SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 8.8.2018 Pekka Järvinen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN VELVOITTAMISESTA JATKAMAAN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN JÄSENENÄ Asia Eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain perusteella Paras-puitelain mukaisesti muodostettuja sosiaalija terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa ennen vuotta 2020. Pyhäjärven kaupunginvaltuusto päätti 28.8.2017, että se eroaa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä 1.1.2019 lukien. Päätös tarkoittaisi, että noin 5 400 asukkaan Pyhäjärvi järjestäisi itse lakisääteiset perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Sovellettava lainsäädäntö ja valtioneuvoston toimivalta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007, jäljempänä puitelaki) säädettiin kunnille yhteistoimintavelvoite järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Puitelain 5 a :n mukaan valtioneuvostolla oli oikeus velvoittaa kunta lain 5 :n mukaiseen yhteistoimintaan, mikäli kunta ei täyttänyt laissa säädettyjä väestöpohjavaatimuksia. Puitelaissa säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteiden (5, 5 a ja 5 b :t sekä 15 :n 2 momentti) voimassaoloaikaa on jatkettu eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetulla lailla (490/2014, muutettu lailla 1058/2017), jäljempänä yhteistoimintavelvoitteiden jatkolaki, vuoden 2019 loppuun saakka. Yhteistoimintavelvoitteiden jatkolain mukaan puitelain mukaiset yhteistoimintavelvoitteet ovat voimassa vuoden 2019 loppuun. Sen vuoksi puitelain perusteella muodostettuja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa ennen vuotta 2020. Valtioneuvostolla on yhteistoimintavelvoitteiden jatkolain 1 :n ja puitelain 5 a :n perusteella oikeus velvoittaa kunta jatkamaan yhteistoimintaa vuoden 2019 loppuun saakka, mikäli kunta poikkeaa yhteistoiminnan järjestämisessä aiemmin ilmoittamastaan, eikä näin täytä lain mukaista yhteistoimintavelvoitetta. Säännöksessä mainitulla ilmoituksella tarkoitetaan kuntien 31.8.2011 mennessä valtioneuvostolle jättämiä selvityksiä siitä, miten ne täyttävät lain yhteistoimintavelvoitteet. Puitelain 5 a :n mukaan, jos kunta ei täytä 5 :n 3 momentissa säädettyjä väestöpohjavaatimuksia joko itse tai kuulumalla yhteistoiminta-alueeseen, valtioneuvosto voi päättää, että kunta liitetään jo perustettuun yhteistoiminta-alueeseen tai että kunta muodostaa muiden kuntien kanssa kokonaan uuden yhteistoiminta-alueen. Puitelain 5a :n 2 momentin mukaan valtioneuvosto voi päättää muun muassa yhteistoiminta-alueeseen kuuluvista kunnista. Hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin sää-
2(5) detään, tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Valtioneuvoston päätöksen muutoksenhakuun sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 7 :ssä säädetään. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 2014:195 katsonut, että valtioneuvoston toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelain 5 a :n ja 15 :n perusteella sisältää mahdollisuuden velvoittaa kunta yhteistoimintaan, mihin se on jo aiemmin sitoutunut. Päätöksen mukaan valtioneuvoston tuli voida samalla määrätä, että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa puitelain 5 2 momentin mukaisesti jo toimiva kuntayhtymä, jolleivät kunnat yhdessä ole sopineet toisesta mahdollisesta tavasta järjestää sovitut palvelut. Puitelain mukainen yhteistoimintavelvoite saattoi siten rajoittaa kunnan mahdollisuutta erota kuntayhtymästä. Valtioneuvoston päätös, jolla kunta oli velvoitettu jatkamaan sopimaansa yhteistoimintaa, ei ollut perustuslain 121 :n 1 momentin vastainen. Valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta Valtioneuvoston ohjesäännön 4 :n 4 kohdan perusteella valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään. Kunta ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 a :n perusteella valtioneuvostotolla on oikeus velvoittaa kunta lain 5 :n mukaiseen yhteistoimintaan. Eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 :n perusteella kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5, 5 a ja 5 b :ien voimassaoloa on jatkettu. Laki on voimassa 31.12.2019 saakka. Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Reisjärven kunnan muodostama kuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien perustama kuntayhtymä, joka aloitti toimintansa 1.1.2010. Kärsämäen kunta irtosi Peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä 1.1.2015 lukien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta ulkoistaessaan sote-palvelut kokonaisuudessaan yksityiselle palveluntuottajalle. Tällä hetkellä Peruspalvelukuntayhtymä Selänne järjestää kaikki jäsenkuntien (Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta) sosiaali- ja terveyspalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvonnan palvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Lisäksi Kärsämäen kunta on osajäsenenä kuntayhtymässä ympäristö- ja rakennusvalvonnan palvelujen osalta. Haapajärven, Pyhäjärven ja Reisjärven asukasluku oli 31.12.2017 yhteensä 15 401. Pyhäjärven asukasluku oli samana ajankohtana 5 337. Pyhäjärven kaupunginvaltuusto on tehnyt 28.8.2017 päätöksen erota peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä 1.1.2019 alkaen.
3(5) Aikaisempi valmistelu ja lausunnot Valtiovarainministeriö sekä sosiaali-ja terveysministeriö ovat neuvotelleet peruspalvelukuntayhtymä Selänteen, Pyhäjärven kaupungin, Haapajärven kaupungin sekä Reisjärven kunnan edustajien kanssa maaliskuussa 2018. Neuvottelun tarkoituksena oli keskustella yhteistoiminta-alueen tilanteesta eri osapuolten kanssa. Lisäksi osapuolet esittivät neuvottelutilaisuudessa näkemyksensä asiasta. Tilaisuudessa sovittiin, että Selänne ja Pyhäjärvi neuvottelevat siitä, onko Selänteen toimintaa mahdollista jatkaa nykyisellä kuntapohjalla ja millä ehdoin se voisi toteutua. Sosiaali- ja terveysministeriölle on kuitenkin ilmoitettu 16.4.2018, etteivät osapuolet ole neuvotteluissaan päässeet yhteiseen lopputulokseen Pyhäjärven mahdolliseen eroon liittyen. Sosiaali- ja terveysministeriö on 23.4.2018 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lausuntoa Pyhäjärven kaupungin mahdollisuuksista järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse, mikäli Pyhäjärven ero Selänteestä tulee voimaan 1.1.2019 lukien, ja mikä vaikutus mahdollisella erolla olisi Selänteen muiden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoa pyydettiin lausunnossaan huomioimaan eron vaikutukset Pyhäjärven kaupungin sekä Selänteen ja sen jäsenkuntien kustannuksiin. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 7.5.2018 antamassaan lausunnossaan katsonut, että Pyhäjärven mahdollinen irtaantuminen yhteistoiminnasta vaikeuttaisi olennaisesti kuntayhtymän palvelukokonaisuuksien järjestämistä ja sitä kautta vaikuttaisi myös kuntayhtymän muiden kuntien palveluihin sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun ollessa parhaillaan käynnissä. Lausunnon mukaan Pyhäjärven kaupungin mahdollisuudet järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vuoden 2019 ajan itse joko kunnan omana toimintana tai yksityiselle palveluntuottajalle ulkoistettuna, eivät tuleva sote- ja maakuntauudistus, uudelleenjärjestelyjen vaatima valmisteluaikataulu sekä kilpailulainsäädäntö huomioon ottaen ole realistiset. Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Pyhäjärven irtaantuminen yhteistoiminnasta vaikeuttaisi olennaisesti kuntayhtymän palvelukokonaisuuksien järjestämistä ja veisi merkittävästi niitä voimavaroja, jotka tulisi kanavoida sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon valmisteluun. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Pyhäjärvi ei yksinään kykene järjestämään sote-palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämällä tavalla 1.1.2019 lukien. Osapuolten välisten neuvottelujen lopputuloksen ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston asiasta antaman lausunnon perusteella sosiaali- ja terveysministeriössä aloitettiin asian valmistelu valtioneuvoston puitelain mukaista päätöksentekoa varten. Sosiaali-ja terveysministeriö varasi 21.5.2018 päivätyllä kuulemiskirjeellään osapuolille mahdollisuuden tulla kuulluksi ennen valtioneuvoston päätöksentekoa. Pyhäjärven kaupunginhallitus on kuulemiskirjeeseen 18.6.2018 antamassaan vastauksessa lausunut, että Pyhäjärven päätöksen perusteena on kunnan taloudellinen tilanne. Pyhäjärvi katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Pyhäjärvellä ovat merkittävästi korkeammat maakunnan keskiarvoon verrattuna. Lausunnon mukaan Pyhäjärven kaupungin jatkaminen peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenenä vuoden 2019 loppuun saakka edellyttää Selänteeltä ja kaikilta jäsenkunnilta merkittävää lisäpanostusta talouden tasapainotukseen sekä tuloksellista tasapainotustoimenpiteiden täytäntöönpanoa. Kuntayh-
4(5) tymä toimii ainakin vielä vuoden 2019 ajan tilanteessa, jossa sen tärkein tehtävä on järjestää lain mukaiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut kuntien tahtotilan mukaisesti alueen asukkaille. Pyhäjärven kaupunki edellyttää lausunnossaan tuntuvaa parannusta talousarvion suunnitteluun, talousarvion toimeenpanemiseen ja talousarvion seurantaan sekä raportointiin. Haapajärven kaupunginhallitus on 14.6.2018 päivätyssä vastauksessa lausunut, että Haapajärven kaupungin kanta asiaan on sama kuin on todettu peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kuntayhtymähallituksen päätöksessä 26.4. 18 70 perusteluineen. Vastauksen mukaan Pyhäjärven ero kuntayhtymästä vaikeuttaisi ja vaarantaisi muiden kuntien palveluiden järjestämistä. Vastauksessa katsotaan, että Pyhäjärven kaupungin eroaminen 1.1.2019 kuntayhtymästä aiheuttaisi myös merkittävää haittaa ja lisäkustannuksia jäljelle jääville kunnille eli Haapajärven kaupungille ja Reisjärven kunnalle. Haapajärven lausunnossa katsotaan, että mikäli Pyhäjärven kaupunki lähtee ulkoistamaan Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen järjestämisvastuulla olevia sote-palveluja, niin tällöin Pyhäjärven kaupunki joutuu järjestämään ulkoistuksen ulkopuolelle jäävät loput sote-palvelut itse vuoden 2019 ajaksi. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kuntayhtymähallitus on 19.6.2018 vastauksessaan esittänyt, että valtioneuvosto velvoittaa Pyhäjärven kaupungin jatkamaan yhteistoimintaa peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta 31.12.2019 saakka. Lausunnon liitteenä on Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kuntayhtymähallituksen asiakokonaisuuteen liittyen tehty päätös 26.04.2018 70. Lausunnonantajien mukaan Pyhäjärven kaupungin ero aiheuttaisi lisäkustannuksia kuntayhtymälle ja vaikeuttaisi muiden yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien kuntien tilannetta. Lausunnon mukaan, mikäli Pyhäjärven kaupunki lähtee ulkoistamaan Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen järjestämisvastuulla olevia sote-palveluja, niin tällöin Pyhäjärven kaupunki joutuu järjestämään ulkoistuksen ulkopuolelle jäävät loput sote-palvelut itse vuoden 2019 ajaksi. Esittelijän esitys Valtioneuvosto velvoittaa Pyhäjärven kunnan järjestämään perusterveydenhuollon palvelut ja sosiaalihuollon palvelut yhteistoiminnassa Haapajärven ja Reisjärven kanssa edelleen siten, kuin kunnat ovat sopineet yhteistoiminnasta. Palvelujen järjestämisestä vastaa Peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Valtioneuvosto päättää, että päätös pannaan heti täytäntöön. Perustelut Pyhäjärven kaupunki ei täytä väestöpohjaltaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 :ssä asetettuja väestöpohjavaatimuksia. Valtioneuvostolla on eräiden kuntaja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain 1 :n ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 ja 5 a :n nojalla toimivalta velvoittaa Pyhäjärven kaupunki pysymään peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenenä. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen yhteistoiminta perustuu sen jäsenkuntien ja -kaupunkien 12.11.2008 hyväksymään päätökseen peruspalvelukuntayhtymä Se-
5(5) länteen perustamisesta. Peruspalvelukuntayhtymän perustamisella kuntayhtymässä mukana olleiden kuntien (Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Kärsämäen kunta ja Reisjärven kunta) lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyi Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle. Kärsämäen kunta erosi kuntayhtymästä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta 1.1.2015 lukien. Yhden kaupungin irtautuminen kolmen kunnan muodostamasta peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä aiheuttaisi järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen järjestämisessä vaikeuksia koko yhteistoiminta-alueella. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja kuntayhtymän muiden jäsenkuntien näkemysten mukaan Pyhäjärven eroamisella olisi sekä toiminnallisia että taloudellisia vaikutuksia kuntayhtymään jääville kunnille. Saatujen selvitysten mukaan Pyhäjärven mahdollinen irtautuminen vaarantaisi yhteistoiminta-alueen asukkaiden peruspalveluiden toteutumisen ja rahoituksen. Lisäksi aluehallintovirasto totesi lausunnossaan, että Pyhäjärven kaupungin mahdollisuudet järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vuoden 2019 ajan itse joko kunnan omana toimintana tai yksityiselle palvelujen tuottajalle ulkoistettuna eivät ole realistiset. Päätös vaikeuttaisi toteutuessaan myös tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen toteuttamista ja toimeenpanoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Valtioneuvoston toimivallan käytöllä on vaikutusta laajemminkin puitelain mukaisten yhteistoiminta-alueiden pysyvyyteen. Yleisesti lain mukaisen toimivallan käyttöä puoltaa kuntien luottamuksen turvaaminen liittyen niihin yhteistoimintarakenteisiin, joihin ne ovat jo puitelain mukaisesti sitoutuneet. Valtioneuvoston päätös esitetään pantavaksi täytäntöön heti, koska Pyhäjärven kaupunki aikoo irtaantua yhteistoiminta-alueesta jo 1.1.2019 lukien. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.