LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA



Samankaltaiset tiedostot
-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Korkeakoulujen kv-kevätpäivät Kaisu Piiroinen

Uusi NAO maahanmuuttajille

Opitaanko Suomessa suomea?

Viite: Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvistä asetuksista LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASETUSLUONNOKSISTA

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Päivitä ja pätevöidy

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta, OKM/35/010/2018

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

Ulkomaisten tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Urareitti-hankkeen loppuseminaari

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2005 vp. hallituksen esityksen laiksi ulkomaalaislain JOHDANTO. Vireilletulo. Lausunto.

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

Yhteiset tutkinnon osat

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. Heidi Stenberg SIMHE-Metropolia

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Ulkomaisten tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen Carita Blomqvist, yksikön päällikkö

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Opintotuki ulkomaille ja ulkomaalaisen opintotuki Suomessa. Etuuspalvelujen lakiyksikön opintotukiryhmä Reeta Paatelma

Valtioneuvoston asetus

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

LAUSUNTO VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen. Mikko Räsänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaaminen esiin osaajat töihin, Lahti 9.11.

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Kansainvälisyys ei aina ole opiskelijavaihtoa

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Sosiaalialan AMK verkosto

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Valtioneuvoston asetus

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Mitä lukion jälkeen?

Kansainvälisty opintojen aikana HAAGA-HELIA. Kansainvälisten asioiden koordinaattori Sonja Valjus

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Yhteiset tutkinnon osat

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Terveydenhoitaja AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys

Tekniikan alan kieliopinnot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu

Kumppanuutta kotouttamiseen. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus Anne Kumpula

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lukukausimaksujen tulevaisuus

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Transkriptio:

LAUSUNTO 1 / 7 Sisäasiainministeriö PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO maahanmuutto-osasto@intermin.fi, hare@internmin.fi Viite: SM077:00/2011 LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA Yleistä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry. kiittävät mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaksi. Lausunnossa esitetyt näkemykset ovat liittojen yhteisiä, ellei toisin mainita. SYL ja SAMOK pitävät ehdotusta pääsääntöisesti hyvänä pohjana Suomen maahanmuuttopolitiikalle. Tavoite aktiivisesta ja osaamisen kasvattamiseen tähtäävästä maahanmuuttopolitiikasta on kannatettava, mutta samalla on tärkeää, ettei Suomi unohda humanitaarista vastuutaan. Osallisuus ja monikulttuurisuus ovat erinomaisia tavoitteita kansainvälistyvälle Suomelle. Lausunnossamme esitämme huomioita ja lisäyksiä työryhmän ehdotukseen.

LAUSUNTO 2 / 7 Tavoitteet tiiviisti Tutkinnon suorittaneen kansainvälisen opiskelijan työnhakua varten on myönnettävä jatko-oleskelulupa kahdeksi vuodeksi. Työllistyneen, Suomessa tutkinnon suorittaneen kansainvälisen opiskelijan tulee saada pysyvä oleskelulupa työskenneltyään koulutustasoaan vastaavassa työssä kaksi vuotta. Alueellinen tasa-arvo jatko-oleskelulupien myöntämisessä on turvattava. Kansainvälisten opiskelijoiden tutkinnoissa tulee olla pakollisena osana kotimaisten kielten opintoja. Kieliopintojen ja työharjoittelujen rahoitus on turvattava. Maahanmuuttajille suunnattuja valmentavia opintoja tulee tarjota laajasti eri koulutusaloille sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Valmentavien opintojen laajuuden tulee olla riittävä 1. KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT Oleskeluluvat Kansainväliset opiskelijat tulee nähdä ensisijaisen tärkeinä, jos maahanmuuttopolitiikalla pyritään parantamaan Suomen kilpailukykyä ja huoltosuhdetta. Ehdotuksen asettama tavoite parantaa ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia jäädä maahan töihin opintojensa jälkeen on erityisen kannatettava, mutta tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää toimenpiteitä. Alla olevien ehdotusten ohella tulisi harkita myös palvelua, joka keskittyisi kansainvälisten korkeakoulututkinto-opiskelijoiden työelämään ohjaamiseen. SAMOK ja SYL toivovat huomiota kiinnitettävän erityisesti korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Siihen olennaisena osana liittyy valmistumisen jälkeen myönnettävä, työnhakua varten tarkoitettu jatko-oleskelulupa, jonka tulisi mielestämme olla kaksivuotinen. Nykyisellään oleskelulupa on voimassa kuusi kuukautta valmistumisen jälkeen. Jo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä (TyVL 10/2005 vp) todettiin vuoden 2005 ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosehdotusten käsittelyssä

LAUSUNTO 3 / 7 kuuden kuukauden oleskeluluvan olevan mitä todennäköisimmin liian lyhyt. Myös VALOA-tutkimukseen 1 haastatellut opiskelijat katsovat nykyisen kuuden kuukauden luvan olevan liian lyhyt. Myös pysyvän oleskeluluvan myöntämisen kriteereitä tulee tarkastella. SAMOK katsoo, että koulutustasoaan vastaavassa työssä kaksi vuotta työskennelleen, Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneen kansainvälisen opiskelijan tulee saada pysyvä oleskelulupa. Opiskelijoille myönnettävien jatko-oleskelulupien myöntämisaika vaihtelee alueellisesti huomattavasti ja pahimmassa tapauksessa jatko-oleskeluluvan käsittely saattaa kestää useita kuukausia. Tämä tarkoittaa opiskelijan kannalta sitä, että esimerkiksi matkustaminen, projekti-opinnot ulkomailla, lyhytaikainen vaihto, vaihto-opiskelu tai työharjoittelun suorittaminen vaikeutuvat. Tilanne on varsinkin Helsingissä kestämätön. Opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun kannalta on oleellista, että jatkooleskelulupa on mahdollista saada käsitellyksi kohtuullisessa ajassa. Samoin on kiinnitettävä huomiota palvelutasoon ja sen nopeuteen erityisesti alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta SAMOK ja SYL toivovat huomiota kiinnitettävän myös ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisen käytäntöihin. Useissa tapauksissa konsulaatti sijaitsee huomattavan kaukana opiskelijan kodista ja opiskelija joutuu reissaamaan pahimmassa tapauksessa useamman kerran konsulaatissa. Ongelma tulee korostumaan entisestään edustustoverkon harventamisen myötä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi toivomme mahdollisimman vähäistä byrokratiaa ja mahdollisesti yhteistyötä muiden maiden, esimerkiksi Pohjoismaiden ja EU-maiden yhteisten konsulaattien, kanssa. Kieliopinnot ja työharjoittelu 1 Shumilova, Cai ja Pekkola. 2012. Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. Valoa-projekti. Helsinki: Helsingin yliopisto.

LAUSUNTO 4 / 7 Kansainvälisten opiskelijoiden suurimmat esteet päästä suomalaisille työmarkkinoille ovat verkostojen ja kielitaidon puute. Jo aiemmin mainitun Valoa-projektin tutkimuksen mukaan (mt. s. 52) jopa neljännes ammattikorkeakouluopiskelijoista oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä suomen kielen opintojen määrään. Yliopisto-opiskelijoista tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli 19 prosenttia. Kotimaisten kielten osaamista tulisi parantaa tekemällä kieliopinnoista pakollinen osa kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettuja tutkintoja. Kansainvälisten opiskelijoiden valmistumisen jälkeisen työllistymisen edistämiseksi on oleellista, että kansainväliset opiskelijat valmistuvat kielten osaamisen viitekehysten tason B2/YKI4 kotimaisen kielen osaamisella. Tämä taataan riittävillä kieli- ja kulttuuriopintojen tarjonnalla. Korkeakouluharjoittelupaikkojen vähäinen määrä vaikeuttaa erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä harjoitteluun. Sekä kieliopintojen että korkeakouluharjoittelujen riittävästä rahoituksesta tulee huolehtia. Ammatillisessa verkostoitumisessa ja kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan opiskelijajärjestöillä voi olla merkittävä rooli. 2. SUOMESSA ASUVAT MAAHANMUUTTAJAT Kieliopintojen tarjonta Tarjolla olevan kotimaisten kielten opetuksen on vastattava aidosti koulutuksen ja työelämän asettamiin vaatimuksiin. Maahanmuuttajille tarjottavat kieliopinnot tähtäävät kansallisuusvaatimuksen asettaman (B.1.1.) kielitaidon saavuttamiseen. B.1.1.-tason ylittäviä kursseja esimerkiksi työväenopistoissa on tarjolla tarpeeseen nähden vähän. Kuitenkin esimerkiksi Metropolia-ammattikorkeakoulu asettaa maahanmuuttajille suunnattujen valmentavien opintojen kielitaitovaatimukseksi B.2. Kotoutumisen edistämisessä kielitaito ja osallistuminen koulutukseen ovat avainasemassa. Tosiasiallisten mahdollisuuksien takaamiseksi kieliopintojen tarjontaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

LAUSUNTO 5 / 7 Valmentavat opinnot Maahanmuuttajille suunnattuja valmentavia opintoja tulee tarjota laajasti eri aloille sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Valmentavat opinnot ovat tärkeä tuki myös toisen asteen opinnoissa pärjäämiseen. Ammattikorkeakouluissa tarjottaville valmentaville opinnoille ei tällä hetkellä ole määritelty minimilaajuutta, vaikkakin laissa todetaan, että laajuudesta voidaan säätää asetuksella. Tällä hetkellä valmentavat opinnot ovat varsin kirjava kokonaisuus, jotka ovat laajuudeltaan 8-30 opintopistettä. Valmentavien opintojen laajuus tulee olla riittävä. SAMOK katsoo, että jotta opiskelija voi aidosti hyötyä valmentavista opinnoista, niiden vähimmäislaajuudeksi on ammattikorkeakoululain mahdollistaman asetuksen nojalla määriteltävä 30 opintopistettä. Muuta Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta sekä ammatillisesta tutkinnosta annettavan lausunnon mahdollisuuksista tulee tiedottaa entistä tehokkaammin sekä kohderyhmille että heitä ohjaaville tahoille. Niissä tapauksissa, joissa ammattipätevyyttä ei voida suoraan tunnustaa, on ammatillisessa koulutuksessa (sekä toinen että korkea-aste) olevien maahanmuuttajien kohdalla hyödynnettävä entistä tehokkaammin aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Valtion virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista vapauttamista kotimaisten kielten osalta tulee tarkastella prosessin tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Tämänhetkinen prosessi, jossa hakijan tulee hakea vapautusta valtioneuvostolta, mikäli työ ei vaadi toisen kotimaisen kielen tosiasiallista osaamista, on raskas menettely ja saattaa vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä valtion hallinnon palvelukseen.

LAUSUNTO 6 / 7 Lopuksi SYL ja SAMOK ovat huolissaan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ehdotetuista lukukausimaksuista. Esimerkit Tanskasta ja Ruotsista ovat osoittaneet kansainvälisten opiskelijoiden määrän romahtavan Pohjoismaissa lukukausimaksujen myötä. Koulutusvientiä voidaan edistää vaarantamatta suomalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinoiden kansainvälistymistä. Aivan lopuksi haluamme esittää tukemme ajatukselle siitä, että strategiaehdotus tarvitsee rinnalleen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma toivottavasti lähetetään myös laajalle lausuntokierrokselle. Helsingissä SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAKUNTIEN LIITTO SAMOK RY Mikko Valtonen puheenjohtaja Jani Hyppänen pääsihteeri SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry. Marina Lampinen puheenjohtaja Matti Parpala pääsihteeri

LAUSUNTO 7 / 7 Lisätietoja asiantuntija, kansainväliset asiat Pauliina Savola, pauliina.savola@samok.fi, +358 50 389 1012 kansainvälisten asioiden sihteeri Juha Töyrylä, juha.toyryla@syl.fi, +358 41 515 2229