rohkaistiin perustamaan yhteispalstoja, joissa uusia viljelytapoja ja -lajikkeita voi kokeilla. Suuri osa opiskelijoista sovelsi uusia viljelytapoja myös omalla pihallaan ja pystyi siten parantamaan perheensä ruokaturvaa. PAKOLAISET SUOJELEVAT LUONTOA UGANDASSA Kyaka II:n pakolaisasutusalueella ryhmätoiminnan tuki on tuottanut hyviä tuloksia. Pakolaisapu on puolentoista vuoden ajan tukenut 20 ryhmää koulutuksen ja mentoroinnin keinoin. Jokainen ryhmä on tehnyt suunnitelman oman toimintansa kehittämiseksi ja näiden suunnitelmien toteuttaminen aloitettiin vuoden alussa. Vuoden aikana ryhmille järjestettiin koulutusta heidän itsensä valitsemista aiheista. Suurin osa koulutuksista liittyi elinkeinotoimintaan, kuten eläinten hoitoon ja yrittäjyyteen. Kaikki ryhmät saivat myös koulutusta säästö- ja lainaohjelman toteuttamisesta, millä lisättiin osallistujien tietoisuutta säästämisen tärkeydestä. 90 prosenttia ryhmistä on perustanut säästö- ja lainaryhmän. 11 Pakolaisapu / Kyaka II -tiimi
OPINTOJA RANSKAN KIELELLÄ LIBERIASSA Liberiassa aloitettiin uusi aikuiskoulutushanke Norsunluurannikon pakolaisille Liberian rajaseudulla. Ohjelmaa toteutettiin sekä Bahnin pakolaisleirissä että lähiseudun liberialaiskylissä, joissa asuu merkittävä määrä pakolaisia. Kylien kartoituksien ja ohjauskomiteoiden muodostuksen jälkeen koulutettiin opintopiirien vetäjät. Opintopiirit onnistuivat jatkamaan toimintaansa läpi koko ebolaepidemian. Osa lukutaitopiireistä pidetään ranskaksi. Liberian aikuiskoulutuskattojärjestö NAEALin ja Pakolaisavun yhteistyönä kehittämästä aikuiskoulutusmateriaalista tuotettiin ranskankielinen versio, jota käytettiin lukutaito-opetukseen. Lukutaitokoulutuksesta kiinnostuneet voivat itse valita haluavatko opiskella englanniksi vai ranskaksi. Useassa yhteisössä sekä leirillä toimii opintopiiri kummallakin kielellä. EBOLA KOETTELI LÄNSI-AFRIKKAA Ebolaepidemia iski Liberiaan voimallisesti kesällä 2014. Pakolaisapu kehitti nopeasti koulutusmateriaalin ja -mallin yhteisöpohjaiselle ebolavalistusohjelmalle, jossa hyödynnettiin aikuiskoulutusohjelman keskustelevaa lähestymistapaa. Yhteisöihin perustettiin ebolatyöryhmät ja yhteisöjen valitsemat fasilitaattorit koulutettiin vetämään ebolavalistuskoulutuksia. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä kumppanijärjestöjen NAEALin ja PNOn kanssa Bomin, Bongin, Cape Mountin ja Mambahnin alueilla. James Grear 12
Sierra Leonessa Pakolaisapu vastasi ebolaepidemiaan valistuskampanjalla maan itä- ja eteläosissa yhdessä kolmen kumppanijärjestön kanssa. Kampanja toteutettiin kouluttamalla opettajia, jotka puolestaan järjestivät koulutuksia omalla alueellaan. Keskustelevalla otteella toteutettavat koulutukset auttavat ihmisiä ymmärtämään viranomaisten ebolaviestejä ja ehkäisemään sairauden leviämistä omalla alueellaan. Kampanjoilla tavoitettiin vuoden loppuun mennessä 717 yhteisöä ja arviolta 319 500 henkilöä. LUKUTAIDON SATOA SIERRA LEONESSA Aikuislukutaitokoulutus pitää sisällään varsinaisen luku-ja laskutaidon lisäksi paljon muutakin Pakolaisapu / Liberia 13
hyödyllistä. Sierra Leonessa, jossa suurin osa Pakolaisavun tukemista lukutaitopiireistä toimii maaseudulla, koulutukseen sisällytetään maatalousaiheita. Maanviljelykseen liittyvän sanaston opiskelun yhteydessä pohditaan yhdessä, miten sadosta saisi parhaan tuoton milloin sato kannattaa myydä ja miten tuotteiden varastoiminen olisi parasta hoitaa. Taitojen ja tietojen lisääntymisellä on usein merkittävä vaikutus yksittäisen perheen ruokaturvaan ja toimeentuloon. Kun Gbumbehin kylän lukutaitopiirissä keskusteltiin hygienian tärkeydestä, havaittiin samalla, ettei kylässä ole riittävästi huusseja ja kaivoja. Lukutaitoryhmä otti yhteyttä paikalliseen järjestöön ja sai heidän avullaan rakennettua kaksi huussia ja kaivoa, mikä paransi merkittävästi kyläläisten hyvinvointia. THAIMAASSA VALMISTAUDUTTIIN PALUUMUUTTOON Thaimaassa viisi vuotta kestänyt työ Myanmarin pakolaisten tukemiseksi saatiin päätökseen. Koulutukset lukutaidon ja toimeentulon parantamiseksi jatkuivat lähes vuoden loppuun saakka. Vuoden aikana koulutettiin uusia lukutaitoryhmien vetäjiä sekä annettiin täydennyskoulutusta vanhoille ryhmänvetäjille. Eritasoisiin burman ja karennin kielisiin lukutaitokoulutuksiin osallistui 933 pakolaista. Moni pakolaisista sai ensimmäistä kertaa elämässään koulutusta omalla äidinkielellään. Pakolaisten toimeentuloa vahvistettiin antamalla pienyrittäjyyskoulutusta. Kursseilta valmistuneet saivat lisäksi tukea pienimuotoisen elinkeinotoiminnan aloittamiseen. Kyky hankkia toimeentulo itsenäisesti korostuu paluumuuton kynnyksellä. Jenni Hamara 14
Osaksi yhteiskuntaa Pakolaisapu vahvisti pakolaisten ja maahanmuuttajien järjestöjä ja aktivoi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ulkomailla ja Suomessa. Ugandan pääkaupungissa Kampalassa toimivien pakolaisjärjestöjen avainhenkilöt osallistuivat puolen vuoden aikana organisaatiokoulutukseen, mikä on parantanut yhdistysten hallintoa. Vuoden lopulla tehdyn selvityksen mukaan monet mukana olleista pakolaisjärjestöstä olivat edistyneet selkeästi eri osa-alueissa. Sekä strateginen suunnittelu, taloushallinto että palvelujen tarjonta jäsenille olivat parantuneet. Monet järjestöt työstivät tehtävänkuvauksia, pitivät kokouspöytäkirjoja ja kirjoittivat projektihakemuksia. Kaikilla osallistuneilla todettiin olevan melko hyvä verkostoitumiskyky. Useimmat järjestöt tarvitsevat kuitenkin vielä lisäkoulutusta muun muassa henkilöstö- ja taloushallintoon sekä johtamisjärjestelmiin liittyen. Kolme koulutetuista pakolaisjärjestöstä aloitti pienimuotoisen yritystoiminnan: yksi perusti kampaamo-parturiliikkeen, toinen räätäliliikkeen ja kolmas leipomon. Pakolaisapu tuki järjestöjä ostamalla osan tarvikkeista tai maksamalla esimerkiksi alkukuukausien vuokran. Yrittäjyyden ja tulonhankinnan harjoittaminen on lisääntynyt ja vahvistunut kaupunkipakolaisten keskuudessa. Tätä on avittanut viiden kuukauden yrittäjyyskoulutuksen järjestäminen, säästö- ja lainaryhmien perustaminen, tarvikelahjoitukset yrittäjille sekä yritysvalmentajien käyttö. Jo bisneksessä ansioituneet ovat valmentaneet ja mentoroineet uusia pakolaisia aloittamaan yritystoimintaa. Ennen Pakolaisavun koulutusohjelmaa jouduin jättämään koulunkäynnin yhdeksännellä luokalla siitä yksinkertaisesta syystä, ettei vanhemmillani ollut varaa maksaa koulumaksujani. Pakolaisavulta saamani koulutus on kehittänyt minua niin paljon, että asiakkaideni määrä on noussut merkittävästi. He tulevat luokseni, sillä tietävät minut ammattitaitoiseksi ja koulutetuksi modernin ajan kampaajaksi. Tällä hetkellä tienaan 50 000 leonea (9 euroa) päivässä. Voin nyt ruokkia itseni ja tukea siskojeni ja veljieni koulutusta. Olen itsenäinen nainen ja mihin ikinä menenkin, voin elättää itseni. Olen tätä nykyä yhteiskuntani ja perheeni hyödyllinen jäsen ja minua arvostetaan paljon. - Janneth Kamara, 25-vuotias kampaaja Ben Malinen / Sierra Leonea 15
KONSULTOINTIA JA MENTOROINTIA JÄRJESTÖILLE Suomessa Pakolaisapu on tukenut ja kouluttanut maahanmuuttajayhdistyksiä Järjestöhautomon puitteissa jo vuodesta 2005. Tavoitteena on, että maahanmuuttajajärjestöt toimivat aktiivisesti osana suomalaista yhteiskuntaa. Viime vuonna Järjestöhautomon koulutuksiin ja neuvontoihin osallistui yli 200 maahanmuuttajajärjestöä. Toimintaa järjestettiin Helsingin lisäksi pääasiassa Tampereella, Hämeenlinnassa sekä Vaasassa. Yksittäisiä koulutuksia ja tilaisuuksia oli myös muilla paikkakunnilla. Järjestöhautomon työllä on ollut konkreettisia tuloksia, kun muutama projektinhaussa neuvontaa saanut järjestö onnistui rahoituksen saamisessa. Uutena toimintamuotona käynnistettiin vapaaehtoisuuteen perustuva yhdistysmentoritoiminta. Sitä varten luotiin uusi mentorikoulutusohjelma, ja 12 vapaaehtoista mentoria koulutettiin keväällä. Puolet heistä löysi mentoroitavan yhdistyksen vuoden 2014 aikana. Kokemukset olivat erittäin myönteisiä puolin ja toisin. Yhdistykset saivat sekä nopeaa tukea kiireellisiin haasteisiin, että pidemmällä aikavälillä hyödyttäviä vinkkejä kokouskäytäntöjen kehittämisestä. Mentorit saivat puolestaan monipuolista kokemusta erilaisista yhdistystoiminnan haasteista. Uutena aluevaltauksena voidaan pitää myös Järjestöhautomon yhteistyötä Tuglas-seuran ja Viron suurlähetystön kanssa Suomessa toimivien virolaisten tavoittamiseksi ja virolaisten yhdistystoiminnan tukemiseksi. Virolaiset ovat Suomen suurimpana maahanmuuttajaryhmänä olleet toistaiseksi melko näkymätön toimija järjestökentällä. Yhdistystoiminnan aktivoimisen kautta tavoitteena on pystyä hyödyntämään virolaisten omaa osaamista ja kannustaa heitä toimimaan ja vaikuttamaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja sitä kautta myös integroitumaan paremmin unohtamatta omia juuriaan. Laura Böök NUORET TAHTOVAT TÖIHIN SIERRA LEONES- SA JA SUOMESSA Pakolaisapu tuki nuorten ammattikoulutusta Sierra Leonessa. Opintojen ja työharjoittelujakson päätteeksi nuoria valmistui kampaajiksi, muurareiksi, ravintoalalle, automekaanikoiksi, hitsaajiksi, ompelijoiksi ja puusepiksi. Heitä tuettiin työllistymisessä joko ryhmälle annettavalla materiaalituella tai yksilöllisemmällä tuella. Automekaanikoista ahkerimmin opiskelleet saivat lisätukea ajokortin suorittamiseen, muut työkalulaatikon perustyökaluilla. Maatalouskoulutusta järjestettiin nuorille kahdessa maaseutukylässä. Yhteensä 61 nuorta osallistui kolmen päivän pituiseen koulutukseen, 16
jossa käytiin läpi peltoviljelyn ja puutarhaviljelyn perusteita osallistavilla menetelmillä. Kyliin perustettiin mallipalstat, joilla viljelytekniikkaa opeteltiin käytännössä. Myöhemmin samoille nuorille järjestettiin koulutusta hygieniasta ja ravitsemuksesta. Osallistujille jaettiin myös vihannesten ja riisin siemeniä sekä työkaluja viljelyn aloittamisen tukemiseksi. Yritystoiminnan tukemiseksi järjestettiin yrittäjyyskoulutus niille yrityksille, joissa nuoret olivat suorittamassa harjoittelujaksoaan. Yrittäjät arvostivat suuresti saamaansa koulutusta ja koulutuksen avulla he pystyvät paremmin myös ohjaamaan harjoittelevia nuoria työssään. 17
KURVIN KAUTTA KOULUUN Kurvi-projekti vahvistaa maahanmuuttajataustaisten nuorten elämänhallintaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä henkilökohtaisen ohjauksen, ryhmä- ja mentoritoiminnan keinoin. Pääosa nuorista ohjautuu Kurviin Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöiden kautta. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja asiakkaiden sitoutuminen ohjaukseen on jo itsessään hieno saavutus. Keskeistä nuorten onnistuneessa tukemisessa on riittävä aika, jalkautuva sosiaaliohjaus sekä nimetty omaohjaaja, joka tietää nuoren kokonaistilanteen. Yleisimmin tapaamiset ohjaajan kanssa liittyivät asumiseen, opiskeluun tai työllistymiseen. Keskustelut ohjaajan kanssa lisäävät myös nuorten tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Nuorten halu päästä opiskelemaan tai työelämään on kova, mutta he törmäävät jatkuvasti rakenteellisiin esteisiin pyrkimyksissään. Keskeistä on siis vaikuttaa samalla myös nuorten toimintaympäristöön. Vaikuttamistyötä tehdään monella tasolla: yksittäisten viranomaisten ja työntekijöiden ohjeistamisesta erilaisissa verkostoissa toimimiseen ja yhteistyökumppaneiden kouluttamiseen. Vuonna 2004 koulutuksia järjestettiin muun muassa työ- ja elinkeinotoimiston työntekijöille sekä sosiaalityöntekijöille. Keväällä Pakolaisavun verkkosivuilla julkaistiin palvelukartta, johon on koottu kaikki keskeiset tahot maahan muuttaneiden nuorten vaihteleviin tilanteisiin ja tarpeisiin, kuten asumiseen, terveydenhuoltoon ja työnhakuun liittyen. Laura Böök 18
Uusia alkuja ja apua arkeen Yksi Pakolaisavun tärkeimmistä tehtävistä on tukea pakolaisia ja maahanmuuttajia löytämään omat voimavaransa ja selviytymään uudessa tilanteessa sekä Suomessa että ulkomailla. Tarjosimme avaimia uuteen alkuun monilla eri toimintamuodoillamme vuonna 2014. VERTAISTUELLA ETEENPÄIN Toiset maahan muuttaneet ovat parhaita asiantuntijoita uusien tulijoiden kotoutumisen tukemisessa. Kasvokkain-toiminta on kouluttanut eri toimijoita niin kunnissa kuin yhdistyksissä tämän periaatteen mukaisesti järjestämään vertaisryhmätoimintaa itsenäisesti jo usean vuoden ajan. Vuonna 2014 yhteistyötä tehtiin yhdellätoista paikkakunnalla: Espoossa, Helsingissä, Iisalmessa, Joensuussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kotkassa, Mikkelissä, Tampereella, Sipoossa ja Vantaalla. Viime vuonna koulutusvalikoimaa laajennettiin ottamalla mukaan Pakolaisavussa aiemmin Euroopan pakolaisrahaston tuella kehitetty VertaisKoto-malli, joka yhdistää tutun omakielisen vertaisryhmätoiminnan uusille tulijoille heti maahan tulon alkuvaiheessa tarjottavaan tiiviiseen kurssiin suomalaisesta yhteiskunnasta. Kursseja järjestettiin erityisesti Syyriasta tulleille pakolaisille Helsingissä, Espoossa ja Sipoossa. Maantieteellisen levinneisyyden lisäksi vertaisryhmäohjaajien kielivalikoimat ovat karttuneet: Pakolaisavun kautta on saatavilla ohjaaja vertaisryhmän vetäjäksi jo 40:llä eri kielellä! Lisäksi vuonna 2014 Pakolaisapu keskittyi aiempaa vahvemmin maahanmuuttajille pääkaupunkiseudulla vertaisryhmätoimintaa järjestävien tahojen VeTo-yhteistyöverkoston kehittämiseen ja koordinointiin. Verkosto on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Vuoden loppuun mennessä toiminnassa oli mukana 52 eri organisaatiota. TUKEA YKSIN SAAPUNEILLE Suomeen saapui viime vuonna 196 turvapaikanhakijalasta, jotka tulivat maahan ilman vanhempiaan. Yksintulleet lapset erityisesti ovat hyvin haavoittuvaisessa asemassa. He ovat tilanteessa, jossa asuvat vieraassa maassa, eivät osaa kieltä eivätkä usein täysin ymmärrä kaikkia niitä prosesseja, joissa joutuvat olemaan mukana. Tukeakseen lapsia haastavassa elämäntilanteessa Pakolaisapu on vuodesta 2012 lähtien kouluttanut ohjaajia vertaistukiryhmien vetäjiksi ja kehittänyt vertaistuen mallia kaikkien turvapaikanhakijalapsia majoittavien ryhmäkotien käyttöön. Pääosin Euroopan pakolaisrahaston rahoittaman Tukiverkon ryhmissä lapsille järjestettiin toimintaa joka viikko ympäri vuoden Espoon ryhmäkodissa ja alkuvuodesta myös Siuntiossa ennen yksikön sulkemista. Pelejä, ruoanlaittoa ja keskusteluja sisältäneiden tapaamisten lisäksi lapsille ja nuorille järjestettiin retkiä ja leirejä. Yhdessä tekeminen, kokemusten jakaminen ja tunteiden käsitteleminen omalla äidinkielellä pakolaistaustaisen vertaistukiohjaajan kanssa lisäsi lasten hyvinvointia. Vertaistukitoiminnan mallinnus valmistui syksyllä 2014, jonka avulla toimintamallia levitetään myös muihin Suomen ryhmäkoteihin alkuvuodesta 2015. ASUMISOPASTUKSESTA SOVINNON EDISTÄJÄKSI Suomessa yhdeksänvuotisen asumiseen keskittyneen Kotilo-projektin viimeisenä toimintavuonna katse käännettiin kohti tulevaisuutta, ja voimavarat suunnattiin työn aikana hedelmällisimmäksi osoittautuneeseen naapuruussovitteluun. Naapuruussovittelun periaatteena on, ettei konflikteja tarvitse pelätä. Sovittelussa pyritään pois ilmiöiden kulttuuristamisesta ja etnistämisestä, sekä edistetään ihmisten omaa kykyä tuoda tarpeitaan esiin. 19
Vuonna 2014 lanseerattiin vuoden naapuruusteko -palkinto, joka myönnettiin hervantalaiselle Veli-Pekka Korhoselle uusille naapureille puhumisesta. Asukastoimikunnan puheenjohtajana toimiva Korhonen käy tapaamassa kaikkia taloyhtiöön muuttavia uusia asukkaita ja kertoo olevansa käytettävissä, mikäli yhteisten tilojen käytöstä tai yhteisistä pelisäännöistä herää kysyttävää. Korhosen taloyhtiössä ei enää juurikaan jätetä valituksia isännöitsijälle, sillä asiat hoidetaan puhumalla. Laura Böök Ossi Ahola 20
Erimielisyydet naapureiden kanssa johtuvat harvoin erilaisista kulttuureista, vaan taustalla on katkos vuorovaikutuksessa. Kun myönnetään, että kyseessä on konflikti, tunnustetaan samalla se, että on olemassa toinen osapuoli, jonka kanssa keskustella asiasta. Naapuruussovittelussa osapuolet saatetaan saman pöydän ääreen keskustelemaan välejä hiertävästä aiheesta puolueettoman sovittelijan läsnä ollessa ja ohjatessa keskustelua. YHDESSÄ OMAVARAISUUTEEN UGANDASSA Tehokas tapa köyhyyden vähentämiseen ja oman toimeentulon hankkimiseen löytyy Pakolaisavun ryhmätoiminnasta. Ugandan pakolaisasutusalueilla pakolaisten omavaraisuutta on kyetty lisäämään merkittävästi heidän omien ryhmien avulla. Kaikkien ryhmien toiminta liittyy köyhyyden vähentämiseen ja keskittyy yleisimmin toimeentulon parantamiseen pienimuotoisen maataloustuotannon avulla. Pakolaisapu on tukenut ryhmiä järjestämällä koulutusta, joka tukee niiden aloittamaa toimintaa muun muassa säästö- ja lainaohjelman toteutuksesta, maatalousyrittäjyydestä, markkinatutkimuksesta, toiminnan suunnittelusta ja arvioinnista. Puolentoista vuoden tuen jälkeen suuri osa ryhmistä on saanut toimintansa kestävälle pohjalle ja jatkaa edelleen toimintansa kehittämistä. Pakolaisavun kaikissa kohdemaissa toimii myös lukutaito- ja englanninkielen opintoryhmiä. Esimerkiksi Kyakassa vuonna 2014 ryhmäohjaajien koulutuksen sisällössä painotettiin ympäristönsuojelua ja maanviljelyä. Sen seurauksena myös opiskelijoiden tietämys peltometsäviljelystä ja vihannesten kasvatuksesta lisääntyi. Muutama opintoryhmä aloitti yhteisen vihannesviljelyn ja suuri osa opiskelijoista lisäsi vihannestenviljelyä omalla pihallaan. Ryhmään osallistuneista noin 65 prosenttia on pannut käytäntöön opetuksessa käsiteltyjä asioita kuten paremman kylvötavan ja kodin hygieniaa lisääviä parannuksia. Koulutuksen avulla yhä useammat vanhemmat pystyvät tukemaan lastensa koulunkäyntiä. Pakolaisavun Nakivale-tiimi 21
Liselott Lindström 22
Vaikuttavaa työtä Pakolaisten ja maahanmuuttajien oikeuksien toteutumista edistetään vaikuttamalla julkiseen keskusteluun ja yleiseen asenneilmapiiriin sekä poliittiseen päätöksentekoon. Vaikuttamistyö perustuu pakolaisten ja maahanmuuttajien parissa tehdystä arkipäivän työstä nousevaan osaamiseen ja kokemuksiin. NUORISSA ON TULEVAISUUS... Kotimaassa tehtävän globaalikasvatuksen tavoitteena on vaikuttaa lasten ja nuorten asenteisiin, herättää kiinnostusta ja lisätä nuorten ymmärrystä ja tietämystä pakolaisuudesta. Osa globaalikasvatustyötä on vuosittain järjestettävä Nuoret maailmalle -kilpailu, jonka osallistujista valitut kymmenen voittajaa pääsevät tutustumaan Pakolaisavun työhön Ugandassa, kohtaamaan ikäisiään pakolaisnuoria ja tutustumaan pakolaisten arkeen. Matkan jälkeen nuoret kiertävät suomalaisissa kouluissa kertomassa kokemuksistaan ja osallistuvat aktiivisesti mediatyöhön. Kouluvierailuilla on tärkeä rooli Pakolaisavun globaalikasvatustyössä. Vierailuja tekevät pakolaisasutusalueella vierailleiden nuorten lisäksi myös pakolaistaustaiset vapaaehtoiset. Vierailut ovat muuttaneet monen nuoren näkemyksiä maahanmuuttajista ja useat oppilaat ovat kyenneet asettumaan pakolaisten asemaan kuullessaan vierailijoiden tarinat. Vuoden 2014 aikana järjestetyillä kouluvierailuilla tavoitettiin lähes 4 300 lasta ja nuorta 54 eri koulussa....ugandassakin Pääkaupungissa Kampalassa ja Nakivalen pakolaisasutusalueella nuorten perustamia ryhmiä koulutettiin niiden toimeentulon parantamiseksi. Ryhmät saivat oppia esimerkiksi nestemäisen saippuan tekoon, kynttilöiden valantaan, kenkien valmistukseen tai leipomiseen. Ryhmiä tuettiin aloittamaan elinkeinotoiminta ja myymään tuotteitaan. Pakolaisapu on kouluttanut myös ryhmien vetäjiä toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Ryhmien toiminnassa on tapahtunut monia hallinnollisia parannuksia muun muassa sääntöjen noudattamisen, jäsenyyksien hallitsemisen, raportoinnin ja vuosisuunnitelmien laatimisen osalta. Ryhmien kautta pakolaisnuoret ovat huomattavasti aktiivisempia jäseniä yhteisöissään. Lisäksi Pakolaisavun tukemat nuorisoryhmät perustivat Kampalaan nuorisoverkoston, joka tukee ja edistää nuorten omia toimintoja ja ryhmien välistä yhteistyötä sekä puolustaa pakolaisnuorten etuja. Satoja nuoria on osallistunut Kampalassa elämän taidot -tilaisuuksiin, joissa on keskusteltu aikuisuudesta, ryhmäpaineesta, päätöksenteosta oman elämän suhteen, teiniraskauksista, elämän arvoista ja päämäärien asettamisesta. Koska moni nuorisoryhmistä on jalkapalloryhmiä, osa näistä elämän taidot -keskusteluista on järjestetty jalkapallo-ottelun yhteydessä: ensin on puhuttu elämästä ja sitten on pelattu jalkapalloa! TIEDOTTAMISESTA VAIKUTTAMISTYÖHÖN Kansainvälinen pakolaisten määrän kasvu sekä yhteiskunnan asenneilmapiirin muutos aina poliittisen päätöksenteon tasolla asti vaati Pakolaisavulta vaikuttamisen ja viestinnän resursointia. Aktiivisen mediatyön lisäksi Pakolaisapu kehitti vaikuttamistyötään strategisempaan suuntaan ja oli aikaisempaa näkyvämmin esillä myös sosiaalisessa mediassa. Kiintiöpakolaisten määrän korottaminen, ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisen vapaaehtoisen paluun lakiesityksen esillä pitäminen ja suora vuoropuhelu päättäjien kanssa kuvaavat Pakolaisavun viestinnän ja vaikuttamisen teemoja vuodelta 2014. Pakolaisten määrä maailmassa kasvoi vuoden 2013 lopulla suuremmaksi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Syyrian kriisi kasvatti myös Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrää. Pakolaisapu osallistui aktiivisesti keskusteluun Välimeren siirtolaistilanteesta ja pyrki vaikuttamaan humanitaaristen vii- 23
sumien järjestelmälliseen käyttöönottoon. A-studio tarttui aiheeseen ja viestintäpäällikkö keskusteli Frontexin entisen johtajan kanssa Välimeren kysymyksen ongelmakohdista. Pakolaisapu piti aktiivisesti esillä niin julkisuudessa kuin vuoropuhelussa päättäjien kanssa siirtolaisten vapaaehtoisen paluun lakiesitystä. Lakiesitys oli siirtolaisten oikeuksien kannalta monella tapaa ongelmallinen, ja Pakolaisapu toi ongelmakohtia aktiivisesti esiin julkisuudessa. Onnistunut mediatyö johti suoraan vuoropuheluun sisäministerin kanssa, jota seurasivat ministeriön virkamiesten sekä eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenten kanssa käydyt keskustelut. Paperittomuutta ja lasten säilöönottoa vastaan järjestettiin mielenosoitus eduskuntatalon edustalla. Kommentoimme aktiivisesti myös Länsi-Afrikan ebolatilannetta mediassa. Sekä Liberian että Sierra Leonen maajohtajat esiintyivät television suorissa lähetyksissä Ylen Aamu-tv:ssä ja mtv3:n iltauutisissa. Eri mediat julkaisivat kymmeniä artikkeleita Pakolaisavun työstä ja ebolatilanteesta alkusyksyllä 2014. Pakolaisapu nostaa vuosittain esiin pakolaisuuden ja maahanmuuton monimuotoisuutta palkitsemiensa henkilöiden avulla. Maaliskuussa julkistettu vuoden 2014 pakolaisnainen Kazhal Ali Ibrahim valmistui Irakin kurdialueella rakennusarkkitehdiksi, mutta on ajanut Suomessa vuosikymmenen ajan bussia. Ali Ibrahim otti mediassa vuoden aikana kantaa erityisesti sen puolesta, että tytöillä on oltava oikeus valita ammattinsa itsenäisesti, omien vahvuuksiensa perusteella, ei sukupuolirooleihin kahlittuina. Tämä viesti on tärkeä, sillä tutkimusten mukaan maahanmuuttajia ohjataan painokkaasti lähihoitajiksi heidän omia toiveitaan kuulematta. Vuoden pakolaisnainen on toiminut pakolaisuuden asiantuntijana ja erityisesti pakolaisnaisten puolestapuhujana vuoden aikana erilaisissa tilaisuuksissa, mediassa, tapahtumissa, kouluissa, työpaikoilla ja seminaareissa. Mr. Maahanmuuttaja -palkinto jaettiin kolmatta kertaa vuonna 2014. Palkinnon tarkoitus on korostaa maahanmuuttajien laajaa kirjoa. R3-järjestön projektityöntekijä Aadan Ibrahim sai heti valinnan jälkeen näkyvyyttä valtamediassa. Ibrahim puhui julkisissa esiintymisissään erityisesti pakolaisten perheenyhdistämisen puolesta, nuorten asunnottomuuden vähentämisen tärkeydestä ja virastojen byrokraattisuudesta. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvällä Pakolainen-lehdellä on tärkeä rooli järjestön viestintäja vaikuttamistyössä. Lehden kaksi peruspilaria ovat kansainvälinen pakolaisuus sekä maahanmuuttajat suomalaisessa yhteiskunnassa. Carolina Runeberg 24
25
Meeri Koutaniemi 26
Vaikuttamisen paikka Saavuttaakseen tavoitteensa Pakolaisapu tarvitsee suomalaisten apua. Työssä voi olla mukana niin tukemassa varainhankintaamme kuin osallistumalla vapaaehtoistoimintaan. KOHTAAMISTEN MAHDOLLISTAJA Pakolaisapu tarjoaa vapaaehtoisille yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavan ja mahdollisuuden tasavertaiseen kohtaamiseen eritaustaisten ihmisten kanssa. Suuri osa vapaaehtoisistamme on itsekin maahanmuuttajataustaisia. Vapaaehtoiset ovat muun muassa järjestäneet vapaa-ajan ohjelmaa turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksissa ja ryhmäkodeissa. He ovat vierailleet vertaisryhmissä asiantuntijoina kertomassa jostakin ryhmäläisiä kiinnostavasta aiheesta ja vapaaehtoiset olivat myös mukana aloittamassa maahanmuuttajajärjestöille suunnattua yhdistysmentoritoimintaa. Vapaaehtoiset ovat vuoden aikana järjestäneet useita tempauksia. Lukuhaastekampanjan yhteydessä vapaaehtoiset levittivät satoja lahjoituksin saatuja kirjoja ympäri pääkaupunkiseutua ja muita kuntia maailman lukutaitopäivän yhteydessä. Tempauksen tarkoituksena oli levittää tietoa lukuhaastekampanjasta ja saada yhä useammat osallistumaan siihen. Joulun alla järjestetty varainkeruutempaus ja EU-vaalien alla järjestetty mielenosoitus ja performanssi ulkomaalaislain heikennyksiä vastaan tarjosivat vapaaehtoisille mahdollisuuden toimia tärkeinä pitämiensä tavoitteiden hyväksi. Syksyllä aloitetussa Kahvitellen kaveriksi -toiminnassa useat eri taustaiset ihmiset saivat mahdollisuuden tutustua kutsumalla toinen toisensa vieraaksi kotiinsa. Kahvittelun aikana monet osallistuneista myös ystävystyivät keskenään ja suunnittelivat yhteistä tekemistä tulevaisuudelle. Se on oiva esimerkki siitä, että hyvinkin pienellä rahallisella panostuksella voidaan saada aikaan merkityksellistä ja vaikuttavaa toimintaa! TUKEA KONFLIKTIEN KESKELLE Pakolaisapu tarjoaa vaikuttamiskanavan niille, jotka haluavat edistää pakolaisten oikeuksien toteutumista ja tukea ihmisiä konfliktien keskellä. Viime vuoden aikana osallistumismahdollisuuksia tarjottiin entistä laajemmin niin kuukausilahjoittamisen, verkkovaikuttamisen kuin kouluyhteistyön kautta. Lisäksi yritysyhteistyötä kehitettiin niin, että kumppanuus Pakolaisavun kanssa palvelee entistä paremmin yritysten vastuullisuusteemoja ja yrityskansalaisuutta. Vuosi 2014 oli varainhankinnan suhteen monella tavalla haastava. Taantuman koetellessa niin yksityisiä henkilöitä kuin yrityksiä lahjoitusmahdollisuudet olivat monella taholla hyvin rajalliset. Lisäksi haasteellisuutta lisäsi se, että lahjoitukset jakautuvat Suomessa yhä useamman lahjoituskohteen kesken. Haasteista huolimatta järjestön varainhankinnassa tapahtui paljon. Kehitystyö näkyi eri lahjoitusmuotojen tuloksissa positiivisesti, vaikka kokonaistuloksessa jäätiin hieman edellisvuoteen nähden. Vuoden 2014 aikana Pakolaisavun läsnäolo verkossa voimistui kokonaisuudessaan. Tavoitteena oli panostaa sisällönkehitykseen ja kampanjointiin. Parempi lahja -sivustolle avattiin ulkomaan toimintaa ja tuloksia kuvaava blogi, jossa loppuvuoden aikana vieraili noin 1000 uniikkia lukijaa. Pakolaisapu avasi Instagram-tilin yhtenä ensimmäisistä järjestötoimijoista ja tapahtumista twiitattiin ahkerasti. Verkkokampanjointia kehitettiin paitsi uusilla teknisillä ja sisällöllisillä ratkaisuilla, myös tutkimalla sosiaalisen median voimaa toiminnan ja muutoksen ajajana. Markkinointiin panostaminen muun muassa #Lukuhaasteeseen liittyen osoitti, että erityisesti sosiaalisessa mediassa on mahdollisuuksia tavoittaa uusia kohderyhmiä ja motivoida heitä lahjoittamaan. #Lukuhaaste tavoitti yksinään sosiaalisessa mediassa 175 000 ihmistä ja viisinkertaisti Parempi lahja -sivuston kävijämäärän yhden päivän aikana. Kampanja levisi mielipidevaikuttajien avulla ja herätti myös perinteisen median kiinnostuksen. Haasteessa mukana oli myös yli 30 blogia ja somessa julkaistuja #lukuhaaste-kuvia kertyi 550 kappaletta. 27
Hallinto ja talous 2014 Pakolaisavussa kehitettiin vuonna 2014 uutta hallintotapaa Ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestönä ohjelmatyössä. Pakolaisavun ylin päättävä elin on yhdistyskokous, joka vuonna 2014 kokoontui kahdesti; kevätkokoukseen 23.4. ja syyskokoukseen 18.12. Yhdistyksellä oli vuoden lopussa 300 henkilöjäsentä ja 21 jäsenjärjestöä: Turun Yliopiston Yo-Kunta Aseistakieltäytyjäliitto Ry Sosialidemokraattiset Nuoret Ry Parasta Lapsille Ry Svensk Ungdom Nnky:n Liitto Vino Vihreiden Nuorten Ja Opiskelijoiden liitto Sosialidemokraattiset Naiset Suomen Mielenterveysseura Vasemmistonuoret Suomen Liike- Ja Virkanaisten Liitto Nuorten Kotkain Keskusliitto Suomen Kansanopistoyhdistys ry 28
Keskustan Opiskelijaliitto Kansalaisopistojen liitto KOL ry Kansainvälinen Solidaarisuustyö Svenska Kvinnoförbundet Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Daisyladies Ry Finlands Svenska Marthaförbund Kokoomuksen Opiskelijaliitto Suomen Pakolaisavun hallitus kokoontui kolmetoista kertaa. Hallituksen puheenjohtajan toimi Maija Perho. Hallituksen varsinaisina jäseninä toimivat Anneli Vuorinen, Raili Perimäki, Susanna Gulin, Juha Klemola, Jyrki Sipilä, Ilari Rantakari, Kaisu Suopanki, Laura Puustjärvi ja Anna Erkkilä. Varajäseninä toimivat Jenni Vartiainen ja Joona Räsänen. Pakolaisavun toiminnanjohtajana toimi Kim Remitz 30.4.2014 saakka ja Annu Lehtinen 3.11.2014 alkaen. Leena Kumpulainen toimi oman toimensa ohella vt. toiminnanjohtajana ajalla 1.5.2014 31.10.2014. Yhdistyksen tilintarkastajana toimi KPMG. 29
Pakolaisavun talous vuonna 2014 Vuonna 2014 Suomen Pakolaisavun kokonaisrahoitus oli 3 636 930 euroa. Ulkoasiainministeriön osuus oli 54 prosenttia, Raha-automaattiyhdistyksen 30 prosenttia, yksityisten henkilöiden ja yritysten lahjoitusten 11 prosenttia, Euroopan pakolaisrahaston 2,5 prosenttia ja muiden rahoituslähteiden 2,5 prosenttia. TOIMINNAN JAKAUTUMINEN Kehitysyhteistyö 1 506 045 41% Pakolais- ja maahanmuuttajatyö Suomessa 1 153 089 32% Viestintä ja vaikuttaminen 94 731 3% Globaalikasvatus 74 342 2% Vapaaehtoistoiminta 69513 2% Varainhankinta 403 005 11% Hallinto 335 953 9% Hallinto 9% Varainhankinnan tuotot 11% Globaalikasvatus 2% Vapaaehtoistoiminta 2% Viestintä ja vaikuttaminen 3% Kehitysyhteistyö 41% Pakolais- ja maahanmuuttajatyö Suomessa 32% 30
Henkilöstö HENKILÖKUNTA Pakolaisavun koko henkilöstön vahvuus oli vuoden 2014 lopun laskennassa 120. Kotimaassa työskenteli 35 henkilöstön jäsentä, joista toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita oli 23 ja määräaikaisia 12. Ulkomailla työskenteli yhteensä 82 henkeä, joista 4 lähetettyä työntekijää ja 78 paikalta palkattua. Vuoden aikana toteutettiin henkilöstökysely, jonka tavoitteena oli työhyvinvoinnin tilan jatkokartoitus ja edistämistoimet sekä käynnistettiin palkkajärjestelmäuudistusta. Suomessa työskentelevät Ulkomailla työskentelevät 31
Yhteystiedot Suomen Pakolaisapu ry Kaikukatu 3, 00530 Helsinki Puh. 09 696 2640 (arkisin klo 9-16) Sähköposti: toimisto@pakolaisapu.fi pakolaisapu.fi Taitto: Elina Rajala Liity Suomen Pakolaisavun jäseneksi: pakolaisapu.fi/osallistu Tee työmme mahdolliseksi: parempilahja.fi pakolaisapu.fi/osallistu/lahjoita 32