BIOCHECK.UGENT. Ohjeita

Samankaltaiset tiedostot
BIOCHECK.UGENT. Siat 2.1. lisätietoa:

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Broilerkasvatus prosessina. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

Liite 2. Eläinjätteen varastointia koskevat vaatimukset

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Tautisuojaus ja sen arviointi kotieläintiloilla

ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

Maataloustuotannon kirjaamisvaatimukset

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Hygieniariskin hallinta


Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta-hanke

Kontaminaatioriskin hallinta

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

EUROOPPALAISEN SIIPIKARJA- TEOLLISUUDEN OPAS (EPIG)

Uuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

TAUTIRISKIEN KARTOITUS NAUTATILALLE

Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Profex Lasinpuhdistaja

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Presentaatio riskien realisoitumisesta Laitilassa

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa muussa lähtöpaikassa. muu, mikä

Muutokset täydentävien ehtojen vaatimuksiin Elintarvikehygienia

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö

Tautisuojaus ja tuotantosairauksien hallinta broileritiloilla & eläinten hyvinvointimerkinnän kehittäminen suomalaiselle tuotannolle

TAUTIRISKIEN HUOMIOIMINEN NAVETTASUUNNITTELUSSA

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Hygieniakonsepti Hospidana ApS

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

Tarttuvat eläintaudit

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Vesitornien vaikutus talousveden laatuun

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Lihantarkastus- LITA ASF pikainfo. Afrikkalainen sikarutto ja teurastamot Marjatta Rahkio

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

MALLI: ELÄINTEN TERVEYSTODISTUS. Euroopan yhteisöön tuotaviksi tarkoitettuja, muita kuin siipikarjaan kuuluvia lintuja varten

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Suomalaisen broilerituotannon. hyvä tuotantotapa. Hyvinvointidirektiivin 2007/43/EY vaatimukset huomioiden

PRINTER DRIVER PÄÄKÄYTTÄJÄN OPAS

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus. Newcastlen taudin vastustamisesta

TELIA VIESTINTÄPALVELU VIP

Sikaloiden tilatason tautitorjunta Teoriasta käytäntöön

Suomalaisen broilerituotannon. hyvä tuotantotapa. Hyvinvointidirektiivin 2007/43/EY vaatimukset huomioiden

NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT. 1. Näytteenotto emokasvattamon untuvikoista

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas

Opus SMS tekstiviestipalvelu

Kylätietojen täyttöohje. Sisällys

AHKERA-OHJELMISTOT OY GDPR Info 1

Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eläinsuojelusäädökset. Eläinsuojelulaki (247/1996, muutoksineen)

PleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

Basware toimittajaportaali

KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Nettipassitus, tunnistetun käyttäjän toiminnot

Broilereiden hyvinvointi ja terveys terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Jos olet jo kirjautunut palveluun, näin pääset tilillesi: Anna sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. Napsauta Sisäänkirjautuminen.

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö

Lintuinfluenssa Suomessa. Ylitarkastaja Tiia Tuupanen Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä

Tulorekisteri: Varmenne Visma Fivaldi

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Päivittäinen jalkineiden hoito

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Toimintaohjeet siipikarjatiloille botulismin varalta (Clostridium botulinum)

MUNINTAKANALAN TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMAN ALKUKARTOITUS

Transkriptio:

BIOCHECK.UGENT Siipikarja 2.1 Faculty of Veterinary Medicine Department of Reproduction, Obstetrics and Herd Health Epidemiology Unit E Jeroen.Dewulf@UGent.be T 09 264 75 43 Salisburylaan 133, 9820 Merelbeke Belgium www.biocheck.ugent.be Käännösversio 24.9.2018 Kursiivilla merkitty selitysosat Suomen tulkintaa koskien Ohjeita http://www.biocheck.ugent.be/di08/howtouse.pdf Jos epäilet tietyn kysymyksen merkitystä tai haluat selityksiä, voit napsauttaa "Lisätietoja tästä aiheesta" ( More information about this question ). Voit keskeyttää kyselyn milloin tahansa ja tallentaa väliaikaiset vastaukset, jotta voit jatkaa myöhemmin. Paina "jatka myöhemmin" -painiketta ( Resume later ). Älä käytä oman selaimen "edellinen" ja "seuraava" -painikkeita, kun täytät Biocheckia. Sivun alareunassa on vastaavat painikkeet, joilla pääset siirtymään kyselyn eri lehdille. Tähti (*) merkitsee pakollista kenttää. Nämä vastaukset ovat tarpeen pistemäärän laskemiseksi. Kaikki muut kysymykset ovat valinnaisia. Voit luoda tilin Biocheck- sivustolla (ennen kyselylomakkeen täyttämistä tai sen jälkeen). Se antaa sinulle mahdollisuuden tallentaa raportin tulokset. Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi, jos haluat verrata tilan tuloksia tietyn ajanjakson aikana. Suosituksena on tehdä ensin tilakäynti ja vastata kysymyksiin suomenkielisellä paperilla ja vasta sen jälkeen täyttää vastaukset järjestelmään (englanniksi). http://www.biocheck.ugent.be/biocheck.php

A. HENKILÖTIEDOT 1. Tilan omistajan nimi 2. Postiosoite 3. Postinumero 4. Kaupunki/kunta 5. Maa 6. Puhelinnumero B. TILAN TAUSTATIETOJA 7. Kuinka monen vuoden kokemus broilerien pidosta vastuuhenkilöllä on? vuotta 8. Kuinka monta henkilöä työskentelee siipikarjatilalla? henkeä 9. Kuinka vanha on vanhin rakennus, jossa pidetään siipikarjaa? vuotta 10. Kuinka vanha on uusin rakennus, jossa pidetään siipikarjaa? vuotta

C. PÄIVÄNVANHOJEN UNTUVIKKOJEN HANKINTA 1. Tulevatko untuvikot aina samalta toimittajalta? Ottakaa tässä kysymyksessä huomion kahden viime vuoden aikana toimitetut untuvikot. Aina samalta toimittajalta Eri toimittajilta 2. Tuodaanko ostetut untuvikot aina ensin teidän tilallenne, ennen kuin sama kuljetusajoneuvo toimittaa untuvikkoja muille tiloille? 3. Onko eläinkuljetusautot desinfioitu ennen untuvikkojen lastausta? Huom. Tarkoitetaan myös desinfiointia eri tiloille samana päivänä kuljetettavien erien välissä. 4. Kuinka monta kertaa vuodessa tilalle toimitetaan untuvikkoja? < 3 3-6 > 6

D. KASVATTAMON TYHJENNYS (teurastamo, välittäjät, yksityiset ostajat) 5. Onko kuljetusajoneuvo, joka kuljettaa linnut teurastamolle/välittäjälle/yksityisille ostajille, aina tyhjä saapuessaan tilalle?, aina tyhjä tyhjä, ei koskaan tyhjä 6. Onko siipikarjan kuljetusajoneuvo aina puhdistettu ja desinfioitu ennen saapumista tilalle?, aina puhdistettu ja desinfioitu, ei koskaan puhdistettu ja desinfioitu 7. Saavatko kuljettaja ja lastaajat lintujen lastauksen ajaksi tilan omat tai kertakäyttöiset suojavaatteet ja -jalkineet? Huom. Hyväksytään kuljettajien/lastaajien omat suojavarusteet, jos joka tilalla käytetään vain puhtaita vaatteita ja jalkineita. Liha-alan yritys auditoi ja varmistaa, että näin toimitaan. 8. Onko yksityisten ostajien ja välittäjien pääsy kasvattamoon sallittu, missä suora kontakti eläimiin on mahdollista? 9. Monessako erässä kasvattamo tyhjennetään? 1 2 > 2 10. Montako kertaa vuodessa siipikarjaa haetaan pois tilalta? <6 6-12 >12

E. REHUSTUS JA VEDEN SAANTI 11. Onko tilan ulkoalue jaettu puhtaaseen ja likaiseen alueeseen? Huom. pihan puhtaalla alueella voivat liikkua vain tilan eläimet, ihmiset suojavarustein sekä tilan ajoneuvot ja muut välineet (esim. aidan sisäpuolella tai muuten merkityllä alueella). En tiedä (siirry kysymykseen 14) (siirry kysymykseen 14) 12. Onko tuotantotiloissa puhdas ja likainen puoli erotettu toisistaan selvästi? 13. Voiko rehuntoimittaja täyttää siilot menemättä puhtaalle alueelle?, kaikki siilot Osan siiloista mitään siiloa 14. Onko rehuntoimittajalla pääsy kasvattamoon, ja onko suora kontakti eläimiin mahdollista? 15. Onko rehusiilot suojattu niin hyvin, että niihin ei pääse vettä, lintuja tai jyrsijöitä? 16. Kuinka monta kertaa vuodessa rehuntoimittaja täyttää tilan siilot? < 20 20-35 > 30

17. Kuinka usein tilan juomaveden laatu tutkitaan bakteriologisella analyysimenetelmällä? Huom. Hyväksytään vesilaitoksella tehtävä tutkimus (vastaus = vuosittain) kaikille niille tiloille, joilla broilereilla on käytössä kunnallinen vesijohtovesi. Jos käytössä on kaivovesi, vastataan sen mukaan, kuinka usein on tutkittu. Suositeltavaa on, että tulevan veden laatu (bakteerien määrä: E. coli, suolistoperäiset enterokokit ja koliformiset bakteerit, ph, väri) tutkitaan ympäristö- ja elintarvikelaboratoriossa vähintään kolmen vuoden välein, mikäli käytössä on muu kuin kunnallinen vesi. Vuosittain Joka toinen vuosi > kahden vuoden välein koskaan 18. Mistä vesinäyte otetaan? Huom. Kun kysymyksessä 17 on hyväksytty kunnallinen näyte, voi tähän automaattisesti valita vesilinjasta -vastauksen. Vesilinjasta (tuleva vesi) + viimeisestä juomakupista/nipasta Vesilinjasta (tuleva vesi) Viimeisestä juomakupista/nipasta

F. LANNAN JA RAATOJEN POISTO 19. Poistetaanko lanta likaisen alueen kautta? 20. Onko tilalla erillinen raatojen varastointi (kontti) tai poltetaanko raadot välittömästi keräilyn jälkeen? Huom. raatojen polttomahdollisuus on lisätty Suomen omana tulkintana (tulossa myös Biocheck-arvioinnin seuraavaan versioon). (jos raadot poltetaan välittömästi keräilyn jälkeen, voi seuraavissa neljässä kysymyksessä 21.-24. valita ensimmäisen vastausvaihtoehdon) (siirry kysymykseen 25) 21. Voiko raatojenkeräilijä noutaa raadot tulematta tilan alueelle (esimerkiksi keräily yleisen tien varresta)? 22. Onko raatokontti suljettu siten, etteivät jyrsijät, koirat tai kissat tai pääse käsiksi raatoihin? Täysin suljettu Osittain suljettu 23. Puhdistetaanko ja desinfioidaanko raatokontti säännöllisesti? Joka tyhjäyksen jälkeen koskaan 24. Onko raatokontti jäähdytetty? 25. Käytetäänkö raatoja käsiteltäessä suojakäsineitä tai pestäänkö ja desinfioidaanko kädet aina raatojen käsittelyn jälkeen? Aina koskaan

G. KÄVIJÖIDEN JA HENKILÖSTÖN PÄÄSY KANALAAN 26. Onko tilan ulkopuolisten kävijöiden kirjauduttava tilan kävijäkirjanpitoon ennen pääsyä kanalaan? 27. Käyttävätkö tuottaja ja työtekijät aina asianmukaisesti tautisulkua? 28. Edellytetäänkö kävijöiltä > 12 tunnin siipikarjakarenssia (ei kontaktia siipikarjaan), ennen kuin he pääsevät kasvattamoon? 29. Ovatko kävijät ja henkilökunta velvollisia käyttämään tilan omia suojavaatteita (kertakäyttöiset haalarit / puhdistetut haalarit), ennen kuin he pääsevät kanalaan? 30. Ovatko kävijät ja henkilökunta velvollisia käyttämään tilan omia suojajalkineita/jalkinesuojia, ennen kuin he pääsevät kanalaan? 31. Edellytetäänkö vieraiden ja henkilökunnan pesevän ja desinfioivan kätensä ennen kuin he pääsevät kanalaan? 32. Kuinka monta kertaa vuodessa kanalassa käy tilan ulkopuolisia kävijöitä (eläinlääkäreitä, neuvojia, korjaajia, vierailijoita yms.)? koskaan 1-12 > 12

33. Onko tilalla työntekijöitä, jotka pitävät kotonaan siipikarjaa tai lintuja? 34. Onko tilalla työntekijöitä, jotka työskentelevät myös toisilla siipikarjatiloilla? H. TAVARAN TOIMITTAMINEN 35. Onko tilalla kalustoa, jota käytetään myös muilla tiloilla? 36. Käytetäänkö tilalle tulevien tavaratoimitusten yhteydessä erityisiä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä (esimerkiksi UV-desinfiointi, desinfiointi alkoholilla)?

I. INFRASTRUKTUURI JA BIOLOGISET VEKTORIT 37. Onko siipikarjalla ulkoilumahdollisuus? 38. Säilytetäänkö lanta tilalla? 39. Pääseekö kanalaan (kanaloihin) luonnonvaraisia lintuja? 40. Onko kanalan tuloilma-aukoissa lintujen ja tuhoeläinten sisäänpääsyn estävät verkot? 41. Onko tilan alue suljettu (käyttäen aitaa, lankaa tms.)? Täysin Osittain 42. Onko hallin ulkopuolinen alue (seinustat n. 2 m etäisyydellä) päällystetty tai vaihtoehtoisesti katettu puhtaalla soralla/katettu lyhyenä pidetyllä nurmikolla ja puhdas (kasvillisuus poistettu, ei jätettä)? Täysin Osittain 43. Ovatko haittaeläimet (rotat, hiiret jne.) ongelma tilalla? 44. Toteutetaanko tilalla haittatorjuntaohjelmaa (rotat, hiiret jne.)?

45. Pääsevätkö seuraeläimet (koirat, kissat jne.) kanalaan (kanaloihin) tai tautisulkuun? 46. Onko tilalla myös "kotitarvesiipikarjaa"? 47. Pidetäänkö samassa pitopaikassa muita tuotantoeläimiä? J. TILAN SIJAINTI 48. Onko kilometrin säteellä tilasta seisovaa tai virtaavaa vesistöä? 49. Miten kaukana tilasta sijaitsee lähin muu siipikarjatila (ilmateitse mitattuna)? < 500 m 500 m 1 km > 1 km 50. Levitetäänkö tilan lähistöllä sijaitseville pelloille (< 500 m etäisyydellä kanalasta) muiden siipikarjatilojen tuottamaa lantaa? Usein koskaan 51. Käytetäänkö yleistä tietä, jonka varressa (< 100 m etäisyydellä tiestä) tila sijaitsee, toistuvasti (vähintään kerran päivässä) siipikarjan kuljettamiseen (esimerkiksi lähistöllä sijaitsevaan teurastamoon)?

K. TAUTIRISKIEN HALLINTA 52. Onko tilalla olemassa rokotusohjelma ja noudatetaanko sitä tarkasti? Huom. ETT:n rokotusohjelma (liite), voimassa kaikissa suomalaisissa broilerikasvattamoissa. 53. Tarkistetaanko tilan eläinten tautitilanne säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa)? Huom. esim. virkaeläinlääkäri salmonellavalvontakäynnillään tai yrityksen eläinlääkäri 54. Kuinka usein raadot poistetaan kanalasta? Päivittäin Joka toinen päivä > joka toinen päivä 55. Mikä on kasvattamon/kasvattamoiden eläintiheys? 33 kg/m 2 34 kg/m 2 35 kg/m 2 36 kg/m 2 37 kg/m 2 38 kg/m 2 39 kg/m 2 40 kg/m 2 41 kg/m 2 42 kg/m 2 > 42 kg/m 2 56. Onko tilalla samanaikaisesti eri ikäisiä lintuja?

L. PUHDISTUS JA DESINFEKTIO 57. Saapuvatko ajoneuvot tilalle desinfiointialtaiden kautta? (siirry kysymykseen 59) 58. Onko ajoneuvojen desinfiointi pakollista (onko siihen sitouduttu)? 59. PUHDISTETAANKO kasvattamot jokaisen tuotantoerän jälkeen? 60. DESINFIOIDAANKO kasvattamot jokaisen tuotantoerän jälkeen? 61. Tarkistetaanko puhdistuksen ja desinfioinnin tehokkuus sivelynäyttein (puhtausnäyttein, Hygicult tms.)? Joka tuotantoerän jälkeen koskaan 62. Puhdistetaanko ja desinfioidaanko lastausalue (untuvikkojen purku- ja broilereiden lastausalue) joka tuotantoerän jälkeen? 63. Miten pitkä on erätauko tuotantoerien välillä? < 3 päivää 3-8 päivää > 8 päivää

64. Onko käytössä tilakohtainen tautisulku (tilan alueelle saavuttaessa, esim. portilla)? (siirry kysymykseen 67) 65. Onko puhdas ja likainen puoli erotettu toisistaan selvästi tilan tautisulussa? 66. Onko tilan tautisulussa pukuhuone, jossa on tarjolla tilan omat suojajalkineet ja -vaatteet? 67. Onko käytössä rakennuskohtaiset tautisulut? (siirry kysymykseen 71) 68. Onko puhdas ja likainen puoli erotettu toisistaan selvästi rakennuskohtaisessa tautisulussa? 69. Onko rakennuskohtaisessa tautisulussa käytössä kaksinkertainen jalkineiden vaihto (ulkojalkineet välitilan jalkineet tuotantotilan jalkineet)? Huom: jalkineet on pestävä ja desinfioitava säännöllisesti Huom! Tämä kysymys korvaa alkuperäisen jalka-allaskysymyksen, koska Suomessa ei suositella jalka-altaiden käyttöä. Järjestelmässä valitaan vastaava vastausvaihtoehto. 70. Onko rakennuskohtaisessa tautisulussa mahdollisuus käsien pesuun ja desinfiointiin?

71. Onko tilalle tultaessa (esim. portilla) desinfiointiaineallas/jalkinepesuri tai vaihtoehtoisesti kenkien vaihto? (siirry kysymykseen 73) 72. Vaihdetaanko desinfiointiaine altaissa heti, jos siinä on näkyvää likaa? 73. Puhdistetaanko ja desinfioidaanko juomavesijärjestelmä kunnolla sekä sisä- että ulkopuolelta? Joka tuotantoerän jälkeen koskaan 74. Puhdistetaanko ja desinfioidaanko ruokintalaitteet kunnolla sekä sisä- että ulkopuolelta? Joka tuotantoerän jälkeen koskaan 75. Puhdistetaanko (ja desinfioidaanko) rehusiilot sisäpuolelta? Jokaisen tai joka toisen tuotantoerän jälkeen koskaan

M. MATERIAALIT JA TOIMINTA OSASTOJEN VÄLILLÄ 76. Onko jokaisen tuotantoerän jälkeen tapahtuvaa materiaalien (työkalujen ja tarvikkeiden) puhdistusta ja desinfiointia varten olemassa toimintaohje ja noudatetaanko tätä ohjetta? 77. Onko tilalla useampia tuotantorakennuksia (kanaloita)? (siirry loppuun) 78. Säilytetäänkö tarvikkeet rakennuskohtaisesti ja ovatko ne tunnistettavissa? 79. Ovatko suojavaatteet (ja -jalkineet) rakennuskohtaisia? N. KYSELYN TIEDOT 80. Kyselyn tiedot Nämä tiedot on kerätty todelliselta tilalta ja edustavat todellista yritystä/tilaa Nämä tiedot perustuvat harjoitukseen, tieto ei perustu todelliseen tilanteeseen, eikä välttämättä edusta todellista yritystä/tilaa.