LAPSI ERI IKÄVUOSINA 4-vuotias
Lehtinen on päivitetty versio vuonna 2007 ilmestyneestä lehtisestä. Sisältöä ovat kommentoineet: Katri Kanninen, VET psykoterapeutti, PsT Mirjami Mäntymaa, lastenpsykiatri, LT Saara Salo, psykoterapeutti, PsT MLL:n asiantuntijat Alkuperäinen käsikirjoitus: Arja Häggman-Laitila, dosentti, TtT Asiantuntijat: Tuovi Keränen, psykologi, PsM Anu Lius, kätilö Nina Melamies, erityisluokanopettaja, KM Kirsi Otronen, terveydenhoitaja Kaija Puura, lastenpsykiatri,lt Markus Torkkeli, luokanopettaja, KT Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Tilaukset www.mll.fi/kauppa tilauspalvelu@mll.fi p. 075 324 5480 tilausnumero 30097 Ulkoasu: Hahmo Taitto: Virma/Minna Laatikainen Kuvat: Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää Kirjapaino: ESA Print Oy 10 2013 Sisältö Iso, pieni ihminen s. 5 Vanhemmat ja sisarukset esikuvina s. 5 Isovanhempien seurassa s. 6 Tytöt ja pojat s. 6 Taitavat kädet, vikkelät jalat s. 7 Viisaasti median ääressä s. 10 Vanhemman hoivassa, vaaroja välttäen s. 10 Tuttu ja turvallinen päivärytmi s. 13 Omatoiminen lapsi s. 14 Yöllisistä vahingoista s. 14 Tarinaniskijä vauhdissa s. 14 Tiedonjanoon s. 16 Tunteet tutuiksi s. 16 Rajat helpottavat elämää s. 18 Sylissä saa kiukutella s. 18 Hyvä, paha, oikein vai väärin? s. 20 Arvokas, kiva leikki s. 22 Yhdessä on kivempaa s. 23 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 3
Lukijalle Lapsi on kehityksessään suvantovaiheessa. Riehakas ja mahtipontinen neljävuotias saattaa muuttua rauhalliseksi ja pohdiskelevaksi. Vaikka lapsi on monessa asiassa itsenäinen eikä vaadi niin paljon huomiota kuin ennen, hän tarvitsee vanhempiaan. Vanhempien haasteena on lapsen rohkaiseminen ja tukeminen aloitteellisuuteen ja omaehtoiseen leikkiin. Lapsen moraalin ja sosiaalisen kehityksen tukeminen ja rajojen asettaminen ovat tämänikäisen vanhemmille ajankohtaisia. Jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti omaan tahtiinsa. Tässä lehtisessä kerrotut kehitysvaiheet ovat viitteellisiä. Lapsen kehitysvaiheet ja hänen persoonallisuutensa kasvattavat vanhemmuuteen. Vanhemmat tuntevat itsensä ja lapsensa parhaiten. He tietävät, mikä on heille hyväksi ja milloin omat voimat eivät riitä. Kaikilla on pulmia ja ongelmia. Niihin kannattaa hakea rohkeasti tukea ja neuvoja: mitä varhemmin, sitä parempi. Toisen ihmisen tuki auttaa vanhempaa jaksamaan. Tukea vanhemmuuteen MLL:n Vanhempainpuhelin 0600 12277 Vanhempainnetti www.mll.fi/vanhempainnetti Iso, pieni ihminen Lapsi alkaa huomioida toisia ihmisiä entistä enemmän eikä ole niin itsekeskeinen kuin ennen. Hänestä on tulossa yhteistyökykyinen ja -haluinen. Muut ihmiset ja heidän erilaisuutensa kiinnostavat. Tämänikäinen hämmästyttää vanhempiaan huomaavaisuudellaan ja avuliaisuudellaan. Lapsi haluaa pitää huolta läheisistään, hän voi esimerkiksi kysyä vanhemmiltaan työpäivän kuulumisia tai haluaa auttaa kotitöissä. Hän voi jättää nallensa isoäidille, jotta tämä halaisi sitä ikävissään. Vaikka lapsi on nyt aiempaa huomaavaisempi, hän kaipaa itsekin huomiota. Hän tahtoo olla välillä aivan pieni. Hän nauttii siitä, kun vanhemmat hellivät ja hoivaavat häntä. Lapsi on ajatuksissaan jo iso. Hänen itsetuntonsa kehitykselle on tärkeää, että häntä rohkaistaan ja hänestä ollaan ylpeitä. Lapsen onnistumisista on hyvä kertoa muille perheenjäsenille niin, että lapsikin sen kuulee. Hän oppii näkemään itsensä sellaisena kuin muut hänet näkevät. Toisten ihmisten mielipiteet hänestä vaikuttavat hänen itsetuntoonsa. Hän pystyy puhumaan paremmin itsestään ja tekemisistään myönteisesti, jos hän on usein kuullut perheenjäsenten puhuvan toisistaan samaan sävyyn. Tämänikäinen pahoittaa herkästi mielensä. Hänen kustannuksellaan ei saa laskea leikkiä. Lapsi arvioi omia kykyjään vertaamalla itseään ystäviinsä. Vertaisryhmässä menestyminen alkaa vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Lapsen on saatava tietää, ettei kukaan osaa kaikkea. Lasta on hyvä muistuttaa hänen hyvistä ominaisuuksistaan ja taidoistaan. Hän on riittävän hyvä, vaikkei hän aina pärjäisi tekemisissään muiden rinnalla. Vanhemmat ja sisarukset esikuvina Lapsi seuraa perheenjäsentensä käyttäytymistä eri tilanteissa ja jäljittelee sitä. Hän ihailee vanhempiaan, ovathan he hänelle ihmisenä olemisen esikuvia. Lapsi oppii perheenjäseniltään esimerkiksi puhetyylin, käytöstapoja, suhtautumisen toisiin ihmisiin ja hellyyden sekä tunteiden osoittamisen taitoja. Vanhemmat näkevätkin tämänikäisessä lapsessaan usein omia piirteitään. Sisarussuhde on yksi läheisimmistä ja pisimpään elämässä kestävistä ihmissuhteista. Sisarukset oppivat yhdessä olemista, kilpailemista, neuvottelua, toisen tukemista, oman puolensa pitämistä ja periksi antamista. Sisarukset saavat toinen toisiltaan tunnustusta omista taidoistaan ja kehittävää palautetta. Sisaruussuhteissa lapsi oppii riitojen selvittämisen taitoja. Jos vanhemmat ja lapsi joutuvat olemaan erossa toisistaan, lasta on hyvä valmistaa tulevaan eroon ja selittää sen syy. Vanhemmistaan erossa olevan lapsen on saatava olla päivittäin yhteydessä rakkaimpiinsa vaikka puhelimella. Lapselle voi jättää eron ajaksi mukavan, lohduttavan muiston tai tehtävän, jota tehdessä lapsi kokee olevansa vanhempiensa mielessä. Valokuvat tai vaikkapa yhteinen sopimus rakkaalle osoitetusta ajatuksesta nukkumaanmenohetkellä voivat tuoda lohtua ikävään. Lapsi 4 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 5
kokee erossaoloajan pituuden toisin kuin aikuinen. Vanhempien muutaman päivän poissaolo voi tuntua lapsesta ikuisuudelta. Hyvä nyrkkisääntö on, että lapsi voi olla vanhemmistaan erossa yhtä monta yötä kuin hänellä on ikävuosia. Isovanhempien seurassa Isovanhemmat ovat lapselle tärkeitä ihmisiä. Lapsella saattaa nykyisin olla huomattavasti enemmän isovanhempia kuin sisaruksia. Eliniän pidennyttyä isovanhemmilla voi olla aiempaa enemmän aikaa ja mahdollisuuksia seurata lastenlastensa elämää. Tämä on lapselle rikkaus, jota kannattaa vaalia. Vanhempien ja isovanhempien yhteinen asia on huolehtia siitä, että lapsi saa tutustua isovanhempiinsa ja voi jakaa heidän kanssaan monenlaisia kokemuksia. Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole isovanhempia. Myös isovanhempien elämäntilanteet ovat erilaisia, eikä suhteesta aina muodostu läheistä. Isovanhemmuus on lapselle tärkeää etäisenä ja muodollisenakin. Suhdetta siis kannattaa pitää yllä. Jos omat vanhemmat eivät voi olla isovanhempia, voi sellainen löytyä muualta. Varamummoksi tai -vaariksi voi ryhtyä joku muu lähipiiriin kuuluva vanhempi henkilö tai vapaaehtoistyöstä innostunut aikuinen. Isovanhempien tapaamiset lisäävät lapsen mahdollisuuksia nauttia aikuisten seurasta. Isovanhemmat voivat tarjota lapsenlapselleen aikaansa ja jakamatonta huomiotaan. He voivat keskittyä rauhalliseen yhdessäoloon ilman työelämän ja kotitöiden paineita. Tämänikäisen lapsen kanssa seurustelu on vaivatonta. Yhteistä tekemistä on helppo löytää. Yhdessäolo on puolin ja toisin palkitsevaa. Lapsi nauttii tutuiksi tulleista yhdessäolon tavoista ja osaa jo niitä odottaa etukäteen. Tytöt ja pojat Lapsi oivaltaa aiempaa selvemmin, että hänen vanhempiensa suhde on erityinen. Hän etsii omaa rooliaan ja paikkaansa perheessä. Poika saattaa olla isälleen mustasukkainen. Hän ihailee äitiään ja ilmoittaa menevänsä tämän kanssa naimisiin. Isä on tytölle tärkeä, ja tyttö voi olla äidille mustasukkainen. On tärkeää, että vanhemmat puhuvat arvostavasti vastakkaisesta sukupuolesta ja itsestään naisena ja miehenä. Aikuisten asenteet vaikuttavat siihen, millaiseksi lapsen käsitys eri sukupuolista muodostuu. Jos poika näkee vain äitinsä tiskaavan ja pesevän pyykkiä, hän luulee, että kotityöt kuuluvat vain naisille. Lapselle on jo kehittynyt kaavamaisia käsityksiä tyttöjen ja poikien eroista ja erilaisista taidoista. Vanhempien tehtävänä on kannustaa lasta kehittymään yksilönä, sukupuoleen katsomatta. Lapsen temperamentti on sukupuolta tärkeämpi. Seikkailunhaluinen tyttö tarvitsee kannustusta siinä kuin poikakin. Jokaisen pojan ei tarvitse pelata jalkapalloa tai jääkiekkoa. Onneksi maailmassa on monia muita tapoja itsensä toteuttamiseen. Lapsi saattaa tarvita kannustusta asioissa, jotka eivät ole hänen luonteelleen helppoja. Taitavat kädet, vikkelät jalat Lapsi hallitsee liikkeensä melko hyvin. Hän harjoittelee tasapainoaan, nopeuttaan ja kestävyyttään. Hänen voimansa riittävät kunnon kävelyretkiin varsinkin, jos matkalla on mielenkiintoista nähtävää. Lapsi alkaa pitää erilaisista joukkuepeleistä, kuten viestijuoksusta. Hän oppii ottamaan itse keinussa vauhtia ja pystyy hyppimään Lapsuuden kultahetket Lapsi tarvitsee turvaa ja rauhallista yhdessäoloa vanhempiensa kanssa. Hän kaipaa rinnalleen aikuista, joka on kiinnostunut hänen tekemisistään ja sanomisistaan. Hän tarvitsee hetkiä, joiden aikana hän huomaa vanhempiensa iloitsevan hänestä. Jokainen lapsi tarvitsee kahdenkeskistä aikaa vanhempansa kanssa. Se voi olla pelkkää oleilua, sohvalla pötköttelyä tai ylimääräinen satuhetki. Uimahalli- tai sieniretki, lumityöt ja leipominen ja muut arkiset vanhemman kanssa jaetut hetket ovat usein niitä, jotka aikuisena muistaa elämänsä parhaimpina hetkinä. Lapsen ja vanhemman kahdenkeskiset hetket antavat aikuiselle mahdollisuuden keskittyä juuri tähän lapseen. Kotiinpaluun hetki työpäivän jälkeen kannattaa rauhoittaa lapselle ennen kotitöihin ryhtymistä. Koko perheen yhteiset harrastukset, matkat ja arkihetket, kuten yhteinen ilta-ateria ja saunominen, luovat oman perheen yhteishenkeä. Isovanhemmat ovat lapselle erityisiä ihmisiä. Jos heitä ei syystä tai toisesta ole, voi joku muu lähipiiriin kuuluva henkilö ryhtyä varamummoksi tai -vaariksi. 6 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 7
Lapsi nauttii hassuttelusta. Näin hän tutustuu huumoriin ja pääsee osalliseksi elämisen riemua. Hassutellaan! Hassuttelu toisen ihmisen kanssa on tärkeää. Hullutellessa lapsi tutustuu huumoriin ja pääsee osaksi elämisen riemua. Lapsesta on ihanaa, kun hänellä on vanhempiensa kanssa yhteinen salakieli. Se koostuu omista, itse keksityistä sanoista, joilla perheenjäsenet kertovat toisilleen välittämisestään. Hellittelykieltä kannattaa vaalia. muutaman hypyn yhdellä jalalla. Hän kiipeilee puissa, opettelee narulla hyppelyä ja ottaa tanssiaskeleita. Hän alkaa olla motorisesti niin kehittynyt, että hän voi opetella hiihtämään, laskemaan mäkeä, luistelemaan, uimaan ja pyöräilemään. On tärkeää, että lapsi saa nauttia monipuolisesta liikunnasta vapaasti, ilman päämäärään tähtäävää harjoittelua. Yleensä tämänikäinen viihtyy pitkiä aikoja kynien, siveltimen, saksien ja muovailuvahan parissa. Puuhailu tuottaa lapselle iloa sellaisenaan, lopputulos ei ole niin tärkeä. Lapsi tekee mielellään käytännön kokeita: hän punnitsee, mittaa, sekoittaa ja liottaa vaikka tussia vesilasissa. Nikkaroiminen ja ompeleminen oikeilla työvälineillä on lapsesta hienoa. Kokeilut ja tekemiset eivät ole spontaaneja, lapsi suunnittelee usein etukäteen tekemisensä. Hän myös keksii ne itse. Aikuisen tehtäväksi jää hankkia taitaville pienille käsille materiaalia ja antaa lapsen puuhata vapaasti, sotkuista välittämättä. Erilaisia temperamentteja Lapsen synnynnäinen temperamentti vaikuttaa siihen, kuinka hän toimii ja on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Vanhemman ja lapsen hyvin erilaiset temperamentit voivat aiheuttaa pulmia, vanhemman voi olla vaikea ymmärtää lasta ja hänen tarpeitaan. Esimerkiksi ujolta lapselta saatetaan odottaa rohkeutta isossa lapsiryhmässä. Parasta olisi, että vanhempi oppisi huomioimaan lapsensa erityispiirteet ja muistamaan, että kaikkien lasten kanssa ei voi toimia samalla tavalla. Esimerkiksi ujoa ja arkaa lasta voi auttaa liittymään muiden seuraan omassa tahdissa. Lopuksi vanhempi auttaa lasta sotkujen siivoamisessa. Piirroksissa on nyt aiempaa enemmän tunnistettavia yksityiskohtia. Lapsi piirtää ihmishahmoon pään, vartalon ja raajat. Piirrosten taloissa on ikkunat, ovi, jopa postilaatikko. Lapsi tuntee päävärit. Musiikki houkuttelee lapsen laulamaan ja liikkumaan, tekemään lauluista omia sovituksiaan. Lapsi innostuu omista soittimista, joiden avulla hän voi tutustua musiikin perusasioihin, kuten rytmiin. Lapsi pystyy arvioimaan omia aikaansaannoksiaan. Epäonnistuminen ei enää ole koko päivää pilaava asia. Hänen keskittymiskykynsä on niin hyvä, että hän jaksaa paneutua tekemisiinsä yhtäjaksoisesti 8 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 9
aiempaa pidempään saadakseen työnsä valmiiksi. Lapsi tarvitsee totuudenmukaista, myönteistä palautetta tekemisistään. Viisaasti median ääressä Lapsi pitää tietokonepeleistä ja televisioohjelmista. Kiinnostus viettää enemmän aikaa median parissa liittyy siihen, että lapsi ymmärtää entistä paremmin kuvaohjelmien juonirakennetta, hahmojen toimintaa sekä television tapaa kuvata todellisuutta. Lapsi myös jaksaa keskittyä pidempään. Parhaimmillaan media voi tarjota lapselle yhden mahdollisuuden ilmaista itseään ja käyttää mielikuvitustaan. Mediakulttuuria seuraamalla lapsi pääsee havainnoimaan ja tulkitsemaan erilaisia kuvauksia todellisuudesta. Vaikka lapsi osaa jo käyttää itse medialaitteita, hän tarvitsee aikuista selittämään ja auttamaan kokemuksien jäsentämisessä. Vanhempien tehtävänä on myös harkita, mitä tietokonepelejä ja televisio-ohjelmia he antavat lapsensa pelata ja katsoa. Vanhemmat vastaavat siitä, että tietokonepelit ja tv-ohjelmat ovat lapsen ikätasolle sallittuja. Aikuisen velvollisuutena on lisäksi seurata, ettei lapsi vietä median ääressä liian kauan aikaa. Lapselle olisi parasta, jos vanhemmat pelaisivat ja katsoisivat ohjelmia hänen kanssaan yhdessä. Samalla he voivat opettaa lasta erottamaan pelien ja ohjelmien fiktiivisen todellisuuden oikeasta elämästä. Koko perheen mediankäyttöön pitäisi myös kiinnittää huomiota. On varmistettava, ettei lapsi joudu kohtamaan hänelle soveltumattomia sisältöjä toisten perheenjäsenten mediankäytön yhteydessä. Vanhemmat ovat myös mediankäytössään lapselleen esimerkkejä. Jokaiseen päivään pitäisi mahtua median lisäksi myös liikuntaa, yhdessäoloa ja muuta tekemistä. Vanhemman hoivassa, vaaroja välttäen Lapsi pärjää leikeissään kotipihallaan yksin, mutta tarvitsee aikuisen silmälläpitoa. Hän saattaa tarvita apua lelujen esille ottamisessa ja paikoilleen laittamisessa. Hän tarvitsee aikuista uusien liikuntataitojen opettelussa. Jotta ulkoilu olisi turvallista, lapsella on oltava sitä varten omat sääntönsä. Hän tarvitsee myös tietoa mahdollisista vaaratilanteista ja niiden välttämisestä. Hänelle on kerrottava, kuinka toimia, kun vieras ihminen yrittää tehdä tuttavuutta. Tämänikäinen ei sovi pienempien sisarustensa vahdiksi. Lapselle sattuu helposti tapaturmia myös tutussa kotiympäristössä. Leikin pyörteissä ei välttämättä huomaa ympärillään piileviä vaaroja. Lapsi voi hallita Ikärajat velvoittavat Kuvaohjelmille asetetut ikärajat kertovat lapsen ikätasolle haitallisista sisällöistä. Ikärajat eivät ole suosituksia, vaan sitovia. Lapsi saa katsoa vain kaikille sallittuja kuvaohjelmia tai pelata kaikille sallittuja pelejä. Ne on merkitty kirjaimella S. esimerkiksi pyöränsä, mutta ympäröivän liikenteen havainnointi on hänelle liikaa. Autoilijan on vaikea huomata pienikokoista lasta eikä lapsi pysty arvioimaan lähestyvän auton nopeutta. Lapsen näkökenttäkin on aikuista kapeampi. Leikkivä lapsi noudattaa helposti mieleensä juolahtaneita asioita ja ajautuu vaaraan. Leikissä pyörästä voi tulla kiitävä ambulanssi, jolle muut antavat tietä. Lapsi on valmis liikenteeseen yksin vasta 10 12-vuotiaana. Siihen saakka ja myös silloin vanhempien tehtävänä on opastaa lasta käyttäytymään liikenteessä oikein. Lapsi pitää totuttaa käyttämään heijastinta ja pyöräilykypärää. 10 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 11
Tuttu ja turvallinen päivärytmi Lapsi tarvitsee suunnilleen samanlaisena toistuvan päiväjärjestyksen. Se auttaa häntä yhdistämään ajan ja tapahtumat toisiinsa ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Lapset ovat usein itsekin tarkkoja siitä, että asiat toistuvat totutulla tavalla. Tutusta rytmistä poikkeaminen tuntuu juhlalta silloin, jos arki toistuu riittävän samankaltaisena. Jos viikonlopun erilainen rytmi tekee arkeen paluun hankalaksi, arkirytmi kannattaa ulottaa viikonloppuihinkin. Näin nukahtamiset ja syömiset sujuvat sopuisammin. Säännölliset nukkumaanmenorutiinit, rauhallinen iltasatu ja oma sänky auttavat lasta rauhoittumaan päivän tohinoista. Kiireetön iltapala ja juttuhetki luovat turvallisuutta ja antavat hyvän mielen. Lapselle on hyvä kertoa päivärytmissä tapahtuvista muutoksista ajoissa. Tällöin hänelle jää aikaa valmistautua tulevaan ja hän kokee olonsa turvallisemmaksi. Lapsen muisti on jo melkoisen kehittynyt. Hän saattaa muistaa viime juhannuksen ja joulun tapahtumat. Hän nauttii juhlahetkien odottamisesta, niiden valmistelusta ja juhliin liittyvistä rituaaleista. Vanhempien on tärkeää ymmärtää lapsen jaksamista ja auttaa häntä tunnistamaan sen vaihteluita. Kun vanhemmat opettavat lastaan tunnistamaan esimerkiksi väsymyksen merkkejä ja kertovat lapselleen, että tämä on väsynyt, lapsi oppii yhdistämään olotilansa väsymykseen. Hän oppii, että väsyneenä levätään tai mennään nukkumaan. Vanhempien on tärkeää ymmärtää lapsen jaksamisen rajat. Pienet päiväunet ovat paikallaan. Jos viikonlopun erilainen päivärytmi sekoittaa lapsen arkea, kannattaa arkirytmi ulottaa myös viikonloppuihin. Pelot Tämänikäinen lapsi voi pelätä monenlaisia asioita. Hän saattaa pelätä menettävänsä vanhempansa. Ajatus sairaalaan joutumisesta tai kotiin tunkeutuvasta murtovarkaasta hirvittää häntä. Pikkunaarmutkin vaativat paljon laastaria. Rauhallinen ja asiallinen suhtautuminen ja asioiden selittäminen lapselle vähentävät pelkoja. Lasta ei saa kiusoitella peloista eikä niitä saa pilkata. Lapsen on saatava kokea, että vanhemmat ovat hänen puolellaan ja auttavat häntä. 12 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 13
Omatoiminen lapsi Lapsi osaa jo itse pukeutua ja peseytyä. Puseron napit solahtavat napinläpiin mukavasti. Jotta lapsi oppisi itse huolehtimaan vaatteistaan, hänelle on näytettävä likapyykkikorin ja päällepuettavien puhtaiden vaatteiden paikat. Lapsi oppii riisumaan ulkovaatteet paikoilleen, jos hänellä on niille oma, riittävän matalalle ripustettu naulakko tai muu sopiva paikka. Lapsesta tulee vähitellen omatoiminen. Kun vanhemmat kärsivällisesti ohjaavat, tavaroiden paikoilleen laittamisesta tulee tapa. Lapsi on yleensä omatoiminen ja aloitteellinen myös ihmissuhteissa. Vaikka paita tulisi päälle väärinpäin ja naapurin täti saisi hiekkaisen käden puristuksen, lapsi ansaitsee kehuja yrittämisestään. Kotona lapsi oppii kuin huomaamatta vastuuta ja tekemään asioita yhdessä. Moni lapsi osallistuu mielellään kotitöihin, tiskaa, leipoo, kastelee kukkia, kokkaa ja kattaa pöytää. Tekemisen ja yrittämisen ilo säilyy, kun lapselta odotetaan vain hänen kykyjensä mukaisia asioita. Yöllisistä vahingoista Lapsi saattaa vielä kastella vuoteensa öisin. Hän ei tee sitä tahallaan. Hän toivoo, että pysyisi kuivana. Lempeä ja rauhallinen suhtautuminen auttaa ja tukee lasta parhaiten. Kun asiasta puhutaan, lapselle on hyvä puhua mieluummin kuivana pysymisestä kuin kastelemisesta. Lapselle kannattaa vakuuttaa, että hän onnistuu pian pysyttelemään kuivana. Iltajuomisen rajoittamista on hyvä kokeilla, sillä lapsen virtsarakko täyttyy ilman sitäkin yön aika- na. Lapsen herättäminen vessaan ennen vanhempien nukkumaanmenoa ei kannata. Se ei opeta lasta hallitsemaan rakkoaan. Lapsi tarvitsee kehuja, kun hän onnistuu nukkumaan yönsä kuivana. Moni lapsi nukkuu pari yötä kastelematta, kastelee kerran ja pysyy taas kuivana. Kuivaksi oppinut lapsi voi alkaa kastella uudestaan, jos hän on saanut virtsatietulehduksen tai hänelle on sattunut jotain hämmentävää. Kastelu voi liittyä esimerkiksi pikkusisaruksen syntymään, vanhempien avioeroon tai poissaoloon, muuttoon tai läheisen kuolemaan. Tarinaniskijä vauhdissa Lapsen puhe, myös sanojen taivuttelu, alkaa olla kieliopillisesti melko oikeaa. Hän keskustelee aiempaa sujuvammin sellaisenkin ihmisen kanssa, joka ei ole tottunut keskustelemaan lasten kanssa. Viisivuotias hallitsee yli 2 000 sanaa. Hän ymmärtää sanat ja sananlaskut sananmukaisesti ja konkreettisesti. Pilvenpiirtäjä on tämänikäiselle ihminen, joka piirtää pilven. Sananlasku minkä taakseen jättää, sen eestään löytää saattaa lapsen mielestä tarkoittaa vyötä. Hän saattaa liioitella puheessaan. Jos lapsen puhe on epäselvää, äänteet ja tavut sekoittuvat tai hänellä on äännevirheitä, asiasta kannattaa kertoa neuvolassa. Numerot kiinnostavat lasta. Hän osaa laittaa erisuuruiset palat suuruusjärjestykseen. Hän ei kuitenkaan ole varma, että kaksi puolikasta on yhtä paljon kuin kokonainen. Jos kaveri saa kaksi banaaninpuolikasta ja hän kokonaisen banaanin, hänen mielestään kaveri sai enemmän. Lapsi pystyy kertomaan melko tarkasti kokemuksiaan. Hän juttelee mielellään päivän tapahtumista ja kertoo lomakuulumisensa. Hänellä on omia mielipiteitä. Nelivuotias odottaa muiden keskustelevan hänen kanssaan ja kuuntelevan häntä. Hän on tosin itse mieluummin äänessä kuin kuuntelee muita. Tarinointi ja juttuhetket aikuisen kanssa kehittävät lapsen sanavarastoa, ajattelua ja muistia. Lapsi pystyy keskittymään aiempaa paremmin asioihin. Hän rakastaa kertomuksia ja jaksaa seurata pitkiä, rönsyileviä satuja. Hän on saduissa kaikkiruokainen ja kuuntelee uusia kertomuksia mielellään. Tosin moni tämänikäinen toivoo kuulevansa saman sadun aina vain uudelleen. Tuttu satu on lapsesta turvallinen ja ennaltaarvattavana rauhoittava. Lapsi osaa erottaa sadun todellisuudesta. Käsitteet hallussa Tämänikäinen lapsi osaa käyttää ja ymmärtää eroja, sijantia, liikettä ja aikaa ilmaisevia käsitteitä: samanlainen erilainen, vähän paljon, lyhyt pitkä alla päällä, edessä takana ja vieressä nopeasti hitaasti, ylös alas ja edellä perässä ennen jälkeen, aikaisin myöhään, tänään huomenna. 14 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 15
nen määrää itse niiden katsomisesta ja koskettamisesta. Läheisen ihmisen kuolema saa lapsen usein kysymään kuolemasta ja kuoleman jälkeisestä elämästä. Vastaa lapsen kysymyksiin oman vakaumuksesi mukaisesti ja lohduta. Älä väheksy lapsen ajatuksia, vaikkeivät ne vastaisi omaa käsitystäsi. Lapselle voi näyttää omat, läheisen kuolemasta johtuvat kipeät tunteet. Näin lapsi kokee, että hän voi puhua kanssasi myös sellaisista asioista, jotka itkettävät. Tunteet tutuiksi Lapsen tunteet ovat eriytyneet käsittämään ilon, surun, tyytyväisyyden, kiukun, pettymyksen, häpeän, pelon ja hämmästyksen. Lapsen tunne-elämän kehittymiselle on tärkeää, että vanhempi pyrkii tunnistamaan tunteen, jonka vallassa lapsi kulloinkin on. Lapsi tarvitsee apua varsinkin ikävien tunteiden tunnistamisessa. Tunteiden tunnistamisessa vanhempien tehtävänä on koettaa tavoittaa lapsen tunnetiloja ja pyrkiä nimeämään niitä. He iloitsevat yhdessä lapsensa kanssa ja lohduttavat, kun lapsi kaipaa lohtua. Äiti ja isä voivat sanoa lapselleen olet selvästi pettynyt ja kiukkuinen, kerro, mikä sinua kiukuttaa. Lapsen on saatava kokea, että vanhemmat tietävät, miltä hänestä kulloinkin tuntuu ja sietävät hänen tuntemuksiaan ja auttavat niistä selviämisessä. Näin lapsi oppii vanhemmiltaan, että erilaisten tunteiden kanssa pärjää. Tämänikäinen lapsi alkaa käyttää myös itse sanoja ilmaisemaan tunteitaan. Myös vanhemman on tärkeää pukea sanoiksi omia tunteitaan. Lapsi alkaa myös ymmärtää, mitä erilaisten tunteiden ilmaisusta seuraa. Sen pohtiminen yhdessä auttaa lasta hillitsemään itseään ja pohtimaan oman käyttäytymisen seurauksia. Tämänikäinen on omastakin mielestään yksilö oikeuksineen. Hänen pitää antaa tehdä valintoja ja hänen mielipiteitään ja toiveitaan tulee kunnioittaa tiettyyn Tiedonjanoon Lapsen tiedonnälkä on suuri. Hän on kiinnostunut eläimistä, avaruudesta, menneistä ajoista ja muista maista. Lapsi nauttii oppimisesta, kun hän huomaa, että tiedon hankkiminen ja jakaminen on vanhemmastakin mukavaa. Yhteiset havainnot ympäristöstä, vuodenaikojen muutosten seuraaminen ja luonnon tutkiminen tukevat lapsen kehitystä. Lapsi pohtii kovasti ilmiöiden syitä ja tapahtumien syy-yhteyksiä. Hän haluaa tietää vastaukset miksi- ja mistä tehty -alkuisiin kysymyksiinsä. Elämän tarkoitus, syntymä, kuolema, sota ynnä muut vaikeat asiat kummastuttavat. Lapsen kysymyksiin kannattaa vastata rehellisesti, yksinkertaisesti ja vain siihen, mitä lapsi on kysynyt. Vastakysymys mitä itse ajattelet selvittää lapsen kypsyystason. Sen avulla selviää myös se, millaista vastausta lapsi on vailla. Vastaus lapsen kysymykseen riittää. Tarkempien selvitysten aika on myöhemmin. Vaikka tämänikäisellä riittää kysymyksiä, niihin kaikkiin pitäisi vastata asiallisesti ja kärsivällisesti. Vauvojen alkuperä, sukupuolierot ja omat sukuelimet kiinnostavat lasta. Hän kyselee, mistä hän on tullut. Hän haluaa tietää, kuinka vauva pääsee äidin vatsaan ja sieltä pois. Lapsi voi innostua kysymään vanhempiensa yhteiselämästä hankaliakin asioita. Hänelle voi selittää, että vanhemmilla on omat salaisuutensa, eivätkä ne kuulu lapsille. Jos lapsi kysyy sukuelimistä, hänelle voi kertoa, että ne ovat jokaisen ihmisen omaa yksityistä aluetta, ja jokairajaan asti. Aikuinen tekee päätökset sekä luo säännöt ja rajat. Sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on suojella lasta vaaroilta, totuttaa häntä yhteiselämän pelisääntöihin ja opettaa tulemaan toimeen itsensä kanssa. Säännöt ja niiden johdonmukainen noudattaminen tuovat turvallisuuden tunnetta ja kasvattavat lapsessa kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Kun lapsella on 16 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 17
selkeät säännöt, hän tietää mitä häneltä odotetaan ja millaisia seurauksia hänen käyttäytymisellään on. Elämä on tällöin ennustettavampaa. Rajat helpottavat elämää Rajojen asettaminen lapselle ei ole helppo tehtävä. Lapsi pettyy ja vanhempien on kestettävä lapsen pettymyksiä ja kiukuttelua. Kun vanhemmat pysyvät lujina eivätkä anna periksi, lapsen elämä on selkeämpää. Pettymykset ovat osa elämää. Ne vievät lapsen kehitystä eteenpäin. Vanhempien tehtävänä on arvioida, milloin ja miten ja minkälaisen pettymyksen kanssa lapsi pystyy tulemaan toimeen. Arvioiminen on vaikeaa, koska tilanteet vaihtelevat. Lapsensa parasta haluavat vanhemmat kuitenkin ymmärtävät, milloin pettymyksen tuottaminen lapselle on kohtuullista. Arviointivirheet voi onneksi aina korjata. Lapsen lähipiiriin kuuluvilla aikuisilla olisi hyvä olla yhdenmukaiset kasvatusperiaatteet ja -tavat. Sylissä saa kiukutella Rajat ja niiden noudattaminen saavat lapsen usein kiukuttelemaan. Äidin ja isän pitää kestää lapsensa kiukkua ja opettaa häntä selviämään tunteenpurkauksistaan. Kun lapsi kiukuttelee, hän tarvitsee rauhallisesti puhuvaa aikuista, joka vakuuttaa, että asiat ovat ihan kohta hyvin. Tällöin lapsi oppii, ettei hänen raivonsa ole uhka. Aikuisen turvallinen läheisyys kiukun keskellä kertoo lapselle, että pettymyksistä, pahasta olosta ja kiukusta Kapina kotona Lapsi neuvottelee, vetoaa, hymyilee, marisee tai laittaa koko vetovoimansa peliin saadakseen, mitä haluaa. Kun kiellät häntä, hän voi komentaa sinua olemaan hiljaa. Jos nelivuotias tulee mielestään kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, hän antaa sen kuulua! Anna kiihtyneen lapsen puhaltaa enimmät höyryt ulos, kuuntele rauhallisesti. Puhu vasta, kun lapsi on lopettanut. Selitä hänelle, että nyt on hänen vuoronsa kuunnella. Perustele hänelle kieltosi niin, että hän sen ymmärtää. Kerro hänelle, mitä tapahtuu, jos hän rikkoo sääntöä. Katso lasta silmiin, kun annat hänelle ohjeita tai kiellät häntä. Hän ymmärtää tällöin, että olet tosissasi. Lapsi alkaa ymmärtää aikuisen antamien sääntöjen merkityksen. Hän yrittää kovasti toimia niiden mukaisesti, mutta ilman aikuisen tukea se ei vielä onnistu. Hän tuntee syyllisyyttä tehdessään jotakin kiellettyä. Hän oppii parhaiten pyytämään anteeksi esimerkistä. Jos äiti ja isä osaavat anteeksipyytämisen taidon, lapsikin oppii sen. selvitään. Lapsen luottamus elämään ja ihmisiin vahvistuu. Lapsi ei pysty hillitsemään itseään, jos hänelle huudetaan. Ruumiillinen kuritus on lainvastaista. Lapsi rauhoittuu nopeammin, kun hän huomaa, että aikuinen pystyy hallitsemaan ikävätkin kokemukset. Vanhemmilla on lupa suuttua ja näyt- Elämässä tarvitaan sääntöjä ja niiden noudattamista voi ja kannattaa harjoitella. Parasta on aloittaa pienin askelin. Peli on mukavampaa, jos kukaan ei huijaa. Sääntöharjoituksia Joillekin lapsista sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen on tavallista vaikeampaa. Lapsi tarvitsee silloin ylimääräistä harjoitusta. Parasta on aloittaa pienin askelin. Lapsi saa kokea osaavansa jo osan ja lopulta koko asian. Vanhempi huolehtii harjoittelusta ja kannustaa lasta siihen. Jos lapsi ei noudata ohjeita, hänelle ei kannata toistaa samaa asiaa moneen kertaan. Hän ymmärtää paremmin, jos sanallinen ohje yhdistetään malliin. Hän ei jaksa kuunnella jatkuvaa ohjeiden tulvaa. Jatkuvat kiellot kasvattavat vastarintaa. Ne saattavat saada aikaan sen, ettei lapsi enää noudata ohjeita lainkaan. Kodin ulkopuolisissa tilaisuuksissa lapsi oppii, että jokaisessa paikassa on omat käyttäytymissääntönsä. Ravintolassa syödään ja nukketeatterissa katsellaan näytelmää, puistossa juostaan ja peuhataan. 18 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 19
Vaikeita tunteita Vanhempana on normaalia tuntea joskus väsymystä, kiukkua, turhautumista ja kielteisiä tunteita lasta kohtaan. Välillä voi tuntea riittämättömyyttä kiireisessä perhearjessa. Pysähdy pohtimaan, mikä on teidän perheessänne tärkeää. Ole avoin perheenne hyvinvointia tukeville muutoksille. Kuinka pidät huolta omasta hyvinvoinnistasi? Mielialasi ja toimintatapasi vaikuttavat koko perheeseen. Uskalla pyytää apua kumppaniltasi, ystäviltäsi tai käänny ammattiavun puoleen. Puhuminen selkeyttää ajatuksia ja tekee tilaa ratkaisuille. Kun sinä voit paremmin, myös perheesi voi paremmin. tää suuttumuksensa, kunhan tilanne pysyy aikuisen hallinnassa. Vaikka kuinka suututtaisi, lapsi ei saa vahingoittaa itseään eikä muita eikä rikkoa esineitä. Pettynyt ja mielensä pahoittanut lapsi kaipaa lohdutusta ja ymmärrystä. Monet lapset tarvitsevat turvallista syliä, jossa oppii rauhoittumisen taidon. Kun lapsi pääsee kiukkuisenakin syliin, hän ymmärtää, että ikävätkin tunteet ovat sallittuja. Hän tajuaa, että hän on kiukuttelustaan huolimatta vanhemmilleen rakas. Toiset tarvitsevat rauhoittuakseen yksinoloa. Kiukkunsa kanssa rauhoittumaan menevälle lapselle on hyvä kertoa, että vanhempi on viereisessä huoneessa ja lapsi voi tulla vanhemman luokse heti, kun siltä tuntuu. Asiasta on puhuttava lapsen kanssa yksinolon jälkeen. Lasta ei muutenkaan saa jättää yksin selvittämään pettymyksiään ja tuntemuksiaan. Hän voi kokea sen merkkinä siitä, että vanhemmat pelkäävät kiukkuista lastaan. Se saa lapsen pelkäämään omia tunteitaan ja pitämään niitä hallitsemattomina. Kun tilanne on ohi, lapsen kanssa pitää keskustella hänen käytöksestään. Hänen on hyvä tietää, miksi kyseisenlaista käytöstä ei hyväksytä ja miksi hän ei saa periksi, vaikka olisi kuinka hurja tahansa. Hyvä, paha, oikein vai väärin? Lapsen moraalin kehityksen kannalta on tärkeää, että hän oppii kaikkien tunteiden ja niiden näyttämisen olevan sallittua, kielteistenkin. Lapsen on hyvä tietää, että hän saa olla väsynyt. Hän oppii näkemään, että hänellä on oikeus saada hoitoa ja hellyyttä. Jos lapsen tarpeisiin vastataan, hän oppii, että hän ja hänen mielipiteensä on tärkeitä. Hänestä tuntuu, että hän pystyy vaikuttamaan ympäristöönsä. Kun lapsi saa vanhemmiltaan läheisyyttä ja myötätuntoa, hän oppii osoittamaan niitä toisille. Hän osaa osoittaa huolestumisensa, kun toinen itkee ja osaa lohduttaa surevaa. Hän rohkaistuu hakemaan lohdutusta vaikeissa tilanteissa, jos hän on itse saanut sitä aikaisemmin. Tässä iässä lapsen moraaliset tunteet ja käsitykset kehittyvät nopeasti. Lapsi alkaa pohtia hyvän ja pahan eroa ja kyselee varmennusta omille käsityksilleen. Hän ymmärtää oikean ja väärän eron. Lapsella on myös hyvin tarkka käsitys siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei. Jos hän joutuu omasta mielestään epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, hän suuttuu tosissaan. Hän vaatii hyvitystä eikä rauhoitu ennen kuin asia on korjattu. Teon seuraus ratkaisee lapsen mielestä sen, onko teko oikea vai väärä. Tarkoituksella ei ole hänestä väliä. Esimerkiksi jos toinen lapsista kaataa vahingossa maalipurkin lattialle, lapsesta teko on väärä, koska maalia leviää lattialle paljon. Sen sijaan se, joka roiskauttaa tahallaan seinälle maaliroiskeen, ei ole lapsen mielestä tehnyt mitään väärää. Tämänikäisen lapsen vanhempien kannattaisi karsia valkoiset valheet tavoistaan. Lapsi ei erota toisen tunteita säästävää valhetta totuutta vääristelevästä valheesta. Valkoisia valheita ympärillään kuullut lapsi oppii helposti valehtelemaan. Monenlaisia sääntöjä Vaarasäännöt suojelevat lasta tapaturmilta: veitsiin ei kosketa. Yhteiset pelisäännöt totuttavat yhteiselämään: toisen leluilla ei leikitä ilman lupaa. Mukavuussäännöt saavat elämän sujumaan: mihin aikaan viikonloppuna voi mennä kaveria hakemaan ulos. Lapsi voi ottaa tavaroita kaupasta tai kaverilta ilman lupaa. Hän voi myös turvautua valheisiin. Näpistelyihin ja valehteluun on aina puututtava. Lapsen on ymmärrettävä, milloin ja miksi hänen tekonsa on väärä. Aikuisen on hyvä muistaa, että hän voi arvostella lapsen tekoja, muttei lasta ihmisenä. 20 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 21
Arvokas, kiva leikki Lapsi leikkii mielellään todenkaltaisia kuvittelu- ja roolileikkejä. Kauppaleikit, näytteleminen, eläinhahmoihin eläytyminen, palapelit ja rakennussarjat, myös aikaansaannosten rikkominen, kiehtovat. Sääntöleikit kuuluvat tämänikäisen elämään. Lapset sopivat säännöt, roolit ja tehtävät tarkasti etukäteen. Lapsi alkaa olla hyvä seurapeleissä. Hän oppii säännöt, hän tekee nopeasti huomioita pelitilanteen muuttumisesta ja hänellä on jo hyvä muisti. Pelit ovat paitsi hauskoja, ne opettavat myös kestämään häviötä. Häviäminen ei ole helppoa, joten aikuista tarvitaan vielä. Leikkikaverit opettavat lapselle tärkeitä yhteiselämän taitoja. Lapsi oppii leikeissä jakamaan ja odottamaan vuoroaan. Hän oppii noudattamaan sääntöjä ja ilmaisemaan omia ja ottamaan toisten toivomuksia huomioon. Leikki kasvattaa omatoimisuuteen ja kehittää oikeudenmukaisuuden tajua. Roolileikeissä lapsi oppii eläytymään toisen tunteisiin. On tärkeää arvostaa lapsen leikkiä ja varata hänelle siihen aikaa, tilaa ja rauha. Tämänikäinen keksii yleensä leikkinsä itse. Aikuisen ei tarvitse puuttua siihen, ellei leikki uhkaa muuttua vaaralliseksi. Toivottavaa on, ettei aikuinen puutu leikkiin, vaikka sen aiheuttama meteli ja sekaisuus häntä häiritsisivätkin. Lapsi nauttii siitä, kun hän saa joskus jättää leikkinsä kesken ja lelut hujan hajan lattialle. Valmiiseen leikkiin on mukava palata myöhemmin. Leikin on hyvä antaa pysyä leikkinä. Asiana, josta lapsi saa iloita ilman minkäänlaisia tavoitteita ja suorituspaineita. Yhdessä on kivempaa Tämänikäinen pärjää jo hyvin ryhmässä toisten lasten kanssa. Hän voi olla eri ryhmissä erilainen. Hän saattaa olla toisessa joukossa porukan hiljaisin, sivustaseuraaja, ja toisessa puhelias leikkiinkutsuja. Lapsi kertoo ystävistään tarkkoja yksityiskohtia ja kertoo, miksi viihtyy heidän kanssaan. Hän tarvitsee toisten lasten seuraa ainakin muutamina päivinä viikossa. Hyvä olisi, jos lapsi saisi kutsua kavereitaan kotiinsa ja vierailla heidän luonaan. Vanhempien kannattaisi tutustua lapsen leikkikavereiden vanhempiin ja kotiin, jossa lapsi vierailee. Kun lapsi saa leikkiä mahdollisimman monen lapsen kanssa, hän saa kokemuksia ihmisten erilaisuudesta. Lapsi suhtautuu aiempaa myötätuntoisemmin ja ymmärtäväisemmin itkeviin kavereihinsa. Hän lohduttaa ja koettaa saada murheellisen paremmalle tuulelle. Lapset ovat kaverinkaipuussaan yksilöllisiä. Lapsi saattaa viihtyä hyvin yksin. Ystävyyteen pakottaminen tai ystävyyssuhteiden rajoittaminen eivät kehitä lapsen sosiaalisia taitoja. Aikuisen ei pidä puuttua lapsen sosiaalisiin suhteisiin kuin ääritilanteissa. Jokainen lapsi haluaisi omistaa isän ja äidin kokonaan. Sisarukset ovat lapsen mielestä leikkitovereita, toisaalta ikäviä tunkeilijoita lapsen ja vanhemman välissä. Sisarusten välinen kateus kuuluu lapsiperheen elämään. Jokainen lapsi tarvitsee oman persoonallisuutensa ja erityistarpeidensa huomioimista. Kuopus kaipaa yhtälailla uusien taitojensa ihailua kuin esikoinenkin aikanaan. Kokemus siitä, että vanhemmat rakastavat minua omana itsenäni, on jokaiselle yhtä tärkeä. Lasten keskinäisen vertailun välttäminen ja yhteisiin leikkeihin kannustaminen vähentävät sisaruskateutta. Myönteinen palaute hetkistä, joissa sisarukset tulevat hyvin toimeen keskenään, vahvistaa heidän keskinäistä suhdettaan. Yleensä sisaruskateus vähenee, kun lapset huomaavat sisaruksen kivaksi leikkikaveriksi. Riidan sattuessa syyllisten etsiminen ei hyödytä. Parempi on pohtia yhdessä lasten kanssa, kuinka pulma ratkaistaan. Vanhempien on hyvä kertoa lapsilleen, mistä he ovat huomanneet, että sisarukset rakastavat ja ihailevat toisiaan.. Vinkkejä riitatilanteiden hallintaan Lasten riidat ratkeavat yleensä itsestään. Jos lapsesi on vaikea tulla toimeen toisten kanssa, hän tarvitsee harjoitusta. Voit kertoa lapselle, miten hänen käytöksensä vaikuttaa muihin ihmisiin. Voitte lapsen kanssa pohtia, miltä kaverista tuntuu ja miksi hän pahoitti mielensä. Jos lapsesi suuttuu helposti, miettikää, miten toimia silloin, kun alkaa kiukuttaa. Ohjaa lapsesi käyttäytymistä niin, ettei hän koe olevansa jatkuvasti arvosteltavana tai syytettävänä. Rajat ja käytöstavat kuuluvat myös kaveriseuraan. Vanhempien on valvottava, että lapsi toimii kaveripiirissä opetetulla tavalla. Ketään ei lyödä, härnätä eikä nimitellä. Toisen ihmisen heikkouksien osoittaminen on kiellettyä. 22 Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias Lapsi eri ikävuosina 4-vuotias 23
Lapsi eri ikävuosina -sarja kertoo lasten hoidosta, kasvusta ja kehityksestä sekä lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta syntymästä kouluikään. Käytännön vinkit rohkaisevat vanhempia kuuntelemaan ja kannustamaan lasta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.