Komission syksyn talousennusteet vuosiksi

IP/03/1471 Bryssel 29. lokakuuta 2003 Komission syksyn talousennusteet vuosiksi 2003 2005 Euroalueella ja EU:ssa vuoden 2002 lopulla havaittu heikko talouskehitys jatkui tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Näin ollen talouden kasvuvauhti on odotettua heikompaa jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Keskimääräisen kasvuvauhdin ennustetaan olevan euroalueella vain 0,4 prosenttia vuonna 2003 (koko EU:ssa 0,8 prosenttia). Kun kuitenkin talouspolitiikka on myötäilevää, inflaatio hidastuu edelleen, rahoitustilanne on suotuisa, rakenneuudistukset edistyvät ja geopoliittinen epävarmuus vähenee, talouden toimijoiden luottamus palautuu ja kansainvälinen toimintaympäristö paranee. Tässä tilanteessa elpymisvauhdin odotetaan nopeutuvan vuoden 2003 jälkipuoliskolla ja vauhdittuvan koko vuoden 2004 ajan. Keskimääräisen kasvuvauhdin oletetaan ensi vuonna palaavan euroalueella 1,8 prosenttiin ja EU:ssa 2 prosenttiin ja lähentyvän 2,5 prosenttia vuonna 2005. Tätä vauhtia tukee kulutusmenojen elpyminen, jota tukee ulkoisen kysynnän kasvu sekä siitä seuraava investointien lisääntyminen. Vaikka kasvun ennustetaan elpyvän, pitkittynyt verkkaisen kasvun jakso on vaikuttanut työmarkkinoihin ja työllisyyden kasvun odotetaankin olevan hidasta, vain 0,3 prosenttia vuonna 2004 ja jonkin verran nopeampaa eli 0,8 prosenttia vuonna 2005. 1. Maailmantalouden orastava elpyminen Maailmankauppa supistui vuonna 2001 ja kasvoi heikosti vuonna 2002, mutta nyt tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tälle vuodelle ennustettu ulkomaankaupan verkkainen kasvu on harhaanjohtavaa, sillä siihen vaikuttaa heikko kasvu vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kasvun odotetaan kiihtyvän vuoden 2003 noin 4,4 prosentista 7 8 prosenttiin vuosina 2004 2005. Maailmantalouden kasvuennuste vuodelle 2003 on 3,3 prosenttia eli suurempi kuin viime vuoden 2,8 prosenttia. Vuosina 2004 ja 2005 kasvu vahvistunee 4,1 prosenttiin. Kasvun kiihtymistä on tukemassa monia tekijöitä, kuten myötäilevä talouspolitiikka ja kannustava rahoitustilanne liittyen osittain inflaation hidastumisen jatkumiseen ja luottamuksen palautuminen, joka johtuu geopoliittisten jännitteiden vähenemisestä ja vaademarkkinoiden vahvuudesta. Kun katsotaan vuoteen 2004, maailmantalouden kasvuperusta laajenee. Aasian (erityisesti Kiinan), Yhdysvaltojen, Australian ja unioniin liittymässä olevien maiden panos on vahva ja edelleen kasvamassa. Yhdysvalloissa raha- ja finanssipoliittinen elvytys ja vakaa tuottavuuden kasvu auttavat taloutta ja elpymisen odotetaan jatkuvan noin 2,8 prosentin kasvuvauhtia vuonna 2003 ja nopeutuvan 3,8 prosenttiin vuonna 2004. Tämä ylittää potentiaalisen kasvun. Vuonna 2004 julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan 5,5 prosenttiin ja vaihtotaseen alijäämän 5,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Aasian talouden kasvunäkymät jatkuvat hyvinä, ja kasvun ennustetaan olevan 6,7 prosenttia vuosina 2004 2005. Japanin näkymät ovat myös kohentuneet kasvun käännyttyä jyrkkään 2,6 prosentin nousuun vuonna 2003. Deflaation arvellaan kuitenkin jatkuvan, vaikkakin hitaampana, ja julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan yli 7 prosenttia suhteessa BKT:hen koko ennustejakson ajan. Vuoden 2002 pysähtyneen kasvun jälkeen Latinalaisen Amerikan talouden odotetaan elpyvän hieman valuutan arvon alenemisen, maailmantalouden kasvun elpymisen ja monia alueen maita vaivanneiden rahoituskriisien asteittaisen ratkeamisen myötä. Kanadassa kasvun odotetaan pääsevän jälleen vauhtiin suunnilleen vuoden 2003 lopulla. Myös EU:hun 1. toukokuuta 2004 liittyvissä maissa talouskasvun odotetaan jatkuvan vahvana koko ennustejakson ajan. Kasvua tukevat kotimainen kysyntä ja rakennemuutos. 2. Öljyn hintojen lasku ja arvopaperimarkkinoiden elpyminen Raakaöljyn hinnan ennustetaan laskevan vähitellen lokakuun puolivälin 31 Yhdysvaltain dollarista, niin että öljyn keskihinnaksi koko vuonna muodostuisi 28,3 dollaria barrelilta. Hinnan odotetaan laskevan edelleen seuraavien kahden vuoden aikana, 25,6 dollariin barrelilta vuonna 2004 ja 24,1 dollariin barrelilta vuonna 2005. Kesäkuun puolivälin jälkeen pörssikurssit ovat vakautuneet ja valtion joukkovelkakirjojen tuotto on noussut melko jyrkästi, vaikkakin viimeksi mainitut ovat edelleen historiallisesti alhaisella tasolla. Kun riskipreemiot ovat alentuneet ja korot ovat edulliset, maailmantalouden rahoitusmarkkinatilanne on parantunut viime vuoteen verrattuna. Tämän pitäisi tukea elpymistä etenkin helpottamalla yrityssektorin velalla pääomittamisen purkamista sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionissa. 3. Euroalueen ja EU:n talous ei päässyt vauhtiin vuoden 2003 alkupuolella Vuoden 2002 heikon kehityksen jälkeen euroalueen talous polki paikallaan vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla, kun taas EU:n taloudessa näkyi hienoista nousua. Vuoden ensimmäisen neljänneksen lupaavan nousun jälkeen yksityisten kulutusmenojen kasvu laski jälleen toisella neljänneksellä. Investointien väheneminen jatkui vuoden ensimmäisellä puoliskolla, kun taas varastojen pieneneminen lakkasi vähitellen. Nettovienti hidasti kasvua huomattavasti kolmella vuosineljänneksellä vuoden 2003 puoliväliin. Vuoden toisella neljänneksellä kasvun veturina oli lähinnä julkinen kulutus. Tähän odotettua heikompaan talouskehitykseen ja aikaisemmin tänä vuonna odotetun elpymisen viivästymiseen on useita syitä. Sekä kuluttajien että yritysten luottamusta maailmanlaajuisesti heikensivät Irakin sotaan liittyvät geopoliittiset jännitteet, jotka aiheuttivat epävarmuutta öljyn hinnassa. Euroalueen kuluttajien tilannetta pahensivat tuleviin palkka- ja eläketuloihin liittyvä epävarmuus sekä arvopaperimarkkinoiden pitkittyneen alamäen epäedulliset vaikutukset varallisuuteen. Paine, jonka 1990-luvun lopun ylisuuret investoinnit, pitkä taantuma, käynnissä oleva taseiden sopeuttaminen sekä arvopaperimarkkinoiden alamäestä johtuva ulkoisen rahoituksen kallistuminen ovat aiheuttaneet yritysten kannattavuudelle, on todennäköisesti johtanut investointisuunnitelmien lykkäämiseen. 2

4. Käänne näkyvissä vuoden 2003 jälkipuoliskolla, potentiaalinen kasvu saavutettaneen vuonna 2004 Kyselytutkimusten indikaattorit ovat osoittaneet rohkaisevia elpymisen merkkejä tämän vuoden huhtikuusta lähtien. Näiden indikaattorien perusteella näkymät ovat myönteisimmät palvelualalla. Palvelualalla luottamuksen palautuminen on kuitenkin vähittäiskaupassa hidasta. Ostopäällikköindeksi alkoi nousta heinäkuussa ja on nyt saavuttanut alkuvuoden 2002 korkeat lukemat. Kuluttajien luottamus näyttää vahvistuu hitaasti mutta varmasti, joskin kotitaloudet ovat edelleen suhteellisen varovaisia suurempien hankintojen suhteen. Tehdasteollisuuden indikaattorit osoittavat, että elpyminen ei siellä ole yhtä vakaalla pohjalla. Tärkeimmät indikaattorit, kuten liiketoimintailmastoa kuvaava indikaattori ja tehdasteollisuuden ostopäällikköindikaattori, ovat kuitenkin parantuneet. Kokonaisuutena tarkasteltuna nämä indikaattorit osoittavat, että taantuma on vältetty ja että käänne on tapahtumassa. Koska korkotaso on alhainen ja valuuttakurssi on vahvistunut, kasvun tulisi perustua pikemmin kotimaisiin kuin ulkoisiin tekijöihin. Osa ennustetusta kotitalouksien ja yritysten kulutuksen elpymisestä tulevina kuukausina johtuu sekä lyhyt- että pitkäaikaisten korkojen historiallisen alhaisesta tasosta. Tämä on osaltaan keventänyt kotitalouksien ja yritysten taserajoitteita velanhoitokustannusten pienentymisen seurauksena. Arvopaperimarkkinoiden vahvistuminen tämän vuoden maaliskuusta lähtien ja vahvat asuntomarkkinat joissakin jäsenvaltioissa ovat myös auttaneet osittain palauttamaan pörssikuplan puhkeamisen seurauksena menetettyä varallisuutta. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat kasvaneet inflaation hidastumisen vuoksi. Tämä kehitys vahvistuu, kun inflaatio hidastuu edelleen. Positiivista vaikutusta reaalituloihin tukee euron vahvistuminen ja sen vaikutus ulkomaankaupan vaihtosuhteeseen, joka tullee paremmin esiin keskipitkällä aikavälillä. Euroalueen keskimääräinen kasvu pysyy 0,4 prosentissa vuonna 2003, ja sen ennustetaan nousevan 1,8 prosenttiin vuonna 2004 ja 2,3 prosenttiin vuonna 2005 (koko EU:ssa 0,8 % vuonna 2003, 2 % vuonna 2004 ja 2,4 % vuonna 2005). Kasvun veturina on kotimaisen kysynnän elpyminen, jota tukee vuoden 2003 jälkipuoliskolla alkava ulkomaisen kysynnän kasvu. Tämän puolestaan odotetaan kiihdyttävän pääoman muodostusta vuoden 2004 aikana. 5. Vähemmän suotuisa työmarkkinoiden kehitys Hitaan kasvun jakson alussa työllisyys pysyi melko vakaana ja työttömyysasteen nousu pysyi vähäisenä. Tämä selittyy osaksi palvelualojen työllisyyden suhteellisella vakaudella. Mahdollisia lisätekijöitä ovat työvoiman hamstraus ja joustavammat työsopimukset. Laskusuhdanteen pitkittyessä tilanne saattaa kuitenkin muuttua huonommaksi. Vuonna 2003 euroalueella ennustetaan menetettävän noin 200 000 työpaikkaa (nettomääräisesti). Tämä on ensimmäinen kerta, kun työpaikat vähenevät vuoden 1994 jälkeen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,9 prosenttiin (8,1 prosenttiin EU:ssa). Elpymisen hitauden ja pysyvien jäykkyyksien vuoksi ensi vuonna ei todennäköisesti synny paljon uusia työpaikkoja. Koska työvoiman odotetaan lisääntyvän työllisyyttä enemmän, euroalueen työttömyysaste jatkaa nousuaan 9,1 prosenttiin vuonna 2004 (EU:ssa 8,2 %), kunnes se kääntyy laskuun vuonna 2005. 3

6. Inflaatio alkaa heiketä Talouskasvun hidastumisesta huolimatta kuluttajahintainflaatio pysyi matalana vuonna 2003. Tilapäiset tekijät, kuten öljyn hintojen nousu, säästä johtuva elintarvikkeiden hintojen nousu ja välillisten verojen korotukset, nostivat sitä. Vuonna 2002 kuluttajahintainflaatio oli 2,3 prosenttia. Tänä vuonna sen odotetaan pysyvän euroalueella keskimäärin 2,1 prosentissa ja laskevan ensi vuonna 2 prosenttiin ja jälleen vuonna 2005 1,7 prosenttiin. Myös pohjainflaatio oli vuonna 2003 melko jähmeä, mikä johtui verkkaisesta tuottavuuden kasvusta ja euron vahvistumisen hitaasta siirtymisestä tuottaja- ja kuluttajahintoihin. Kun yksikkötyökustannukset alenevat työn tuottavuuden nousun ja maltillisen palkkakehityksen seurauksena, myös pohjainflaatio hidastunee keskipitkällä aikavälillä. 7. Julkisen talouden alijäämä kasvaa edelleen euroalueella, mutta tilanne vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain Julkisen talouden alijäämän odotetaan euroalueella nousevan vuoden 2002 2,2 prosentista 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2003 (EU:ssa 2,7 prosenttia). Komission kevään ennusteeseen verrattuna (2,5 prosenttia euroalueella) tämä merkitsee julkisen talouden alijäämän kasvua kaikissa muissa maissa paitsi Belgiassa, Espanjassa, Itävallassa ja Portugalissa. Vuoteen 2002 verrattuna julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan heikkenevän tänä vuonna kaikissa EU-maissa Belgiaa lukuun ottamatta. Yleisen heikkenemisen rinnalla voidaan erottaa erilaisia maaryhmiä. Ensimmäisen ryhmään kuuluu kaksi maata Saksa ja Ranska joiden odotetaan ylittävän 3 prosentin viitearvon vuonna 2003 ja jotka olivat tässä tilanteessa jo vuonna 2002. Toiseen ryhmään kuuluvat maat, joiden alijäämä on kasvanut tänä vuonna ja/tai sen ennustetaan olevan lähellä viitearvoa. Nämä maat ovat Italia, Alankomaat, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta. Kolmannen ryhmän muodostavat maat, joissa alijäämän ennustetaan pysyvä alle 1¾ prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2003. Nämä maat ovat Kreikka, Irlanti, Luxemburg ja Itävalta. Viimeisessä ryhmässä ovat maat, joiden julkisen talouden odotetaan vuonna 2003 olevan edelleen ylijäämäinen. Nämä maat ovat Belgia, Tanska, Espanja, Suomi ja Ruotsi. Vuonna 2004 euroalueella odotetaan hienoista parannusta, kun julkisen talouden alijäämän ennustetaan laskevan 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen (EU:ssa 2,6 prosenttia). Kolmen maan (Saksan, Ranskan ja Portugalin) ennustetaan kuitenkin ylittävän 3 prosentin viitearvon. Vuonna 2005 euroalueen alijäämän odotetaan pysyvän 2,7 prosentissa suhteessa BKT:hen (EU:ssa 2,4 prosenttia). Tämä on seurausta BKT:n kasvun odotetusta kiihtymisestä, sillä vuoden 2005 ennuste perustuu oletukseen, että talouspolitiikka säilyy muuttumattomana. Tämän oletuksen perusteella vuonna 2005 viitearvon ylittäisi neljä maata: Saksa, Ranska, Italia ja Portugali. 8. Ennusteen riskit Pohjois-Amerikan ja Aasian taloudet osoittavat rohkaisevia merkkejä, jotka tukevat maailmantalouden kasvun elpymistä. Samanaikainen kasvun kiihtyminen kaikilla maailmantalouden tärkeimmillä alueilla loisi itsestään vahvistuvan kasvuimpulssin. Pitkään jatkunut talouden epätasapaino saattaa kuitenkin estää Yhdysvaltojen talouden kestävän kasvun. Japanin talous on pitkittyneen taantuman jälkeen yhä elpymisen alkuvaiheessa. Näin ollen kansainvälinen ympäristö saattaa osoittautua vähemmän suotuisaksi kuin on oletettu. 4

Euron kurssin jyrkkä vahvistuminen uudelleen voisi vähentää toimeliaisuutta pääasiassa euroalueen tehdasteollisuudessa etenkin niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat viime aikoina olleet riippuvaisia ulkoisesta kysynnästä talouskasvun aikaansaajana. Pitkittynyt laskusuhdanne, Irakin sotaan liittyvät epävarmuustekijät ja taseiden sopeuttaminen yrityssektorilla ovat heikentäneet luottamusta, mikä on johtanut kulutus- ja investointisuunnitelmien lykkäämiseen. Luottamuksen palautuessa tällaisen patoutuneen kysynnän vapautuminen kiihdyttäisi paluuta potentiaaliseen kasvuvauhtiin. Yritysten luottamusta voidaan vahvistaa edistämällä selvästi rakenneuudistuksia ja noudattamalla vakaus- ja kasvusopimusta. Vaikka geopoliittiset jännitteet eivät ole kadonneet, ne ovat kuitenkin vähentyneet viime kuukausina ja poistaneet epävarmuutta maailmanlaajuisesti. 9. Liittymässä olevat maat: keskimääräinen kasvu pysyi suhteellisen vakaana Vaikeasta kansainvälisestä toimintaympäristöstä huolimatta kasvu pysyi EU:hun liittyvissä maissa vakaana vuoden 2002 lopulla ja vuoden 2003 alussa. Kasvun vetureina olivat vienti ja teollisuustuotannon kasvu. Yksityinen kulutus jatkui myös vahvana ja matalat korot tukivat kasvua. Maailmantalouden tilannetta heijastellen investoinnit olivat vähäisiä. Keskimääräisen BKT:n kasvun ennustetaan olevan 3,1 prosenttia vuonna 2003 eli saman verran kuin komission kevään ennusteissa, ja se merkitsee kasvun kiihtymistä viime vuoden 2,3 prosentista. Tämä näyttää hyvältä verrattuna EU:n heikkoon kasvuun, mutta yhteenlasketut luvut kätkevät erilaisia maakohtaisia suuntauksia. Kasvulukuja on monien maiden kohdalla tarkistettu alaspäin ja kasvun ennustetaan olevan viimevuotista hitaampaa. Yhteenlaskettu kasvuluku on pysynyt muuttumattomana lähinnä Puolan ansiosta. Sen talouskasvu on vähitellen kiihtymässä kahden hitaan kasvun vuoden jälkeen. Tänä vuonna odotettu kasvu on alimmillaan Maltassa (0,8 prosenttia), johon on erityisesti vaikuttanut kansainvälisen tilanteen epävarmuudesta johtuva matkailun alamäki, ja ylimmillään Liettuassa (6,6 prosenttia), jossa on meneillään voimakas investointivaihe.... ja sen odotetaan kiihtyvän EU:n laajentumisen ansiosta, mutta työpaikkoja syntyy edelleen vähän EU:n elpymisen ja laajentumisen tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta keskimääräisen kasvun odotetaan liittyvissä maissa kiihtyvän 3,8 prosenttiin vuonna 2004 ja 4,2 prosenttiin seuraavana vuonna. Tämä malli näkyy kaikissa maissa lukuun ottamatta Baltian maita, joissa ennustetaan korkeiden kasvulukujen hieman alentuvan. Viennin lisääntyminen, vahva yksityinen kulutus ja investointien lisääntyminen ovat kasvun pääveturit. Käynnissä olevaan rakenneuudistusprosessiin liittyen työllisyys heikkenee Tšekissä, Puolassa ja Sloveniassa vuonna 2003, ja työpaikkoja syntyi suhteellisen vähän muissa maissa Slovakiaa ja Liettuaa lukuun ottamatta. Kaiken kaikkiaan tilanne on parantumassa, mutta keskimääräinen työpaikkojen luominen pysyy heikkona, 0,6 prosentissa vuonna 2004 ja 1,1 prosentissa vuonna 2005. Vastaavasti työttömyysaste on edelleen korkea eli noin 15 prosenttia vuonna 2005. 5

Kuluttajahintainflaatio nopeutuu hieman Inflaatio (keskimäärin noin 2,5 prosenttia) hidastui huomattavasti vuonna 2002 ja joissakin liittyvissä maissa hinnat jopa laskivat jonkin aikaa voimakkaan tuottavuuden kasvun seurauksena. Vuonna 2003 keskimääräisen inflaation odotetaan pysyvän lähellä euroalueen tasoa, mutta sen jälkeen sen ennustetaan kiihtyvän 3,5 prosenttiin vuonna 2004 ja 3,1 prosenttiin vuonna 2005. Kehityksen taustalla on paluu normaalin nousevien hintojen tilanteeseen, hallinnollisen hintasäännöstelyn vapauttaminen ja välillisten verojen korotus. Pohjainflaation pysynee heikkona, sillä suhteellisen suurten palkankorotusten vastapainona on tuottavuuden kasvu. Vaihtotaseen alijäämät edelleen suuria Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan pysyvän ennustejaksolla keskimäärin noin 4¾ prosentissa suhteessa BKT:hen. Tämä on yhteenlaskettu tulos, johon sisältyy Viron ja Slovakian erittäin suuri alijäämä ja Puolan ja Latvian hieman kasvava alijäämä. Alijäämät ovat edelleen suhteellisen suuria ja sopeutustoimia on toteutettu vain vähän Tšekissä ja Unkarissa. Kuuden maan julkisen talouden alijäämä todennäköisesti ylittää 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003 Keskimääräisen julkisen talouden alijäämän arvioidaan liittyvissä maissa olevan 5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003. Kyproksen, Tšekin, Unkarin, Maltan, Puolan ja Slovakian alijäämän odotetaan olevan yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun talouden tilanne kohenee ja finanssipolitiikkaa tiukennetaan, julkisen talouden alijäämän odotetaan pienenevän useimmissa maissa vuonna 2004. Alijäämän odotetaan kasvavan ainoastaan Puolassa (4,3 prosentista 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen), Liettuassa (2,6 prosentista 3,1 prosenttiin) ja Virossa (0,0 prosentista 0,4 prosenttiin). Vuonna 2005 julkisen talouden rahoitusasema kohenee kaikissa liittyvissä maissa. 10. Muut ehdokasmaat: vakautuminen jatkuu Muissa hakijamaissa voidaan odottaa talouden vakautuvan edelleen. Kasvun odotetaan ennustejaksolla olevan noin 4,5 5 prosenttia vuodessa kaikissa kolmessa hakijamaassa. Turkin osalta tämä merkitsee hidastumista verrattuna vuoden 2002 erittäin voimakkaaseen kasvuun, jolle tosin oli ominaista palautuminen vuoden 2001 syvästä kriisistä. Ennustejaksolla kasvukehitys noudattaa vakaampaa ja kestävämpää kaavaa. Hienoinen kasvun hidastuminen Romaniassa vuonna 2005 seuraa vaalivuodeksi 2004 odotettua voimakasta kasvua. Turkissa ja Romaniassa jatkuu inflaation hidastuminen, joka johtuu valuuttakurssien reaalisesta vahvistumisesta, ja niiden talouksien tarjontapuolen vahvistumisesta, joka puolestaan johtuu mittavista investoinneista ja osittain varovaisemmasta finanssi- ja rahapolitiikasta. Ennustejakson loppua kohti inflaatio hidastunee kummassakin maassa yksinumeroiseen lukuun ja, kuten Bulgariassa jo nyt, melko alhainen mutta hieman kiihtyvä inflaatio. Näissä kaikissa kolmessa maassa vaihtotaseen epätasapainon odotetaan kasvavan, mikä johtuu voimakkaasta kotimaisesta kysynnästä ja niiden viennin hintakilpailukyvyn hienoisesta heikkenemisestä maailmanmarkkinoilla. Lisää tietoa ennusteista on saatavilla European Economy -julkaisusta Internetosoitteessa: http://europa.eu.int/comm/economy_finance/publications/european_economy/forecasts_en.htm 6

SYKSYN 2003 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1961-2005 (a) BKT kiintein hinnoin (vuosimuutos, %) aikavälin ka. 5 vuoden keskiarvo 1961-90 1991-95 1996-00 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 BE 3,4 1,6 2,7 3,2 3,8 0,6 0,7 0,8 1,8 2,3 BE DE 3,2 2,0 1,8 2,0 2,9 0,8 0,2 0,0 1,6 1,8 DE EL 4,5 1,2 3,4 3,4 4,4 4,0 3,8 4,1 4,2 3,4 EL ES 4,6 1,5 3,8 4,2 4,2 2,8 2,0 2,3 2,9 3,3 ES FR 3,8 1,1 2,7 3,2 3,8 2,1 1,2 0,1 1,7 2,3 FR IE 4,2 4,7 9,8 11,3 10,1 6,2 6,9 1,6 3,7 4,9 IE IT 3,9 1,3 1,9 1,7 3,1 1,8 0,4 0,3 1,5 1,9 IT LU 3,7 4,0 7,1 7,8 9,1 1,2 1,3 1,2 1,9 2,8 LU NL 3,4 2,1 3,7 4,0 3,5 1,2 0,2-0,9 0,6 2,0 NL AT 3,6 2,0 2,7 2,7 3,4 0,8 1,4 0,9 1,9 2,5 AT PT 4,8 1,7 3,9 3,8 3,7 1,6 0,4-0,8 1,0 2,0 PT FI 3,9-0,9 4,7 3,4 5,1 1,2 2,2 1,5 2,5 2,7 FI area 3,6 1,5 2,6 2,8 3,5 1,6 0,9 0,4 1,8 2,3 area DK 2,7 2,0 2,7 2,6 2,9 1,4 2,1 0,8 2,0 2,3 DK SE 2,9 1,3 3,3 4,6 4,4 1,1 1,9 1,4 2,2 2,6 SE UK 2,5 1,7 3,1 2,8 3,8 2,1 1,7 2,0 2,8 2,9 UK EU-15 3,4 1,5 2,7 2,9 3,6 1,7 1,1 0,8 2,0 2,4 EU-15 CY - 4,7 3,7 4,7 5,0 4,0 2,0 2,0 3,4 4,2 CY CZ - -1,0 1,2 0,5 3,3 3,1 2,0 2,2 2,6 3,3 CZ EE - - 4,9-0,6 7,3 6,5 6,0 4,4 5,6 5,1 EE HU - -2,2 4,0 4,2 5,2 3,8 3,3 2,9 3,2 3,4 HU LV - -13,2 5,3 2,8 6,8 7,9 6,1 6,0 5,2 5,7 LV LT - -9,8 4,2-1,8 4,0 6,5 6,7 6,6 5,7 6,0 LT MT - - 4,5 4,1 6,4-1,2 1,2 0,8 2,7 2,9 MT PL - 2,2 5,1 4,1 4,0 1,0 1,4 3,3 4,2 4,8 PL SK - - 3,8 1,3 2,2 3,3 4,4 3,8 4,1 4,3 SK SI - -0,6 4,4 5,9 4,1 2,9 2,9 2,1 3,1 3,7 SI AC-10 - - 4,1 3,1 4,1 2,4 2,3 3,1 3,8 4,2 AC-10 US 3,5 2,4 4,1 4,1 3,8 0,3 2,5 2,8 3,8 3,3 US JP 6,2 1,5 1,4 0,1 2,8 0,4 0,1 2,6 1,7 1,5 JP (b) Kiinteän pääoman bruttomuodostus, koneet ja laitteet (vuosimuutos, %) aikavälin 5 vuoden ka. keskiarvo 1971-90 1991-95 1996-00 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 BE - - 5,8 8,4 5,0 0,6-2,7-0,5 2,0 4,0 BE DE 2,2-2,6 6,3 7,2 10,1-4,9-9,1 0,8 4,8 4,7 DE EL 3,5 4,6 15,9 21,4 14,1 4,9 6,9 7,7 6,6 3,0 EL ES 4,3-2,5 9,1 7,8 4,7-1,2-5,4 1,6 4,7 7,1 ES FR 5,3-0,1 7,9 11,9 10,4 2,5-3,2-1,0 1,7 4,0 FR IE 4,5 2,1 15,7 17,3 7,5-6,4-2,4-5,0 5,0 5,0 IE IT 3,9-0,1 6,6 7,1 8,7 2,3 0,2-6,4 2,8 3,9 IT LU 4,2 2,1 9,4 30,0-12,9 8,8-1,2-4,4 0,3 5,2 LU NL 3,0 1,3 5,4 10,1-3,5-3,2-4,2-8,7-1,5 2,6 NL AT 3,5 0,3 6,2 4,6 11,6-3,2-6,7 2,7 3,9 6,3 AT PT - 0,0 11,2 9,2 4,9-3,8-8,1-8,3 1,4 7,1 PT FI 3,7-9,8 4,4-3,2-1,0 13,3-12,4-7,5-1,5 2,0 FI area 3,8-0,9 7,1 8,5 8,1-0,8-4,6-1,9 3,1 4,5 area DK 2,9 1,4 8,4 5,5 10,8 5,6 0,7-5,6 2,0 5,5 DK SE 4,7-0,7 8,3 11,8 6,8-1,1-4,0-2,1 2,5 4,7 SE UK 2,9 1,1 9,3 7,9 1,8 0,8-6,7-0,8 4,8 6,4 UK EU-15 3,7-0,4 7,5 8,5 7,0-0,4-4,9-1,8 3,3 4,8 EU-15 CY - - 10,6-3,4 16,2 3,9 16,4 - - - CY CZ - 3,6 - - - - - - - - CZ EE - - - -5,8 - - - - - - EE HU - - - - - - - 0,0 0,0 0,0 HU LV - - - - - - - 2,1 3,0 3,1 LV LT - - 18,7-5,2-0,3 22,2 12,3 - - - LT MT - - - - - - - - - - MT PL - - - - - - - - - - PL SK - - - - - - - - - - SK SI - 8,0 12,3 25,7 3,0 5,3 3,9 - - - SI AC-10 - - - - - - - - - - AC-10 US 5,3 7,7 11,7 11,6 8,1-5,4-1,6 4,1 7,7 7,7 US JP 6,1-0,7 3,4-0,6 7,4 1,0 - - - - JP Huom : - 15 EU-maan ja euroalueen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta 1991 tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. - Ennusteet on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden 2005 ennusteet on pääasiassa johdettu vallitsevan kehityksen pohjalta. 7

SYKSYN 2003 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1961-2005 (c) Työllisyys yhteensä (vuosimuutos, %) aikavälin ka. 5 vuoden keskiarvo 1961-90 1991-95 1996-00 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 BE 0,3 0,5 1,3 1,4 1,9 1,5-0,3-0,2 0,5 1,0 BE DE 0,5 0,0 0,7 1,2 1,8 0,4-0,6-1,5-0,3 0,7 DE EL 0,3 0,6 1,0 0,1 0,3-0,3 0,1 1,0 0,8 0,5 EL ES 0,3-0,4 3,1 3,7 3,6 2,4 1,5 1,7 2,0 2,1 ES FR 0,4-0,4 1,2 1,8 2,7 1,8 0,7-0,2-0,1 0,6 FR IE 0,2 1,7 5,7 6,0 4,7 3,0 1,3 0,8 1,0 1,3 IE IT 0,4-0,8 0,8 0,6 1,7 1,7 1,1 0,8 0,5 0,7 IT LU 1,2 2,6 4,2 5,0 5,6 5,6 3,2 1,7 0,9 1,2 LU NL 0,7 0,8 2,6 2,3 1,8 1,3 0,2-1,1-0,8 0,3 NL AT 0,1 0,0 0,8 1,1 1,0 0,6 0,0 0,1 0,3 0,5 AT PT 0,1-0,6 2,0 1,9 2,1 1,3 0,3-1,0-0,1 0,5 PT FI 0,4-3,7 2,3 2,5 2,3 1,5 0,4-0,2 0,2 0,4 FI area 0,4-0,1 1,4 1,8 2,2 1,4 0,5-0,2 0,3 0,8 area DK 0,6 0,0 1,1 1,2 0,5 0,4-0,6-0,6 0,4 0,4 DK SE 0,7-2,1 0,8 2,1 2,4 1,9 0,2-0,2 0,0 0,2 SE UK 0,4-1,0 1,5 1,5 1,1 0,6 0,1 0,7 0,5 0,5 UK EU-15 0,4-0,4 1,4 1,7 2,0 1,2 0,4 0,0 0,3 0,8 EU-15 CY - - -2,7 1,3 2,8 1,9 1,2 0,5 0,6 1,0 CY CZ - - -0,9-2,1-0,7 0,4 1,0-0,5 0,0 0,1 CZ EE - -5,3-2,0-4,4-1,5 0,9 1,3 0,5 0,2 0,2 EE HU - - 1,1 3,2 1,0 0,4 0,2 0,5 0,8 1,0 HU LV - -7,2-0,5-1,8-2,9 2,2 2,7 0,5 0,5 0,5 LV LT - -2,4-0,7-0,5-3,7-4,0 4,0 1,5 1,3 1,6 LT MT - 1,5 0,8-0,4 2,3 0,3 1,9 0,4 0,4 0,8 MT PL - - 0,4-2,7-2,3-0,6-2,3-0,3 0,5 1,5 PL SK - - -0,4-3,2-2,5 1,0 0,2 1,6 1,3 1,3 SK SI - - 0,5 1,1 3,8 0,5-0,5-0,5 0,5 0,7 SI AC-10 - - 0,0-1,7-1,5-0,2-0,6 0,0 0,6 1,1 AC-10 US 2,0 1,1 2,0 1,9 1,9-0,3-0,3 0,8 0,4 0,6 US JP 1,0 0,8 0,0-0,8-0,1-0,6-1,2 0,5 0,2 0,1 JP (d) Työttömien määrä (%: a työvoimasta) aikavälin 5 vuoden ka. keskiarvo 1964-90 1991-95 1996-00 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 BE 5,7 8,3 8,7 8,6 6,9 6,7 7,3 8,2 8,3 7,8 BE DE 3,2 7,1 8,7 8,4 7,8 7,8 8,6 9,4 9,6 9,5 DE EL 4,5 8,3 10,6 11,8 11,0 10,4 10,0 9,5 9,2 9,0 EL ES 6,8 17,1 14,9 12,8 11,3 10,6 11,3 11,3 10,9 10,4 ES FR 5,4 10,7 11,0 10,7 9,3 8,5 8,8 9,4 9,7 9,4 FR IE 9,7 14,5 7,8 5,6 4,3 3,9 4,4 4,8 5,1 5,0 IE IT 6,7 10,0 11,3 11,3 10,4 9,4 9,0 8,8 8,8 8,7 IT LU 1,1 2,5 2,6 2,4 2,3 2,1 2,8 3,7 4,2 4,5 LU NL 4,9 6,1 4,1 3,2 2,8 2,4 2,7 4,4 5,8 6,1 NL AT 2,1 3,7 4,2 3,9 3,7 3,6 4,3 4,5 4,6 4,1 AT PT 5,2 5,7 5,6 4,5 4,1 4,1 5,1 6,6 7,2 7,3 PT FI 3,9 13,3 11,7 10,2 9,8 9,1 9,1 9,3 9,2 9,1 FI area 5,1 9,6 9,9 9,4 8,5 8,0 8,4 8,9 9,1 8,9 area DK 4,1 8,1 5,1 4,8 4,4 4,3 4,5 5,5 5,2 4,9 DK SE 2,2 7,2 8,0 6,7 5,6 4,9 4,9 5,7 5,8 5,7 SE UK 5,4 9,2 6,5 5,9 5,4 5,0 5,1 4,9 4,9 4,9 UK EU-15 5,1 9,5 9,2 8,7 7,8 7,4 7,7 8,1 8,2 8,1 EU-15 CY - - 5,0 5,3 5,2 4,4 3,8 3,9 3,7 3,7 CY CZ - - 6,5 8,6 8,7 8,0 7,3 7,8 8,1 8,0 CZ EE - 5,8 10,5 11,3 12,5 11,8 9,1 8,6 8,4 7,9 EE HU - - 8,0 6,9 6,3 5,6 5,6 5,6 5,6 5,5 HU LV - 9,8 15,5 14,0 13,7 12,8 12,8 12,4 12,0 11,5 LV LT - 8,1 12,4 11,2 15,7 16,1 13,1 12,3 11,1 10,0 LT MT - 5,3 6,7 7,4 7,0 6,7 7,4 7,0 6,8 6,7 MT PL - - 12,6 13,4 16,4 18,5 19,9 20,6 20,9 20,3 PL SK - - 14,3 16,7 18,7 19,4 18,6 17,7 17,1 16,5 SK SI - - 7,0 7,2 6,6 5,8 6,0 6,4 6,1 6,0 SI AC-10 - - 11,1 12,1 13,6 14,5 14,8 15,1 15,2 14,8 AC-10 US 6,1 6,5 4,6 4,2 4,0 4,8 5,8 6,1 6,2 6,3 US JP 1,9 2,6 4,1 4,7 4,7 5,0 5,4 5,2 5,1 5,1 JP Huom : - 15 EU-maan ja euroalueen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta 1991 tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. - Ennusteet on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden 2005 ennusteet on pääasiassa johdettu vallitsevan kehityksen pohjalta. 8

SYKSYN 2003 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1961-2005 (e) Inflaatio (1) (vuosimuutos, %) aikavälin ka. 5 vuoden keskiarvo 1961-90 1991-95 1996-00 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 BE 4,8 2,2 1,6 1,1 2,7 2,4 1,6 1,5 1,6 1,9 BE DE 3,4 3,3 1,1 0,6 1,4 1,9 1,3 1,1 1,6 1,3 DE EL 11,5 13,8 4,6 2,1 2,9 3,7 3,9 3,6 3,7 3,4 EL ES 10,0 5,6 2,6 2,2 3,5 2,8 3,6 3,1 2,8 2,6 ES FR 6,7 2,5 1,3 0,6 1,8 1,8 1,9 2,1 1,8 1,5 FR IE 8,7 2,7 2,6 2,5 5,3 4,0 4,7 4,1 3,0 2,7 IE IT 9,4 5,8 2,4 1,7 2,6 2,3 2,6 2,8 2,3 1,9 IT LU 4,6 3,2 1,7 1,0 3,8 2,4 2,1 2,2 2,0 1,7 LU NL 4,5 2,6 1,9 2,0 2,3 5,1 3,9 2,4 1,3 0,9 NL AT 4,4 3,1 1,2 0,5 2,0 2,3 1,7 1,3 1,6 1,5 AT PT 12,2 7,5 2,4 2,2 2,8 4,4 3,7 3,4 2,6 2,5 PT FI 7,4 3,1 1,6 1,3 3,0 2,7 2,0 1,4 1,0 1,7 FI area 6,4 4,0 1,7 1,1 2,1 2,4 2,3 2,1 2,0 1,7 area DK 7,4 2,3 2,0 2,1 2,7 2,3 2,4 2,3 1,8 1,9 DK SE 7,2 4,8 1,1 0,6 1,3 2,7 2,0 2,3 1,4 1,7 SE UK 7,7 4,3 1,6 1,3 0,8 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 UK EU-15 6,6 4,1 1,7 1,2 1,9 2,2 2,1 2,0 1,9 1,7 EU-15 CY - - 2,6 4,0 2,9 1,3 3,0 4,8 2,0 2,4 CY CZ - - 6,2 3,7 2,8 3,8-0,1 0,0 3,5 2,6 CZ EE - - 10,0 5,3 3,9 5,7 3,4 1,8 4,0 3,7 EE HU - 26,5 14,7 10,2 9,1 8,2 6,9 6,7 5,9 4,1 HU LV - 138,4 6,9 1,7 3,9 1,9 2,2 2,3 2,8 2,8 LV LT - - 6,4 0,8-2,1 2,3-1,0-0,9 2,3 2,6 LT MT - - 2,3 1,9 1,5 2,8 1,0 1,3 1,8 1,9 MT PL - 41,1 12,9 6,8 11,6 4,9 1,8 0,8 1,9 2,7 PL SK - - 7,2 8,5 9,0 5,6 2,4 6,8 7,5 4,0 SK SI - 64,4 8,3 6,0 8,4 8,1 7,6 5,9 5,2 4,3 SI AC-10 - - 10,6 6,4 8,5 5,1 2,5 2,4 3,5 3,1 AC-10 US 4,6 2,7 1,9 1,6 2,5 2,0 1,4 1,7 1,2 1,1 US JP 5,5 1,1-0,2-0,7-1,3-1,5-1,5-1,2-1,0-0,8 JP (1) EU:n osalta yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi vuodesta 1996 alkaen, muualla yksityisen kulutuksen deflaattori. (f) Vaihtotase aikavälin 5 vuoden ka. keskiarvo 1961-90 1991-95 1996-00 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 BE 0,4 4,1 5,0 5,4 4,0 4,0 4,5 5,2 4,5 4,2 BE DE 1,3-0,9-0,5-0,8-1,1 0,6 3,1 3,0 3,6 3,7 DE EL -0,9-0,5-4,0-5,7-6,3-5,7-5,8-5,2-4,6-3,9 EL ES -1,1-2,0-1,1-2,1-3,3-3,1-2,7-3,1-3,2-3,4 ES FR -0,7-0,1 1,9 2,6 1,3 1,5 1,6 0,7 0,8 0,8 FR IE -4,4 1,9 1,4 0,3-0,4-0,7-0,7-0,7-0,5-0,2 IE IT 0,2-0,1 1,7 1,0-0,2 0,3-0,3-0,5-0,4-0,4 IT LU - - - - - - - 27,3 24,0 23,8 LU NL 1,8 4,4 4,7 4,0 4,8 3,5 2,1 2,4 3,8 5,2 NL AT -0,5-1,1-2,6-3,0-2,6-1,9 0,5 0,5 0,5 0,5 AT PT -2,5-2,6-7,3-8,7-10,8-9,9-7,7-4,5-4,2-3,8 PT FI -2,1-1,3 5,7 6,2 7,2 6,9 7,5 6,7 6,5 6,7 FI area 0,1-0,2 0,8 0,6-0,2 0,5 1,3 1,0 1,2 1,3 area DK -2,6 1,6 0,9 1,8 1,6 3,1 2,9 2,8 2,7 2,7 DK SE -0,4-0,1 4,0 4,2 4,0 4,2 4,2 4,0 4,1 4,4 SE UK -0,3-1,6-1,2-2,3-2,1-1,8-1,8-2,3-2,2-1,7 UK EU-15 0,0-0,3 0,6 0,3-0,3 0,3 1,0 0,5 0,7 0,8 EU-15 CY - - -4,4-1,7-3,5-4,0-5,3-4,4-3,1-2,8 CY CZ - - -4,7-2,7-5,3-6,2-5,3-6,6-6,9-6,6 CZ EE - - -8,2-4,7-5,8-6,0-12,3-15,2-12,2-8,5 EE HU - - - - - - -4,0-6,2-6,1-5,8 HU LV - 10,1-7,8-9,8-6,9-9,6-7,8-8,6-9,5-9,6 LV LT - - -9,7-11,2-6,0-4,8-5,4-5,7-5,8-5,9 LT MT - - - - - - - -6,6-6,3-5,7 MT PL - 3,5-4,1-5,5-6,1-2,9-3,5-2,9-3,4-3,6 PL SK - - -6,5-3,5-2,5-7,4 - -3,8-4,4-4,4 SK SI - 4,3-1,2-3,3-2,8 0,1 1,7 0,5 0,3 0,1 SI AC-10 - - - - - - - -4,6-4,9-4,8 AC-10 US -0,3-0,9-2,5-3,0-4,1-3,8-4,7-5,3-5,6-5,8 US JP 1,0 2,5 2,3 2,6 2,5 2,1 2,9 3,0 3,4 3,7 JP Huom : - 15 EU-maan ja euroalueen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta 1991 tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. - Ennusteet on yleensä laadittu olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Se tarkoittaa, että julkistamattomia ja erityisesti budjettia koskevia politiikan muutoksia ei ole otettu huomioon. Tästä seuraa, että vuoden 2005 ennusteet on pääasiassa johdettu vallitsevan kehityksen pohjalta. 9

SYKSYN 2003 ENNUSTEET TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1961-2005 (g) Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) tai nettoluotonotto (-) (% BKT:sta) (1) aikavälin ka. 5 vuoden keskiarvo 1970-90 1991-95 1996-00 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 BE (2) -6,8-5,9-1,3-0,4 0,2 0,6 0,1 0,2-0,4-0,4 BE DE -1,9-3,1-1,7-1,5 1,3-2,8-3,5-4,2-3,9-3,4 DE EL -5,7-11,5-3,5-1,8-1,9-1,5-1,2-1,7-2,4-2,3 EL ES -2,4-5,6-2,6-1,2-0,8-0,3 0,1 0,0 0,1 0,2 ES FR -1,2-4,5-2,6-1,8-1,4-1,5-3,1-4,2-3,8-3,6 FR IE -7,7-2,1 2,0 2,4 4,4 0,9-0,2-0,9-1,2-1,1 IE IT -9,1-9,1-3,1-1,7-0,6-2,6-2,3-2,6-2,8-3,5 IT LU - 1,7 3,6 3,5 6,4 6,2 2,4-0,6-2,1-2,5 LU NL -3,2-3,5-0,2 0,7 2,2 0,0-1,6-2,6-2,7-2,4 NL AT -1,8-3,8-2,4-2,3-1,5 0,3-0,2-1,0-0,6-0,2 AT PT -4,6-5,2-3,4-2,8-2,8-4,2-2,7-2,9-3,3-3,9 PT FI 3,9-5,0 1,3 2,2 7,1 5,2 4,2 2,4 1,7 1,9 FI area -3,3-5,0-2,1-1,3 0,2-1,6-2,2-2,8-2,7-2,7 area DK (3) -0,5-2,4 1,3 3,3 2,6 3,1 1,9 0,9 1,3 1,9 DK SE 0,6-7,4 0,5 1,5 3,4 4,5 1,3 0,2 0,5 1,0 SE UK -2,2-5,7-0,3 1,1 3,9 0,7-1,5-2,8-2,7-2,4 UK EU-15-2,9-5,1-1,6-0,7 1,0-0,9-1,9-2,7-2,6-2,4 EU-15 CY - - - -4,4-3,1-3,0-3,5-5,2-3,7-2,9 CY CZ - - -3,3-3,7-4,0-5,8-7,1-8,0-6,3-5,2 CZ EE - - -1,0-2,8-0,3 0,3 0,9 0,0-0,4 0,4 EE HU - - - -5,6-3,0-4,2-9,2-5,4-4,4-3,6 HU LV - 0,9-1,5-5,3-2,7-1,6-3,0-2,7-2,7-2,0 LV LT - - -3,2-5,7-2,3-2,2-1,7-2,6-3,1-2,7 LT MT - - - -8,2-7,0-6,8-6,2-7,6-5,8-4,1 MT PL - -3,5-2,5-2,0-2,5-3,1-3,9-4,3-5,9-4,9 PL SK - - -8,0-7,8-13,5-7,2-7,2-5,1-4,0-3,4 SK SI - - - -2,1-3,1-1,3-2,3-2,2-1,8-1,7 SI AC-10 - - - -3,5-3,5-3,7-5,2-5,0-5,0-4,1 AC-10 US -3,2-4,5-0,1 0,7 1,5-0,5-3,4-5,0-5,5-5,4 US JP -1,4-0,9-6,8-7,2-7,4-6,1-7,1-7,3-7,2-7,1 JP (1) Nettoluotonanto (-otto) sisältää v. 2000-2002 kertaluonteisia tuloja, jotka liittyvät UMTS-toimilupien myyntiin. UMTS-lupien myyntitulot ovat, % BKT:sta, vuonna 2000 : DE : 2.5, ES : 0.1, IT : 1.2, NL : 0.7, AT : 0.4, PT : 0.3, UK : 2.4, EU-15 : 1.2 ja euroalue : 1.1. Vuonna 2001 : BE : 0.2, DK : 0.2, EL : 0.5, FR : 0.1, EU-15 : 0 ja euroalue : 0. Vuonna 2002 : FR : 0, IE : 0.2, EU-15 : 0 ja euroalue : 0. (2) Sisältää Belgacomin eläkerahaston siirron (1.4% ja 0.5% BKT:sta vuosina 2003 ja 2004). Eurostat tutkii vielä tätä toimenpidettä. (3) Vuosi 2001 ei sisällä takautuvaa "erityistä eläkemaksua". (h) Julkisyhteisöjen bruttovelka (% BKT:sta) 1980 1985 1990 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 BE 78,6 122,3 129,2 114,8 109,5 108,7 106,1 103,5 101,0 97,8 BE DE 31,2 40,7 42,3 61,2 60,2 59,4 60,8 63,8 65,0 65,8 DE EL 25,0 53,6 79,6 105,2 106,2 106,9 104,7 100,6 97,1 95,0 EL ES 16,8 42,3 43,6 63,1 60,5 56,8 53,8 51,3 48,8 46,3 ES FR 19,8 30,8 35,1 58,5 57,2 56,8 59,0 62,6 64,3 65,6 FR IE 75,1 109,5 101,4 48,6 38,4 36,1 32,4 33,5 33,8 33,8 IE IT 58,2 81,9 97,2 114,9 110,6 109,5 106,7 106,4 106,1 106,1 IT LU 9,3 9,7 4,4 5,9 5,5 5,5 5,7 4,9 4,7 4,1 LU NL 45,9 70,3 76,9 63,1 55,9 52,9 52,4 54,6 55,5 55,5 NL AT 36,2 49,2 57,2 67,5 67,0 67,1 66,7 66,4 65,2 63,2 AT PT 32,3 61,5 58,3 54,3 53,3 55,5 58,1 57,5 58,6 60,0 PT FI 11,5 16,2 14,2 47,0 44,6 44,0 42,7 44,6 44,5 44,3 FI area 34,7 52,0 58,1 72,7 70,2 69,2 69,0 70,4 70,7 70,7 area DK (1) 36,5 70,0 57,8 53,0 47,3 45,4 45,5 42,9 41,0 37,9 DK SE 40,3 62,4 42,3 62,7 52,8 54,4 52,7 51,7 51,4 50,0 SE UK 53,2 52,7 34,0 45,0 42,1 38,9 38,5 39,6 40,5 41,0 UK EU-15 37,8 52,9 54,0 67,3 64,1 62,8 62,5 64,1 64,4 64,4 EU-15 CY - - - 56,7 54,4 55,6 59,8 60,3 58,9 56,8 CY CZ - - - 14,3 16,6 23,3 27,1 30,7 34,5 38,3 CZ EE - - - 6,5 5,0 4,7 5,7 5,4 5,3 4,5 EE HU - - - 61,2 55,5 53,4 56,3 57,9 56,9 55,5 HU LV - - - 13,7 13,9 15,7 15,2 16,7 18,2 18,7 LV LT - - - 23,4 24,3 23,4 22,7 23,3 23,6 23,7 LT MT - - - 60,8 61,1 62,0 64,2 66,4 69,4 70,6 MT PL - - - 42,7 37,2 37,2 41,6 45,1 49,2 51,5 PL SK - - - 43,8 46,9 48,8 44,3 45,1 45,2 45,4 SK SI - - - 25,1 26,4 25,9 27,0 27,4 27,0 26,4 SI AC-10 - - - 38,5 35,9 36,7 39,8 42,4 44,6 45,9 AC-10 (1) Valtion talletukset keskuspankissa, valtion hallussa olevat muut kuin valtion joukkovelkakirjat ja valtion yrityksiin liittyvä velka olivat yhteensä noin 9.1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2001. Huom : - 15 EU-maan ja euroalueen lukuihin sisältyy yhdistynyt Saksa vuodesta 1991 tai 1992 alkaen tarkasteltavasta indikaattorista riippuen. 10

SYKSYN 2003 ENNUSTEET HAKIJAMAAT - TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Arviot Ennusteet Ennusteet 2000 2001 2002 2003 2004 2005 (a) BKT kiintein hinnoin (vuosimuutos, %) Bulgaria 5,4 4,1 4,8 4,5 5,0 5,5 Bulgaria Romania 2,1 5,7 4,9 4,6 4,9 5,1 Romania Turkki 7,4-7,5 7,8 5,1 4,5 5,0 Turkki (b) Työllisyys yhteensä (vuosimuutos, %) Bulgaria -3,5-0,4 0,8 2,0 1,5 1,5 Bulgaria Romania 2,5-0,8-8,7 0,5 0,6 0,1 Romania Turkki -0,4-1,0-0,6 1,7 2,2 2,3 Turkki (c) Työttömien määrä (%: a työvoimasta) Bulgaria 16,4 19,2 18,1 15,3 13,8 12,3 Bulgaria Romania 6,8 6,6 7,0 6,5 6,3 6,3 Romania Turkki 6,6 8,5 10,4 11,2 10,9 10,4 Turkki (d) Inflaatio (1) (vuosimuutos, %) Bulgaria 10,3 7,4 5,8 2,0 3,5 4,0 Bulgaria Romania 45,7 34,5 22,5 15,3 11,5 8,5 Romania Turkki 54,9 54,4 45,0 26,0 16,5 11,5 Turkki (e) Vaihtotase Bulgaria -5,5-6,1-4,7-6,2-5,9-6,7 Bulgaria Romania -4,1-5,6-3,5-4,8-5,1-5,5 Romania Turkki -6,7 1,3-2,6-3,6-4,0-4,2 Turkki (f) Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) tai nettoluotonotto (-) (% BKT:sta) Bulgaria -0,5 0,2-0,7 0,0-0,7-1,0 Bulgaria Romania -4,6-3,3-2,6-2,7-3,0-3,0 Romania Turkki -5,8-26,9-10,0-8,0-6,3-4,9 Turkki (1) Kuluttajahinnat (harmonisoitu indeksi); Turkki: kansalliset lähteet 11