VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VIHTI

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö Kennon värit ja numerot osoittavat, kuinka paljon kennon väestö on kasvanut tai vähentynyt Vihdin alueilla vuosien 2005-2016 välisenä aikana Vihdin väestö kasvoi yhteensä 3 032 henkilöllä vuosien 2005-2016 välisenä aikana Vihdin väestömuutos oli 11,7 % vuosina 2005-2016 2

1.Vihdin määrällinen muuttoliike

ASUKASTA VIHDIN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000 2016 Vihdin väkiluku kasvoi yhteensä 5 391 asukkaalla vuosien 2000 2016 aikana. Vihdin väestönkehitys osatekijöittäin: Luonnollinen väestönlisäys: + 2 552 hlöä Kuntien välinen nettomuutto: + 2 161 hlöä Nettomaahanmuutto: + 678 hlöä Vihti on hyötynyt eniten luonnollisesta väestönlisäyksestä, joka on ollut positiivista koko ajanjakson ajan. Myös kuntien välinen nettomuutto on ollut Vihdissä korkeaa vuoteen 2011 asti, jonka jälkeen se on ollut negatiivista lukuun ottamatta vuotta 2013. Korkeimmillaan kuntien välinen nettomuutto on ollut vuonna 2004 (+429 hlöä) ja alimmillaan 2015 (-169 hlöä) Nettomaahanmuutto on Vihdissä ollut suurimman osan ajanjaksosta positiivista lukuun ottamatta vuosia 2000, 2002 ja 2003. Korkeimmillaan nettomaahanmuutto on ollut vuonna 2006 (+87 hlöä). -114 --202 --332-51 4 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

VIHDIN MÄÄRÄLLINEN VÄES- TÖNKEHITYS 2000-LUVULLA Vihdin väkiluku kasvoi yhteensä 5 391 asukkaalla vuosien 2000 2016 aikana eli keskimäärin noin 317 asukkaalla vuodessa. Vuonna 2016 Vihdin väkiluku oli 28 967 asukasta. Vihdin väkiluku kasvoi koko ajanjakson ajan lukuun ottamatta vuotta 2015. Vihdin väestönlisäys oli määrällisesti merkittävää vuosina 2000-2010, jonka jälkeen se on alentunut. Vuosien 2014-2016 on heikko aikaisempaan kehitykseen verrattuna Vihdin väestönkasvun huippuvuosi oli vuosi 2008, jolloin väkiluku kasvoi 621 asukkaalla. Lähes yhtä paljon väkiluku kasvoi vuonna 2004. Heikoimmat väestönkasvun vuodet ovat olleet vuosi 2015, jolloin väestönkasvu oli negatiivista sekä vuosi 2016, jolloin väkiluku kasvoi 35 asukkaalla. 5 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

VIHDIN SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2000- LUVULLA Kuntien ideaalinen väestönkasvu on 0,5 % 1% vuodessa, joka mahdollistaa kunnalle tasapainoisen, hallitun ja ennakoivan kasvun palvelurakenteen ja investointien suhteen. Haitallisena pidetään yli -0,5 %:in vuosittaista väestön vähenemistä ja vahingollisena yli -1 %:in vuosittaista väestömenetystä. Vihdin väkiluvun kehitys on ollut erittäin voimakasta vuoteen 2010 saakka, mutta tämän jälkeen väkiluvun kasvu on hidastunut. Vuoteen 2010 saakka väkiluvun kasvu ylitti lähes jokaisena vuonna yli ideaalin väestönkasvun rajan. Vihdin väestönlisäys on ollut keskimäärin +1,2 % vuodessa vuosina 2000-2016. Vuosina 2012, 2014 ja 2016 väestönkasvu on ollut alle ideaalin väestönkasvun rajan ja vuonna 2015 väestönkasvu on ollut negatiivista. 6 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

VIHDIN VÄESTÖKEHITYKSEN OSATEKIJÖIDEN MERKITYS SUHTEESSA VÄKILUKUUN VUOSINA 2000 2016 Graafissa on tarkasteltu Vihdin syntyvyyden, kuolleisuuden, tulomuuton ja lähtömuuton määrää promilleina 1000 asukasta kohden vuosina 2000 2016. Vihdin syntyvyys on ollut koko ajanjakson ajan korkeampaa kuin kuolleisuus. Syntyvyys oli huipussaan vuonna 2010, jonka jälkeen se on tasaisesti laskenut. Kuolleisuus on ollut 2000-luvun alussa ja 2010-luvun lopussa korkeimmillaan. Vihdin kuntien välinen tulomuutto on ollut korkeampaa kuin tulomuutto vuoteen 2011 saakka. Tämän jälkeen lähtömuutto on ollut korkeampaa lukuun ottamatta vuotta 2013, jolloin tulo- ja lähtömuutto olivat lähes samalla tasolla. Tulomuuton huippuvuosi on ollut vuonna 2007 ja alimmillaan tulomuutto on ollut vuonna 2014. Lähtömuutto taas on ollut korkeimmillaan vuonna 2011 ja alimmillaan vuonna 2000. 7 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

VIHDIN TULOMUUTTO KUNNITTAIN 2000 2016 Vihtiin tehtiin yhteensä 28 275 tulomuuttoa vuosien 2000 2016 aikana eli keskimäärin 1 663 tulomuuttoa vuodessa. Vihtiin tulomuutettiin ensisijaisesti lähikunnista (erityisesti pääkaupunkiseudulta) sekä muista suurista kaupungeista. Vihti sai eniten tulomuuttoa vuosina 2000 2016 Espoosta (6 004, 21 %). Toiseksi eniten tulomuuttajia tuli Helsingistä (5 627, 20 %). Muita merkittäviä kuntia, joista tuli yli 1000 tulomuuttajaa olivat Lohja (3 026, 11 %), Vantaa (2 637, 9 %), Kirkkonummi (1 559, 6 %) ja Karkkila ( 1 107, 4 %). Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 8 suunnittain Kartta: Susanna Haanpää 2017

VIHDIN LÄHTÖMUUTTO KUNNITTAIN 2000 2016 Vihdistä tehtiin yhteensä 26 114 lähtömuuttoa vuosina 2000 2016 eli keskimäärin 1 536 lähtömuuttoa vuodessa. Vihdistä lähtömuutettiin lähiseudulle (erityisesti pääkaupunkiseudulle) sekä muihin suuriin kaupunkeihin. Vihdin lähtömuuton suurin kohde oli Helsinki, johon tehtiin yhteensä 4 890 (19 %) muuttoa tarkastelujakson aikana. Paljon muutettiin myös Espooseen (3 717, 14 %) ja Lohjalle (3 476, 13 %). Muita kuntia, joihin muutti yli 1000 henkilöä olivat Vantaa (1 665, 6 %) ja Karkkila (1 304, 5 %). Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 9 suunnittain Kartta: Susanna Haanpää 2017

VIHDIN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2000 2016 Vihti sai kuntien välisestä nettomuutosta muuttovoittoa yhteensä 2 161 henkilöä vuosina 2000 2016 eli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Vihti sai muuttovoittoa yhteensä 93 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 181 kunnalle. Muuttotase oli pyöreät nolla yhteensä 36 kunnan kanssa Vihti sai eniten muuttovoittoa Espoosta (+2 287 hlöä). Toiseksi eniten Vihti sai muuttovoittoa Vantaalta (+ 972 hlöä) ja kolmanneksi eniten Kirkkonummelta (+ 777 hlöä). Vihti kärsi eniten muuttotappiota Lohjalle (-450 hlöä), Turulle (-238 hlöä), Karkkilalle (-971 hlöä) ja Tampereelle (-191 hlöä). Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 10 suunnittain Kartta: Susanna Haanpää 2017

VIHDIN JA ESPOON VÄLINEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO VUOSINA 2000 2016 Graafissa on kuvattu Vihdin ja Espoon välistä muuttotasetta vuosina 2000 2016. Vihtiin on muuttanut Espoosta yhteensä 6 004 henkilöä ajanjakson aikana ja vastaavasti Vihdistä Espooseen yhteensä 3 717 henkilöä. 2000-luvun aikana Vihti sai joka vuosi muuttovoittoa Espoosta lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin Vihti kärsi Espoolle muuttotappiota -30 henkilöä. Vihti on saanut Espoosta muuttovoittoa yhteensä +2 287 henkilöä vuosien 2000 2016 aikana Muuttovoiton huippuvuosi Vihdissä oli vuosi 2007, jolloin kunta sai muuttovoittoa Espoosta yhteensä +283 asukasta. Vihdin kannalta huolestuttavana kehityspiirteenä voidaan pitää sitä, että vuoden 2011 jälkeen tulomuuttojen määrä Espoosta Vihtiin on tasaisesti vähentynyt ja samanaikaisesti lähtömuutto on kasvanut. Jos muuttoliikkeen trendi Vihdin ja Espoon välillä jatkuu vastaavanlaisena tulevina vuosina, kärsii Vihti jatkossa muuttotappiota Espoolle vuoden 2016 tavoin. Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 11 suunnittain

VIHDIN JA HELSINGIN VÄLINEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO VUOSINA 2000 2016 Graafissa on kuvattu Vihdin ja Helsingin välistä muuttotasetta vuosina 2000 2016. Vihtiin on muuttanut Helsingistä yhteensä 5 627 henkilöä ajanjakson aikana ja vastaavasti Vihdistä Helsinkiin yhteensä 4 890 henkilöä. Vihti on saanut vuoteen 2008 asti muuttovoittoa Helsingistä, mutta vuoden 2012 jälkeen se on joko kärsinyt muuttotappiota Helsingille tai lähtö- ja tulomuuton välinen erotus on ollut lähes tasan. Vihti on saanut Helsingistä muuttovoittoa yhteensä +737 henkilöä vuosina 2000-2016 Muuttovoiton huippuvuosi Vihdissä oli vuosi 2004, jolloin kunta sai muuttovoittoa Helsingistä yhteensä +161 asukasta. Vihdin kannalta haitallisena trendinä voidaan pitää sitä, että muuttovoitto Helsingistä on tasaisesti alentunut 2000-luvun aikana. Trendin jatkuessa vastaavanlaisena, kärsii Vihti jatkossa muuttotappiota Helsingille. Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 12 suunnittain

VIHDIN JA VANTAAN VÄLINEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO VUOSINA 2000 2016 Graafissa on kuvattu Vihdin ja Vantaan välistä muuttotasetta vuosina 2000 2016. Vihtiin on muuttanut Vantaalta yhteensä +2 637 henkilöä ajanjakson aikana ja vastaavasti Vihdistä Vantaalle yhteensä 1 665 henkilöä. 2000-luvun aikana Vihti on saanut joka vuosi muuttovoittoa Vantaalta. Vihti on saanut Vantaalta muuttovoittoa yhteensä +972 henkilöä vuosina 2000-2016 Muuttovoiton huippuvuosi on Vihdissä oli vuosi 2008, jolloin kunta sai muuttovoittoa Vantaalta yhteensä +119 asukasta. Vihdin nettomuutto on koko ajanjakson ajan ollut vaihtelevaa Vantaan suhteen, mutta tilanne on heikentynyt suhteessa aikaisempaan vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2014 Vihti sai enää 6 henkilöä muuttovoittoa Vantaalta, mutta sen jälkeen muuttovoitto on hieman kasvanut Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 13 suunnittain

2. Vihdin muuttajien rakenne

VIHDIN NETTOMUUTTO IKÄLUOKITTAIN VUOSINA 2015 2016 Vihti on kärsinyt muuttotappiota kaikissa muissa ikäryhmissä, paitsi 25 34-vuotiaissa sekä 35 44- vuotiaissa. Muuttajien yhtenä avainryhmänä voidaan pitää 25 34-vuotiaita nuoria aikuisia, joiden paikkaan liittyvillä valinnoilla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset: Vihti sai yhteensä + 178 henkilöä muuttovoittoa nuorista 25 34-vuotiaista aikuisista vuosina 2015 2016. Näiden lisäksi Vihti sai hieman muuttovoittoa myös 35 44-vuotiaista. Vihti kärsi eniten muuttotappiota 15 24-vuotiaista (-352 hlöä). Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 15 ikärakenne

VIHDIN NETTOMUUTTO PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN VUOSINA 2014 2015 Graafi kuvaa Vihdin nettomuuttoa pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna: muuttajat voidaan jakaa työmarkkina-aseman perusteella työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Alueen kuntatalouden ja kilpailukyvyn kannalta ideaalitilanne on, jos alue saa samanaikaisesti muuttovoittoa työllisistä ja muuttotappiota työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista henkilöistä. Vihdin muuttajien rakenne on hyvä pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna: kunta sai eniten muuttovoittoa työllisistä (+ 76 hlöä) vuosina 2014 2015. Työttömistä Vihti kärsi muuttotappiota yhteensä -96 hlöä. Vihti kärsi muuttotappiota eniten opiskelijoista (-197 hlöä). Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike toiminnan 16 mukaan

HENKILÖÄ VIHDIN TYÖLLISTEN JA TYÖTTÖMIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2014 2015 Työllisten nettomuutto on tärkein muuttoliikkeen laadullinen indikaattori sen merkittävien positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin 30 000 euroa eli neljä kertaa suuremmat kuin työttömän työnhakijan tai työvoiman ulkopuolella olevan keskimääräiset tulot. Vihti on saanut sekä vuonna 2014 että vuonna 2015 muuttovoittoa työllisistä muuttajista. Työttömistä Vihti on kärsinyt muuttotappiota kumpanakin tarkasteluvuotena. Työllisistä saadut muuttovoitot osoittavat Vihdin hyötyvän muuttajien rakenteesta. Työllisten muuttovoitosta kertyy muita positiivisia kerrannaisvaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta. Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike toiminnan 17 mukaan

VIHDIN KESKI- JA KORKEA- ASTEEN NETTOMUUTTO 2010-2015 400 309 Kuvio kuvaa Vihdin keski- ja korkea-asteen koulutusasteen saaneiden henkilöiden nettomuuttoa vuosien 2010-2015 aikana. Vihti kärsi muuttotappiota keskiasteen suorittaneiden henkilöiden osalta vuosien 2010-2015 aikana, mutta sai korkea-asteen suorittaneista muuttajista muuttovoittoa samalla ajanjaksolla. 200 0-37 1. Keskiaste 2. Alin korkea-aste 3. Alempi korkeakouluaste 187 4.Ylempi korkeakouluaste 18 5. Tutkijakoulutusaste Vihti kärsi keskiasteen tutkinnon suorittaneista muuttotappiota yhteensä -636 henkilöä eli keskimäärin -106 henkilöä vuodessa -200 Vihti kärsi pieniä muuttotappiota alimman korkeaasteen suorittaneiden ryhmässä, mutta sai muuttovoittoa muista korkeakoulutetuista, etenkin alemman korkea-asteen suorittaneista. Vihti sai korkea-asteen suorittaneista muuttovoittoa yhteensä 477 henkilöä vuodessa -636-400 -600-800 Lähde: Tilastokeskus, 18 erillisaineisto

VIHDIN MUUTTOLIIKE MUUTTAJIEN TULORAKENTEEN PERUSTEELLA 2014 2015 Graafissa kuvataan Vihdin muuttoliikettä muuttajien tulorakenteen perusteella. Muuttajien tulot on jaettu ryhmiin tulottomista aina yli 52 000 euroa vuodessa ansaitseviin Vihdin muuttoliike on muuttajien tulorakenteen perusteella hyvä. Kunta sai ajanjakson aikana muuttovoittoa erityisesti keski- ja hyvätuloisista muuttajista, mutta kärsi samanaikaisesti muuttotappiota pienituloisten muuttajien osalta eli kunta hyötyi muuttajien tulorakenteesta taloudellisesta näkökulmasta Vihti sai eniten muuttovoittoa 27 000 31 999 euroa ansaitsevista muuttajista. Eniten muuttotappiota Vihti sai 2 2 999 euroa ansaitsevista. 19 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot tulojen mukaan

VIHDIN TULO- JA LÄHTÖ- MUUTTAJIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOT IKÄLUOKITTAIN 2014 2015 Graafi kuvaa tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja ikäryhmittäin Vihdissä vuosina 2014 2015. Vihdin lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat 45 55-vuotiaiden ikäluokassa. Selvästi alhaisimmillaan tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat nuorten 15 24-vuotiaiden ikäryhmässä. Vihdin tulomuuttaneiden tulot olivat korkeammat, kuin lähtömuuttaneiden tulot kaikissa muissa ikäluokissa, paitsi 45 55-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden ikäluokassa. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot tulojen mukaan 20

VIHDIN 15 24-VUOTIAIDEN TULOMUUTTAJIEN KESKI- MÄÄRÄISET TULOT VUOSINA 2014 2015 Kuvio kuvaa nuorten 15 24-vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräisiä tuloja Vihdissä, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä muissa KUUMA-kunnissa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneiden nuorten tulot olivat keskimäärin 12 718,5 euroa ja näin ollen keskivertoa matalammat verrattuna verrokkikuntiin vuosina 2014 2015. Nuorten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Tuusulan lisäksi Nurmijärvellä. Alhaisimmat tulot olivat Espoossa ja Helsingissä. Tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot vaihtelivat 11850 15500 euron välillä tarkasteltavissa kunnissa. 21 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

VIHDIN 25 34-VUOTIAIDEN TULOMUUTTAJIEN KESKI- MÄÄRÄISET TULOT VUOSINA 2014 2015 Graafi kuvaa 25 34-vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräisiä tuloja Vihdissä, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä muissa KUUMA-kunnissa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneiden nuorten aikuisten tulot olivat keskimäärin 28 8898 euroa vuodessa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneiden nuorten aikuisten keskimääräiset tulot olivat keskitasoa verrokkikuntiin nähden. Nuorten aikuisten keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Sipoon lisäksi Nurmijärvellä ja vastaavasti alhaisimmat tulot Keravan lisäksi Helsinkiin tulomuuttaneilla. Tulomuuttajien keskimääräiset tulot vaihtelivat 24600 31700 euron välillä. 22 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

VIHDIN 35 44-VUOTIAIDEN TULOMUUTTAJIEN KESKI- MÄÄRÄISET TULOT VUOSINA 2014 2015 Graafi kuvaa 35 44-vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräisiä tuloja Vihdissä, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä muissa KUUMA-kunnissa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneiden 35 44-vuotiaiden keskimääräiset tulot olivat 33 590,5 euroa vuodessa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneiden 35 44-vuotiaiden tulot olivat keskitasoa hieman matalammat verrokkikuntiin nähden. Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Sipoossa, Pornaisissa sekä Kirkkonummella ja vastaavasti alhaisimmat tulot olivat Keravalla, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä. Tulomuuttajien keskimääräisissä tuloissa oli varsin suuret erot kuntien välillä: tulot vaihtelivat Keravan 32 100 eurosta Pornaisen 44 100 euroon. 23 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

VIHDIN 45 54-VUOTIAIDEN TULOMUUTTAJIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOT VUOSINA 2014 2015 Graafi kuvaa 45 54-vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräisiä tuloja Vihdissä, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä muissa KUUMA-kunnissa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneiden 45 54-vuotiaiden keskimääräiset tulot olivat 36 654 euroa vuodessa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneen ikäryhmän edustajan tulot olivat keskitasoa hieman matalammat verrokkikuntiin nähden. Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Mäntsälään, Helsinkiin sekä Espooseen muuttaneilla ja vastaavasti alhaisimmat Pornaisten lisäksi Keravalle ja Vantaalle muuttaneilla. Tulomuuttajien keskimääräisissä tuloissa oli varsin suuret erot kuntien välillä: kuntien ääripäiden välillä oli noin 24 600 euron erot. 24 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

VIHDIN 55 64-VUOTIAIDEN TULOMUUTTAJIEN KESKI- MÄÄRÄISET TULOT VUOSINA 2014 2015 Kuvio kuvaa 55 64-vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräisiä tuloja Vihdissä, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä muissa KUUMA-kunnissa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneen 55 64-vuotiaan keskimääräiset tulot olivat 35 136,5 euroa vuodessa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneen ikäryhmänsä edustajan tulot olivat hieman keskitasoa korkeammat verrokkikuntiin verrattuna. Tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Helsingissä, Espoossa sekä Sipoossa ja alhaisimmat Mäntsälässä, Pornaisissa ja Hyvinkäällä. Kuntien välillä oli noin 21 300 euron erot ääripäiden välillä: keskimääräiset tulot vaihtelivat yhtä muuttoa kohden Helsingin 51 800 eurosta Mäntsälän 29 800 euroon. 25 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

VIHDIN YLI 65 VUOTIAIDEN TULOMUUTTAJIEN KESKI- MÄÄRÄISET TULOT VUOSINA 2014 2015 Graafi kuvaa yli 65-vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräisiä tuloja Vihdissä, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä muissa KUUMA-kunnissa vuosina 2014 2015. Vihtiin tulomuuttaneen yli 65-vuotiaan keskimääräiset tulot olivat 27 092 euroa vuodessa vuosina 2014 2015. Vihtiin muuttaneiden yli 65- vuotiaiden tulot olivat keskitasoa verrokkikuntiin nähden. Keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Sipooseen, Helsinkiin sekä Espooseen muuttaneilla ja alhaisimmat Tuusulan lisäksi Pornaisiin ja Mäntsälään tulomuuttaneilla vuosina 2014 2015. Kuntien välillä oli noin 16 800 euron erot ääripäiden välillä: keskimääräiset tulot vaihtelivat Sipoon 39 400 eurosta Pornaisen 22 600 euroon. 26 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

Miljoonaa euroa VIHDIN MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TUOKERTYMÄ VUOSINA 2010-2015 12,0 Kuviossa on esitetty Vihdin muuttoliikkeen yhteenlaskettu laskennallinen tulokertymä vuosien 2010-2015 aikana. Laskennallisessa tulokertymässä huomioidaan alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlasketut tulot kalenterivuoden aikana: alueen tulokertymä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. 10,0 8,0 9,9 7,0 Vihdin nettomuuton laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 26,4 miljoonaa euroa vuosien 2010-2015 aikana eli keskimäärin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa 6,0 4,0 5,1 Vihdin tulokertymän määrä oli kaikkina ajanjakson vuosina positiivinen, mutta vaihtelu oli suurta ajanjakson aikana. Vihdin vuotuinen tulokertymä oli suuurimmillaan lähes 10 miljoonaa euroa (2010) ja alhaisimmillaan 0,4 miljoonaa euroa (2012) 2,0 2,8 1,2 Vihdin laskennallinen tulokertymä oli keskimäärin 152,9 euroa asukasta kohden laskettuna vuodessa vuosina 2010-2015 0,0 0,4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot 27

VIHDIN MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLINEN TULO- KERTYMÄ VUOSINA 2014 2015 Muuttoliikkeen laskennallisessa tulokertymässä huomioidaan alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlasketut tulot kalenterivuoden aikana: alueen tulokertymä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Vihti on hyötynyt tarkasteluvuosien aikana muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta: Vihdin muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä +4 miljoonaa euroa vuosina 2014 2015. Vihdin tulokertymä on ollut tarkastelujakson kumpanakin vuotena positiivinen. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot tulojen 28 mukaan

3. Johtopäätökset ja tulkinnat 29

Johtopäätökset ja tulkinnat VIHDIN VÄESTÖNLISÄYS: Vihti sai väestönlisäystä yhteensä noin 5 400 henkilöä vuosina 2000-2016 eli keskimäärin 317 henkilöä vuodessa. Vihdin väestönkehitys oli tasapainossa demografisen kehityksen osatekijöiden suhteen: väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 47,3 % ja muuttoliikkeen 52,7 %. Muuttoliikkeessä maan sisäisen muuttoliikkeen osuus oli noin neljä viidesosaa ja maahanmuuton osuus noin yksi viidesosa. Vihti sai väestönlisäystä joka vuosi vuosien 2000-2016 välisenä aikana pois lukien vuosi 2015. Vuosien 2014-2016 väestönlisäys oli vähäistä aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Vihdin väestönlisäys oli keskimäärin 1,21 % vuosina 2000-2016 ja 0,57 % vuosina 2010-2016. Vihdin väestönlisäys on ollut ideaalisella tasolla edelleen 2010-luvulla, vaikka se on alentunut 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen verrattuna. Vuoden 2017 ennakkotietojen perusteella Vihdin väestönlisäys oli 0,32 %. VIHDIN TULO- JA LÄHTÖMUUTON SUUNTAUTUMINEN: Vihtiin tehtiin yhteensä 28 275 tulomuuttoa vuosina 2000-2016 eli keskimäärin 1663 tulomuuttoa vuodessa. Pääosa tulomuutoista Vihtiin tuli lähikunnista. Noin joka viides tulomuutto tuli Espoosta (21 %) ja Helsingistä (20 %). Tulomuuttoja tuli myös keskimääräistä enemmän Lohjalta (11 %), Vantaalta (9 %), Kirkkonummelta (6 %) ja Karkkilasta (4 %). Vihdistä tehtiin yhteensä 6 114 lähtö-muuttoa vuosina 2000-2016 eli keskimäärin 1536 lähtömuuttoa vuodessa. Pääosa lähtömuutoista suuntautui lähikuntiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle: Helsinkiin (19 %), Espooseen (14 %), Lohjalle (13 %), Vantaalle (6 %) ja Karkkilaan (5 %). Vihti sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 2 161 henkilöä vuosina 2010-2016. Vihti keräsi muuttovoittoa 93 kunnasta, kärsi 181 kunnalle muuttotappiota ja 36 kunnan kanssa muuttoliike oli tasan. Vihti sai eniten määrällistä muuttovoittoa Espoosta (2287), Vantaalta (972) ja Kirkkonummelta (777) sekä kärsi eniten muuttotappiota Lohjalle (-450), Turulle (-235) ja Tampereelle (-191). Vihti sai Espoosta muuttovoittoa joka ainoa vuosi 2000-luvulla lukuun ottamatta vuotta 2015, mutta huolestuttavana trendinä Vihdin kannalta on muuttovoiton jatkuva alentuminen vuodesta 2011 alkaen. Vihti on kärsinyt Helsingille pientä muuttotappiota vuodesta 2013 alkaen. Vihti on saanut muuttovoittoa Vantaalta koko 2000-luvun ajan, mutta muuttovoitot ovat alentuneet viime vuosina aikaisempaan kehitykseen verrattuna VIHDIN MUUTTAJIEN PROFIILI: Vihdin muuttajien rakenne on kilpailukykyinen. Vihti hyötyy muuttajien rakenteesta. Vihti saa ikäryhmittäin tarkasteltuna muuttovoittoa yhdestä muuttoliikkeen avainryhmästä 25-44 vuotiaista nuorista aikuisista ja muuttotappiota muista ikäryhmistä. Vihdin muuttajien rakenne on ideaalinen muuttajien työmarkkina-aseman näkökulmasta: kunta saa muuttovoittoa työllisistä ja muuttotappiota työttömistä työnhakijoista ja työvoiman ulkopuolella olevista. Sama tilanne on koulutusrakenteessa. Vihti saa muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ja muuttotappiota keskiasteen tutkinnon suorittaneista eli alueen koulutustaso kohenee muuttoliikkeen ansiosta. Vihti saa myös muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista, mutta muuttotappiota pienituloisista muuttajista. Raja menee 27 000 euron vuositulojen kohdalla. Vihdin muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 26,4 miljoonaa euroa vuosina 2010-2015 eli keskimäärin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Vihti hyötyy muuttajien rakenteesta keskimäärin 152,90 euroa asukasta kohden vuodessa. Muuttajien rakenne on optimaalinen Vihdin kannalta. 30