Viherrakenteen yleissuunnitelma, työsuunnitelma Tampere Kangasala Orivesi Ylöjärvi Nokia Pirkkala Lempäälä Vesilahti 1
Sisällys 1. Lähtökohdat... 3 2. Sisältö... 4 2.1. Ekologia... 4 2.2. Virkistys... 5 2.3. Viherrakenteen kantokyky ekologisena ja virkistyksellisenä kokonaisuutena sekä kompensaatiomenettely... 5 2.4. Ilmastotyö... 6 3. Aikataulu... 7 4. Jatko... 8
1. Lähtökohdat Seudun viherrakenteen yleissuunnitelmatyö toteuttaa Seudun kuntien ja valtion välistä MAL-sopimusta vuosille 2016-2019. Viherrakennetyön käynnistäminen on aikataulutettu vuodelle 2017 ja valmistuminen seuraavalle vuodelle. Asiasta on sovittu sopimuksen kohdassa Vahvat yhdyskunnat seuraavalla tavalla: Kaupunkiseudulle laaditaan viherrakenteen yleissuunnitelma, joka kattaa virkistysalue- ja ekologiset verkostot. Yleissuunnitelman tarkoituksena on selkeyttää luonnonsuojelulain poikkeamispäätösten käsittelyä alueilla, missä poikkeamilla on merkitystä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, täydennysrakentamisen tai toimivan liikennejärjestelmän näkökulmasta. Luonnonsuojelulain mukaisten poikkeamisedellytysten täyttyessä tullaan pilotoimaan kompensaatiomenettelyjä, joilla voidaan turvata priorisoituja luonnonarvoja muuttuvassa ympäristössä. Tässä yleissuunnitelmassa viitoitetaan prosessi, jonka kautta määritellään Tampereen seudun viherrakenne sen omista arvoista lähtien. MAL-sopimuksessa työn lähtökohdiksi asetettujen ekologisten arvojen lisäksi kokonaisuuteen on kaavailtu sisällytettäväksi virkistysreittejä ja alueita. Rakennetta arvioidaan työn kuluessa myös seudun hiilinieluna. Viherrakenteeseen oleellisesti kytkeytyvät hulevesi- ja meluasiat huomioidaan suunnittelun kuluessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Jatkossa tässä määritelty viherrakenne voidaan sellaisenaan tai päivitettynä sisällyttää mahdollisesti uudistettavaan Rakennesuunnitelmaan. Tässä hankkeessa määriteltävään kaupunkiseudun viherrakenteeseen tukeutuen voidaan jatkoselvityksissä pilotoida luonnonarvoja turvaavia kompensaatiomenettelyjä luonnonsuojelulain poikkeamisedellytysten täyttyessä. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä nimesi kokouksessaan 8.6.2017 pienryhmän valmistelemaan työsuunnitelman laadintaa. Pienryhmään ovat kuuluneet Pia Hastio ja Saija Kouko Tampereen kaupungilta, Hannu Eerikäinen Nokian kaupungilta, Ilari Rasimus Lempäälän kunnasta, Soili Ingelin Pirkanmaan ELYkeskuksesta, Annu Piesanen ja Ilpo Tammi Pirkanmaan liitosta sekä Ritva Asula-Myllynen, Satu Kankkonen ja Kaisu Kuusela Tampereen kaupunkiseudusta. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on vastannut pienryhmän koollekutsumisesta. Osapuolet ja organisoituminen Hankkeen edistämiseksi Pirkanmaan ELY-keskukseen tuotetaan noin puolen vuoden työpanos, jonka turvin palkataan työhön kokenut projektisuunnittelija tai työ tilataan konsultilta. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä vastaa yhdessä kuntien kanssa kuntien yleis- ja asemakaavojen kokoamisesta viherrakenteen osalta. Tampereen kaupunkiseudun Infrapalvelu -työryhmä on käynnistänyt vuoden 2016 lopulla ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistushankkeen. Hanke päättyy helmikuussa 2018. Hankkeessa kerättyä tietoa käytetään pohjana seudullisten virkistysalueiden ja -reittien määrittelylle. Infrapalvelujen työryhmä vastaa kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden päivitystyöprosessista. Työn on tarkoitus valmistua maalis-huhtikuussa 2018. Seudun viherrakennetyön aikana kerätyn tiedon pohjalta laaditaan arvio viherrakenteen kantokyvystä hiilinieluna. Työ tehdään konsulttityönä. Kuntayhtymä vastaa työn tilaamisesta. Seudullinen viherrakenne hyväksytään seudun Maankäyttö- ja asuminen -työryhmässä, kuntajohtajakokouksessa, seutuhallituksessa sekä kunnissa.
2. Sisältö Viherrakenteen yleissuunnitelmaa rakennetaan neljän teeman kautta. Näitä ovat ekologia, virkistys, kaavat ilmastotyö. Näistä kukin määrittää seudun viherrakennetta omalla tavallaan. Teemat sekä niiden keskinäinen kytkeytyminen on koottu oheiseen kuvaan. Viherrakennetyö asettuu lähtökohtaisesti seudun keskustaajamavyöhykkeen mittakaavaan, mutta sen tarkka rajaus määritellään hankkeen kuluessa. 2.1. Ekologia Viherrakenteen ekologisen lähtökohdan tarkoitus on turvata kaupunkiseudun lajistollinen ja luontotyypillinen monimuotoisuus. Tarkastelu pohjautuu metsäisiin luontotyyppeihin ja niiden kytkeytyneisyyteen, mutta asiantuntijatarkastelun kautta kokonaisuuteen liitetään myös mahdollisia muun tyyppisiä arvoalueita ja -kohteita. Lähtökohtana analyysissä käytetään ELYn ja kuntien paikkatietoaineistoja suojelualueista sekä uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä. Työn perusteluksi laaditaan eri lähteistä koottu harmonisoitu lähtöaineisto, joka on saatavilla ja käytettävissä työn eri osapuolilla. Lähtöaineisto käydään läpi kuntien asiantuntijoiden kanssa syksyllä 2018 järjestettävässä keskustelutilaisuudessa. Paikkatietoaineiston pohjalta muodostettavaa rakennetta tarkastellaan työssä sen ekologisen kantokyvyn näkökulmasta. Rakenne pyritään muodostamaan sellaiseksi, että siihen sisältyy pääosa kaupunkiseudun arvoalueista yhteyksineen; tämä on edellytys sen toimimiselle todellisena seudun rakennetta vahvistavana elementtinä. Arvoalueiden määrittelyssä otetaan lähtökohtaisesti huomioon niiden sijainti kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteessa. 4
Direktiivilajeista erityisesti liito-oravan osalta selvitetään viherrakenteen osoittamisen ja toteuttamisen merkitystä suhteessa lajin tiukkoihin suojeluvaateisiin. Tavoitteena on helpottaa ja esittää hyväksytyt perustelut (esim. toimiva viherrakenne) maankäytön suunnittelua varten direktiivilajien huomioon ottamisen osalta. Ekologista viherrakennetta verrataan kuntien asema- ja yleiskaavoissa osoitettuihin viher- ja suojelualueisiin. Lopputuloksena nähdään, onko ekologisesti merkittäviä kohteita, alueita tai yhteyksiä joita ei ole tunnistettu kaavoissa. Lopullinen työ voi myös sisältää yleisiä ohjeita biodiversiteetin lisäämiseen taajamarakenteessa. 2.2. Virkistys Virkistysreitit- ja alueet valikoidaan kuntien ylläpitämistä kohteista seudullisuutta silmällä pitäen. Työskentely nojaa jo aloitettuun yhteistyöhön kuntien välillä: Tampereen kaupunkiseudun Infra - työryhmä on käynnistänyt vuoden 2016 lopulla ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistushankkeen. Tuotteistushankkeen tavoitteena on saada seudulle yhteinen ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden ylläpidon tuoterakenne ylläpitotoimintojen kehittämistä kustannusten ja laadun vertailtavuutta varten. Yhteisen tuoterakenteen avulla ylläpitoa ja hoitoa toteutetaan kaikissa kunnissa samojen periaatteiden mukaan ja ylläpidon kustannusrakenne on samanlainen. Hanke päättyy helmikuussa 2018. Seudullisessa viherrakennetyössä valikoidaan tuotteistushankkeessa esiin nousseista keskeisistä reiteistä ja kohteista seudullisesti merkittävät. Työn yhteydessä arvioidaan virkistysreittien jatkuvuutta kuntarajoilla sekä seudullisesti merkittävien virkistyskohteiden kattavuutta seudun eri osissa. Reittien ja alueiden valinnassa pidetään tarvittaessa työpajoja kuntien edustajien kanssa. Valikoitua kokonaisuutta verrataan kuntien toteutuneeseen kaavatilanteeseen ja tunnistetaan mahdolliset kehittämisen kohdat. 2.3. Viherrakenteen kantokyky ekologisena ja virkistyksellisenä kokonaisuutena sekä kompensaatiomenettely MAL-sopimuksessa mainittu kompensaatioperiaatteen pilotointi kytkee Viherrakenteen yleissuunnitelman tiiviisti maankäytön suunnitteluun. Ihannetilanteessa ekologisilla ja toiminnallisilla mittareilla elinvoimainen viherrakenne löytää täyden vastineen maankäyttösuunnitelmista kaikilla suunnittelun tasoilla. Viherrakenteen yleissuunnitelmatyön yhteydessä tarkastellaan kuntien yleis- ja asemakaavoja ekologisen verkoston sekä virkistysreittien ja -alueiden kehittämisen valossa. Strategisen tason suunnitelmat Rakennesuunnitelma ja Maakuntakaava ovat taustana tälle työvaiheelle. Yleiskaavoista työssä tarkastellaan kuntien keskuspuistoverkostoja virkistysverkostoineen ja suojelualueineen, mikäli tällaisia on määritelty. Tarvittaessa viherverkkoa tarkastellaan myös yleiskaavojen C -alueilla. Asemakaavatasolta työskentelyssä huomioidaan pääosin virkistysalueet, 5
puistot, urheilu- ja virkistyspalveluiden alueet, retkeily- ja ulkoilualueet, loma- ja matkailualueet sekä luonnonsuojelualueet. Tämän työn yhteydessä arvioidaan kuntien laatimien kaavojen tarjoama vaste ekologisista ja virkistyksellisistä kokonaisuuksista muodostuvalle seudun viherrakenteelle. Erityisesti tarkastellaan viherrakenteen kytkeytymistä ja mahdollisia katkoskohtia kuntarajoilla. Samalla arvioidaan verkostosta aiheutuvaa suunnittelutarvetta seudun eri osissa. Ekologisesti ja toiminnallisesti elinvoimaisella viherrakenteella on mahdollista tutkia kompensaatiomahdollisuuksia luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamismenettelyihin liittyen. 2.4. Ilmastotyö Seudun viherrakenne on merkittävässä roolissa ilmastotyössä, sillä kaupunkien viheralueet ovat yhdyskuntien hiilinieluja. Tämän projektin kautta muodostuvaa viherrakennetta arvioidaan ilmaston kannalta hiilinieluna ja osana hulevesien hallintajärjestelmää. Seudun viherrakennetyössä pyritään osoittamaan viherrakenne, joka palvelee mahdollisimman hyvin hiilinieluna ja toimii osaltaan lisääntyvien hulevesien imeyttäjänä. Arvio hiilinielun merkityksestä tehdään tämän viherrakenteen pohjalta. Viherrakenteen kantokyky seudun hiilinieluna ja hulevesien hallinnassa Tampereen kaupunkiseudun Infrapalvelujen työryhmä vastaa kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden päivitystyöprosessista talvella 2017-2018. Tampereen kaupunkiseutu tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi päästöjä tulee vähentää 80 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Päästöistä 20 prosenttia sidotaan hiilinieluihin. Viherrakennetyön yhteydessä tarkastellaan muodostettavan viherrakenteen riittävyyttä kaupunkiseudun hiilinieluna. Arvio viherrakenteen riittävyydestä seudun hiilinieluksi tehdään ekologisista ja toiminnallisista lähtökohdista muodostuvan seudun viherrakenteen sekä kuntien yleis- ja asemakaavojen pohjalta. Sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen näkökulmasta merkitystä on aluekokonaisuuden riittävällä laajuudella ja laadulla. Monimuotoiset alueet sitovat hiiltä lähtökohtaisesti monotonisia enemmän. 6
3. Aikataulu Viherrakenteen yleissuunnitelman runko kootaan keväällä 2018. Työohjelma hyväksytään Maankäyttö ja asuminen -työryhmässä 14.12.2017. Tämän jälkeen työohjelmaa käsitellään edelleen Kuntajohtajakokouksessa ja Seutuhallituksessa. Hankkeesta tiedotetaan kuntien päättäjiä työohjelman hyväksymisvaiheessa. Myös muista ratkaisevista työvaiheista tiedotetaan Maankäyttö- ja asuminen -työryhmän kokoustiedotteen yhteydessä hankkeen eri vaiheissa. Viherrakenteen ekologisen kokonaisuuden koostaminen aloitetaan tammikuussa 2018. Virkistysreittien ja -alueiden valinta tehdään Infra-työryhmän tuotteistushankkeen pohjalta maaliskuusta 2018 alkaen. Seudullisten virkistysalueiden ja -reittien valinnasta pidetään erillinen työpaja Infra- ja Hypa -työryhmille keväällä 2018. Ekogisen kokonaisuuden ja virkistyskokonaisuuden kokoamisen jälkeen pidetään erillinen työpaja Maankäyttö ja asuminen -työryhmälle syksyllä 2018. Työpajassa tarkastellaan ekologisen verkon ja virkistysverkon tuottamia täydennystarpeita kuntien yleis- ja asemakaavoihin. Hiilinieluarvio on mahdollista tehdä viherrakenteen valmistuttua. Työohjelmaa valmistellut pienryhmä saattaa hanketta sen eri vaiheisiin. 7
4. Jatko Keskustelua viherrakenteen merkityksestä esimerkiksi asukkaiden hyvinvointiin, seudun vetovoimaan ja matkailuun voi laajentaa ja syventää tämän hankkeen jälkeen. Viherrakenne tarjoaa merkittävää tukea seudullisten virkistystoimintojen ja -reittien kehittämiseen. Myös matkailun kehittämiselle eheä ja kattava viherrakenne tarjoaa mahdollisuuksia. Viherrakenteen yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen voidaan seudulla toteuttaa luonnonsuojelulain kompensaation pilotointeja sekä pyrkiä määrittämään kompensaation seudullisia perusperiaatteita kuten kompensaatioiden ajalliseen toteutukseen ja alueelliseen sijaintiin liittyviä kysymyksiä sekä näihin liittyviä neuvottelukäytäntöjä. Viherrakenteen yleissuunnitelma tuottaa tietoa kuntien yleis- ja asemakaavojen sekä maakuntakaavan päivitystarpeen määrittelyyn. 8
9
10