1/05 Talvinumerossa mm. Valokuvauskilpailun voittajakuvat Vuoden 2005 hallitus esittäytyy Marsu laumaeläimenä -artikkeli Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry:n jäsenlehti 1
Valokuvauskilpailussa toiseksi sijoittunut kuva: Gerbiili Hui Kauhistus Zemmi, kuvaaja Jenna Simula. Palkinnoksi Jenna sai OSJH:n hienon T-paidan! Onneksi olkoon! 2
LEUKAPUSSI lehti päätoimittaja: Anna Takkinen Kolehmaisentie 2 F 47 90240 Oulu p: 044-349 1604 LEUKAPUSSI ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraavan lehden materiaali on toimitettava 6.5.2005 mennessä. Myöhästynyt materiaali ei ehdi lehteen! Lähetä materiaali osoitteeseen: l3haan00@students.oamk.fi Mainoshinnat Leukapussi-lehdessä (koko sivu): -yritykset 17?toistohinta 2 lehdessä 25 -kasvattajat 8 Kirpputori ja muistoissa -sivun ilmoitukset ovat jäsenille ilmaisia. LEUKAPUSSI 1/2005 SISÄLTÖ 2 Gerbiilijuliste 3 Leukapussin tiedot 4 Hallitus- ja hoitoneuvontatiedot 5 Puheenjohtajan ja päätoimittajan terveiset 6 Eläinlääkäri-, eläinsuojelu- ja lajiyhdistystiedot sekä tapahtumakalenteri 7 Oulun ESY:n esite 8 Hallituksen esittely 9 Vuosikokouskutsu 10 Hamsteripalsta 12 JKJY:n näyttelymainos 13 Bussimatkamainos 14 Hiiripalsta 17 Akuutin mainos 18 Kanipalsta 19 LaJy:n näyttelymainos 20 Kanien rekisteröintiohjeet 21 Marsujen pet-tuomarikoulutus 22 Marsupalsta 27 Näyttelymainos 22.5.2005 28 Rottapalsta 30 Tuomarikommentit 33 Tuomarikommentit 34 Gerbiilipalsta 36 Muistoissamme ja kirpputori 37 Kasvattajalista 38 Nettipalsta Etukannen kuvassa kani Zöpö, kuva Maria Pietilä Sisäkannen kuvassa gerbiili Hui Kauhistus Zemmi, kuva Jenna Simula Takakannen kuvassa marsu Lulu, kuva Anu- Maarit Paso Keskiaukeaman julisteessa kuvauskilpailun voittajakuva seeprahiiri Nastasta, kuvaaja Jenna Simula. Voittaja sai palkinnoksi vuoden 2005 jäsenyyden. Onneksi olkoon! 3
Yhdistyksen hallitus 2005 Puheenjohtaja Tiina Polo, Vikiöntie 14, 90650 Oulu. p. 040-500 2289, e-mail: tiina.polo@luukku.com Varapuheenjohtaja Sanna Tuomaala, Hintantie 19 A 2, 90500 Oulu. p. 040-513 3645 e-mail: sanna.suhmura@netti.fi Sihteeri Satu Rousu e-mail: saturousu@hotmail.com Rahastonhoitaja, jäsensihteeri Sini Niemisalo, Hillakuja 6, 90460 Oulunsalo. p. 040-5373151 e-mail: sininiemisalo@hotmail.com Jäsen Anna Takkinen, Kolehmaisentie 2 F 47, 90240 Oulu. p. 044-349 1604 e-mail: l3haan00@students.oamk.fi Jäsen Satu Karjalainen, Riisikuja 9 B, 90460 Oulunsalo. p. 044-3789957 e-mail: satulinja@luukku.com Jäsen Anu-Maarit Paso p. 040 736 8697 e-mail: anu.paso@mail.suomi.net Varajäsen Tiia Riihimäki p. 040 719 2798 e-mail: tiia.riihimaki@jippii.fi Varajäsen Nelli Kihniä, Majakkakuja 10, 90520 Oulu cinay_88(a)hotmail.com, 041 5497776 OSJH:n kotisivut http://www.co.jyu.fi/osjhinfo HUOM! Emme vastaa tekstiviesteihin. Soitathan mielellään arkisin vain illalla tai viikonloppuisin. OSJH:n tilinumero: OP Oulu 574136-2170156 Tilille maksaessasi merkitse viesti -kohtaan tieto siitä, kuka maksaa ja mitä maksaa ja toimita kuitti rahastonhoitajalle! Laita nimesi lisäksi kuittiin myös osoitteesi, niin varmistat, että tieto suorituksestasi menee varmasti tiedostoihin. OSJH:n jäsenmaksut vuodelle 2005: Uudet jäsenet 12 euroa Vuosijäsen 10 euroa, perhejäsen 2 euroa Hoitoneuvojat Tiina Polo (kanit) p. 040-500 2289 tai tiina.polo(a)luukku.com Erika Ristiluoma (kanit) p. 044-5572844 tai epe79(a)suomi24.fi Satu Hirvonen (kanit, minihiiret, chinchillat ja maaoravat) p. 040 5552559 satush(a)hotmail.com Sanna Tuomaala (marsut), p. 040-513 3645 tai sanna.suhmura(a)netti.fi Satu Karjalainen (hamsterit, kääpiöhamsterit, marsut) p. 044-378 9957 tai satulinja(a)luukku.com Terttu Rousu (hamsterit) p. 8173134, 040-731 7325 tai terttu.rousu(a)iiseutu.fi Anu Ronkainen (hamsterit, chinchillat) p. 040-571 0574 tai anuliisa(a)mail.student.oulu.fi Kati Heinonen (kääpiöhamsterit) p. 044-325 3284 tai k5heka01(a)students.oamk.fi Liisa Mikkola (hamsterit, kääpiöhamsterit, rotat, hiiret) p. 041-4699690 tai mikkli(a)luukku.com Elise Eskelinen (gerbiilit, degut), p. 044-578 8369 tai elyseegerbils(a)yahoo.com Anna Takkinen (gerbiilit) p. 044 3491604 tai l3haan00(a)students.oamk.fi 4
Puheenjohtajalta Näin polkaistaan OSJH:n 12. toimintavuosi käyntiin. Hallituksen riveihin saatiin jälleen uutta verta, tervetuloa! Samalla täytyy myös kiittää hallituksen perusjäseniä, jotka vuodesta toiseen jaksavat ahertaa yhteisen harrastuksemme hyväksi! Kiitoksia sylintäydeltä! Vaikka välillä on raskasta, avoimella ja valoisalla asenteella sekä yhteistyöllä päästään aina eteenpäin. Marsu- ja kaninäyttely päätettiin yhdistää, ja toukokuussa meillä onkin sitten meganäyttely, jossa siis ulkomuotoluokat kaneille ja marsuille. Toivottavasti saamme runsaan osanoton. Ulkomuotoluokkien järjestämisessä on aina omat kommervinkkinsä ja tehtävänsä, joten myös toukokuulle kaipaamme paljon aktiiveja talkoolaisia. Tehtäviä on enemmän kuin tavallisissa PETluokissa. Hommia on monenlaisia, joten jokaisen taidoille löytyy sopivaa! Ennen näyttelyä meillä on monenlaisia paperihommia, jossa vastaanotetaan eläinten ilmoittautumiset, tehdään luettelot ja jaetaan arvostelukaavakkeita kansioihin. Näyttelypaikan järjestäminen, aamun vastaanotto, assarointi ja sihteeröinti ovat myös tärkeitä tehtäviä, johon tarvitaan paljon vapaaehtoisia. Hommat eivät ole niin vaikeita, etteikö niihin voisi jokainen osallistua. Ja osallistumalla saadaan näyttelypäivä sujumaan jouhevasti ja sujuvasti ilman viivästyksiä. Toimihenkilöt voivat ilmoittautua Tuomaalan Sannalle. Tänä vuonna myös virittelemme yhteistyötä Oulun seudun eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Tavoitteemme ovat kohti samaa päämäärää: eläinten hyvinvointi. Kuitenkin loppukädessä eläimen hyvinvoinnista on vastuussa ainoastaan omistaja itse. Eläinten oikeasta hoidosta saat tietoja näyttelyissämme, hoito-ohjeistamme sekä hoitoneuvojiltamme. Hoitoneuvojaverkosto koostuu lähinnä kokeneista eri lajien harrastajista ja kasvattajista. Hoitoneuvojat ovat tavoitettavissa pääasiassa puhelimitse ja vastaavat eläinten "arkielämää" koskeviin kysymyksiin. Kysymykset voivat koskea eläimen hankkimista, käyttäytymistä, ruokintaa, liikuntaa ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Sairastapauksissa hoitoneuvojat suosittelevat aina kääntymistä eläinlääkärin puoleen. Hyvää oloa ja hellyyttä niin eläimille kuin omistajillekin! terveisin Tiina Päätoimittajalta Uusi vuosi ja uusi päätoimittaja Viime vuoden puuhailin Leukiksen taustavoimissa ja nyt tänä vuonna vetovastuu vaihtui virallisesti minulle. Lehti on sanalla sanoen varmasti kaikista suomalaisista jyrsijäyhdistyksien lehdistä paras (ja monen muunkin yhdistyksen lehdistä), mutta aina on kehitettävää, totta kai! Toivottavasti onnistun siinä tänä vuonna, mutta siihen tarvitaan tietysti kaikkien teidän lukijoidenkin apua. Nyt kaikki kynät sauhuamaan ja näppikset laulamaan ja pistäkää postia toimituksen suuntaan. Risut ja ruusut, kehitysehdotukset ja omat ideat, kaikki ovat tervetulleita! Pieni esittely lienee paikallaan, vaikka suurimmalle osalle taidan olla jo vanha tuttu Minä olen Anna Takkinen ja kasvatan gerbiileitä kasvattajanimellä de Lioncourt. Gerbiilimäärä on nyt reilut 20, joka on vähän entiseen verrattuna, mutta kyllä se riittää pienimuotoiseen kasvatukseen. Se suurempi kasvatus operaatio nimittäin syntyi viime syyskuussa ja kotona on nyt näiden tupsuhäntien lisäksi topakka 5 kk vanha tyttövauva. OSJH:n toiminnassa olen ollut mukana nyt pikaisesti laskettuna neljä vuotta ja täytyy sanoa, että mahtavaa on ollut! Voinkin sanoa kaikille, että mukaan vain reippaasti, tulet taatusti viihtymään! Tässä lehdessä on tuttujen palstojen lisäksi hieno juliste keskiaukeamalla sekä pienemmät kuvat kansissa. Kuvat ovat viimevuoden loppupuolella järjestetyn kuvauskilpailun kolmen kärki ja täytyy kyllä sanoa, että jäsenistössämme piilee todellisia paparazzeja! Upeita kuvia toinen toisensa jälkeen, joista oli hyvin hankala valita ne kaikkein parhaimmat. terveisin Anna 5
Eläinlääkäritiedot Asiansa tuntevan eläinlääkärin löytämisen helpottamiseksi toimitus kokoaa listan OSJH:n toimialueella olevista eläinlääkäreistä, jotka ovat perehtyneet pienjyrsijöiden hoitoon. Jos olet saanut hyvää ja asiantuntevaa palvelua, ilmoita eläinlääkärisi nimi ja yhteystiedot, niin lisäämme sen listaan. Rovaniemen eläinklinikka Rovaniemi, p. 016-365 382 Ulla Eskelinen Rovaniemi, p. 016-313 330 Anne Karttimo-Mäkynen Eläinlääkäriasema Akuutti, Oulu p. 08-881 0800 Riitta-Liisa Rajaniemi Eläinlääkäriasema Lemmikki, Oulu p. 08-311 5866 Ouluvet, Oulu p. 08-5355 200 Eläinsuojelu Jos epäilet eläintä kohdeltavan huonosti, ota yhteyttä paikkakunnalla toimivaan eläinsuojeluvalvojaan, SEY:n toimistoon tai paikkakunnan eläinsuojeluviranomaisiin: kunnaneläinlääkäriin, terveystarkastajaan tai poliisiin. Eläinsuojeluasiat, Oulun kaupungin virkaeläinlääkäri Maija Nurminen p. 08-55846730 Neuvoja ja ohjeita lisäksi: Eläinsuojeluvalvoja Henna Perälä, Rovaniemi helaitin@urova.fi Lajiyhdistystiedot Suomen kani- ja jyrsijäliitto SKJL www.skjl.net Suomen Hamsteriyhdistys SHY www.hamsteriyhdistys.net Suomen Kaniyhdistys SKY www.kaniyhdistys.net Suomen Kesyrottayhdistys SkeY http://personal.inet.fi/yhdistys/skey Suomen Näyttely- ja Lemmikkihiiret SNL http://koti.mbnet.fi/haisulit/ Suomen Lemmikkichinchillat SLC http://www.kolumbus.fi/maarit.honkaniemi/ Suomen Marsuyhdistys SMY www.marsuyhdistys.net Suomen Gerbiiliyhdistys SGY www.gerbiiliyhdistys.fi Yhteystiedot löydät sivuilta www.sey.fi Tapahtumakalenteri 14.3. Vuosikokous klo 19 Honkapirtillä 23.4. Bussimatka Jyväskylän näyttelyyn 6.5. Deadline Leukapussi 2/05-lehteen 21.5. Marsujen pet-tuomarikoulutus 22.5. Ulkomuotoluokat kaneille ja marsuille sekä pet-luokat kaikille lajeille 22.5. Leukapussi 2/05 ilmestyy 10.9. Pet-näyttely kaneille ja jyrsijöille 6
OULUN SEUDUN ELÄINSUOJELUYHDISTYS ry Olemme Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen jäsen, perustus vuosi on 1962. Toimisto on avoinna ke klo 16-18, pe 12-16 ja su 14-16, osoitteessa Töllintie 50 A 01, 90230 OULU. Puh. 08-3119 885. Toimistolla eläinsuojelumateriaalia sekä kirpputori. ELÄINSUOJELUVALVONTA JA -NEUVONTA Vapaaehtoisille eläinsuojeluvalvojille voi puhelimitse ilmoittaa eläinten hoitoon ja pitoon liittyvistä epäkohdista. Valvojalla on aina vaitiolovelvollisuus! Vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat antavat puhelinneuvontaa eläimiin liittyvissä kysymyksissä. NEUVONTA JA TIEDOTUS Neuvomme mielellämme kaikissa eläimiin liittyvissä ongelmissa tai selvitämme mistä apua löytyy. Pidämme myös tilauksesta luentoja kouluille, kerhoille ym. eläintenhoidosta ja eläinsuojelusta. Yhdistyksen esitepöytään voi tutustua useimmissa eläintapahtumissa ja messuilla. YHTEISTYÖ ELÄINKOTIEN KANSSA Tarvitessasi lemmikillesi hoitopaikkaa ota yhteys Oulun Eläinkotiin. Os. Nikulantie 101, 90650 Oulu (Sanginjoki) puh. 044-0690 371 Tyrnävän eläinkoti, Partaantie 20 B, Tyrnävä, puh. 0400-584 208. Eläinkodeista voit tiedustella myös kadonneita lemmikkejä, sekä eläimiä, jotka tarvitsevat uuden kodin! Oulun eläinkodin nettiosoite on www.oulunelainkoti.fi. ELÄINTEN HAUTAUSMAA Sijaitsee Sanginsuussa, hautapaikkojen hinnat: isot 34, pienet 26. Ota ensin yhteyttä hautausmaan hoitajaan Mikko Lanttoon p. 040-7055 867. Tarvittaessa eläinten vienti eläinlääkärille ja hautaus. TUE ELÄINSUOJELUA, LIITY JÄSENEKSI! Tarvitsemme jatkuvasti varoja voidaksemme toimia tehokkaasti eläinten puolesta. Tue eläinsuojelua liittymällä jäseneksi. Liittymällä Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen jäseneksi, pääset samalla Oulun Esyn jäseneksi. Jäsenmaksu on 12, alle 15-vuotiailta 6. Saat paikallisyhdistyksen jäsentiedotteet sekä Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen lehden Eläinten Ystävän. Voit myös tehdä lahjoituksen tilille OP 574231-236344. Nettisivumme ovat osoitteessa: http://wnet.suomi.net/kotisivu/oulun.esy Puheenjohtaja Tiina Ahokas p.08-5409 206 tai 0500-583 377 Sihteeri Minna Ahonen p.08-5401 520 tai 0400-584 208 ELÄINSUOJELUVALVOJAT Tiina Ahokas p. 5409 206, 0500-583 377 ( Haukipudas, Ii, Yli-Ii) Sari Vekki p. 040-5957 051 ( Haukipudas, Ii) Heidi Huru p. 040-724 0975 ( Kiiminki, Ylikiiminki) Päivi Heikkinen p. 0500-686 018 ( Kiiminki, Ylikiiminki) Sanna Kinnunen p. 040-8333 119 ( Liminka, Lumijoki) Minna Ahonen p. 0400-584 208 ( Tyrnävä) Mari Alakopsa p. 0400-851 441 ( Muhos) Markku Kukkohovi p. 040-7584 541 (Muhos) ELÄINSUOJELUNEUVOJAT Marika Salin p. 044-5522 555 Airi Jussila p. 040-776 0383 7
Uusi hallitus vuodelle 2005! OSJH:n hallituksessa istuu vuonna 2005 seuraavat henkilöt: Puheenjohtajana jatkaa tuttuun tapaan aina yhtä tehokas Tiina Polo, varapuheenjohtajana nuijaa heiluttaa Sanna Tuomaala, rahastonhoitajana eli rahiksena suihkii Sini Niemisalo ja sihteerinä uusi kasvo Satu Rousu. Jäseninä näemme ja kuulemme Anna Takkisen, Satu Karjalaisen sekä Anu-Maarit Pason. Varajäseninä hallitusta tukee ja täydentää Tiia Riihimäki sekä Nelli Kihniä. Hallitusta muodostaessa jaoimme myös (lähes) jokaiselle vastuualueet, jotka paljastetaan nyt hallituksen esittelyn yhteydessä. Jos sinulla siis on johonkin asiaan parannusehdotus tms. niin vilkaiseppa alta, keneen kannattaa ottaa yhteyttä! Seuraavat kiperät kysymykset hallitus sai pohdittavakseen: 1. Jyrsijälemmikkisi tällä hetkellä? 2. Muut lemmikkisi ja eläimelliset harrastuksesi? 3. Mikä sai sinut liittymään OSJH:iin / Mikä saa sinut pysymään OSJH:ssa? 4. Sana on vapaa. Tiina Polo, puhis (markkinointi ja info) 1. Meillä löytyy kotoa tällä hetkellä yksi hermeliininaaras, Klaara. 2. Kotoa löytyy myös kaksi koiraa: 8-vuotias kääpiösnautseri Heni sekä 10 kk:n ikäinen irlanninterrieri Vippe. Harrastan koirien kanssa tottista ja agilityä. Lisäksi käyn ratsastamassa. 3. Liityin jäseneksi v. 1996, kun kävin ensimmäisen pupsani kanssa näyttelyissä, ja löysin sieltä kavereita, joiden kanssa saattoi puhua kaneista ilman vaivautuneisuutta. Olen yhä OSJH:ssa samasta syystä eli jyrskäharrastuksen parissa on mukava kokoontua ja tavata muita jyrsijähöperöitä. Ja kun kotiin ei sovi tällä hetkellä hirmuisesti elukoita, niin näyttelyissä ja muualla on mukava paapoa kavereiden elluja. Hetken aikaa kun olin kaniton, tämä oli suorastaan välttämätöntä. 4. Tervetuloa jutustelemaan ja osallistumaan! Sanna Tuomaala, varapuhis (buffetti- ja näyttelyvastaava) 1. Tällä hetkellä 10 kpl marsuja: Iisi, Pertti, Arska, Lillukka, Usva, Pipsa, Pikku-Lempi, Pirpana, Danny ja Dante. 2. Eiköhän tuota hommaa riitä noiden kuikujen kanssa. Olen lisäksi SMY:n (Suomen marsuyhdistyksen) hyväksymä marsujen pet-tuomari sekä kasvatan teddy-marsuja Suhmuran nimellä (SMY:n ja SKJL:n hyväksymänä kasvattajana). 3. Liityin jäseneksi v. 2001, kun kaksi eläkeläis-marsua muuttivat meille lällyteltäviksi. Eka näyttelyssä käytyäni olinkin sitten täysin myyty hommaan ja halusin myös itse osallistua enemmän OSJH:n toimintaan. Ja kerrankin sai puhua marsuista niin paljon kuin halusi, eikä kukaan katsonut sillä silmällä, että onkohan tuolla kaikki kotosalla. Ennenkaikkea bussireissut muihin näyttelyihin ovat ehdotonta luksusta. Olempahan joskus ollut reissussa mukana ilman elukoitakin, ihan vain seuran vuoksi. Mukana ollaan vieläkin täysi 100 lasissa, kun on niin kivaa. 4. Kimpassa vielä kivempää! Sini Niemisalo, rahastonhoitaja, jäsenasiat 1. Hamstereita on tällä hetkellä parikymmentä. Nimiä en tässä käy luettelemaan, mutta koko syyrialaispoppoo löytyy esiteltynä kuvineen päivineen osoitteesta http://arctican.cjb.net. Lisäksi meillä asustaa vajaa parivuotias venäjänkääpiöhamsteri talvikkoneiti Känkkäränkkä sekä samoin toukokuussa 2 vuotta täyttävä hermeliinikani Bogota, kotoisammin Puppe vaan. 2. Viime jouluna perhe kasvoi reippaalla kissanpojalla, joka sai nimekseen Topi. 3. Harrastin jyrsijänäyttelyitä aikaisempien lemmikkieni kanien ja hiiren kanssa OSJH ry:n perustamisen aikoihin 90-luvun alussa. Hamstereita hankittuani halusin saada lisätietoa jyrsijöistä sekä tutustua muihin eläinten ystäviin, ja yhdistys vaikutti siihen oikein sopivalta keinolta. Innostuin mukaan yhdistyksen aktiivitoimintaan näyttelyiden myötä, ja yhteistyömme on ollut vuosi vuodelta 8
niin tuloksellista ja mukavaa, että siitä on muodostunut oikeastaan elämäntapa. 4. Kiitokset jälleen kerran luottamuksesta jäsenistölle. Toivotaan että tästä vuodesta saadaan entistäkin mielenkiintoisempi. Hallitus ottaa mielellään vastaan tuoreita ideoita toiminnan kehittämiseksi, ja aktiivisia ihmisiä kaivataan tapahtumien järjestelyyn ja toiminnan ylläpitämiseen mukaan. Sekä kaikille uusille jäsenille että vanhoille konkareille: Tervetuloa! Satu Rousu, sihteeri 1. 7 marsua, kaksi urosta (sheltietä molemmat), 5 naarasta (3 risteytystä, sk p.e white ja sk self saffron) 2. Ei ole muita lemmikkejä tällä hetkellä. Eläimellisiin harrastuksiin kuuluu marsunäyttelyt ja toimiminen OSJH: n hallituksessa. 3. Halusin OSJH:n toimintaan mukaan, koska marsut ovat lähellä sydäntä ja hallituksessa voin vaikuttaa marsujen hyvinvointiin, sekä olla mukana näyttelyiden järjestämisessä ym.. 4. Tulkaa ihmeessä kaikki jyrsijöistä kiinnostuneet OSJH:n toimintaan mukaan! Satu Karjalainen, jäsen (palkintovastaava) 1. Syyrialaisia hamstereita 12, venäjänkääpiöhamsteri talvikoita 4, gerbiili ja marsu. 2. Sekarotuinen Tuffe koira. 3. Näyttelyistä kiinnostuin. Pysymään saa mukava ilmapiiri ja samanhenkiset ystävät. 4. Oikein mukavaa alkanutta vuotta, nähellään OSJH:n tapahtumissa! Anna Takkinen, jäsen (nettisivut ja Leukapussi-lehti) 1. Nyt on vain gerbiileitä talossa, määrä vaihtelee, mutta reilut 20. 2. Kaikennäköisiä nelijalkaisia on välillä jaloissa pyörinyt, mutta eläimellisestä menosta taitaa nyt tällä hetkellä vastata Emma-vauva, 5 kk 3. Lyhyesti sanottuna, Elise Eskelinen Ensimmäiset gerbiilit ostin Eliseltä 2001 ja kauppaan kuului, että kaksikkoa käytetään ainakin kerran näyttelyssä. Taisi Elise tietää, että kerran näyttelyyn eksyttyä, siitä tulee toinen luonto Yhdistystoiminta imaisi mukaansa ja ihan vähällä tämä tapa ei taida poistua 4. Jos eläimet ja yhdistystoiminta on tauti, niin tästä taudista en halua parantua! Kaikki mukaan, ei me purematta niellä ;) Anu-Maarit Paso, jäsen 1. Tällä hetkellä meillä asuu 8 marsua, joista 5 rexiä, 2 risteytystä ja 1 sheltie. Nuorin on vasta muutaman kuukauden ikäinen, kun taas vanhin pian 7-vuotias. 2. Avopuolisolla on kaksi hiirtä nimeltänsä Rampe ja Naukkis. Hiiret ovat ihan uusi juttu meille :) 3. OSJH:n liityin kun kiinnostuin näyttelytoiminnasta ja samasta syystä tulen jäsenenä varmaan pysymäänkin. 4. Kirjoitelkaahan ahkerasti Leukapussiin! Näyttelyissä nähdään :) Nelli Kihniä, varajäsen (pikkukisat ja kanihyppy) 1. Yksi 7-vuotias hermeliiniuros, Tupu nimeltään, löytyy täältä. 2. Tuon kanin lisäksi ei ole kuin muutama hassu kala. 3. Varmaankin aikanaan innostus näyttelyihin ja estehypyn järjestelemiseen sai liittymään, ja sama luultavimmin edelleen pysymään. Kaikenlaisissa tapahtumissa on myös kiva käydä kun näkee kaikenlaisia samanhenkisiä ihmisiä. Sitten on tietysti myös niin mainio jäsenlehti ;) 4. Terkut kaikille uusille & vanhoille jäsenille ja paljon pusuja ja rapsutuksia elikoillenne. Ne ansaitsevat sen :) Yhteisenä kutsuna kaikki ilmoitamme, että OSJH ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään 14.3.2005 Honkapirtillä klo 19 alkaen! Kokous on yleiskokous, joten koko jäsenistö on tervetullut paikalle. Tule mukaan suunnittelemaan vuoden 2005 toimintaa ja ehdottamaan omia ideoitasi toimintamme parantamiseksi! 9
Hamsteripalsta Tälläkin kertaa palstalla päästään lukemaan Toivosen Niinan asiantuntevaa tekstiä; aiheena nyt yksi tavallisimmista tautioireista hamsterilla eli ripuli. Tämä ihmisille usein suhteellisen vaaraton oire saattaa pienelle hamsterille olla elämän ja kuoleman kysymys. Hamsterin ripuli on aina seurausta jostain, joten siihen on syytä reagoida välittömästi. Aina ei kuitenkaan tarvita eläinlääkäriä, ja oheinen kirjoitus antaakin hyvät kotihoito-ohjeet vaarattomampien tilanteiden varalle. Kun hamsterilla on ripuli Niina Toivonen, Poskipussi 2/97 Hamsterin ripuleista on kyselty paljon sekä puhelimitse, että kirjeitse. Tässä siis pieni tietopaketti aiheesta! Ohessa myös ohjeet, mitkä tiedot ovat tärkeä mainita hamsterin sairauskyselyissä: Jos eläimesi sairastuu tai havaitset siinä outoja oireita, kerrothan aina seuraavat asiat: 1. Mikä hamsterisi on: laji, rotu? 2. Kumpaa sukupuolta se on? 3. Minkä ikäinen se on? 4. Syökö se hyvin, onko se laihtunut "sairauden" aikana? Onko se syönyt jotain uutta? 5. Muut tekijät, outo käytös (sukutiedot...). Kun hamsteritapauksissa puhutaan ripuleista, on ensimmäinen kysymys aina... Uros vai naaras? Monet ensimmäisen hamsterin omistajat hämmästyvät voimakkaita kiimoja (eli naaraan takapuoli kostuu pistävänhajuisesta vaaleasta eritteestä aina joka 4. päivä). Jos olet varma, että hamsterisi on ripulilla eikä tavallisella kiimalla, tarkista onko eläin vesiripulilla vai tavallisella! Useat eläinkauppiaat (anteeksi vaan) eivät edes tiedä, että naaraalla on olemassa em. kostea kiima, ja helpointa on aina veikata ripulia. En siis ensimmäisenä noudattaisi heidän ohjeitaan. Tavallisella ripulilla hamsterin maha on ns. löysällä. Eläimen takaosa tuoksahtaa selvästi ripulilta. Eläin on suhteellisen pirteän näköinen ja normaali, vaikka takamus onkin tahriintunut. Ripuli aiheutuu useimmin runsaan/uuden/pilantuneen tuoreruoan syöttämisestä. Kun eläin ripuloi, poista kaikki tuoreruoat. Tavallinen ripuli loppuu yleensä 1 2 päivässä oikealla hoidolla. Kts. hoito. Vesiripulissa erite hamsterin takamuksessa on kirkasta, ja ruoka menee pikavauhdilla elimistön läpi. Eläin näyttää nuhjuiselta ja yleistila muuttuu jo parissa päivässä selvästi huonompaan suuntaan. Ruuan tullessa vauhdilla ulos, suolen nukkapeite kuluu sileäksi ja suolisto menettää kykyään ottaa ravinteita vastaan. Mitä kauemmin vesiripuli jatkuu, sitä vaikeampi on eläimen toipuminen. Hoito on aloitettava heti. Vesiripuleita sanotaan toisinaan myös suolistotulehduksiksi. Niihin tulisi aina suhtautua vakavasti. Soita eläinlääkärille! Kts. hoito. Eläimen ikä? Jututtaessani eri kasvattajia ruokinnasta olen kuullut mm. seuraavia tapoja ruokkia hamsterit: Ripuli ei ole hamsterilla jokapäiväistä. Monet hamsterit elävät koko elämänsä olematta koskaan ripulilla. Nuoret eläimet ripuloivat joskus ruokavalion muutoksista ja satunnaisesti voimakkaasta stressistä. Vanhoilla eläimillä (n. 1,5 v.) elimistön heikentyminen voi laukaista ripulin tutuistakin ruoka-aineista. Omilla eläimilläni on esiintynyt ripulia vanhuudessa keskimäärin noin yhdellä kymmenestä eläimestä. Vanhuuden ripuli ei johdu mistään erityisestä ruoasta. Olen myös todennut, että ripuli ei lopu, vaikka tuoreruoan jättäisi tyystin antamatta. Tärkeintä on antaa vanhalle hamsterille monipuolista tuttua ruokaa, uusia eksoottisia hedelmiä ja voimakkaita muita tuoreruokia kannattaa välttää. 10
Mitä eläimesi on syönyt? Oletko antanut hamsterillesi mitään uutta ja outoa? Jos noudatat hamstereiden ruokintaohjeita, yllätyksiä tulee harvemmin. Sitrushedelmät ja sipulikasvit ovat hamsterille kauhistus, niitä en suosittele annettavan missään muodossa. Raaka kukkakaali, herne- ja palkokasvit, tuore kasvimainen kiinankaali/salaatit tulee antaa vain hyvin pieninä annoksina. Pääsääntönä sanoisin, että kaikkea mitä hamsterillesi tarjoat, mieti, haista ja maista sitä, ja anna vasta sitten. Raaka jauheliha mieluiten suoraan kaupan paketista. Pakastettua lihaa/kalaa/kanaa ei tulisi tarjota raakana. Pilaantunut, vanha ruoka aiheuttaa helposti hamsterillesi ripulin. Hapattamattomat maitotuotteet (maitopuuro ym.) tulee korjata pois hamsterin ulottuvilta syönnin jälkeen. Käytä maidon sijasta vaikka jogurttia tai hedelmärahkoja puurossa, ne kestävät yön yli pahenematta. Ethän anna hamsterillesi mitään, mitä et itse söisi... Aron Graniitti, kuva Saana Tyni Ripulin hoito Poista häkistä kaikki tuoreruoka. Poimi siemensekoituksesta pois kaikki rasvaiset ja valkuaispitoiset herkut: pähkinät ja auringonkukan siemenet. Perusruokana hamsterille tulee tarjota vain "laihaa" siemensekoitusta. Apteekista tulee hankkia pikaisesti eläinten reseptivapaata Nutrisal Plus - ravintosuolapulveria. Se on suurimmaksi osaksi glugoosia ja suoloja. Pulveri sekoitetaan juomaveteen ohjeen mukaan. Nutrisal sitoo nestettä ja "jarruttaa" ravinnon läpikulkua suolistossa. Ripuli loppuu usein parin päivän hoidolla. Nutrisal on vaaratonta ja edullista (n. 19mk/50 g) ja se säilyy vuosia. Nutrisalia käytetään myös raskausmyrkytysten yhteydessä. Noudata hamsterin ripulin hoidossa seuraavaa kaavaa: Ruokinta 1. ripulipäivä: Laiha siemensekoitus ja vesi (+ Nutrisal Plus). Lisäksi voit antaa teelusikallisen kaurahiutaleita ja pienen palan näkkileipää. Myös apteekin maitohappobakteereita (Lactophilus) voit ripotella pienen kurkkusiivun päälle. Ei muuta tuoreruokaa! 2. ripulipäivä: Laiha siemensekoitus ja vesi (+ Nutrisal Plus). Kaurahiutaleita ja näkkileipää vapaasti. Lactophilusta kurkunsiivulla. Lisänä vähän keitettyä riisiä. 3. ripulipäivä: Siemeniä ja vettä (+ Nutrisal Plus). Kaurahiutaleita, keitettyä riisiä ja raejuustoa. Jos hamsterisi maha toimii normaalisti, eikä eläin enää ripuloi, voit siirtyä varovasti ja hitaasti tavalliseen ruokavalioon. Papanavelliä: Jos eläin on ollut ripulilla yli 2 3 päivää, sinun tulee valmistaa "papanavelliä" suoliston bakteeritasapainon takaisin saamiseksi. Kerää toiselta terveeltä eläimeltä tuoreita (kosteita) umpisuolipapanoita, joita liotat haaleassa vedessä. Umpisuolipapanoita kerätäksesi siivoa terveen hamsterin mökki ja odottele umpisuolipapanoita. Älä käytä tarkoitukseen kovia jouhevia, tavallisia papanoita. Anna velli hamsterille. Papanavelli vaihdetaan päivittäin uuteen, kunnes eläimen ripuli loppuu. Pitkissä ripuleissa (ja vesiripulissa) papanoiden keruu on usein ainoa tapa saada eläimen suolistoflora nopeasti toimimaan! Vesiripuli ja antibioottihoito Vesiripuleissa hamsterille voidaan määrätä n. viikon antibioottikuuri. Yleisimmin antibiootti on sulfaa, jota eläimelle annetaan kotona suun kautta pipetillä, pari tippaa kerrallaan. Antibiottikuurin ohella eläimelle tulee tarjota maitohappobakteereita ja luonnonjugurttia (auttavat suolen toimintaa). Nutrisal Plussaa lisätään veteen, ja ruiskutetaan pipetillä suuhun useasti päivässä, ellei eläin juo itse. Hamsterin niskanahkaa nostamalla voit 11
tarkistaa, onko eläin nestehukkainen. Jos nahka jää yli 1 sekunniksi koholle, sinun tulee antaa eläimelle lisää nestettä! Muistakaa, että monipuolinen ruokinta pitää eläinlääkärin loitolla! Hamsterin häkki tulee pitää puhtaana, kuivana ja lämpimässä. Antibioottikuuri on hamsterille kova rasitus. JOskus jo kuuri sinällään saattaa nujertaa hamsterin bakteerit, niin hyvät kuin pahat, ellei ohessa tarjota keventävää luonnonjogurttia ja maitohappoja. Ruokinta on antibioottikuurin aikana vastaavaa kuin tavallisissa ripuleissa. Altistavat perinnölliset tekijät Ripulin syntyyn voivat vaikuttaa myös muut syyt, kuin yleisimmät: liian runsas tuoreruokinta, pilaantunut ruoka, stressi tai vanhuus. On enemmän kuin mahdollista, että hamsterit kantavat perimässään alttiutta vatsaongelmille, suolistotukoksille, kasvaimille, sydänvioille ym. Jos hamsterisi kärsii pitkistä toistuvista ripuleista tai suolitukoksista, voisit kysellä hamsterisi kasvattajalta, löytyykö sen suvusta vastaavia tapauksia. Kuvassa lk luonnonvalkoinen naaras Arctican Vanilla Ice* Palstan pitäjä kaipaisi kovasti ideoita seuraavien palstojen sisällöstä, joten jos mieleesi juolahtaa jokin hamstereihin liittyvä asia tai ilmiö, josta haluaisit lisää tietoa, ota rohkeasti yhteyttä. Kuvia, piirroksia ja omia juttuja saa toki lähetellä myös. Mukavaa alkukevättä kaikille! Sini Sini Niemisalo, Arctican-hamsterikasvatus Hillakuja 6, 90460 OULUNSALO sininiemisalo@hotmail.com http://arctican.cjb.net Kani- ja jyrsijänäyttely la 23.4. Jyväskylä (JKJY), Killerin raviradan totohalli Näyttelyssä ulkomuotoluokat hamstereille, gerbiileille ja kesyrotille sekä petit näiden lisäksi kaneille ja marsuille. Gerbiileille ei järjestetä ei-standardiluokkaa. Eläinmäärät rajattu, lisätietoja saa myöhemmin yhdistyksen kotisivuilta. SNL järjestää mahdollisesti samassa yhteydessä hiirinäyttelyn. Näyttelymaksut virallisille: 1. ja 2. eläin 6 e/kpl, 3. - 8. eläin 4 e/kpl, 9. eläin jne. 2 e/kpl, koe- ja eistandardiluokka 3 e/kpl. Maksut peteille: 1. ja 2. eläin 5 e/kpl, 3. - 8. eläin 4 e/kpl, 9. eläin jne. 2 e/kpl, jälki-ilmoittautuminen 7 e/kpl. JKJY:n jäsenille 1 e alennus /eläin kaikista paitsi jälki-ilmoista, OSJH:n, SHY:n, SKeY:n ja SGY:n jäsenille 1 e alennus /eläin ulkomuotoluokan ilmoittautumisista. Maksut maksetaan tilille: KSOP 529002-4286730 viitenumerolla 505. Kuittia ei tarvitse lähettää, mutta ilmoita jos maksaja ei ole eläimen omistaja. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 7.4.2005. Ilmoittautumiset lähetetään maksettuina ja postileimattuina 7.4. mennessä osoitteeseen: Kirsi Ruotsalainen, Virtalantie 2 c 34, 40250 Jyväskylä tai sähköpostitse osoitteeseen: kirsi.ruotsalainen@kanetti.fi. Sähköpostitse lähetetyt ilmoittautumiset kuitataan vastaanotetuiksi, näyttelystä ei lähetetä näyttelyvahvistuksia. Lisätietoja näyttelystä yhdistyksemme kotisivuilta http://www.co.jyu.fi/jyrsijat sekä kirsi.ruotsalainen@kanetti.fi ja 040 550 9295 /Kirsi tai mirja.niskala@kuhankoski.fi ja 040 739 6908 /Mirja. Arvostelu alkaa klo 10.00, gerbiileille eläintentarkastus klo 9 alkaen. Muutokset mahdollisia. Kesyrottien agility ja muita pikkukilpailuja järjestetään. 12
Jyväskylään JKJY:n järjestämään näyttelyyn lauantaina 23.4. Näyttelymainos ja ilmoittautumistiedot edellisellä sivulla. Huom! OSJH:n jäsenet saavat näyttelyilmoittautumiset JKJY:n jäsenhintaan. Matkaan lähdetään Oulun linja-autoasemalta aamulla klo 4.50 kyytiin lähtijöiden on oltava paikalla viimeistään klo 4.45. Bussimatkan hinta on OSJH:n jäsenille vain 10, ei-jäsenille 22 Matkan aikana pidetään noin vartin mittainen tauko Pihtiputaan Shellillä sekä lisäksi tarvittaessa jokunen lyhyempi pysähdys. Jokainen huolehtii näyttelyilmoittautumisensa itse. Matka maksetaan linja-autossa varaa sopiva raha mukaan. Matkan hinta sisältää edestakaisen bussikuljetuksen eväitä ja/tai rahaa ruokailua varten kannattaa varata tarpeen mukaan. Sitovat ilmoittautumiset 1.4. mennessä Sanna Tuomaalalle puhelimitse 040 513 3645 tai sähköpostilla sanna.suhmura@jippii.fi. Alle 16- vuotiailta tarvitaan vanhempien suostumus. Mahdolliset peruutukset ilmoitetaan Sannalle 5.4. mennessä, jotta mahdollisimman moni halukas pääsee matkalle mukaan. Ilmoitathan myös, mikäli et pääse mukaan esim. sairastumisen vuoksi, ettemme odota lähtöaamuna turhaan. Ilmoittamatta jättäneiltä peritään matkan hinta jälkikäteen. 13
Hiiripalsta Pitkän pitkän tauon jälkeen hiirulaan on jälleen tulossa piipitystä, kun asutin pariskunnan yhteen ja neidin masu pullottaa tätä kirjoittaessa jo siihen malliin, että pullat taitaa olla hyvin uunissa. Tulevat vanhemmathan ovat Hongisto(pk beige agouti berkshire) ja tuleva isä on Tampereen reissulla mukaan tarttunut Blitzkrieg(pksa himalayan), kavereiden kesken sotis Laskeskelinkin tuossa, että siitähän on jo useampi vuosi, kun meillä viimeksi syntyi hiirivauvoja. Kun Hongisto muutti siskonsa luota sotiksen kanssa asumaan, tuli Hynyselle kavereiksi Annalan Saanalta pari vähän vanhempaa tummaa neitiä, Russian Rulette eli Ruletti(pk black) sekä Metal heart elikkä Meteli(lk black tan). Kirjoittelen tällä kertaa palstalla vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, mitä on tullut vastaan kun ihmiset miettivät hiiren/hiirien ottamista tai kyselevät yleensäkin hiiristä pois lukien kuitenkin ne mukahauskat miten sä tunnistat nuo kun ne on niin samanlaisia/mitä hyöytyä noista on?/yms -letkautukset mitä aina joskus väkisinkin kuulee.. 1. Mitä hiirilajeja on olemassa, miten ne eroavat toisistaan? Suomesta löytyy lemmikkeinä tietääkseni vain neljänlaisia hiiriä. Tavallisin lemmikkihiirtä kutsutaan yleensä pelkällä hiirinimellä ja siitä löytyy useita erilaisia värimuunnelmia ja karvanlaatujakin jopa neljä. Sitten löytyy egyptin okahiiri ja niilinokahiiri, joilta molemmilta löytyy ne piikit turkista, josta nimikin tulee. Egyptin oka ja niilin oka eroavat toisistaan näkyvimmin värin vuoksi, niilin oka kun on tumma ja egyptin oka vaalea. Egyptin okahiiri on myös yleisempi, ainakin Suomessa. Niilin okat kiipeilevät tavishiirten hiirten tyyliin ja jäävät roikkumaan käteen kääntäessäsi sen ylösalaisin, kun taas egyptin versio päästää irti ja tipahtaa. Niilin okilla on taipumusta pomppia paljon ja säikähtää helposti, mutta egyptiläiset ottavat asiat rauhallisemmin. Niililäiset ovat siis yleisesti ottaen arempia, mutta kesyyntyvät kyllä käsittelyn myötä. Neljäs laji on seeprahiiri, jonka tunnistaa sen turkin raidoista. Tavallinen kesyhiiri on oikein käsiteltynä ja hoidettuna aikuisena rauhallinen ja helppo käsitellä, se takertuu sormiin kiinni ja kiipeilee olkapäilläsi, kun taas seeprat kasvavat kooltaankin isommiksi eikä se pahemmin kiipeile vaatteissasi tai takerru hännällään/jaloillaan sormeesi kiinni. Seeprahiiret ovat usein melko säikkyjä ja tavishiirtä vahvemmilla jaloilla ne saattavat pomppia yllättävänkin korkeita loikkia, joten ne eivät ehkä sovellu kovin pienille lemmikeiksi. kesyhiiri Niilin okahiiri seeprahiiri Egyptin okahiiri 14
2. Ovatko naaraat erilaisia kuin urokset?/ Haisevatko urokset enemmän kuin naaraat? Monet sanovat, että urokset haisevat niin pahalle ja siksi ottavat mieluummin kaksi naarasta. Minun mielestäni ne molemmat haisevat omalla tavallaan etenkin jos ei ole hajuun tottunut, mutta ei uros tuoksahda juurikaan voimakkaammin kuin naaraat, niillä molemmilla kun on hieman erilainen tuo tuoksu. Yksilöeroja tietenkin on, mutta lemmikkinä uros on naaraita parempi, etenkin jos haluaa lemmikin, joka on seurallinen. Urokset kun joutuvat yleensä viettämään elämänsä enimmäkseen yksin (kaksi hiiriurosta tulee HYVIN harvoin toimeen luovutusiän jälkeen) ja näin ollen kaipaa seuraasi enemmän, sinä kun olet sille sen ainut lauma. Naarailla taasen on aina se vähintään yksi kaveri, joten vaikka nekin kesyyntyvät yhtä hyvin ne eivät ole niin riippuvaisia sinun seurastasi. Tässä siis kyseessä tuo tavishiiri. askarrella hieman ja kääriä pyörän ympärille, esim. pahvia. Siivous kannattaa suorittaa noin kerran viikossa, riippuen eläinmäärästä ja asumuksen koosta. Sisustustarvikkeita on myös hyvä vaihtaa välillä, sillä hiirillä on paha tapa pissata suunnilleen kaiken päälle. 4. Mitä hiiri syö? Hiiret ovat omnivooreja eli sekasyöjiä. Perusruuaksi käy jyväsekoitus, esim. Supa Rat tai Supa Hamster. Jyväsekoituksen lisäksi hiirille voi ja kannattakin antaa puuroa tai vaikkapa lasten soseita, paistettua maustamatonta jauhelihaa, kasviksia, hedelmiä, kuivaa leipää, koiran keksejä, pestyjä kananluita.. lähes mitä vain siis, kunhan se ei ole mausteista, eivätkä myöskään sipuli ja sitrushedelmät sovellu hiirille. Ja juomaksi puhdas ja raikas vesi, jota tulisi olla aina saatavilla. 3. Minkäkoinen häkki on hyvä hiirelle? Voiko hiirelle laittaa juoksupyörän? Kuinka usein siivottava? Itseasiassa hiirelle on muutenkin parempi vanha akvaario eli terraario tai duna-nimellä kulkeva asumus, joka on kuin muovinen akvaario ja päällä on rautaritilä, sillä häkin pinnojen välin pitää olla hyvin pieni tai hiiri tulee siitä läpi. Itselläni hiiret asuvat juurikin noissa dunissa. Miniduna, jonka mitat ovat luokkaa 55cm x 39cm x 27cm on sopiva 1-2 hiirelle eli esim. yhdelle urokselle tai kahdelle naaraalle. Dunia on muistini mukaan ainakin kolmea kokoa. Meteli, Ruletti ja Hyny asuvat 71,5cm x 46cm x 31cm kokoa olevassa dunassa, joka on varsin hyvänkokoinen 3-4 hiirelle. Hiirellekin voi laittaa juoksupyörän, kunhan ottaa huomioon sen hännän ja koon. Ei siis ole hyvä, että hiiri juoksee selkä notkolla liian pienessä pyörässä, vaan ottaa kerralla tarpeeksi ison ja jotta hiiri ei loukkaa häntäänsä olisi umpinainen parempi. Yleensä isoissa ja umpinaisissa on vain se huono puoli, että ne tuppaavat olemaan niin pehmeää muovia, että hiiri saa helposti syötyä sen ajan mittaan rikki ja rautaiset taas eivät ole umpinaisia. Tällaisesta voi kuitenkin tehdä umpinaiset helposti, jos vain jaksaa Seeprahiiri Bettina, kuva Jaana Räinä 5. Kesyyntyykö hiiri helposti? Ostaessasi hiiren kasvattajalta sitä on hyvin suurella todennäköisyydellä käsitelty jo pienestä asti ja se on lähes tai jo kokonaan käsikesy sen tullessa kotiin. Eläinkaupasta ostettu tai muuten hyppivä hiirikin kuitenkin kesyyntyy helposti, kunhan vain jaksaa käsitellä kärsivällisesti ja antaa sen tottua sinuun. Tämäkin on ajan suhteen hieman yksilökohtaista ja kuten mainitsin ylempänä mm. seeprahiiret ovat perusluonteeltaankin hieman arempia. Toisinaan tulee vastaan yksilöitä, jotka napsivat sormea ja joskus purevat kunnollakin. Tälläisten kohdalla voi kokeilla keinoa, että aina kun eläin puree niin 15
huolimatta siitä, että tekisi mieli laittaa se takaisin boksiin, yrittää käsitellä sitä vielä hetken ja laittaa takaisin boksiin vasta kun se ei ole purrut. Näin eläin ei opi, että se pääsee takaisin boksiin heti, kun puree hieman. Jos eläin aina narskauttaa verille asti voi kylläkin olla aika vaikeaa yrittää käsitellä sitä 6. Mitä jos hiireni sairastuu? Hiiret ovat niin pieniä otuksia, että kun ne sairastuvat on toimittava ripeästi. Pienikin nuha voi viedä hiiren nopeasti huonoon kuntoon, jos asialle ei tee mitään. Jos hiiresi, esim. niiskuttaa niin tarkista ettei sen asumus ole vetoisassa paikassa, jos on niin siirrä se ja tarkkaile hiirtä. Mikäli sen vointi menee huonompaan suuntaan, soita lääkärille. Jos eläin ei liiku paljon ja on kylmähkö, kannattaa soittaa heti eläinlääkärille. Ensiapuna voi kokeilla laittaa sen viereen vaikka sukkaan käärittyä vesipulloa, jossa on kuumaa vettä, jotta hiiren ruumiinlämpö ei pääse tippumaan kovin alhaiseksi. Toisinaan hiirille voi tulla myös kasvaimia. Osa näkyy päälle päin ja osa on sisäisiä. Hiiriltä on melko riskialtista ruveta leikkaamaan kasvaimia niiden koon vuoksi, voit kuitenkin neuvotella asiasta eläinlääkärin kanssa(näitäkin on erilaisia, jotku eivät suunnilleen edes tiedä, että hiiriä voi pitää lemmikkinä kun taas osa on hyvinkin tietoisia jyrsijöistä). Usein kuitenkin riippuu hiiren yleiskunnosta, mitä kannattaa tehdä. Niin kauan kuin kasvain ei häiritse hiirtä ja se näyttää elävän normaalisti ei välttämättä kannata tehdä mitään kummempia. Kun hiiri alkaa laihtua ja mennä huonompaan kuntoon, pitää alkaa ajattelemaan, että vaikka kuinka rakastat lemmikkiäsi ja sinusta tuntuu pahalle, sille armollisempaa on päästä sateenkaarisillalle, missä ei tarvitse enää kärsiä. No mutta, lopettelen tähän tällä kertaa ja minullehan voi pistää postissa tulemaan kysymyksiä ja juttuaiheita. Myös kaikki kuvat ovat tervetulleita osoite on se sama vanha.. Liisa Mikkola*Kauppilantie 1 as.2 90230 Oulu*mikkli@luukku.com*041-4699690 16
17
Kanipalsta Viimekertaisesta Leukapussista kanipalsta jäi pois opiskelu- ja työkiireitteni vuoksi, pahoittelen! Syksyllä joukostamme poistui 4-vuotias Pörri, joka kuoli ilmeisesti pasteurellaan. Lokakuun lopussa toimin sijaiskotina kahdelle risteytyskanille, Pilville ja Pennalle, jotka olivat lopetusuhan alla. Mutkan kautta kanit päätyivät sitten meille väliaikaismajoitukseen, nyt molemmat ovat jo uusissa kodeissa. Kanien ruokinta oli ollut täysin pielessä, ruokana oli perunankuoria, porkkanaa ja salaattia. Meille tultuaan kanit hämmentyivät kuivaheinästä, eivät kai olleet ikinä heinää saaneet. Jättiristeytys Pilvi oli hieman laihassa kunnossa ja oli niin nälkäinen, että yritti syödä purua. Pennalla oli erittäin paha tassunpohjatulehdus, kuten kuvasta voi nähdä. Karva oli palanut takatassuista lähes kokonaan ja iho oli vereslihalla. Parin kuukauden hoidon (desinfiointi + rasvaus + puhtaat kuivikkeet) jälkeen tassut ovat jo paremmat, mutta eivät vieläkään täysin kunnossa. Karvojen takaisinkasvu on hidasta, mutta tassut parantuvat varmasti kokonaan. Ensin epäilin, ettei karva ala ehkä lainkaan kasvaa takaisin. Kanien häkin pohjalla oli pelkkää sanomalehteä, mikä on Pennan jalkojen tulehtumisen syynä. Sanomalehteä ei varmaankaan vaihdettu kovin usein, ja pissasta märkä lehti poltti Pennan tassut. En tiedä, kauanko kanit ovat entisillä omistajillaan olleet, mutta Pennan tassut olivat niin pahassa kunnossa, että se on seissyt ulosteissaan varmasti pitkään. Pilvipupun tassut olivat täysin terveet, mutta se olikin vasta noin puolivuotias eikä ehtinyt varmaankaan olla perheessä kovin kauaa. Sanomalehteä ei missään tapauksessa saa käyttää häkin pohjalla! Tassunpohjatulehduksen syyt ja oireet Tassunpohjatulehduksen aiheuttaja on yleensä stafylokokki-bakteeri. Tulehdus syntyy, jos polkuanturoiden iho ärtyy ja menee rikki. Tavallisia syitä ovat häkin verkkopohja, liian karkeat kuivikkeet tai puutteellinen hygienia. Muita altistavia tekijöitä ovat ruokinnalliset puutokset, riittämätön liikunta ja lihavuus. Muutokset ovat yleisimpiä takajaloissa. Taudin edetessä polkuanturat punoittavat, turpoavat ja niissä näkyy selviä haavautumia, jopa paiseita. Eläin voi ontua ja olla haluton liikkumaan. Kipu aiheuttaa myös ruokahalun huonontumista ja levottomuutta. Mikäli tulehdusta ei hoideta ajoissa, se voi levitä syvemmälle kudoksiin aiheuttaen luu- ja niveltulehduksia. Sairaus voi edetä jopa verenmyrkytykseksi asti. Penna oli meille tullessaan aika pullea, ja sillä oli lähes olemattomat lihakset. Kani oli löllön tuntuinen, ei kiinteä. Väärä ravinto ja olematon liikunta ovat siis edesauttaneet tassujen tulehtumista. Ex-omistajat olivat kyllä leikanneet molempien kanien kynnet, joten kummallista jos eivät olleet huomanneet, missä kunnossa Pennan tassut olivat (tai huomasivat, mutta eivät välittäneet). Tassujen hoito Huolellinen kotihoito riittää, mikäli eläin voi hyvin ja liikkuu vielä vaivattomasti. Tassunpohjat puhdistetaan päivittäin antiseptisella aineella ja alueelle levitetään ohuelti antibioottivoidetta. Kania on vahdittava, jotta voide saa rauhassa imeytyä, sillä paikallisestikin käytettävät antibioottilääkkeet voivat olla vaarallisia, mikäli eläin pääsee niitä nuolemaan. Häkin 18
pehmeä ja kuiva alusta sekä puhtaus ovat erittäin tärkeitä. Koska Penna oli pirteä, söi hyvin ja oli muutoin terveen oloinen, en käyttänyt sitä eläinlääkärillä. Pennan jalkoihin käytin koirille ja kissoille tarkoitettua Dermacool-suihketta, joka soveltuu juuri tulehtuneiden ihoalueiden hoitoon. Rasvana oli Bepanthenia. Jos tassujen iho on rikki ja punoitus voimakasta, eläin ei halua liikkua tai se on muuten sairaan oloinen, kannattaa ottaa yhteys eläinlääkäriin, joka määrää antibioottikuurin ja tarvittaessa antaa myös kipulääkettä. Tassunpohjatulehduksen hoito on usein pitkäaikaista ja hoidon onnistumiseksi on selvitettävä tulehduksen taustatekijät. Hoitoa on jatkettava kunnes eläin on täysin parantunut. Lähde: Pilvi Lassila, Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito: ohjeita omistajille http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/sarjat/opp imateriaalia/2/eksootti.pdf Kanipalstalle voi lähettää juttuehdotuksia, oman kanin esittelyn, kuvia ym. Erika Ristiluoma Laamannint. 11 c 40 90650 Oulu epsukepsu@luukku.com Lapin läänin jyrsijäyhdistys järjestää Pet-show kaikille lajeille 2.4.2005 Työväentalolla Rovaniemellä klo 8.45 alkaen Ilmoittautumiset 18.3. mennessä osoitteeseen: Elisa Honkala Järvitie 10 H A 1 90550 OULU tai sähköpostitse cozom@luukku.com Huom! Ei liitetiedostoja! Ilmoittautumisista tulee käydä ilmi eläimen laji, rotu, nimi, väri, ikä kuukausina, omistaja sekä kasvattaja (mikäli tiedossa). Hinnat: Saman omistajan 1. ja 2. eläin 5 /eläin, 3. jne. eläin 2,5 /eläin Jälki-ilmoittautumiset 7 /eläin Ilmoittautumiset maksetaan paikan päällä. Myöhästyneitä ilmoja ei huomioida. Eläinten vastaanotto aamulla klo 8.45 9.45. Arvostelut alkavat n. klo 10. Yleisölle vapaa pääsy, tervetuloa! Lisätietoja: 040 9602364/ Elisa tai 0400 462824/ Henna 19
KANIEN REKISTERÖINTIOHJEET Tiedot päivitetty 16.9.2004 Kanien rekisteröinti on muuttunut vuoden 2002 alusta. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt kanien rekisteröimiseen tarvitaan näyttelykäynti, jossa todetaan kanin rotuominaisuudet. Kaikki rotukanit pääsevät osallistumaan näyttelyyn ilman rekisteröintiä vuoden 2002 alusta. Kanilla pitää olla ainoastaan vasemman korvan tunnistetatuointi. Kasvattajan ohjeet: Jokaiselle kasvattamallesi kaninpoikaselle sinun tulee joko tatuoida vasempaan korvaan vähintään kolmenumeroinen tunniste tai ainakin antaa tunniste kaninpoikasen sukutauluun myöhempää tatuoimista varten. Sinun tulee antaa jokaiselle kasvattamallesi kanille kaksi sukutaulukappaletta. Tämä käy helpoiten käyttämällä yhdistyksen itsejäljentävää sukutaulua, jota on myynnissä mm. näyttelyiden infopisteessä tai yhdistyksen kaupassa Kani-Shopissa. Yksittäinen itsejäljentävä sukutaulu maksaa 0.50 euroa, 30 kpl:n nippu 10 euroa. Sukutaulu on saatavana myös CD:llä, joka sisältää myös muita lomakkeita.tiedustelut: marika.koivunen@kolumbus.fi Kirjoita sukutaulu täydellisine tietoineen ja muista allekirjoittaa molemmat kappaleet. Kaninostajan ohjeet: Tarkista, että saat kanillesi kaksi kappaletta sukutauluja, joissa on kasvattajan allekirjoitus. Tarkista, että ostamallasi kanilla on tunnistetatuointi sen vasemmassa korvassa. Jos sitä ei löydy, vaadi tunnistenumero kanillesi mukaan sen myöhempää tatuointia varten. Rekisteröinti Kanin rekisteröintiin tarvitset kanillesi hyväksytyn (=pisteet, ei nollat) A-luokan arvostelun, joka ei ole rekisteröintihetkellä kuutta kuukautta vanhempi. Lisäksi sinulla tulee olla kaksi sukutaulukappaletta kanillesi. Kanisi polveutumispisteiden tulee olla 13 tai yli (rekisteröijä laskee pisteet rekisteröinti hetkellä). Rekisteröintinäyttelyssä voit rekisteröidä kanin rodusta riippumatta myös alle 13 polveutumispisteellä. Leijonanharjaksilla tulee olla hyväksytyt pisteet väristä ja kuvioinnista. Rekisteröinnin eli rekisterinumeron oikeaan korvaan tatuoinnin suorittaa SKY:n hyväksymä rekisteröijä. Kukaan muu ei kaniasi saa mennä tatuoimaan oikeaan korvaan. Rekisteröinti maksaa 6 euroa. Rekisteröinti voidaan tehdä jo näyttelypaikalla kanin saadessa arvostelun tai myöhemmin esim. kotona. Kun haluat rekisteröidä kanisi, ota yhteys rekisteröijään. Jos sinulle jäi kysymyksiä kanin rekisteröinnistä, ota rohkeasti yhteyttä joko SKY:n neuvovaan puhelimeen (040-547 7931) tai suoraan jollekin rekisteröijästä. Myös pääkantakirjanhoitaja Sol-Britt Ståhlberg vastaa kysymyksiin kanien rekisteröinnistä joko puhelimitse tai sähköpostitse (ei tekstiviesteihin) britti@netikka.fi tai 050-327 5602. Sol-Britiltä voit myös tarkistaa kanisi sukutietoja vanhempien arkistojen pohjalta. Rekisteröijät 2004: Veronica Backlund p. 044-271 7221, 64200 Närpes Hannele Hokkanen p. 040-742 9598, 49240 Purola Kirsi Kotanen p. 050-433 0972, 66510 Merikaarto Sirpa Palomäki p. 040-587 7358, 29100 Luvia Maria Stade p. 044-565 1493, 07510 Vakkola Sol-Britt Ståhlberg p. 050-327 5602, 66600 Vöyri Mirja Säynäjoki p. 040-773 1809, 12520 Kormu 20