MULTIAN KUNTA Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan kokous Palvelukeskus Poukamassa keskiviikkona 29.01.2014 klo 18.00 19.30 ASIAT 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 Perusturvalautakunnan kokoukset vuonna 2014 4 Perusturvalautakunnan pöytäkirjojen tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen vuonna 2014 5 Perusturvalautakunnan toimintasuunnitelma ja talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2014 6 Sosiaalipalvelualueen tositteiden hyväksyjät ja tarkastajat vuonna 2014 7 Lääkkeiden koneellinen annosjakelu ja STM:N ohjeistuksen toimeenpano 8 Vanhustenhuollon toimenkuvat 9 Perusturva- ja vanhustyönjohtajan päätöspöytäkirjat 10 Tiedoksi 11 Salainen 12 Täyttölupa kolmeen varahenkilöstössä olevaan määräaikaiseen hoitajan toimeen
MULTIAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Perusturvalautakunta 29.01.2014 1/2014 1. KOKOUSAIKA Keskiviikko 29.01.2014 klo 18.00-19.30 KOKOUSPAIKKA Palvelukeskus Poukamassa SAAPUVILLA OLLEET Läsnä Poissa Varajäsen Läsnä JÄSENET (puheenjohtaja) Kekälinen Kati x (vpj) Karja Miia x Saarinen Pirjo x Jalkanen Jani x Knuutinen Veikko x Lähdeaho Pasi x Lampinen Seppo x Autio Katri x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) (Khall.pj.) Mertaniemi Anneli x (Khall.ed.) Aspinmaa Matti x (Esittelijä) Mikkonen Leena x (Kunnanjohtaja) Pyökkimies Erkki x (Vanhustyönjohtaja) Leppäaho Kirsti 7 12 x LAILLISUUS JA Todetaan :ssä 1 PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT :t 2-12 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Multian kunnanvirasto, Sosiaalitoimisto PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kati Kekälinen Leena Mikkonen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Allekirjoitukset Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla Pirjo Saarinen Veikko Knuutinen varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Multia Virka-asema Allekirjoitus
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 1-2 :t 29.01.2014 2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Pt.ltk. 1 Perusturvalautakunta on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on paikalla. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Pt.ltk. 2 Perusturvalautakunnan pöytäkirja tulee tarkistaa 6.2.2014 mennessä. Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta 7.2.2014 sosiaalitoimistossa viraston aukioloaikana. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Saarinen Pirjo ja Jalkanen Jani. Esitys: Perusturvalautakunta valitsee kokoukselle kaksi perusturvalautakunnan jäsenistä pöytäkirjan tarkastajiksi. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pirjo Saarinen ja tarkistusvuorossa olleen Jani Jalkasen tilalle valittiin Veikko Knuutinen. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 3 29.01.2014 3. PERUSTURVALAUTAKUNNAN KOKOUKSET VUONNA 2014 Pt.ltk. 3 Hallintosäännön 48 :n mukaan toimielin päättää vuoden ensimmäisessä kokouksessa varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan, joista ilmoitetaan niin kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on voimassa. Kokous pidetään myös milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Perusturvalautakunnan kokoukset on pidetty pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18.00 alkaen kunnanvirastolla kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Esityslista on lähetetty jäsenille ja muille, joilla on ollut oikeus osallistua kokoukseen, viimeistään kokousta edeltävän viikon torstaina. Esitys: Perusturvalautakunta päättää pitää lautakunnan kokoukset vuonna 2014 pääsääntöisesti kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 18.00 alkaen kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Esityslista lähetetään viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään edeltävän viikon torstaina. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 4 29.01.2014 4. PERUSTURVALAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJOJEN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN VUONNA 2014 Pt.ltk. 4 Pöytäkirja voidaan tarkastaa sen mukaan kuin toimielin päättää. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Jos pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy pöytäkirjaa, on se tarkastettava seuraavassa kokouksessa. Kuntalain 63 :n mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusoikeuksineen pidetään tarkistamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen voi tapahtua vasta sitten, kun pöytäkirja on tarkastettu. Jos pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäväksi ennen kuin se on tarkastettu, muutoksenhakuaika ei ala kulua. Esitys: Perusturvalautakunta päättää, että lautakunnan kokouksessa laadittu pöytäkirja tarkastetaan viimeistään kokousta seuraavan viikon torstaina. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kokousta seuraavan viikon perjantaina sosiaalitoimistossa viraston aukioloajan. Asia saatetaan tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ns. vuosikuulutuksella. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 5 29.01.2014 5. PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2014 Pt.ltk. 5 Valtuusto on kokouksessaan 17.12.2013 148 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2014 ja taloussuunnitelman vuosille 2015 2016. Kunnanhallituksen 21.01.2014 :ssä 6 hyväksymän Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan talousarvion tultua hyväksytyksi hallintokuntien tulee päättää käyttösuunnitelmista ja tehtävien toteuttamisesta sekä määrärahojen käytöstä. Toimielin vahvistaa talousarvion vahvistamisesta kustannuspaikkatasolla. Perusturvalautakunnan tehtävät ovat lakisääteisiä ja sitovia. Niitä toteutetaan lakien, asetusten, suositusten ja suunnitelmien avulla. Talousarvio on laadittu erittäin tiukaksi, joten esimiesten tulee noudattaa ja seurata budjetointia huolellisesti. Perusturvalautakunnalle raportoidaan talouden toteutumisesta neljännesvuosittain. Liitteinä: 1/1/2014 lastensuojelun perhehoidon toimintasuunnitelma 2/1/2014 kehitysvammaisten perhehoidon toimintasuunnitelma 3/1/2014 vammaispalvelun toimintasuunnitelma 4/1/2014 omaishoidontuen toimintasuunnitelma 5/1/2014 (Kh 21.1.2014 16) on kunnanhallituksen päättämä vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohje 6/1/2014 (valtuusto 17.12.2013 148) on perusturvalautakunnan talousarvion käyttötalousosa tavoitteiden osalta ja määrärahojen osalta taloussuunnitteluosa, jossa määrärahatilanne on esitetty kustannuspaikkatasolla, jolla tasolla perusturvalautakunnan on ne vahvistettava. Esitys: Vahvistetaan perusturvalautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2014 ja liitteessä: 6/1/2014 mukaisesti sekä merkitään tiedoksi ja huomioitavaksi liitteessä: 5/1/2014 kunnanhallituksen ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeina ko. talousarviovuodelle. Hyväksytään liitteet 1-4 toimintasuunnitelmat. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 6 29.01.2014 6. SOSIAALIPALVELUALUEEN TOSITTEIDEN HYVÄKSYJÄT JA TARKASTAJAT VUONNA 2014 Pt.ltk. 6 Talousarvion toimeenpano-ohjeiden mukaisesti toimielinten tulee nimetä osaltaan vastuulliset laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat ja näiden varahenkilöt sekä mahdolliset tilinkäyttöoikeudet toimialueensa hallussa oleviin kauppaliikkeiden tileihin tai ostokortteihin. Hallinto- ja taloussääntöön nojaten hyväksyjät ovat tilivastuuasemassa olevia henkilöitä ja asiatarkastajat valitaan toimialan sisältä. Laskujenkäsittely ohjelma vaatii määrittelemään hyväksyjän lisäksi vähintään yhden asiatarkastajan kuten taloussääntö ja täytäntöönpanoohjeetkin. Lisäksi voidaan nimetä laskujen vastaanottaja, joka ei ole vastuussa laskujen kuittaamisesta. Taloussäännön ja täytäntöönpanoohjeiden mukaisesti henkilö ei saa itse hyväksyä omia laskujaan vaan tällöin henkilö toimii asiatarkastajana ja esimies hyväksyy laskun. Tällaisia laskuja ovat esimerkiksi omat puhelin-, matka- ja koulutuslaskut. Perusturvalautakunnan tulee vuosittain hyväksyä tositteiden hyväksyjät. Hyväksyjän on tarkistettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea. Seurattava, että menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha. Vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Tositteiden hyväksyjät on nimetty henkilökohtaisesti. Kaikki perusturvalautakunnan vastuualueen tositteet: - vastaanottaja ja asiatarkastaja palvelusihteeri Marja-Liisa Papinaho varalla Ani Närhi - hyväksyjä perusturvajohtaja Leena Mikkonen varalla Ani Närhi Vanhustenhuolto Palveluasuminen - vastaanottaja Miia Laajanaho, asiatarkastaja Miia Laajanaho varalla Merja Collin, Sirpa Niemelä-Tomperi - hyväksyjä vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho varalla Minna Autio Kotihoito - vastaanottaja Miia Laajanaho, asiatarkastaja Miia Laajanaho varalla Susanna Rasinmäki, Sirpa Niemelä-Tomperi - hyväksyjä vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho varalla Minna Autio Aluekeittiö - vastaanottaja Miia Laajanaho, asiatarkistaja Niina Kautto varalla Anitta Heinäaho - hyväksyjä vanhustyönjohtaja Kirsti Leppäaho varalla Minna Autio Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 6 29.01.2014 7. Pt.ltk. 6 Esitys: Perusturvalautakunnan puheenjohtaja esittää, että perusturvalautakunta hyväksyy sosiaalipalvelualueen tositteiden hyväksyjät vuodelle 2014 edellä esitetyn luettelon mukaisena. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 29.01.2014 8. LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU JA STM:N OHJEISTUKSEN TOIMEENPANO Pt.ltk. 7 Koneellinen annosjakelu on toimintamalli, jossa apteekki toimittaa asiakkaan lääkkeet annoskohtaisesti annospussinauhana pakattuna yleensä kahden viikon erissä. Ennen annosjakelun aloittamista tarkistetaan asiakkaan kokonaislääkitys yhteistyössä lääkärin kanssa. Palveluun liittyy olennaisena osana asiakkaan lääketurvallisuuden parantaminen, tarpeettomien, keskenään yhteen sopimattomien ja päällekkäisten lääkkeiden poistaminen. Koneellisessa annosjakelussa asiakas maksaa vain hänelle toimitetuista lääkkeistä ei kokonaisista lääkepakkauksista, jolloin lääkehävikki pienenee. Annosjakelussa käytetään lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita. Asiakkaalle syntyy säästöä myös annosjakelussa käytettävistä suurista, edullisimmista lääkepakkauksista, joissa lääkkeiden yksikköhinnat ovat halvempia. Koneellinen annosjakelun käyttö edistää lääketurvallisuutta ja se on STM:n suosittelema tapa edistää turvallista lääkehoitoa niiden asiakkaiden kohdalla, joiden lääkitys soveltuu koneelliseen annosjakeluun. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirje kuntiin ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu; Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut 2.10.2013, Kuntainfo 6/2013 kunnille ohjekirjeen koneelliseen annosjakelun toteutuksesta. Kirjeen sisältö on seuraava: Eduskunnan oikeusasiamies on 7.3.2013 antanut ratkaisun (Dnro 809/4/11) koskien lääkkeiden koneellista annosjakelua avohoidossa. Kantelija arvosteli kuntien menettelyä siirtää kotihoidossa olevien asiakkaiden lääkkeiden jakelu apteekeille. Eduskunnan oikeusasiamies linjasi, ettei koneellisesta annosjakelusta saa aiheutua asiakkaan lisäkustannuksia verrattuna kunnan itse järjestämään vastaavaan palveluun. Lääkkeiden jakelu on kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tehtävä osana terveydenhuoltolain tarkoittamaa sairaanhoitoa. Kunnalla on erilaisia vaihtoehtoisia tapoja järjestää lakisääteiset tehtävänsä. Kunta voi hoitaa lääkkeiden jakelun itse tai hankkia lääkkeiden annosjakelupalvelun apteekilta. Jos kunta tai kuntayhtymä järjestää palvelun ostopalveluna, palvelun käyttäjältä perittävä samat maksut ja korvaukset kuin kunnan tai kuntayhtymän itse järjestämästä vastaavasta palvelusta. Jatkuvasta ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/1992) 9 :n 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kotihoidosta voidaan periä kohtuullinen kuukausimaksu, joka määräytyy palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 29.01.2014 9. Enimmäismaksun määräytymisestä on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa. Maksu ei saa asiakasmaksulain mukaan ylittää palvelun tuotantokustannuksia. Jos kunta hankkii lääkkeiden annosjakeluna, kunta vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista. Jos kotihoitoon kuuluu hoitosuunnitelman mukaisesti lääkkeiden jako annostelijaan, kunta vastaa lisäkustannuksista ulkoistaessaan annosjakelun apteekille. Tästä ei saa aiheutua asiakkaalle lisäkustannuksia, kuten eduskunnan oikeusasiamies edellyttää. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 22 :n mukaisessa palveluasumisessa on noudatettava vastaavaa linjaa. Siltä osin kuin lääkkeiden annosjakeluun liittyminen on avohoidon asiakkaalle tosiasiallisesti vapaaehtoista ja asiakas valitsee annosjakelun, asiakkaan tulee vastata itse kustannuksista. Asiakkaiden kotona asumisen tukemisen kannalta on joka tapauksessa olennaista, että heidän lääkehoidostaan huolehditaan osana kotihoitoa. Kunta päättää siitä miten kotihoidon palvelu järjestetään. Lääkkeiden koneellista annosjakelua voidaan pitää turvallisuussyistä hyvänä vaihtoehtona. Se myös vapauttaa kotihoidon työntekijöiden aikaa muuhun hoitoon ja huolenpitoon. Koska suurella osalla etenkin kotihoidon vanhusasiakkaista on vaikeuksia asioida itsenäisesti apteekissa, mahdollisuus saada kotihoidon apua ainakin lääkkeiden hakemiseen apteekista on välttämätöntä. Multian vanhuspalvelussa Palvelukeskus Poukamassa 54 vakituista asukasta annosjakelun piirissä. Annosjaettujen lääkkeiden toimittamisesta on vastannut Multian apteekki. Apteekki on perinyt asiakkaalta 9 /viikko (sis alv 9 %). Kela voi korvata annosjakelu kustannuksista 1,26 /vko, mikäli asiakas on täyttänyt 75 vuotta ja hänellä on käytössä vähintään kuusi annosjakelulääkettä. Multian apteekkari vaihtuu maaliskuun alussa 2014, hänen kanssa on sovittu, että maksutonta on Poukaman ja kotihoidon reseptien uusiminen ja säilytys apteekissa sekä lääkkeiden kuljetus Poukamaan (tarvittaessa päivittäin). Toimeenpano aikataulu; STM:n ohjeistus koneellisen annosjakelun kustannusvastuusta ja lain tulkinnasta on saatu 2.10.2013. Tavoitteena tulee olla, että toimeenpano toteutetaan niin nopealla aikataululla, kuin se kohtuudella on mahdollista. Koneellinen annosjakelu tuo säästöjä. Risto Suomisen (Pharmaservice) kooste eri tutkimustulosten antamista säästöistä: "Yhteenveto Suomessa koneellisessa annosjakelussa vuonna 2002 keskimääräinen säästö lääkekustannuksissa oli n. 76,65 /asiakas/vuosi Ruotsissa lääkärin työaikaa säästyi vuodessa 2,5/h/asiakas ja sairaanhoitajan työaikaa 285 /asiakas Pelkästään lääkekustannusten pieneneminen ja työajansäästö on yli 500 vuodessa/asiakas Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 7 29.01.2014 10. Näiden lisäksi lääkitysturvallisuuden paranemisen vuoksi inhimillinen kärsimys vähenee, elämän laatu paranee sekä säästetään terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa" Esitys: Perusturvalautakunta päättää, että; 1. Järjestetään 1.1.2014 alkaen lääkkeiden jakelun ensisijaisesti koneellisena annosjakeluna niille kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaille, joiden hoitosuunnitelmaan sisältyy lääkkeiden jako annostelijaan. 2. Lääkkeiden annosjakelusta solmitaan Multian apteekin kanssa ajalle 1.1. - 31.12.2014 ostopalvelusopimus. Sopimuksella turvataan nykyisten palveluiden jatkuvuus. 3. Multian kunta maksaa nykyisten vanhuspalveluiden lääkkeiden jakoon oikeutettujen kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaiden koneellisen annosjakelun kustannukset 1.1.2014 alkaen 9 euroa viikko/asiakas. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 8 29.01.2014 11. Pt.ltk. 8 VANHUSTENHUOLLON TOIMENKUVAT Kunnanhallitus on kokouksessaan 19.11.2013 pykälässä 270 päättänyt yksimielisesti, että vanhustenhuollossa käydään läpi ja tarvittaessa tarkennetaan kaikkien ammattiryhmien toimenkuvat helmikuun 2014 loppuun mennessä. Liitteenä: 7 14/1/2014 Toimenkuvat. Perusturvalautakunta keskustelee toimenkuvista. Esitettyihin toimenkuviin tehtiin muutoksia. Esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy muutosten jälkeen esitetyt toimenkuvat. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 9-10 29.01.2014 12. PERUSTURVA- JA VANHUSTYÖNJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Pt.ltk. 9 Valmistelu: perusturvajohtaja Leena Mikkonen 0403016251 leena.mikkonen@multia.fi Perusturvajohtaja ja vanhustyönjohtaja ovat tehneet viranhaltijapäätöksiä ajalla 2.1.- 29.1.2014. Päätökset ovat nähtävillä kokouksessa. Perusturvalautakunnan puheenjohtajan esitys: Perusturvalautakunta päättää, että se ei ota tehtyjä päätöksiä käsiteltäväksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. TIEDOKSI Pt.ltk. 10 1. Keski-Suomen Ely-Keskus: - Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.12.2013 2. Kuntaliitto: - 18.12.2013 Suomen Kuntaliiton suositus kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista 2014-19.12.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin sidotut asiakasmaksut muuttuvat vuoden 2014 alusta - 19.12.2013 Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttaminen 1.1.2014 alkaen 3. Kela, tiedotteet: - 20.12.2013 Kela korvaa toimistoja lähitoimistojen palvelulla ja yhteispalvelulla vuonna 2014-30.12.2013 Muutoksia Kelan puhelinpalveluun 2.1.2014 alkaen 4. Valvira: - 19.12.2013 Kuntien varautuminen vanhuspalvelulain toimeenpanoon - 27.12.2013 Ilmoitus yksityisen palvelutoiminnan aloittamisesta: UniDoc Oy, Vantaa 5. Sosiaali- ja terveysministeriö, kuntainfot - 10.12.2013: Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2014 6. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - 20.12.2013 Yhteenveto: Toimeentulotuen käsittelyajat, 2.pilotti 7. Milla Nurminiemi jatkaa oppisopimus opiskelua 2.1.2014-30.6.2015 Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 11 29.01.2014 13. 15. SALAINEN Pt.ltk. 11 Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta 12 29.01.2014 16. TÄYTTÖLUPA KOLMEEN VARAHENKILÖSTÖSSÄ OLEVAAN MÄÄRÄAIKAISEEN HOITAJAN TOIMEEN Pt.ltk. 12 Perusturvalautakunta päätti yksimielisesti, ottaa asian käsiteltäväksi. Valmistelu : Perusturvajohtaja Leena Mikkonen 0403016251, leena.mikkonen@multia.fi Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 17.12.2013 talousarvion vuodelle 2014. Talousarviossa vuodelle 2014 on varattu kolmelle varahenkilölle palkkarahat. Talousarvio tekstiin on kirjattu, että lopullisen päätöksen mahdollisesta henkilöstölisäyksestä tehdään helmi-maaliskuussa 2014. Palkkatyöryhmä 22.1.2014 esittää, että varahenkilöstöä vanhustenhuollossa kokeillaan määräaikaisena vuoden 2014 loppuun saakka. Vuoden 2015 talousarviota tehdessä tulee tarkastella mahdolliset hyödyt ja haitat kyseisestä järjestelystä ja tehdä siitä tarvittavat johtopäätökset. Varahenkilöstön tarkoituksena on paikata vanhustenhuollossa syntyneitä lyhytaikaisia akuutteja poissaoloja. Riittävällä varahenkilöstöllä voidaan vähentää määräaikaisten sijaisten käyttöä. Varahenkilöstölle tehdään normaalisti työsuunnittelu ja heillä on nimetyt kotiyksiköt, joissa he työskentelevät oman erityisosaamisen ja ammatillisen pätevyyden mukaan, mutta sijaistavat tarvittaessa muiden yksiköiden henkilökuntaa. Jos tarvetta ei ole muualla, he ovat kotiyksikössään ylimääräisenä vahvuutena. Varahenkilöiden palkkaaminen ei aiheuta vanhustenhuollon kokonaispalkkakustannusten kasvua, vaan henkilöiden palkkaukseen tarvittavat rahan tarve katetaan sijaismäärärahoista. Rekrytointikustannukset pienenevät koska rekrytointi vie aikaa ja rahaa. Varahenkilöstön palkkaaminen yksinkertaistaa ja parantaa henkilöstön jaksamista kuin myös esimiesten sekä palkanlaskijan työtä. Lisäksi on helpompi ja nopeampi paikata yksittäisiä vuoroja varahenkilöstöstä kuin saada yksittäinen määräaikainen hoitaja tekemään vuoroja. Samoin varahenkilöstön osaaminen on monipuolista, joten asiakkaiden saama hoito on hyvää. Esitys: Perusturvalautakunta päättää palkata vanhustenhuoltoon kolme hoitajaa määräaikaisesti vuoden 2014 loppuun saakka. Perusturvalautakunta hakee kolmelle varahenkilöstöön kuuluvalle hoitajalle täyttölupaa Multian kunnanhallitukselta vuoden 2014 loppuun saakka. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2014 Multian Perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Liite: 1/1/2014
LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTASUUNNITELMA VUONNA 2014 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoito on sosiaalihuoltolain 17 :n mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Perhehoidosta säädetään sosiaalihuoltolaissa (710/1982), perhehoitajalaissa (948/2006), ja perhehoidon korvauksia koskevassa asetuksessa (420/1992). 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA KÄYTTÖALA 3. PERHEHOITAJA JA -KOTI Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa (SHL 25. 1 mom). Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa voidaan antaa henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshoidon tarpeessa. Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemän toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Edellytyksenä on, että perhehoitaja myös tosiasiallisesti asuu perhekodissa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. (PHL 1 ). Perhekodin sopivuutta harkittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota: perheen ihmissuhteisiin perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti perheen yhteistyökykyyn kunnan, muiden viranomaisten ja huollettavan omaisten kanssa perhekodin kaikkien jäsenten valmiuksiin hyväksyä lapsi ja nuori tasavertaiseksi perheenjäseneksi perhekodin tiloihin, varustetasoon ja terveydellisiin olosuhteisiin sekä kodin lähiympäristön turvallisuuteen ja sopivuuteen. 2
Perhehoitajaa valittaessa pyydetään perhehoitajan kotikunnan sosiaalilautakunnalta lausunto perhekodin ja hoitajan sopivuudesta tehtävään. Jos perhehoitolain 1 :ssä tarkoitettu toimeksiantosopimus koskee perhehoidon antamista alaikäiselle, tulee kunnan tai kuntayhtymän ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä. 3.1. Perhekodissa samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden lukumäärä Mikäli hoitajalla on samassa taloudessa asuvia omia alle kouluikäisiä lapsia tai muita erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativia henkilöitä, otetaan nämä huomioon hoidettavien henkilöiden lukumäärää laskettaessa (Shl 26a 1 mom). Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Jos perhehoidon toteuttamisesta vastaa vähintään kaksi perhekodissa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva perhehoitolain 1 3 mom. mukainen kelpoisuus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä, voi pitkäaikaisten hoidettavien henkilöiden enimmäismäärä olla seitsemän. Myös toisen hoitajan tulee koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella olla sopiva antamaan perhehoitoa. Perheeseen sijoitettavien henkilöiden lukumäärää harkittaessa on lähtökohtana sijoitettavien henkilöiden tarpeet ja perheen tarjoamat mahdollisuudet ja voimavarat. Keskeistä on turvata hoidon kodinomaisuus ja yksilöllisyys. 4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoitosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Sopimuksen allekirjoittavat perhekodin vanhemmat ja perusturvalautakunnan viranhaltija delegointisäännön mukaisesti. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1. perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta, 2. perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta. 3
3. perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta, 4. hoidon arvioidusta kestosta, 5. perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, 6. perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta, 7. perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta, 8. toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta 9. tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista. Toimeksiantosopimukseen tulee myös sisältyä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle ja perhehoitajalle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen on aihetta. 4.1. Voimassaolo- ja irtisanomisaika Sopimus solmitaan toistaiseksi tai määräaikaiseksi sopimuspäivästä alkaen. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Oikeus toimeksiantosopimuksen irtisanomiseen koskee molempia sopijapuolia. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kanssa tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai, jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 4
5. PERHEHOIDOSTA MAKSETTAVAT HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 5.1. Hoitopalkkiot Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 679,71 euroa/kuukausi. Jotta perhehoidosta maksettava palkkio kartuttaisi perhehoitajalle myös eläketurvaa, tulee palkkio maksaa vähintään säännöksessä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruisena. Palkkio maksetaan täysimääräisenä vaikka kummatkin vanhemmat ovat työssä ja lapset päivähoidossa tai koulussa. Palkkio alennetaan pääsääntöisesti 50 % mikäli lapsi tai nuori opiskelee ja asuu toisella paikkakunnalla tai on perheessä vain esim. viikonloppuisin. Perhehoitajalain mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on vuonna 2013 ollut 668,19 euroa kuukaudessa. Lyhytaikaisesta perhehoidosta hoitopalkkio maksetaan enintään kaksinkertaisena sosiaalityöntekijän arvion mukaan. Lyhytaikaiseksi perhehoidoksi määritellään perhehoitoon sijoitus, joka tapahtuu vuorokauden sisällä siitä. kun hoitajalle on sijoituksesta ilmoitettu tai sosiaalityöntekijän muista perustelluista syistä lyhytaikaiseksi perhehoidoksi määrittelemä hoito. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää kerrallaan enintään yhden kuukauden, minkä jälkeen perhehoitoa toteutetaan normaalikorvauksin. Mikäli lapsi tai nuori tuodaan perhehoitoon muiden viranomaisten ohjaamana tulee perhehoitajan ottaa ensimmäisenä arkipäivänä yhteys sosiaalitoimistoon sosiaalityöntekijään sopimuksen vahvistamiseksi. Palkkiota ei makseta omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt palkkiosta. Palkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös säädettyä määrää pienempänä. Hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuosittain sen palkkiokertoimen mukaan, joka vahvistetaan työntekijän eläkelain 395/2006 96 : soveltamista varten. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Kunnat voivat maksaa myös 679,71 euron vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Korotuksessa otetaan huomioon Kelan myöntämä hoitotuki ja/tai muut mahdolliset asiantuntijalausunnot ja sosiaalityöntekijän arvio. 5.2. Kulukorvaus Perhehoitajalle maksettavan kulukorvauksen määrä perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuluvana vuonna on vähintään 406,58 euroa/kk. Kulukorvauksen ylärajaa koskeva säännös on kumottu. Määrä on noussut vuoden 2013 tasosta noin 1,17 prosenttia. 5
Käynnistämiskorvausta annetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuviin tarpeellisiin kustannuksiin. Sen enimmäismäärä perhehoidossa olevaa lasta kohden on vuonna 2014 enintään 2 887,51 euroa. Määrä on noussut vuoden 2013 tasosta noin 1,17 prosenttia. Kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen euromäärät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannus-indeksin (lokakuu 1951 = 100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Pisteluku v.2012 oli 1875 ja v.2013 1897. Käynnistämiskorvauksen määrästä sovitaan sosiaalityöntekijän kanssa sijoitusneuvottelujen yhteydessä. Korvauksen saaminen edellyttää kuittien tai muiden selvitysten esittäminen kuluista. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä voidaan maksaa esimerkiksi silloin, kun sijaisperhe joutuu tekemään asuntoonsa huomattavia muutostöitä tai hankkimaan perustellusti isomman auton. Käynnistämiskorvauksesta korvataan myös lapsen ikätasoiset perusvarusteet, kuten harrastusvälineet (esim. polkupyörä, talviliikuntavälineet). Tavoitteena on, että perhehoitajalle korvataan tosiasialliset perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset. Lisäksi voidaan korvata myös yksilöllisistä tarpeista johtuvia tavanomaista suurempia erityisiä kustannuksia. Kulukorvauksella on tarkoitus kattaa perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilö-kohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää myös lapselle tai nuorelle hänen käyttöönsä annettavat käyttövarat. Kulukorvaus voidaan maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä esim. mikäli perhehoidossa oleva henkilö on pitempään poissa perheestä tai mikäli hän maksaa omista tuloistaan osan menoistaan. Näillä tuloilla tarkoitetaan esim. opintoetuuksia, kesäansioita yms. Lyhytaikaisesta hoidosta maksetaan korkein Multialla käytössä oleva kulukorvaus. Tavanomaisten menojen lisäksi korvataan hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaan tai vastaavaan perustuvat yksilöllisestä tarpeesta johtuvat terapian tai terveydenhuollon menot. Lisäksi korvataan myös ne alle 21-vuotiaan nuoren opinnoista johtuvat erityiset kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Terveydenhoitokuluissa on 70,70 euron omavastuuosuus lasta kohden vuosittain, mutta hammashoito-, silmälasi- ja sairaalakulut korvataan. 6
Harkinnan mukaan korvataan matkakustannuksia. Tällöin perustana käytetään Kelan maksamaa matkakorvausta. Erityisistä harrastuksista tai lomanvietosta johtuvat kulut voidaan harkinnan mukaan korvata. Sijaisperheen tulee aina neuvotella näistä kukuista etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsilisä maksetaan jatkuvassa perhehoidossa sijaisperheelle, jolloin perhe saa hyödykseen mahdollisen sisarkorotuksen, myös lapsen hoitotuki voidaan maksaa sijaisperheelle. 5.3. Itsenäistymisraha Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimia, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40% hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/92) 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan (itsenäistymisvarat). Määrää laskettaessa ei kuitenkaan lapsilisää oteta huomioon. Itsenäistymisvaroja varten avataan pankkitili sosiaalilautakunnan toimesta. Jollei lapsella kuitenkaan ole em. lain mukaisia tuloja tai jos ne ovat riittämättömät, hänelle on varattava kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat, kuitenkin enintään määrä, joka on yhtä suuri kuin perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta annetun asetuksen (420/92) 3 :ssä tarkoitettu käynnistämis-korvauksen enimmäismäärä, joka vuonna 2014 on 2.887,51 euroa. Sosiaalityöntekijä ohjaa nuorta itsenäistymisrahan käytössä. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN: Hoitopalkkiot Vuonna 2014 hoitopalkkio on 738,94 euroa/kk (24,63 /vrk) Kulukorvaukset 11 v. ja alle 462.42 /kk (15,41 /vrk) 12-16 v. 530.01 /kk (17,67 /vrk) 17 v. ja yli 639.15 /kk (21,31 /vrk) Jos lapsi saa eläkkeen täytettyään 16 vuotta eikä lapsilisää enää makseta, maksetaan kulukorvauksena 17 vuotta täyttäneen kulukorvaus. Laskettaessa hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää alle kuukauden ajalle jakajana käytetään 30 päivää. 7
6. PERHEHOITAJAN OIKEUS VAPAASEEN Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta (PHL 6 ). Toimeksiantosopimuksessa voidaan myös poiketa sopimalla, että oikeutta vapaaseen ei kerry ollenkaan tai että se on lyhyempi tai pitempi. Perusteena voidaan tällöin käyttää perhehoidossa olevan hoidon vaativuutta. Perhehoitajan vapaaoikeuden toteuttamiseksi perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan velvollisuutena on huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä perhehoitajan vapaan ajaksi. Yksityiskohtaisemmat järjestelyt tulee sopia toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimuksessa tulee myös erikseen sopia palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta. Multialla perhehoitajalle maksetaan, ellei toisin sovita, hoitopalkkioon perustuva korvaus, jonka summan perhehoitaja voi käyttää hoitajan palkkaamiseen, matkakuluihin tai muihin vapaan järjestämisestä koituviin kuluihin. Kuukaudessa maksettu hoitopalkkio jaetaan 30:llä ja saatu summa kerrotaan kertyneiden vapaapäivien määrällä. Perhehoitolakiin on lisätty 1.8.2011 säännös, jonka mukaan kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää perhehoitajalle vaadittavat edellytykset. Sijaishoitaja tulisi perhehoitajan kotiin hoitamaan perhehoitajan hoidossa olevia henkilöitä, jos perhehoitaja suostuu siihen ja jos järjestely on hoidettavien edun mukaista. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan sijaishoitajalle maksettavasta palkkiosta ja hänen sijaishoidosta aiheutuvien kulujen korvaamisesta sekä sopimuksen voimassaolosta. Sijaishoitajalle kuuluu samanlainen sosiaaliturva kuin perhehoitajalle. Multialla sijaishoitajalle maksetaan hoitopalkkio tämän toimintaohjeistuksen perusteella. Kulukorvaus maksetaan vakituiselle hoitajalle ellei perustellusta syystä muuta sovita. 7. KOULUTUS JA TUKI Perhehoitoa järjestävän kunnan tulee vastata perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. 8
Työnohjaukseen järjestetään mahdollisuus harkinnan mukaan. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 8. JÄLKIHUOLTO 9. SOSIAALITURVA 18-vuotta täyttäneen vielä sijaisperheessä asuvan nuoren perhehoitajalle voidaan maksaa korvausta vuosittain vahvistettavan alimman perhehoidon hoitopalkkion (679,71 /2014) ja alimman kulukorvauksen mukaan (406,59 /2014). Korvausta määritellessä näiden summasta vähennetään nuoren oman tulot (esimerkiksi opintotuki). Muu mahdollinen jälkihuollollinen tuki (opintokulut jne.) maksetaan nuorelle itselle. Perhehoitajan asema perustuu perhehoitosopimukseen (toimeksiantosuhteeseen). Toimeksiantosuhteella tarkoitetaan sitä toimintaa ja niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka syntyvät perhehoitajan ja kunnan välillä keskinäiseen sopimukseen perustuvina. Perhehoitajan eläketurva ja tapaturmavakuutus on toteutettu 1.7.1992 alkaen perhehoitajalain 8 :ään sisältyvillä viittaussäännöksillä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakiin (549/2003) ja tapaturmavakuutuslakiin (608/1948). Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. 10. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat päätökset ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä. Perhehoidossakin lähtökohtana on salassapito. Asiakkaita koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä ja myös tieto asiakkuudesta sinänsä on salassa pidettävää tietoa. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja, salassa pidettäviä tietoja, ei saa ilmaista sivullisille niiltäkään osin kun ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) sisältää säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. 9
Multian perusturvalautakunta 29.01.2014 5 Liite: 2/1/2014 KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTASUUNNITELMA v. 2014
KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTASUUNNITELMA 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoito on sosiaalihuoltolain 17 :n mukaista sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Perhehoidon toteuttamisesta on säädetty vuodesta 1992 perhehoitolaissa (312/1992) Perhehoitoa koskevaa lainsäädäntöä: * Perhehoitajalaki (312/92) * Laki perhehoitajalain 2 ja 3 muuttamisesta 2006 * Laki perhehoitolain muuttamisesta (317/2011) * Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (1977) * Sosiaalihuoltolaki ja asetus (419/92) * Kunnallinen eläkelaki (549/2003) * Tapaturmavakuutuslaki (608/48), muutos (419/92) * Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta (812/2000) * Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, 912/1992) *Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) * Hallintolaki (434/2003) 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET JA KÄYTTÖALA Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa (SHL 25. 1 mom.). Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa voidaan antaa henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshoidon tarpeessa. (SHL25 ) 2
2.1. Perhehoidon muodot 3. PERHEHOITAJA JA -KOTI Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista perustuen yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja/tai erityishuolto-ohjelmaan. Perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitolain mukaista toimeksiantosopimukseen perustuvaa perhehoitoa. Pitkäaikainen perhehoito voi olla itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvämpi asumisen ja elämän järjestely. Lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan pitkäaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jonka mahdollisuudet tulee aina selvittää. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää mm. vanhempien jaksamisen tukemiseksi, perhehoitajan vapaan järjestämiseksi tai omaishoitajan vapaan järjestämiseksi. Osapäiväperhehoitoa on hoito, joka kestää enintään 10 tuntia/vrk. Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemän toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan perhehoitoa. Edellytyksenä on, että perhehoitaja myös tosiasiallisesti asuu perhekodissa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhekodin sopivuutta harkittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota: * perheen ihmissuhteisiin * perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti * perheen yhteistyökykyyn kunnan, muiden viranomaisten ja huollettavan omaisten kanssa * perhekodin kaikkien jäsenten valmiuksiin hyväksyä kehitysvammainen tasavertaiseksi perheenjäseneksi * perhekodin tiloihin, varustetasoon ja terveydellisiin olosuhteisiin sekä kodin lähiympäristön turvallisuuteen ja sopivuuteen. 3
Ennen perhehoidon aloittamista tehdään perusselvitys kotikäynnillä yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Perhehoitajaa valittaessa pyydetään perhehoitajan kotikunnan sosiaalilautakunnalta lausunto perhekodin ja -hoitajan sopivuudesta tehtävään. Kunta on velvollinen pyytämään alle 18 vuotiaan lapsen perhehoitajaksi ryhtyvää henkilöä toimittamaan nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellisen rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskukselta. Mikäli hoitajalla on samassa taloudessa asuvia omia alle kouluikäisiä lapsia tai muita erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativia henkilöitä, otetaan nämä huomioon hoidettavien henkilöiden lukumäärää laskettaessa. Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Jos perhehoidon toteuttamisesta vastaa vähintään kaksi perhekodissa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoitotai kasvatustehtävistä, voi pitkäaikaisten hoidettavien henkilöiden enimmäismäärä olla. Tämän lisäksi perhekodissa voidaan antaa lyhytaikaista perhehoitoa siten, että samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden lukumäärä on enintään seitsemän. Myös toisen hoitajan tulee koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella olla sopiva antamaan perhehoitoa. Perheeseen sijoitettavien henkilöiden lukumäärää harkittaessa on lähtökohtana sijoitettavien henkilöiden tarpeet ja perheen tarjoamat mahdollisuudet ja voimavarat. Keskeistä on turvata hoidon kodinomaisuus ja yksilöllisyys. 4
4. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoitosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen.. Sopimuksen allekirjoittavat perhekodin vanhemmat ja perusturvalautakunnan viranhaltija delegointisäännön mukaisesti. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja tarkistamisesta on käytävä neuvottelu kun toinen osapuoli sitä vaatii. Sopimusta ei saa yksipuolisesti muuttaa. Pitkäaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1. sopijapuolet 2. perhehoidossa oleva henkilö 3. sopimuksen sisältö: * hoitopalkkion saaja * hoitopalkkion määrä ja aikataulu * kustannusten korvaaminen (kulukorvaus) * käynnistämiskorvaus * perhehoitoon sijoitetun käyttövarat * erityisten kustannusten korvaaminen * sopimuksen voimassaoloaika * perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen * palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaa- ajalta * perhehoitajan valmennus, työnohjaus ja koulutus * jokaista hoidettavaa varten vastuuhenkilö. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää *vastuuvakuutuksen ottaminen *sopimuksen irtisanominen Perhehoidon käynnistyessä voidaan molemminpuolisesti sopia erikseen koeajasta, jolloin irtisanomisaika ei ole voimassa. 5
5. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota, kulukorvausta sekä pitkäaikaisessa perhehoidossa erikseen harkittavaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitolaissa määritellään palkkion (679,71 /kk v.2014) ja kulukorvauksen vähimmäismäärät (406,59 /kk v.2014) sekä käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä (2887,51 /hlö v.2014) Perhehoidon hoitopalkkioiden määrä tarkistetaan perhehoitolain (312/1992) 2 : mukaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. perhehoidon kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia tulee perhehoitolain (312/1992) 3 :n 7 mom mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin mukaisesti. Hoitopalkkio on veronalaista tulos ja se kartuttaa eläkettä. Kulukorvauksesta toimitetaan myös ennakkopidätys. Koska kulukorvaus ei ole perhehoitajalle todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten jakamisesta puolisoiden kesken voidaan sopia erikseen. Perhehoidossa tulo- ja lähtöpäivät ovat hoitopäiviä. 5.1. Hoitopalkkio Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen palvelusuunnitelmaan ja /tai erityishuoltoohjelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan, mikäli perhehoidossa olevan henkilön tilanteessa tapahtuu muutoksia. Pitkäaikainen perhehoito Hoidon vaativuuden maksuperusteena on Kelan suorittama eläkkeensaajan hoitotuki tai 16-vuotta täyttäneen vammaistuki. Hoidon sitovuuden maksuperusteena on asiakkaan työ- ja päivätoimintaan osallistuminen. Päivätoimintaan osallistuminen määritellään asiakkaan palvelusuunnitelmassa. Lisäksi on mahdollista saada koulutuslisää ja kokemuslisää. 6
4-5 pv Hoitopalk. Ei päivä- 1-3 pv päi- päivämaksuluok toimin- vätoimin- toiminnassa nassa nassa /kk /kk /kk Perusvammais- 701,60 688,10 679,70 tuki Korotettu tuki 761,60 740,90 727,20 Ylin tuki 991,00 949,70 921,85 Hoitajakohtaiset lisät: Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on vähintään kouluasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Koulutuslisä on 51,05 / kk Kokemuslisä maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana 4 vuotta tai 2 vuotta, jos sitä on edeltänyt 2 vuotta kehitysvammatyön kokemusta. Kokemuslisä on 51,05. /kk Lyhytaikaisessa perhehoidossa palkkio maksetaan vuorokausimaksuna ja jakajana käytetään 30. Perhehoitajalle maksetaan palkkio myös perhehoitosopimukseen kirjatun vapaan ajalta. Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava palkkio on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon palkkiosta. 5.2. Kulukorvaukset Kulukorvauksia määriteltäessä on lähtökohtana käytetty perhehoitajalle aiheutuvia todellisia kustannuksia. Kulukorvauksen suuruus määritellään perhehoitosopimusta solmittaessa. Yli 16-vuotiaiden kohdalla se on enintään 520,00 /kk, koska perhehoito on heille ns. osittaista ylläpitoa. Henkilöt maksavat itse vaatetuksensa, sairauden ja terveydenhoitomenonsa sekä virkistys- ja harrastustoimintansa menot. 7
2012 2013 2014 Hoitokulujen korvaukset kk:ssa kk:ssa kk:ssa 1. Ateriakorvaukset Päivisin kotona oleva henkilö * 315,00 323,29 331,37 1-3 pv päivätoiminnassa/vko 275,70 282,95 290,02 4-5 pv " 245,20 251,65 257,94 Hoitokulujen korvaukset kk:ssa kk:ssa kk:ssa 2. Asumiskorvaukset I luokka 179,50 184,22 188,83 II " 154,20 158,26 162,28 3. Muut kulut 85,00 85,00 85,00 * Korvaus silloin, kun henkilö on viikonloput poissa perhehoidosta. Myös alle 16-vuotiaista kulukorvaus lasketaan yllä olevan taulukon mukaan. Koska alle 16-vuotiaiden perhehoito on ns. täyttä ylläpitoa, kustannetaan jatkuvassa perhehoidossa erikseen heidän vaatetuksensa, terveydenhoitonsa ja virkistyksensä. 1. Ateriakorvaukset Ympärivuorokautinen perhehoito sisältää kaksi lämmintä ateriaa á 3,65 ja kolme väliateriaa á 1,05 päivässä. Todelliset kulut muodostuvat siitä, montako ateriaa henkilö nauttii perheessä, käykö hän työtoiminnassa tai muussa päivätoiminnassa sekä onko hän säännöllisesti viikonloput poissa perhehoitoperheestä. Kuukauteen lasketaan neljä viikkoa tai 30 päivää. Päivää kohti ateriat ovat 10,45. 2. Asumiskorvaukset Kulukorvaukset asumisesta muodostuvat henkilölle käyttöön annetusta huoneesta, yhteisten tilojen käytöstä, mukavuuksista, veden, sähkön ja lämmön kuluista sekä normaalia suuremmasta asunnon kulumisen korvauksesta. I luokka II luokka Asuntona on oma huone ja asukkaalla on oikeus käyttää perheen yhteisiä tiloja tai huollettavien käyttöön on varattu muita oleskelutila. Kahden hengen huone, oikeus perheen yhteisten tilojen käyttöön tai huollettavien käyttöön on varattu muita oleskelutiloja. 8
3. Muut kulut Muihin kuluihin luetaan siivous- ja puhdistuskulut, puhelinkulut, huoltoon ja hoitoon liittyvät tavanomaiset asiointimatkat työnohjausja koulutusmatkat sekä työosuusraha. Niiden lisäksi voidaan erityisen painavista syistä korvata erityiskustannuksia. Kulukorvausten määrät tarkistetaan vuosittain. Kulukorvaus maksetaan perhehoitajan loma-ajalta aterioiden osuus vähennettynä. Huollollisista syistä perhehoidettava voi varata tarvittaessa huoneen omaan käyttöönsä poissa ollessaan (esimerkiksi opiskeluajaksi), jolloin perhehoitajalle voidaan maksaa kulukorvaus asumisen osalta. Tilapäiset, äkilliset muutokset, esim. ateriakorvauksista huomioidaan vasta 5 pv:n ylittävältä osalta paitsi koulujen ja työkeskusten lomat huomioidaan koko ajalta. 5.3. Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajan vapaan aikana hoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle täysimääräisenä, kulukorvauksesta vähennetään ateriakorvaus. Mikäli perhehoitajan vapaan aikana sijaishoitaja toimii perhehoitajana vakituisen perhehoitajan kodissa, maksetaan kulukorvaus vakituiselle perhehoitajalle. Perhehoitajasta johtuvasta syystä esim. sairausloma, sijoitta maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta (yhdeksän arkipäivää). Jos hoidettavan hoito järjestyy perhehoitokodissa sairauslomasta riippumatta, maksetaan kulukorvaus täysimääräisenä. Jos hoidettavan hoito järjestetään kodin ulkopuolella, vähennetään kulukorvauksesta ateriakorvaus. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus ja siitä on ilmoitettava välittömästi perhehoidosta vastaavalle työntekijälle. Asiakkaan sijoittamisesta keskeytyksen ajaksi sovitaan työntekijän kanssa. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä kun hoidettava on esim. sairaalahoidossa, kuntoutuksessa tai omaisten luona perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus 5 vrk täysimääräisenä. Jos keskeytys kestää yli 5 vrk, vähennetään hoitopalkkiota 50% ja kulukorvauksesta aterioiden osuus. Jos keskeytys kestää yli 30 vrk palkkion ja kulukorvauksen maksaminen päättyy lukuun ottamatta asumista. Perhehoidon maksujen maksamisen edellytyksenä on 30 vuorokauteen saakka, että perhehoitaja pitää yhteyttä esim. sairaalassa olevaan henkilöön ja on yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Perhehoitajan koulutuksessa oloajalta maksetaan palkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä silloin, kun koulutus on sijoittajatahon 9