1 (7) Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakirjoista (30.4.2014; Dnro STM061:00/2014) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- N LAUSUNTO Pyydettynä lausuntona luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakirjoista kuntayhtymä toteaa seuraavaa: Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 20.4.2009 työryhmän valmistelemaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin selvittää, miten sosiaalihuollon lainsäädäntöä on tarvetta ja tarkoituksenmukaista kehittää ja uudistaa niin, että se tukee ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä. Lisäksi haluttiin vahvistaa sosiaalihuoltoa, perus- ja erityispalvelujen saumatonta yhteistyötä, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta sekä edistää sosiaalipalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Samoin uuden lainsäädännön tavoitteeksi tuli vahvistaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita sekä luoda edellytyksiä entistä paremmalle yhteistyölle mm. työ-, asunto- ja opetusviranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Työryhmä jätti loppuraporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle 16.8.2012. Työryhmän loppuraportti lähti syksyllä 2012 laajalle lausuntokierrokselle, minkä jälkeen lainvalmistelua on jatkettu virkamiestyönä uudistamistyöryhmän raportin ja siitä saatujen lausuntojen perusteella.
2 (7) Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Lakiesityksen keskeiset ehdotukset ovat asiakaskeskeisyyden turvaaminen, sosiaalihuollon laadun ja asiakkaiden oikeusturvan parantaminen, rakennepoliittisen ohjelman toteuttaminen ja palvelujen vahvistaminen. Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus lastensuojelulain muuttamiseksi. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä pitää hyvänä lakiluonnoksen tavoitteita siirtää sosiaalihuollon painopisteitä erityispalveluista yleispalveluihin, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestö- ja ikäryhmien yhdenvertaista oikeutta riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta omassa asiassaan ja yhteiskunnassa. Kuntayhtymämme pitää myös tärkeänä, että erityislainsäädännön tarkistamisen yhteydessä tulee asiakkaille edelleen turvata subjektiiviset oikeudet ja palvelujen maksuttomuus. Lakiesitys on kuitenkin kirjoitettu niin yleisellä ja abstraktilla tasolla, velvoitteita väistäen, ettei säädöksistä ja niiden perusteluista henkivä hyvä tahto välttämättä realisoidu konkretiaksi, eikä luultavasti muuta sosiaalihuollon ja palvelujen reaalimaailmaa paljoakaan. Vaikka lakiesityksessä on pyritty huomioimaan sosiaalilakityöryhmän esityksessä annetuissa lausunnoissa erityisesti valvontaviranomaisten esiin nostama huoli väljästä sääntelytavasta, ovat sen muotoilut erityisesti subjektiivisten oikeuksien osalta jääneet edelleen niin yleiselle tasolle, että asiakkaan oikeus tiettyihin sosiaalihuollon palveluihin jätetään kunnallisen ohjeistuksen tai päätöksentekijän arvion varaan. Tämä ei vastaisi perustuslain 19 :ää eikä perustuslain näille säädöksille antamaa täsmällisyysvaatimusta. Samalla väljä säätely vesittää lakiesityksen keskeistä tavoitetta painopisteen siirtämisestä erityispalveluista yleispalveluihin. Lakiesityksen 50 :ssä säädetään asiakkaan oikeudesta asiakassuunnitelmaan, josta on jo säädetty sosiaalihuollon asiakaslain 7 :ssä. Myös monissa erityislaeissa (esimerkiksi vammaispalvelulain 3a, kehitysvammalain 34 sekä lastensuojelulain 30 ) on jo olemassa säädökset asiakkaita koskevista suunnitelmista, joiden sisältö on lähellä edellä mainitun lainkohdan asiakassuunnitelmaa. Lakiesityksen 50 :stä on kuitenkin poistettu työryhmän esittämä momentti, mikä olisi edellyttänyt, että asiakkaalle laaditaan vain yksi asiakassuunnitelma, joka kattaa myös sosiaalihuollon erityislaissa säädetyt sosiaalipalvelut. Tämän vuoksi on syytä epäillä, että rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti lakiesityksellä saataisiin vähennettyä lakisääteisten suunnitelmien määrää.
3 (7) Lakiesityksen pääasiallisen sisällön esittelyssä todetaan, että erillisten suunnitelmien vähentämiseksi kunnan olisi laadittava sosiaalihuollon järjestämissuunnitelma (lakiesityksen 6 ), joka olisi sovitettava yhteen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kanssa. Todennäköisesti tämä tuo vain yhden lakisääteisen suunnitelmantekovelvoitteen lisää. Sosiaalihuollon järjestämissuunnitelman ja asiakassuunnitelman lisäksi lakiesityksen 53 :ssä säädetään kunnan sosiaalihuollon toimintayksikön velvollisuudeksi laatia omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Kun lisäksi valmisteilla olevissa sosiaalihuollon erityislaeissa ollaan esittämässä uusia lakisääteisiä suunnitelmia, näyttää sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus epäonnistuvan tavoitteessaan vähentää lakisääteisten suunnitelmien määrää. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportissaan esittämästä lakiehdotuksesta poiketen hallituksen lakiesityksen 3. luvussa määritellään asiakkaan tuen tarpeiden lisäksi, mitä palveluja on käytettävissä ja millä perustein niitä olisi mahdollista saada. Tämä selkeyttää lakiesitystä huomattavasti ja on selvä parannus työryhmän esittämään lakiehdotukseen verrattuna. Kuten voimassa olevassakin laissa, kunnat ja kuntayhtymät voisivat tarjota asiakkaiden tuen tarpeiden mukaisesti muitakin kuin laissa nimenomaisesti mainittuja palveluja. Lakiesityksessä määritellään keskeisiä kunnissa jo käytössä olevia palveluja kuten sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus sekä tilapäisen asumisen järjestäminen. Esityksellä lisättäisiin sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen osuutta palvelujärjestelmässä ja täsmennettäisiin ne tehtävät, joissa olisi käytettävä sosiaalityöntekijää. Nämä uudistukset parantavat palvelujärjestelmän kokonaisuutta ja työvoiman riittävyyttä. Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakirjoista Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Laki koskisi asiakasasiakirjoja riippumatta siitä, mille alustalle ne on talletettu. Lakia sovellettaisiin sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon palvelunantajiin niiden järjestäessä sosiaalihuoltoa tai antaessa sosiaalipalveluja. Ehdotetun lain tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjä, laatimista, säilyttämistä ja muuta käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa säädettäisiin niistä perustiedoista ja eri palvelutehtävissä kertyvistä asiakirjakohtaisista tiedoista, joita sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin on kirjattava ja talletettava sosiaalihuollossa sekä
4 (7) monialaisessa eri viranomaisten ja sosiaalipalvelujen palvelunantajien välisessä yhteistyössä. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjat talletettaisiin sosiaalihuollon ilmoitusrekisteriin tai sosiaalihuollon asiakasrekisteriin. Ehdotetussa laissa säädettäisiin sosiaalipalvelujen järjestäjän ja palveluntuottajan vastuista ja velvoitteista asiakastietojen käsittelyssä ostopalvelutilanteissa. Sosiaalipalvelujen järjestäjä asiakasasiakirjojen rekisterinpitäjänä sekä palveluntuottaja niitä laativana ja muutoin käsittelevänä velvoitettaisiin määrittelemään kirjallisessa toimeksiantosopimuksessa, miten palveluntuottaja huolehtii asiakastietojen asianmukaisesta käsittelystä, rekisterinpitoon liittyvistä tehtävistä ja vastuista sekä salassapitovelvoitteiden noudattamisesta. Kansalliseksi Terveysarkistoksi (Kanta) nimitetään terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita. Tehtyjen linjausten mukaan kansallinen sosiaalihuollon sähköinen arkisto (KanSa) luodaan terveydenhuollon mallin mukaisesti. Kansallisten palvelujen avulla voidaan toteuttaa sosiaalihuollon tarvetta vastaava toiminnallinen perustietovaranto, joka toimisi myös sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen arkistona. KanSa tulee toimimaan valtakunnallisena asiakastietovarantona, johon sosiaalihuollon palvelunantajat tallentavat asiakastyössä syntyneet asiakasasiakirjat heti niiden valmistuttua. Tavoitteena on palvelunantajien yhteiskäyttöinen tietovaranto, jonka avulla parannetaan asiakastyössä sekä palvelujen johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavan tiedon ajantasaista saatavuutta. Ehdotettu laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on edellytys sille, että sosiaalihuollon sähköinen valtakunnallinen tietojärjestelmä voidaan rakentaa. Vaikka ehdotettu laki koskee kaikkia asiakasasiakirjoja riippumatta niiden tallennusmuodosta, on tässä laissa jo otettu huomioon valtakunnallisen tietojärjestelmän asettamat keskeisimmät vaatimukset, kuten asiakirjojen ja asiakasrekistereiden rakenteellinen ja sisällöllinen yhdenmukaisuus. Luonnos hallituksen esitykseksi perustuu ajatukselle, että sosiaalihuollon asiakaslaki kumottaisiin ja siihen sisältyvät asiakastietojen käsittelyä koskevat säännökset sisällytettäisiin ehdotettuun lakiin ja sen muut säännökset uuteen sosiaalihuoltolakiin. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän näkemyksen mukaan ehdotettu laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on tärkeä saada säädettyä, koska vain sen pohjalta saadaan sosiaalihuollon asiakirjojen ja asiakasrekisterien rakenteellinen ja sisällöllinen yhdenmukaisuus sosiaalihuollon sähköisen valtakunnallisen tietojärjestelmän vaatimalle tasolle. Koska kuntayhtymän lausunnon seuraavassa kohdassa ( valittava sääntelymalli )
5 (7) esitetään sosiaalihuollon asiakaslaki säilytettäväksi, kuntayhtymä esittää, että sosiaalihuollon asiakaslakiin sisältyvät asiakastietojen käsittelyä koskevat säännökset (salassapitovelvoitteita ja niistä poikkeamista koskevat säännökset) jätettäisiin edelleen osaksi sosiaalihuollon asiakaslakia, mutta että muilta osin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettava laki säätäisiin hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetussa muodossa.
6 (7) Valittava sääntelymalli Sosiaalihuoltolain uudistamista pohtineen työryhmän keskeinen ehdotus oli rakentaa sosiaalihuoltolaki asiakkaan tarpeiden pohjalta määrittelemättä laissa yksityiskohtaisemmin sitä, millaisia palveluja sosiaalihuoltolain perusteella voitaisiin tarjota. Jatkovalmistelussa on pyritty ottamaan huomioon sekä työryhmän väliraportissaan esittämät linjaukset ja periaatteet ja niistä saatu palaute että työryhmän hallituksen esityksen muotoon tekemä ehdotus ja siitä annettu lausuntopalaute. Näiden perusteella on päädytty valmistelemaan esitystä, jossa asiakkaiden tuen tarpeet määriteltäisiin laissa, mutta laissa määriteltäisiin myös mitä palveluja olisi käytettävissä ja millä perustein niitä olisi mahdollista saada. Asiakaslähtöisyyden turvaamiseksi laissa esitetään määriteltäväksi koko sosiaalihuoltoa koskeva asiakkaat huomioiva asiakasprosessi. Tämän lisäksi valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakkaan kohtelua koskeviin säännöksiin. Jotta asiakasprosessi toimisi asiakkaan edun mukaisesti, on olennaisen tärkeää, että asiakkaan kohtelua ja sosiaalihuollon laatua koskevia säännöksiä noudatetaan. Esillä on ollut kolme vaihtoehtoista mallia lainsäädännön uudistamiseksi: 1. Säädetään uusi sosiaalihuoltolaki ja säilytetään sosiaalihuollon asiakaslaki 2. Yhdistetään sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki 3. Siirretään sosiaalihuollon asiakaslain kohtelua koskevat säännökset uuteen sosiaalihuoltolakiin ja tietosuojaa koskevat säännökset lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista Lausuntopyynnön liitteenä on 3. vaihtoehdon mukainen esitys. Se mahdollistaisi myöhemmin nyt hajallaan olevien tietosuojasäännösten kokoamisen samaan lakiin siten kuin luonnoksessa hallituksen laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on tarkemmin selostettu. Vaihtoehto 1 puolestaan mahdollistaisi jatkossa asiakaslain ja potilaslain yhdistämisen. Vaihtoehdossa 2 kaikki sosiaalihuollon asiakkaiden kannalta olennaiset säännökset olisivat koottuina yhteen lakiin. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä esittää sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista vaihtoehdon 1 pohjalta. Tämä vaihtoehto mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraation syventämisen seuraavana vaiheena sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslaki) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) yhdistäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa tavoiteltava täydellinen
7 (7) sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi tekee rajanvedon sosiaalihuollon asiakkaan ja terveydenhuollon potilaan välillä vielä nykyistäkin epäselvemmäksi ja tarpeettomammaksi, minkä vuoksi, uudistuksen toteutuessa, tulisi tavoitella nykyisen asiakaslain ja potilaslain korvaavaa uutta, yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslakia. Lausunnon keskeinen sisältö Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä pitää hyvänä lakiluonnoksen tavoitteita siirtää sosiaalihuollon painopisteitä erityispalveluista yleispalveluihin, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestö- ja ikäryhmien yhdenvertaista oikeutta riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta omassa asiassaan ja yhteiskunnassa. Kuntayhtymämme pitää myös tärkeänä, että erityislainsäädännön tarkistamisen yhteydessä tulee asiakkaille edelleen turvata subjektiiviset oikeudet ja palvelujen maksuttomuus. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportissaan esittämästä lakiehdotuksesta poiketen hallituksen lakiesityksen 3. luvussa määritellään asiakkaan tuen tarpeiden lisäksi, mitä palveluja on käytettävissä ja millä perustein niitä olisi mahdollista saada. Tämä selkeyttää lakiesitystä huomattavasti ja on selvä parannus työryhmän esittämään lakiehdotukseen verrattuna. Lakiesityksen muotoilut erityisesti subjektiivisten oikeuksien osalta ovat kuntayhtymän mielestä jääneet edelleen niin yleiselle tasolle, että asiakkaan oikeus tiettyihin sosiaalihuollon palveluihin jätetään kunnallisen ohjeistuksen tai päätöksentekijän arvion varaan. Tämä ei vastaisi perustuslain 19 :ää eikä perustuslain näille säädöksille antamaa täsmällisyysvaatimusta. Samalla väljä säätely vesittää lakiesityksen keskeistä tavoitetta painopisteen siirtämisestä erityispalveluista yleispalveluihin. Sosiaalihuollon järjestämissuunnitelman ja asiakassuunnitelman lisäksi lakiesityksen 53 :ssä säädetään kunnan sosiaalihuollon toimintayksikön velvollisuudeksi laatia omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Kun lisäksi valmisteilla olevissa sosiaalihuollon erityislaeissa ollaan esittämässä uusia lakisääteisiä suunnitelmia, näyttää sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus epäonnistuvan tavoitteessaan vähentää lakisääteisten suunnitelmien määrää.
8 (7) Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakirjoista: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän näkemyksen mukaan ehdotettu laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on tärkeä saada säädettyä, koska vain sen pohjalta saadaan sosiaalihuollon asiakirjojen ja asiakasrekisterien rakenteellinen ja sisällöllinen yhdenmukaisuus sosiaalihuollon sähköisen valtakunnallisen tietojärjestelmän vaatimalle tasolle. Koska kuntayhtymän lausunnon kohdassa valittava sääntelymalli esitetään sosiaalihuollon asiakaslaki säilytettäväksi, kuntayhtymä esittää, että sosiaalihuollon asiakaslakiin sisältyvät asiakastietojen käsittelyä koskevat säännökset (salassapitovelvoitteita ja niistä poikkeamista koskevat säännökset) jätettäisiin edelleen osaksi sosiaalihuollon asiakaslakia, mutta että muilta osin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettava laki säädettäisiin hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetussa muodossa. Valittava sääntelymalli: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä esittää sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista vaihtoehdon 1 pohjalta. Tämä vaihtoehto mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraation syventämisen seuraavana vaiheena sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslaki) ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) yhdistäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa tavoiteltava täydellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi tekee rajanvedon sosiaalihuollon asiakkaan ja terveydenhuollon potilaan välillä vielä nykyistäkin epäselvemmäksi ja tarpeettomammaksi, minkä vuoksi, uudistuksen toteutuessa, tulisi tavoitella nykyisen asiakaslain ja potilaslain korvaavaa uutta, yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslakia. Joensuussa Ilkka Naukkarinen kuntayhtymän johtaja Jari Nevanto sosiaalijohtaja