Ympäristölupa Ruokakesko Oy:lle tuhkien hyötykäyttöön kiinteistöllä 399-416-7-43 Nybacka Annetaan julkipanon jälkeen 29.6.2017 Asia Ruokakesko Oy hakee ympäristönsuojelulain 39 :n mukaista ympäristölupaa voimalaitostuhkien hyödyntämiseen maarakentamisessa. Valmista kenttää on tarkoitus käyttää vähittäiskaupan paikoitusalueena. Sijaintipaikka on kiinteistöllä 399-416-7-43 Laihian Ratikylässä. Hakija Ruokakesko Oy Yhteyshenkilö Mika Haapoja PL 116 20520 Turku Toiminta ja sen sijainti Ruokakesko Oy hakee ympäristölupaa voimalaitostuhkien hyödyntämiselle paikoitusalueen pohjarakenteissa. Rakennettavaa kenttää tullaan käyttämään vähittäiskaupan paikoitusalueena. Kentän koko ja tarkempi sijainti ilmenevät hakemuksen asemapiirroksesta. Toiminta sijoittuu Laihialla noin 300 m keskustasta itään kiinteistölle 399-416-7-43. Luvan hakemisen peruste Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) mukaan. Lupaviranomaisen toimivalta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen jätteiden hyötykäyttöä koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n kohdan 12 f) mukaan. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella 3.3.2017. Täydennetty versio hakemuksesta on saapunut 15.3.2017. Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Alue on asemakaavan muutoksessa vuonna 2009 kaavoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1), jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Hakijalla ei ole toiminnalle aikaisempaa ympäristölupaa. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Hyödyntämispaikka sijaitsee Laihian keskustan tuntumassa vt3:n ja vt18:n risteyksen vieressä.
Alueen etelä- ja itäpuolella sijaitsee omakoti- ja kerrostaloja. Tontti rajoittuu luoteessa vt18:sta ja lounaassa vt3:een. Alueella ja sen läheisyydessä ei ole sellaisia erityisiä kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö- tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri- tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia kohteita. Lähin vesistö on Vedenojanluoma, jonka etäisyys tuhkan hyödyntämisalueeseen on noin 300 m. Alue ei sijoitu Laihianjoen tulvavyöhykkeelle. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Vedenojalla, noin 3 km etäisyydellä hankealueesta. Jätteen hyödyntäminen ja sijoituspaikan rakenne Kentän rakentamisessa käytetään yhteensä enintään 15 000 tonnia seuraavan tyyppisiä voimalaitostuhkia: - Kivihiilen polton lentotuhka, jätekoodi 10 01 02 - Kivihiilen polton pohjatuhka, jätekoodi 10 01 01 - Turpeen polton lentotuhka, jätekoodi 10 01 03 - Turpeen polton pohjatuhka, jätekoodi 10 01 01 Hyötykäytettäviä jakeita käytetään massiivirakenteena kentän jakavassa kerroksessa korvaten mursketta. Alue kuivatetaan salaojin ja avo-ojin. Salaojien kohdalle asennetaan suodatinkangas erottamaan suodatinkerros ja salaojarakenne toisistaan. Suodatinkerroksen päälle rakennetaan murskeista jakava ja kantava kerros suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Kenttä asfaltoidaan. Tontilla muodostuvat hulevedet johdetaan tonttia ympäröiviin ojiin ja edelleen lähellä virtaavaan Vedenojanluomaan siten, ettei vesistölle aiheudu ongelmia. Tuhka toimitetaan rakenteeseen optimivesipitoisuuteen kostutettuna peitetyissä kuormissa. Optimivesipitoisuudessa materiaalien lujittumisreaktiot alkavat ja rakenteesta saadaan haluttu. Hyötykäytettäviä materiaaleja ei varastoida alueelle, vaan ne käytetään rakenteisiin mahdollisimman nopeasti. Kostutettu tuhka ei pölise. Kentän rakenne voimalaitostuhkille tulee hakemuksen mukaan olemaan seuraava: - päällyste 50 mm, ajoteille tupla-asfaltti ABK 22 60 mm - kantava kerros KaM 0-32, 200 mm - kantava kerros KaM 0-65, 250 mm - suodatinkangas N3 - jakava kerros lentotuhka, 850 1300 mm - jakava kerros pohjatuhka, 150-200 mm - suodatinkangas N3 - salaojakerros, 500 m
Toiminnan eri vaikutukset ympäristöön ja niiden rajoittaminen Päästöt vesiin ja viemäriin: Tuhkien hyötykäyttökelpoisuuslausuntojen mukaan Seinäjoen voimalaitoksen turpeenpolton lentotuhkan (jätekoodi 10 01 03) liukoisen molybdeenin pitoisuus ylittää Valtioneuvoston asetusten 591/2006 ja 403/2009 annetut raja-arvot peitettyyn rakenteeseen sijoitettavalle jätteelle, mutta alittaa päällystettyyn rakenteeseen sijoitettavan jätteen raja-arvon. Tuhkien hyötykäyttökelpoisuuslausuntojen mukaan Seinäjoen voimalaitoksen turpeenpolton pohjatuhka (jätekoodi 10 01 01) soveltuu käytettäväksi maanrakennuksessa peitettyyn ja päällystettyyn rakenteeseen. Tuhkien hyötykäyttökelpoisuuslausuntojen mukaan Vaasan voimalaitoksen kivihiilenpolton lentotuhka (jätekoodi 10 01 02) soveltuu Valtioneuvoston asetuksen 591/2006 ja 403/2009 mukaisesti käytettäväksi maanrakennuksessa päällystettyyn rakenteeseen sijoitettavana jätteenä. Arseenin kokonaispitoisuus ylittää tuhkan hyötykäytölle asetetun enimmäispitoisuuden raja-arvon, mutta ylitystä ei todeta, kun huomioidaan menetelmän mittausepävarmuus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan tuhka ei sovellu hyödynnettäväksi ns. mara-asetuksen ilmoitusmenetelmällä, vaan vaatii ympäristöluvan. Tuhkien hyötykäyttökelpoisuuslausuntojen mukaan Vaasan kivihiilenpolton pohjatuhka (jätekoodi 10 01 01) soveltuu käytettäväksi maanrakennuksessa peitettyyn ja päällystettyyn rakenteeseen. Raskasmetallien sitoutuminen tuhkarakenteeseen. Tuhkassa oleva aktiivinen kalkki (CaO) on lujittuva ainesosa. Rakennettaessa optimivesipitoisuudessa olevalla lentotuhkalla saadaan aikaiseksi lujittuva rakenne. Kalkki muodostaa siteitä myös haitta-aineiden kanssa. Rakenne tehdään tiivistäen kerralla korkeintaan 40 cm:n kerros tuhkaa. Tiivistämisen kautta saadaan aikaan rakenne, jonka reagoiva pinta-ala on pienempi. On oletettavaa, että pääosa liukenemisesta tapahtuu murskekerroksen läheisyydessä. Suurin osa liukenemisesta tapahtuu maarakennustöiden aikana tai muutaman seuraavan vuoden aikana. Päästöjen määrä ilmaan Hakemuksen mukaan toiminnan päästöt ilmaan ovat työnaikaisia (maanrakennuskoneet), eivätkä merkittävässä määrin poikkea tavanomaisesta maarakentamisesta. Rakentamisen jälkeisestä toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Tuhkien varastointi tapahtuu pääsääntöisesti syntypaikallaan. Hyödynnettäviä jakeita voidaan varastoida lyhyitä aikoja käyttökohteessa, jolloin aiheutuu lyhytaikaista ja paikallista pölyämistä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt maaperään ja pohjaveteen ovat erittäin pieniä ja enimmäkseen työaikaisia, eivätkä merkittävissä määrin poikkea tavanomaisesta maarakentamisesta. Alue ei ole pohjavesialuetta.
Melupäästöt ja tärinä Jakeiden kuljettamisesta ja maanrakentamisesta ei aiheudu normaalia suurempia melupäästöjä tai tärinää. Syntyvät jätteet Lento- ja pohjatuhkaa hyötykäytettäessä edistetään jätelain mukaista aineen hyödyntämistä materiaalina ja korvataan neitseellisten kiviaineisten käyttöä. Tuhkan hyötykäyttömäärä on enintään 15000 tonnia. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamisesta. Hakija arvioi tuhkan hyötykäytön edustavan tämän hetkistä parasta tekniikkaa. Hakija katsoo hyödynnettävien materiaalien haittaainepitoisuuksien olevan suhteellisen vähäisiä, jolloin ympäristöhaittojen voidaan katsoa olevan pieniä ja luonteeltaan paikallisia. Ympäristöhaittoja vähennetään lisäksi rakentamalla alue siten, että kuivatusvedet johdetaan hallitusti avo-ojiin. Vaikutukset viihtyvyyteen Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hakijan näkemyksen mukaan hakkeella ei ole vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, rakennettuun ympäristöön tai vesistöihin. Käyttö- ja päästötarkkailu Hyötykäytettyjen materiaalien määristä pidetään kirjaa laitos- ja lajikohtaisesti. Tuhkarakenteen tiivistämistä tarkkaillaan mm. vesivolymetrisin mittauksin sekä työtapatarkkailuna (yliajokertojen määrä). Ennen kentän rakentamista otetaan aluetta ympäröivistä ojista ns. 0vesinäytteet. Hakija toteaa, ettei tarvetta jätevesien tarkkailuun ole. Asian käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu 20.3.2017 20.4.2017 välisenä aikana Laihian kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla ja julkaistu tiedote Kyrönmaa-lehdessä 20.3.2017. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kuulutusajan teknisellä osastolla. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tiedote vaikutusalueen (välittömässä läheisyydessä olevat) kiinteistöjen omistajille. Muistutukset ja mielipiteet Juha Koivisto on kirjeellään 19.4.2017 muistuttanut lupahakemuksesta seuraavasti:
Ruokakesko hakee lupaa voimalaitostuhkien käyttöön kauppakeskuksen parkkialueiden täytöksi, On mielestäni sulaa hulluutta tuoda asutuksen keskelle ainetta joka ei kelpaa kaatopaikallekaan. Täytettävästä alueesta muutaman sadan metrin säteellä asuu satoja ihmisiä, sekä alueelle on kaavoitettu kerrostaloja lisää jotka tuovat alueen suoraan läheisyyteen vähintään 100 ihmistä lisää. Allekirjoittanut on Ruokakeskon rajanaapuri, jolla on puutarhassaan marjapuskia ja alueen välittömässä läheisyydessä on muillakin perheillä marjapuskia, omenapuita ja muita puutarhaeineksiä. Syytä on vielä huomioida että alueella on kymmeniä vesikaivoja joita ihmiset käyttävät tarpeidensa mukaan. Mikäli Ruokakesko hakee tuhkatäytöllä kustannussäästöjä, on syytä miettiä koko kaupan rakentamista mikäli parkkialueen täytöistä jää kiinni. Mikäli taas halutaan keventää rakenteita painumisen estämiseksi, täytöt voidaan tehdä kevyt saralla tai siporex murskeella. Ruokakesko on hakenut ja saanut vastaavan luvan Ilmajoella. Kyseinen alue ei ole suoraan asutuksen keskellä. 11.4.2017 kävin katsomassa kyseisellä työmaalla. Täytöt siellä on tehty ennen rakennustöiden aloitusta (marraskuu 2016), kuitenkin siellä oli oman tulkintani mukaan näkyvillä tuhkan täyttökerroksia. Rakennuksen seinänvieret oli auki useita metrejä (täytetäänkö myöhemmin). Kyseinen marketti pitäisi aueta syksyllä 2017, joten asfaltoinnit tulevat alueelle todennäköisesti heinä- elokuulla. Näin ollen tuhkat Ilmajoella ovat noin vuoden ilman asfalttia joka tutkimusraportissakin mainitaan välttämättömäksi raskasmetallien liukenemisen estämiseksi. Tällainen toiminta ei mielestäni ole ympäristöystävällistä Iuonnolle eikä lähialueiden asukkaille. Raportissa mainitaan tiettyjen aineiden ylittävän raja-arvoja ja vaativan päällysteen, nämä aineet ovat syöpiä aiheuttavia. Kuitenkin tuhkat olisivat alueella ilman päällystystä vähintään vuoden, mikä on tämän vaikutus alueen ihmisten terveydelle? Mittaustulokset on otettu keväällä 2016 otetuista näytteistä, ei ole mitään takeita nyt mahdollisesti käytettävien tuhkien myrkkypitoisuuksista, ne voivat olla jopa moninkertaisia. Kyseinen tuhkamäärä on vähintään 500 rekka yhdistelmää. joten me kaikki ymmärrämme että kyseinen täyttötyö kestää pitkän ajan ja mikä on tuulenkuljettaman tuhkan määrä työnaikana lähitaloihin. Mikäli tuhkan todetaan aiheuttaneen alueen ihmisille terveyshaittoja, niin onko vastuu rakentajalla, rakennustarkastajalla vai mahdollisen luvan myöntäjällä rakennus-ja ympäristölautakunnalla. Terveyshaitat voivat ilmetä vuosien kuluttua, mutta vastuullinen taho olisi jo syytä selvittää tässä vaiheessa. Kari Kankaanpää on myöhässä saapuneella sähköpostillaan 20.4.2017 klo 18.17 muistuttanut lupahakemuksesta suunnilleen samoista asioista kuin Juha Koivisto. Lausunnot
Ympäristölupahakemuksen johdosta on pyydetty ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti lausuntoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta ja Laihian kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut lausunnossaan seuraavaa: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että kyseinen hyödyntämispaikka ja Vaasan voimalaitoksen lentotuhkan pieni arseenin liukoisuuspitoisuus (L/S=10) huomioiden, ympäristölupa voidaan myöntää. Lausuntoasiakirjoista puuttuu mm. asemapiirros ja piha-alueen rakennekerrosten leikkauspiirros. Ympäristöluvassa tulee kiinnittää huomiota tuhkakerrosten kokonaispaksuuden lisäksi jätteiden hyötykäytön tarkoituksenmukaisuuteen. Ympäristöluvassa tulee olla riittävät määräykset rakentamisen aikaisen tuhkan pölyämisen minimoimiseksi. Lisäksi määräyksissä tulee huomioida, että tuhkakerros ei saa joutua kosketuksiin pohjaveden tai muun ympäristöön kulkeutuvan veden kanssa. Laihian kunnan terveydensuojeluviranomainen on todennut lausunnossaan seuraavaa: Vastine Olen tutustunut asiapapereihin ja suunnitelmiin enkä näe niissä terveydensuojelun kannalta huomauttamista, mikäli toiminta toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristölle terveydellistä haittaa ja mahdolliset talousvesikäyttöön tarkoitetut kaivot ja lähteet on oltava vähintään 30 metrin etäisyydellä. Luvan hakijalta on pyydetty vastine esitetyistä muistutuksista. Ruokakesko Oy on antanut seuraavan vastineen: Ruokakesko Oy täydentää vireillä olevaa ympäristölupahakemusta vastineellakuntaan saapunutta muistutusta koskien (MUISTUTUS RUOKAKESKON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS, Juha Koivisto, 19.4.2017). Tässä vastineessa ei ole erikseen vastattu toiseen, myöhässä saapuneeseen muistutukseen lupahakemuksesta. Toisessakin vastineessa huomautetut asiat on käytännössä käsitelty ensimmäisen muistutuksen asioiden yhteydessä. Hakijan vastine 1. Muistutuksessa huomautetaan, että tuhka ei kelpaa kaatopaikallekaan". Lupahakemuksen liitteenä on toimitettu asianmukaiset maarakennuskelpoisuuslausunnot jokaisesta käytettäväksi suunnitellusta tuhkajakeesta. Myös ELY-keskuksen lausunnossa on asia huomioitu, eikä estettä tuhkan hyödyntämiselle ole esitetty. Tuhka on lausuntojen mukaan sekä maarakennus-, että kaatopaikkakelpoista. 2. Muistutuksessa ollaan huolissaan tuhkan mahdollisista riskeistä ympäristölle ja ympäristön asukkaille.
Tuhkan hyödyntämistä ja mahdollisia vaikutuksia valvotaan ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Voimalaitostuhkia on hyödynnetty menestyksekkäästi vastaavanlaisten rakennuskohteiden maarakentamisessa Pohjanmaalla jo vuosikymmeniä. Ympäristövaikutukset ovat väliaikaisia ja ovat käytännössä samanlaisia, kuin ns. perinteisen maarakentamisen vaikutukset. 3. Muistutuksessa ollaan huolissaan myös tuhkarakentamisen mahdollisista vaikutuksista alueen vanhojen vesikaivojen vedenlaatuun. Ennen rakennustöiden aloittamista otetaan pinta- ja pohjavesistä tarpeelliset ns. 0-näytteet ympäristölupaehdoissa mainituista paikoista. Nykyisten kaivojen vedenlaadusta ei ole olemassa tutkimustietoa. Huomattavasti suuremmat riskit alueen kaivoille muodostuu joka tapauksessa lähistöllä kulkevien valtateiden liikenteestä. Lisäksi viime vuosina rakennetuista tuhkakohteista useiden pinta- ja pohjavesitarkkailu on voitu lopettaa kokonaan, johtuen siitä, että poikkeamia ei ympäröivissä pinta- tai pohjavesissä ole tuhkarakentamisen myötä havaittu. 4. Muistutuksessa ollaan huolissaan tuhkarakentamisen kestosta tuhkan hyödyntämisestä kentän asfaltointiin. Hakemuksessa on mainittu, että tuhka-alue asfaltoidaan heti kun se muiden töiden puolesta on mahdollista. Haitta-aineiden liukoisuus tuhkarakenteesta on niin pieni, että kohde olisi yhtä tuhkajaetta lukuun ottamatta ollut mahdollista toteuttaa ns. ilmoitusmenettelyllä. Kohteeseen esitetyt tuhkat ovat siis maarakentamiseen luokiteltu hyvin soveltuviksi. Asfaltoimattomasta tuhkarakenteesta liukenee jonkin verran lähinnä klorideita ja sulfaatteja, mitkä eivät ole ympäristölle haitallisia. 5. Muistutuksessa ollaan huolissaan tuhkan laatumuutoksista verrattuna hakemuksessa esitettyihin tuhkiin. Kohteessa hyödynnettävistä tuhkista otetaan asianmukaiset näytteet määrävälein lupaehtojen mukaisesti. Voimalaitosmittakaavassa lentotuhkan laatumuutokset ovat hitaita. Osa tuhkasta voidaan tuoda kohteeseen välivarastosta, jolloin voidaan varmistua etukäteen tuhkan täyttävän ympäristöluvan laatuvaatimukset. 6. Muistutuksessa ollaan huolissaan mahdollisesta tuhkarakentamisen aikaisesta pölyämisestä. Voimalaitostuhka on kostutettua rakennuspaikalle tuotaessa, eikä se pölyä käytännössä lainkaan. Tuhka ei siis ole ns. saunanpesätuhkaa, vaan tasalaatuista ja kosteana hyvin tiivistyvää jauhemaista ainetta. Heti tiivistämisen jälkeen tuhkakerroksen päällä voidaan ajaa esim. kuormaautolla. Ainoastaan jos tuhkapinta kuivuu kokonaan, voi jonkin verran pölyämistä esiintyä. Tällöin tuhkakentän pinta kastellaan uudelleen. Tiivistetty tuhkarakenne suojataan välittömästi murskekerroksella, jolloin loppukiri mahdollinen pölyäminen estyy.
Viranomaisen ratkaisu Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Ruokakesko Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen luvan lento- ja pohjatuhkien hyötykäyttöön maarakentamisessa. Hyötykäyttöpaikka (rakennettava paikoitusalue) sijaitsee Laihian kunnan Ratikylän maarekisterikylässä sijaitsevalla tilalla NYBACKA RN:o 399-416-7-43. Lupa myönnetään hakemuksen mukaiseen toimintaan, sekä seuraavat lupamääräykset huomioiden: Lupamääräykset 1. Ympäristölupa koskee kivihiilenpolton lentotuhkaa (10 01 02), turpeenpolton lentotuhkaa (10 01 03), sekä turpeen ja kivihiilen polton pohjatuhkaa (10 01 01). Edellä mainittuja jätteitä saa sijoittaa kohteeseen yhteensä enintään 15 000 tonnia päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle. (YSL 52 ) 2. Kentän rakentamisessa voidaan käyttää hakemuksessa mainittujen voimalaitosten tuhkia, joiden koostumus ja haitta-aineiden liukoisuudet vastaavat hakemuksessa esitettyjen jakeiden laatua. Luvan saajan tulee huolehtia, että tuhkien laatu on tutkittu asetuksen 591/2006 mukaisesti. (YSL 52 VnA 591/2006) 3. Rakenteissa tulee noudattaa hakemuksen suunnitelmassa esitettyjä tyyppirakenteita. Kentän rakenteet tulee päällystää rakennustöiden valmistumisen jälkeen, kuitenkin viimeistään ennen kentän käyttöönottoa. Mikäli työ joudutaan keskeyttämään ennen lopullista valmistumista, valmiina oleva rakenne tulee päällystää asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 %, tai sitä tiiviimmällä materiaalilla. (YSL 52 VnA 591/2006) 4. Alue tulee ojittaa siten, etteivät tuhkakerrokset joudu missään olosuhteissa kosketuksiin pohjaveden kanssa, eikä vettä pääse jäterakenteisiin alueen ympäriltä. Kenttäalueen kuivatuksesta on huolehdittava kokoamalla kuivatusvedet salaojien kautta avo-ojiin suunnitelmissa kuvatulla tavalla. Ennen rakennustöiden aloittamista alueen lounais- ja koillispäässä on pinta- ja pohjavesistä otettava ns. 0-näytteet taustapitoisuuksien määrittämiseksi. (YSL 52 ) 5. Tuhkaa ei tule varastoida alueella, vaan hyötykäyttöön kuljetettu materiaali tulee sijoittaa rakenteeseen mahdollisimman pian. Jakeita käsiteltäessä on huolehdittava, ettei tuhkien pölyä pääse leviämään ympäristöön tuulten tai sadevesien mukana. Materiaalit tulee sijoittaa kentän rakenteeseen esitetyn suunnitelman mukaisesti. (YSL 52 )
6. Tuhka on kuljetettava hyötykäyttöpaikalle peitettynä tai säiliöissä pölyämisen estämiseksi. Tuhkan on oltava työskenneltäessä kostutettua pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Työ on keskeyttävä ja on ryhdyttävä tarvittaviin suojaustoimiin, jos tuulen tai sateen vaikutuksesta taikka muusta vastaavasta syystä voi aiheutua tuhkan merkittävää leviämistä ympäristöön tai kohtuutonta haittaa lähistöllä asuville. Tuhkan kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on ELY-keskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. (YSL 52, JL 94 ja 96, JA 11 ) 7. Hyötykäyttöön tulevan tuhkan määrästä ja laadusta on pidettävä kirjanpitoa, joka on pyydettäessä esitettävä ympäristölupaviranomaiselle. Kentän valmistuttua on toimitettava rakennus- ja ympäristölautakunnalle tarkka tieto hyödynnettyjen jätemateriaalien määristä (YSL 52, 62, JL 118 ja 119 ). 8. Tuhkan hyödyntämisen aloittamisesta ja lopettamisesta sekä mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista tulee ilmoittaa rakennus- ja ympäristölautakunnalle (YSL 52 ). 9. Tuhkan hyötykäytössä tapahtuvista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Olennainen muutos voi olla esim. tuhkan laadussa tai sen käyttömäärässä tapahtuva muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. (YSL 52 ) Päätöksen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Lupaviranomainen katsoo, että lento- ja pohjatuhkan hyödyntämistä kentän rakenteessa voidaan pitää jätteen hyötykäyttönä ja toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta ja rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lautakunta katsoo, että määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu mainittua terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankintaan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista tai naapureille kohtuutonta rasitusta edellyttäen, että toimenpiteet toteutetaan hakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Hyödynnettävän jätteen laatu ja määrä sekä kohteen sijainti on tarpeen yksilöidä valvonnan kannalta (määräys 1).
Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Pitoisuuden vastaavuuksilla tarkoitetaan tuhkia, joiden haitta-ainepitoisuudet vastaavat enimmillään hakemuksessa ilmoitettuja tuhkia. (määräys 2). Alueelle suunnitellun rakenteen haitta-ainepitoisuudet ylittävät osittain MARA-asetusten ilman ympäristölupaa hyödynnettävälle peitetylle tai päällystetylle rakenteelle sallitut enimmäispitoisuudet. Määräys rakenteen päällystämisestä on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi (määräys 3). Toiminnassa tulee varmistaa, etteivät jätemateriaalit joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa. Hakemuksessa esitetty tuhkan alapinnan korkeus jää lähellä sijaitsevan Laihianjoen kerran sadassa vuodessa tapahtuvan tulvan tasolle. Tätä pidetään riittävänä varautumisena tulvien aiheuttamaan riskiin. Alueen pinta- ja pohjavesien 0-näytteellä voidaan arvioida alueen pinta- ja pohjavesien tilaa ennen rakennustöiden aloittamista. Tuhkien ominaisuudet ja sijainti huomioiden rakennustöiden jälkeen otettavaa kontrollivesinäytettä ei nähdä välttämättömäksi (määräys 4). Käytettävät tuhkat ovat jätettä, eikä niitä tule varastoida alueella. Jätemateriaalien kuljettaminen ja käsittely on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnan sijainti Laihian keskustan läheisyydessä korostaa tarvetta haitallisten pöly- tai muiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräyksillä on otettu huomioon myös hankkeesta jätetty muistutus. Jätelain 94 :n mukaan jätteen ammattimaisella kuljettajalla tulee hyväksyntä jätehuoltorekisteriin. (määräykset 5 ja 6.) Kirjanpidon pitäminen on tarpeen valvonnan järjestämiseksi (määräys 7). Ilmoituksilla varmistetaan tiedonkulku lupaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin. (määräykset 8 ja 9) Vastaukset muistutuksiin 1. Muistutuksessa huomautetaan, että tuhka ei kelpaa kaatopaikallekaan". Lupahakemuksen liitteenä on toimitettu asianmukaiset maarakennuskelpoisuuslausunnot jokaisesta käytettäväksi suunnitellusta tuhkajakeesta. Tuhka on lausuntojen mukaan sekä maarakennus-, että kaatopaikkakelpoista.
2. Muistutuksessa ollaan huolissaan tuhkan mahdollisista riskeistä ympäristölle ja ympäristön asukkaille. Tuhkan hyödyntämistä ja mahdollisia vaikutuksia varten on annettu lupamääräykset, joiden tarkoituksena on estää maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja siten turvata terveelliset olosuhteet asumiseen. 3. Muistutuksessa ollaan huolissaan myös tuhkarakentamisen mahdollisista vaikutuksista alueen vanhojen vesikaivojen vedenlaatuun. Pinta- ja pohjaveden tarkkailusta on annettu määräys 4. 4. Muistutuksessa ollaan huolissaan tuhkarakentamisen kestosta tuhkan hyödyntämisestä kentän asfaltointiin. Kentän rakenteiden päällystämisestä on annettu määräys 3. 5. Muistutuksessa ollaan huolissaan tuhkan laatumuutoksista verrattuna hakemuksessa esitettyihin tuhkiin. Tuhkien koostumusta ja haitta-aineiden liukoisuuden muutosten valvomista varten on annettu määräys 2. 6. Muistutuksessa ollaan huolissaan mahdollisesta tuhkarakentamisen aikaisesta pölyämisestä. Pölyämisen haittojen estämiseksi on annettu määräykset 5 ja 6. 7. Muistutuksessa halutaan selvittää vastuullinen taho jo lupavaiheessa tuhkasta mahdollisesti myöhemmin aiheutuviin terveyshaittoihin. Se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden (pilaantunut alue) siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (YSL 133 ). Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Lupa raukeaa, ellei toimintaa aloiteta viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Mikäli toiminta muuttuu tai laajenee olennaisesti, on haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi (YSL 27 ja 87 ). Asetusten huomioonottaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 ).
Sovelletut säädökset Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (hyväksytty 28.9.2009) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Tästä päätöksestä peritään Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (hyväksytty 28.9.2009) 3 mukaisesti lupamaksua 1500 euroa. Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätös lähetetään luvan hakijalle. Rakennus- ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85 :n mukaisesti kuuluttamalla päätöksestä Laihian kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Kyrönmaa-lehdessä. Tieto päätöksen antamisesta lähetetään erikseen asianosaisille (kuullut naapurit). Lupapäätös lähetetään myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea sekä kunnanhallitus ja ne viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusoikeus on myös rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. (YSL 190, 192 ). Valitusosoitus on liitteenä.