Suomen evankelis-luterilainen kirkko Kirkon eläkerahasto Talousarvio vuodelle 2016 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Kirkkohallituksen esitys 6/2015 kirkolliskokoukselle Asianumero 2015-00510 KIRKKOHALLITUS
SISÄLLYSLUETTELO: sivu Yleisperustelut 1 LIITTEET 8 Tuloskortti Tuloslaskelma
1 KIRKON ELÄKERAHASTO, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-18 1. Johdanto 2. Taloudelliset lähtökohdat Kirkon keskushallintouudistuksen yhteydessä kirkon eläkerahasto eriytetään kirkon keskusrahastosta, tätä koskevat säännökset sisältyvät kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen. Muutos on käytännössä pelkästään lainsäädäntötekninen eikä vaikuta eläketoimintaan. Kirkon eläkerahasto jatkaa kirkon keskusrahaston eläkerahaston toimintaa ja kirkon keskusrahaston eläkerahaston varat, oikeudet ja velvoitteet siirtyvät kirkon eläkerahastolle lain voimaan tullessa. Globaali talouskasvu on jäänyt odotettua heikommaksi. Kehittyneiden talouksien kasvu on kiihtynyt hieman viime vuodesta, mutta erityisesti kehittyvien talouksien kasvu on ollut selvä pettymys. Kiinan talouskasvu on hidastunut samaan aikaan, kun Venäjä ja Brasilia ovat olleet taantumassa. Huoli Kiinan talouskasvusta on luonut varjon koko globaalille talouden kehitykselle. Syksyllä 2015 nähty voimakas osakekurssien korjausliike alkoi Kiinan devalvoidessa valuuttaansa juania. Talouskasvu Kiinassa on heikkoa ja valuutan arvo suhteessa Yhdysvaltain dollariin on ollut haasteellista erityisesti maan viennille. Kehittyvien maiden valuutat, korot sekä osakkeet ovat kokeneet kolauksia markkinoiden paineessa. Raaka-aineiden hinnat sekä heikentyvä valuutta ovat nostaneet mahdollisen velkakriisin riskiä muutamissa maissa. Vaikka tapahtumaketjulla onkin yhtäläisyyksiä vuosien 1997 1998 kehittyvien maiden kriisiin, mailla on nykyisin paremmat turvapuskurit kuin aiemmin. Syksyn kurssiliike on ollut niin voimakas, että alkuvuoden hyvät tuottoluvut ovat sulaneet sijoitussalkuista pois. Vuoden 2015 merkittävin rahapoliittinen tapahtuma on ollut Euroopan keskuspankin massiivinen QE-tukiohjelma. Myös Japanin keskuspankki on jatkanut suurta tukiohjelmaansa. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on valmistellut markkinoita tulevaan, vähittäiseen rahapolitiikan kiristykseen, mutta erittäin matala inflaatio ja alkuvuoden kasvupettymykset ovat jarruttaneet sen aikataulua. Kiinan keskuspankki on jatkanut elvyttävää rahapolitiikkaa ja sallinut valuuttansa suuremman vaihtelun. Poliittisella rintamalla Kreikan vaikeat neuvottelut velkojiensa kanssa ovat nousseet vuoden 2015 suurimpien teemojen joukkoon. Poliittinen tahto ylläpitää rahaliittoa on selkeästi niin voimakas, ettei Kreikan euroeroon liittyviä riskejä haluta ottaa. Usko maailmantalouteen on edelleen vahva. Kiinan ja muiden kehittyvien maiden kasvunäkymien pettymyksistä huolimatta länsimaissa kasvu on edelleen terveellä tasolla. Tulevaisuuden näkymät ovat myös hyvät, sillä matala korkotaso sekä öljynhinnan lasku antavat tukea teollisuusmaiden talouksille lisäämällä sisäistä kysyntää.
2 3. Eläkelainsäädäntö 4. Eläketuloarvio Eläkeuudistus toteutunee vuonna 2017. Eläkeuudistuksen pääkohdat ovat: 1. Vanhuuseläkeikää nostetaan vuodesta 2017 alkaen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. 2. Eläkekarttumat yhtenäistyvät. Eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 % palkasta vuodessa. 3. Eläkettä karttuu koko palkasta. Työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta palkasta. 4. Osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen vanhuuseläke. Vanhuuseläkettä voi ottaa jo 61 -vuotiaasta alkaen osittain maksuun. 5. Työuraeläke otetaan käyttöön. Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen. 6. Varhennusvähennys ja lykkäyskorotus tulevat voimaan. Jos jää eläkkeelle jo ennen vanhuuseläkkeen alarajaa, eläkkeestä vähennetään 0,4 prosenttia kuukaudessa. Jos jatkaa työntekoa pitempään, eläkkeeseen tulee vastaava 0,4 prosentin lykkäyskorotus. Samassa yhteydessä on tarkoitus säätää uusi julkisten alojen eläkelaki (JuEL), joka korvaisi valtion, kuntien, Kelan ja kirkon eläkelait. Tässä yhteydessä kumottavasta evankelisluterilaisen kirkon eläkelaista siirretään eläketurvan rahoitusta koskevat säännökset uuteen lakiin evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta. Kirkolliskokous päätti toukokuussa 2015 nostaa kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun vuodelle 2016 1,2 %:sta 4,0 %:iin ja alentaa seurakuntien työnantajan eläkemaksun vuodelle 2016 28 %:sta 24 %:iin, minkä lisäksi työntekijöiltä peritään työntekijäin eläkelain mukainen työntekijöiden eläkemaksu. Kirkon keskusrahaston ja kirkollisten yhdistysten työnantajan eläkemaksu vuodelle 2016 on edelleen 28 %. Alla olevassa taulukossa on arvio eläketulojen kehityksestä vuosina 2015-2018: MILJ.EUROA TP 14 TA 15 TTS 16 TTS 17 TTS 18 ELÄKETUOTOT Kiel-palkkasumma 511,6-0,3 % 510,1-0,5 % 507,5-0,5 % 505,0-0,5 % 502,5 Kirkollisvero 925,9-1,0 % 916,6-1,0 % 907,5 MAKSUTUOTOT KiEL-maksut 174,5 1,5 % 177,1-13,2 % 153,7-0,5 % 152,9-0,5 % 152,1 seurakunnat 28,0 % 28,0 % 24,0 % 24,0 % 24,0 % KKR 28,0 % 28,0 % 28,0 % Työntekijän eläkemaksu 5,55/7,05 % 5,7/7,2% Eläkerahastomaksu 10,6 10,5 37,0-1,0 % 36,7-1,0 % 36,3 1,2 % 1,2 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % TVR-maksu 5,7 5,6 5,7 5,7 YHTEENSÄ 190,8-1,7 % 187,6 4,7 % 196,4-0,6 % 195,3-0,6 % 194,1
3 5. Eläkemenoarvio Alla olevassa taulukossa on Kevan laatima arvio eläkemenojen kehityksestä vuosina 2015-2018: MILJ.EUROA TP 14 TA 15 TTS 16 TTS 17 TTS 18 A) ELÄKKEET -181,2 4,6 % -189,5 1,8 % -192,9 2,3 % -197,4 2,1 % -201,5 Kirkon eläkkeet Vanhuuseläkkeet 148,3 5,3 % 156,2 1,8 % 159,0 2,5 % 163,0 2,1 % 166,4 Työkyvyttömyyseläkkeet 10,1-3,0 % 9,8 0,0 % 9,8-2,0 % 9,6-3,1 % 9,3 Perhe-eläkkeet 10,0-4,0 % 9,6 2,1 % 9,8-1,0 % 9,7-1,0 % 9,6 Osa-aikaeläke 1,5-26,7 % 1,1-27,3 % 0,8-37,5 % 0,5-20,0 % 0,4 Vilma-eläkkeet 11,3 13,3 % 12,8 5,5 % 13,5 8,1 % 14,6 8,2 % 15,8 B) ELÄKEHALLINTO -3,1-3,3-3,3-3,3-3,3 Korvaus Kevalle 3,1 6,5 % 3,3 0,0 % 3,3 0,0 % 3,3 3,3 C) CLEARING-ERÄT 2,3 YHTEENSÄ -182,0 5,9 % -192,8 1,8 % -196,3 2,2 % -200,7 2,0 % -204,8 PERUSELÄKETOIMINNAN 8,8-5,2 0,1-5,4-10,7 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Ennuste on viime vuotista alemmalla tasolla. Vuoden 2015 toteutuma päätynee pari miljoonaa euroa ennakoitua pienemmäksi, mikä heijastuu tuleviin vuosiin. Eläkeuudistuksen tiedossa olevia linjauksia ei ole laskennassa otettu huomioon. Seuraava eläkemenoennuste ja eläkevastuulaskelma valmistuvat vuoden 2015 lopussa. Ennusteet laaditaan vuosittain ja ne ovat osa tilinpäätöstä. Vuonna 2016 eläketulot ovat päätetyistä muutoksista johtuen arvioitua suuremmat. Näin olleen saattaa olla, että eläkerahastosiirto on vuonna 2016 positiivinen.
4 Tätä kirjoitettaessa (syyskuu 2015) Suomen hallitus on juuri esitellyt ns. Kilpailukykypaketin. Esityksen pääkohdat ovat: 1. Sunnuntaikorvaus 100 prosentista 75 prosenttiin. 2. Ylityökorvausten puolitus. 3. Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi. 4. Ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi. 5. Vuosilomien lyhennys 38:sta 30:een työpäivään. 6. Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus 1,72 prosenttiyksiköllä. Kilpailukykypaketin vaikutusta kirkon työvoimakustannuksiin on alustavasti arvioitu (Työmarkkinaosasto). Puolet kirkon henkilöstöstä on hengellisen työn tekijöitä, joilla ei ole työaikaa. Heille arkipyhät ja sunnuntait ovat aivan tavallisia työpäiviä, joilta ei makseta sunnuntaikorvauksia. Työvoimakustannusten säästö muodostuu tältä osin työajallisista työntekijöistä. Ylityökorotusten puolituksella ei ole juurikaan merkitystä, koska kirkossa teetetään vähän ylitöitä. Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuden vaikutusta on vaikea arvioida. Yli puolella kirkon henkilöstöstä on pitkät lomat, joten vuosilomien lyhennyksen aiheuttama säästö on merkittävä sekä rahassa että työpäivissä. Vuosilomien lyhentäminen 38 päivästä 30 päivään vähentäisi välittömästi maksettavia lomarahoja, tämän lisäksi lomapäivien vähentämisestä tulee säästöä, jos lisätyöpäivät vähentävät henkilöstön määrää ja siten maksettavaa palkkaa. Kaavailtujen muutosten johdosta kirkkotyönantajien ja työntekijöiden maksamat eläkemaksut yhteensä alentuisivat muutaman miljoonan nykytilanteeseen verrattuna. Tätä ei ole otettu laskelmissa huomioon.
5 6. Päätöksenteko sijoitustoiminnassa Kirkkohallituksen täysistunto valitsee toimikaudekseen eläkerahaston johtokunnan. Eläkerahaston johtokunnan tehtävänä on (KJ 22 L 6 ): * päättää sijoitussuunnitelmassa käytettävistä sijoitusmuodoista ja niissä sovellettavista periaatteista * päättää sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin ja niiden tuottotavoitteista * päättää sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavista periaatteista * hyväksyä vuosittain kirkon eläkerahaston varojen sijoitussuunnitelma * päättää omaisuudenhoitajista ja näiden kanssa laadittavista sopimuksista * päättää niistä sijoitussuunnitelmassa määritellyistä yksittäisitä sijoituksista, jotka on määrätty johtokunnan tehtäväksi * huolehtia sijoitustoiminnan kokonaisuuden valvonnasta. Kirkon keskusrahaston johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat eläkerahaston varojen sijoittamista, jollei yksittäisiä sijoituksia ole sijoitussuunnitelmassa määrätty eläkerahaston johtokunnan tehtäväksi (Kirkkohallituksen ohjesääntö 36 ) Eläkerahaston johtosäännön mukaan (täysistunto) johtokunta päättää * pääomarahastojen * kiinteistörahastojen * kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden * yli 20 milj. euron rahasto-osuuksien ja * yli 5 milj. euron osakkeiden hankinnasta Johtokunta * tukee vastuullisen sijoittamisen kehittämistä * seuraa eläkerahaston riittävyyttä ja esittää vuosittain työnantajan eläkemaksun ja eläkerahastomaksun suuruuden. 7. Sijoitusstrategia ja sijoitussuunnitelma Kirkon eläkerahasto on omakatteinen rahasto, jossa varoja ei ole kiinnitetty yksilökohtaisiin eläkevastuisiin, vaan se toimii ns. puskurirahastona. Eläkerahaston varoja on jo aiemmin sijoitettu erillään kirkon keskusrahaston muusta omaisuudesta ja rahaston tuotot kohdistuvat suoraan eläkerahaston tuotoiksi. Eläkerahaston on sijoitustoiminnassaan huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä sijoitusten asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Sijoituksien hajautuksessa ja salkun rakentamisessa on pyritty seuraamaan kotimaista työeläkealaa. Eläkerahasto on toiminut aktiivisesti vastuullisen sijoittamisen puolestapuhujana ja ollut mukana kehittämässä uusia vastuullisen sijoitustoiminnan instrumentteja. Kirkon keskusrahasto on YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittaja ja perustajajäsen FINSIF ry:ssä. Rahaston pitkän aikavälin tuottotavoite on 6 %, riskitasolla 9,5 %. Kirkon eläkerahaston sijoitustoiminnan vuosituotto käyvin arvoin vuosina 1991 2014 on ollut 8,23 %.
6 8. Keskeinen kehityshanke Sijoitustoiminnan tavoitteena on eläkevastuun kattamiseksi tapahtuva varojen kartuttaminen tuottavasti, turvaavasti ja vastuulliset näkökohdat huomioiden. Eläkerahaston strateginen neutraali perusallokaatio on esitetty alla olevassa taulukossa. Tämä eläkerahaston sijoitusstrategiassa määritelty allokaatio on tavoiteallokaatio, jolla ohjataan sijoitustoimintaa pitkällä aikavälillä. Allokaatiolla tarkoitetaan omaisuusluokkien välisten markkina-arvojen jakaumaa. Hajauttamalla sijoitukset eri omaisuusluokkiin rahaston kokonaisriski pienenee. Eläkerahaston käyttämät omaisuusluokat ovat korko-, osake- ja muut sijoitukset. Omaisuusluokka peruspaino min max Korkosijoitukset 40 % 30 % 60 % Osakesijoitukset 40 % 30 % 50 % Muut sijoitukset 20 % 5 % 30 % Yhteensä 100 % Strategisen allokaation lisäksi käytännön sijoitustoimintaa ohjaa johtokunnan vuosittain hyväksymä sijoitussuunnitelman perusallokaatio. Käytännön sijoitustoiminnassa arvioidaan, miten missäkin markkinatilanteessa on tarkoituksenmukaista toimia. Näitä näkemyksiä ja aktiivisia toimia, joilla strategisesta allokaatiosta poiketaan, kutsutaan taktiseksi allokaatioksi. Eläkerahaston taktista allokaatiota ohjaavia tavoitepainoja tarkastellaan ja tarvittaessa muutetaan vuosittain laadittavassa sijoitussuunnitelmassa. Kullekin omaisuusluokalle määritetään tavoiteallokaatio sekä niiden prosentuaaliset liikkumavälit sijoitusluokan sisällä. Eläkerahaston sijoitustoiminnassa on erotettu strateginen ja operatiivinen vastuu. Eläkerahaston johtokunnalle kuuluu sijoitustoiminnan strateginen vastuu, kun taas operatiivinen vastuu on sijoitusyksiköllä. Eläkerahaston johtokunta valvoo ja ohjaa vuosittain laadittavien sijoitussuunnitelman sekä riskienhallintasuunnitelman toteutumista. Kirkkohallituksen sijoitusyksikön työntekijöillä on vastuu siitä, että sijoitustoiminta on valitun strategian mukaista, tehokasta ja tuloksellista. Päätökset on dokumentoitava ja päätöksenteko on selkeästi määriteltävä. Riskienhallintasuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin sijoitustoiminnan tehtävänkuvia ja prosesseja. Kirkon eläkerahaston pitkän aikavälin sijoitusstrategian lisäksi on laadittu erilliset kiinteistöja pääomasijoitusstrategiat. Kirkon eläkerahaston sijoitussalkkujen riskienhallintaa on kehitetty vuoden 2015 aikana ottamalla käyttöön uusi salkunhallintajärjestelmä sekä siihen liittyvä palvelukokonaisuus. Palveluntuottajaksi on valittu julkisella hankintakilpailutuksella Suomen Sijoitustutkimus Oy. Kilpailutus toteutettiin siten, että myös seurakunnilla on mahdollisuus ottaa sama salkunhallintajärjestelmä käyttöönsä. Suomen Sijoitustutkimuksen tuottamaan palveluun kuuluvat sijoitustoiminnan raportointi ja tuoton seuranta sekä ajantasainen salkunhallinta. Lisäksi Suomen sijoitustutkimukselle on ulkoistettu osa kirkon eläkerahaston sijoitustoiminnan valvonnasta. Sijoitustutkimus toimii riskiä ottavasta toiminnosta riippumattomana riskienvalvontatoimintana. Uusi salkunhallintajärjestelmä tuottaa kattavan riskiraportoinnin, toimii riskivalvontatoimintona sekä tuottaa lisäksi aineistoa kirjapitoliittymään.
7
8 LIITTEET TULOSKORTTI 2016 Kirkon eläkelaitos Vaikuttavuuden mittaaminen Tavoite 2016 Keinot Avainmittarit 2016 Edunvalvonta ja vaikuttaminen 1. Kirkon eläkerahasto on tunnettu toimija. Osallistumme alan yhteistyöhön eri yhdistyksissä, etujärjestöissä ja aloitteissa (Työeläkevakuuttajat, Eläkesäätiöyhdistys, Finland s Sustainable Investment Forum, Principles for Responsible Investment, Eläketurvakeskus, Carbon Disclosure Project) Hallituspaikkojen lkm./tapaamisten lkm. Päivitämme verkkosivustomme ja osaamme muutoinkin viestiä aktiivisesti. Eläkerahaston verkkosivut ovat ajan tasalla. 2. Vastuullinen sijoittaminen on osa normaalia sijoitustoimintaa. PRI periaatteet ohjaavat toimintaamme. PRI vuosiraportin arvio vs. arvio muista alan toimijoista. Edellytämme, että yhteistyökumppanimme ovat sitoutuneita vastuulliseen sijoitustoiminnan toteuttamiseen ja edistämiseen. Varainhoitajien saama arvio ESGmittauksessa paranee. 3. Kirkko on edelläkävijä vastuullisessa sijoittamisessa Suomessa. Olemme yhteistyössä alan toimijoiden (sijoittajat/palveluntarjoajat) kanssa. Luomme uusia toiminta- Positiivisten uutisten määrä mediassa. Esiintymisten, artikkelien ja luentojen lkm.
9 TULOSKORTTI 2016 Kirkon eläkelaitos Vaikuttavuuden mittaaminen Tavoite 2016 Keinot Avainmittarit 2016 tapoja koko alalle. Koko kirkon yhteiset tehtävät 1. Eläkerahasto on riittävän suuri eläkevastuuseen verrattuna. Hoidamme eläkerahaston varoja tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Rahaston tuotto ylittää johtokunnan asettaman tuottotavoitteen. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Seurakuntien sijoitusosaaminen lisääntyy. Laadimme vuosittain eläkemenoennusteen ja eläkevastuulaskelman. Laskemien perusteella arvioidaan työnantajan eläkemaksun ja eläkerahastomaksun suuruus ja keskinäinen suhde. Etsimme uusia yhteistyömuotoja, kuten yhteinen seurakuntarahasto ja mallipohja varainhoidon kilpailutusta varten. Rahastosiirto on ennusteen mukainen. Seurakuntakontaktien lukumäärä. Strategiset hankkeet Kirkon eläkerahasto on Kirkon keskusrahastosta erotettu oma oikeushenkilö Jalkautamme vastuullisen sijoittamisen ohjeet seurakuntiin. Haemme eläkerahastolle oman Y- tunnuksen ja eriytämme varallisuuden. Niiden seurakuntien, joilla on omat vastuullisen sijoittamisen ohjeet, lukumäärän kasvaa. Eriyttäminen onnistuu suunnitellusti. Uusi raportointi- ja salkunhoitojärjestelmä on käytössä kirkon keskusrahastossa/ eläkerahastossa. Järjestelmää voidaan käyttää myös seurakunnissa. Uuden järjestelmän ominaisuuksien parantaminen ja käytön tehostaminen. Manuaalinen työ vähenee. Järjestelmää voidaan käyttää myös suurissa seurakunnissa.
10 KIRKON ELÄKELAITOS TULOSLASKELMA TP14 TA15 TA16 TA17 TA18 Maksutulot KIEL-maksut 174,5 177,1 153,7 152,9 152,1 Eläkerahastomaksu 10,6 10,5 37,0 36,7 36,3 TVR-maksut 5,7 5,7 5,7 5,7 190,8 187,6 196,4 195,3 194,1 Eläkemenot KIEL-eläkkeet -169,9-176,7-179,5-182,8-185,7 Vilma-eläkkeet -11,3-12,8-13,5-14,6-15,8 Hallintomenot (KEVA) -3,1-3,3-3,3-3,3-3,3 Clearing-erät 2,3-182 -192,8-196,3-200,7-204,8 RAHOITUSKATE 8,8-5,2 0,1-5,4-10,7 Sijoitustoiminnan tuotot 96,6 14,1 12,3 12,3 12,3 RAHOITUS- JA SIJOITUSTOIMINNAN KATE 105,4 8,9 12,4 6,9 1,6 Toimintakulut Henkilöstökulut -0,5-0,4-0,4-0,4-0,4 Palvelujen ostot -0,5-0,6-0,4-0,4-0,4 Muut toimintakulut (verot) -0,3-0,2 0 0 0-1,3-1,2-0,8-0,8-0,8 RAHASTOITUVA TULOS 104,0 7,7 11,6 6,1 0,8 Eläkerahaston vähennys / lisäys (-) -104,0-7,7-11,6-6,1-0,8 TULOS 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
KIRKKOHALLITUS Asianro 2015-00510 Unigrafia Oy 2015