Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20



Samankaltaiset tiedostot
Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

Data-assimilaation menetelmät

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat


Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Sään erityistilanteet. Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Liite 1 b. Oripään (14.) tarjousalueet kartalla

Kesäkonvektio. Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Myrskyjen bongaus Suomessa. Jari Ylioja

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

OPMET ja Ilmailusaa.fi. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Nordic SWC käyttäjän opas

Media-analyysi. osana hyvien väestösuhteiden mittaamista paikallistasolla.

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Lentosäähavaintojärjestelmä ILMARI ja operatiiviset käyttöönotot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Lapin nykyilmasto. Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos (ellei toisin mainita)

Liite 1 b. Marttilan (9.) tarjousalueet kartalla

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät

Lataa Muutamme ilmastoa. Lataa

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

SWC kartta Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Utön merentutkimusasema

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Sää- ja turvallisuuskeskus Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

VAARAA AIHEUTTAVISTA SÄÄILMIÖISTÄ SUOMEN MUUTTUVASSA ILMASTOSSA

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Tutkitaan Marsia! Mars Science Laboratory

Lataa Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Lataa

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

OSALLISTAVALLA PAIKKATIEDOLLA KANSALAISTEN ARVOT KARTALLE

SATAMATALONKUJA LOVIISA

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla

Dynaamiset regressiomallit

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

näkökulma lähekkäisten vedenkokoumien nimeämiseen

Laboratoriomittauksia mineraalikuitujen irtoamisesta sisäkatosta

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? Econtact ó oikeita asioita oikein 1

Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi

Liite 1 b. Naantalin (12.) tarjousalueet kartalla

Liite 1 b. Loimaan (7.) tarjousalueet kartalla

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

ARENA 200 DIMENSIONS / MITAT DESIGN KAARLE HOLMBERG. ARENA 200 on erilaisiin oppimisympäristöihin sopiva laadukas luentopöytä.

Leirintäturvallisuus. Markku Vänskä Leirintä- ja turvatoimikunta

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi Satelliittikartoitus

Tunnuslukujen hyödyntäminen johtamisessa

MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, 5 op Esittely

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Turvallisuusperustelun tarkastelua

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi Älyliikenne (ITS) :

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Pira päivät Mikko Järvi. Kestävä kehitys Kaupunkiseudun rakenne Keskustan kehittäminen

= Uhatun alueen rajat

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Mb02 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/1

Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Naisten maajoukkue. Analyysi kausi Suunnitelma kausi

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka

Transkriptio:

Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20

Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen analyysi = laajan, mutta tiiviin yleiskuvan muodostaminen ilmakehän tilasta. Käytetään hyväksi kaikkea saatavilla olevaa säädataa. Päähuomio synoptisen mittakaavan ilmiöissä. HydMet, 1.-2.4.2005 2/20

Synoptinen mittakaava Ilmiön koko on suuruusluokkaa 500 5000 km Ilmiön kesto on suuruusluokkaa 1 5 vrk Liike on kvasigeostrofista, ts. ilmakehän liikeyhtälöt voidaan ratkaista tietyin yksinkertaisuksin niiden vaikuttamatta lopputulokseen. HydMet, 1.-2.4.2005 3/20

Tyypillisiä synoptisen mittakaavan ilmiöitä Matala- ja korkeapaineet Suihkuvirtaukset Rintamat Ja jopa: Planetaariset aallot Mesomittakaavan ilmiöt: kuuroalueet,polaarimatalat, ym. Ei kuitenkaan esim. Yksittäiset ukkospilvet sellaisenaan HydMet, 1.-2.4.2005 4/20

Mihin synoptiikkaa tarvitaan? Säätilan ymmärtämiseen Sään ennustamiseen Kysymyksiin vastaamiseen (Media kollegat - tutkijat) Numeeristen mallien tulkintaan ihmiskielelle Mallivirheiden etsimiseen Malliennusteiden parantamiseen HydMet, 1.-2.4.2005 5/20

Esimerkki 1.-2.3.2004 Seuraava esimerkki valottaa synoptiikan merkitystä ennustamisessa. Meteorologit joutuivat 1.3. illalla miettimään, nouseeko myrsky seuraavaksi päiväksi ja kuinka voimakas myrsky voisi olla. Mallit olivat hyvin tilanteessa mukana. HydMet, 1.-2.4.2005 6/20

ECMWF 2004030112+6h HydMet, 1.-2.4.2005 7/20

ECMWF 2004030112+12h HydMet, 1.-2.4.2005 8/20

ECMWF 2004030112+18h HydMet, 1.-2.4.2005 9/20

ECMWF 2004030112+24h HydMet, 1.-2.4.2005 10/20

1.3.2004: Illan synoptikon analyysi klo 18 UTC INST OCCL (68,17) An intensive former comma with max PVA at 500 hpa along the Norwegian coast. Associated with a sharpening upper level trough moving SE. Signs of Rapid Cyclogenesis also existing (see dark stripes). IPV at 315 K > 6 units approaching the area of local Thetaemax at 850 hpa and moving to SW- Finland by 12 hours. Typical situation for cyclone rearside stormy winds. Synoptinen analyysi 1.3.2004 18 UTC HydMet, 1.-2.4.2005 11/20

Eli: Mallin ennustama myrsky oli linjassa esim. satelliittikuvissa näkyvien piirteiden kanssa. Koska tilanne oli tyypillinen kovankin myrskyn kehittymiselle (ns. takaisintaipuva okluusio), oli syytä vielä nostaa mallin antamia tuulilukemia. Lopputulos: mallin ennustama maxtuuli 22-23 m/s, meteorologin ennuste 25 m/s, todellisuus 25-28 m/s. HydMet, 1.-2.4.2005 12/20

HydMet, 1.-2.4.2005 13/20

Siis: Huolellinen synoptinen analyysi paransi jo ennestään hyvää numeerista ennustetta (joskaan ei riittävästi) Synoptiikka ei ole musta tuntuu tiedettä, vaan jokainen ilmiö ja kehitys on fysikaalisesti perusteltavissa! HydMet, 1.-2.4.2005 14/20

Käytännössä: Paikallisen(kin) sään analysointi alkaa suursäätilan analysoinnilla. Synoptinen mittakaava luonnollinen aloituskohta. Pintapaineen analysointi perinteinen tapa aloittaa analysointirupeama. Pintasäähavaintojen analysointi samaan karttaan. HydMet, 1.-2.4.2005 15/20

Pintapaine ei riitä Pintasää on aina seurausta koko ilmakehässä tapahtuvasta kehityksestä: esim. matalapaineiden muodostuminen. Kunnollinen kolmi-/neliulotteinen kuva ilmakehästä on lähtökohta ennusteen teolle. Yläkartat / poikkileikkaukset, pystyprofiilit, luotaukset, ym. HydMet, 1.-2.4.2005 17/20

HydMet, 1.-2.4.2005 18/20

Käsitemallit (conceptual models) Käsitemallit ovat tiivistelmä sääsysteemistä Lämmin rintama / kylmä rintama / okluusiorintama / jne. Käsitemalli kuvaa systeemin ulkomuodon (esim. satelliittikuvissa tai sääkartoilla), sen fysikaalisen taustan ja elinkaaren. IL:ssä käytössä nykyisin n. 40-50 käsitemallia. Lisää iltapäivän esityksessä Modernin synoptiikan käsitteitä. HydMet, 1.-2.4.2005 19/20

Lisätietoja: vesa.nietosvaara@fmi.fi Lähteet: Synoptiikkamoniste (Ilmatieteen laitoksen intranet, kuvat Aulikki Lehkonen) Tapaustutkimusarkisto (Ilmatieteen laitoksen intranet, sääkarttakuva Kim Frisk) Herakles: lehtikuva, Turun Sanomat HydMet, 1.-2.4.2005 20/20