Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015
Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella pois lukien silakka ja kilohaili (1-8%) 3 1.12.2015
Suomen vapaa-ajankalastuksen saalis Suomenlahdella (~1/5 kokonaissaaliista) 4 1.12.2015
Lohi Lisääntyy kotiutettuna Kymijoessa ja Vantaanjoessa, luonnontuotanto 10 000-70 000 poikasta/v. Istutetaan vuosittain 200 000-300 000 2v. vaelluspoikasta -> kalastus istutusten varassa Pääasiassa ammattikalastajien saalista
Lohitutkimusta, sähkökoekalastusta Kymijoella 6 1.12.2015
7 1.12.2015
8 1.12.2015
Lohen 0+ poikastiheydet viidellä alaosan vakioalalla Kymijoella 9 1.12.2015
Lohen smolttituotantoarvio Kymijoella, alaosa + yläosa 75 ha 10 1.12.2015
11 1.12.2015
Kymijoen ilmasiltahanke 2015 12 1.12.2015
KUNNOSTUS
Lohitutkimukset Suomenlahden itäosissa
Lohimerkinnät Vammeljoelle N FINLAND Kotka Rakkolanjoki 0.1 kg Vyborg 11.2 kg Gladyshevka Helsinki 8.5 kg 4.4 kg 3.1 kg Zelenogorsk 2.2 kg GULF OF FINLAND RUSSIA St. Petersburg 1.7 kg 2.2 kg 100 km Tallinn ESTONIA
Kymijoelle istutettujen lohien vaellukset Itämeressä, merkkipalautukset 2000-luvulla 16 1.12.2015
Vantaanjoki
Vantaanjoen kalastushistoria Kalastettu 1300-luvulta Porvoon pappila ja kuninkaankartano, Padisten luostari 30-50 tynnyriä lohta = 4-6-tonnia 1565 Kuningas Juhana III antoi luvan rakentaa myllyn, ehtona ettei haittaa lohenkalastukselle Muut jokivarren mylly- ja sahapadot häiritsivät kalan nousua Nousu hiipui ja loppui vuonna 1872 rakennettuun vesilaitospatoon 1940-luvulla alkoi nopea likaantuminen 1960-luvulla happikatoja, joki eloton 1979 meritaimenta ei tavattu vesistöalueelta (Pesonen 1979) 1970-1980-lukujen vesiensuojelutoimenpiteet ja Päijänne-tunnelin rakentaminen
Vantaanjoen meritaimenenkannan paluu Nordqvist 1890, Levander 1927, Segerstråle 1937, Hurme 1952 1982 ensimmäiset poikasistutuskokeilut ja mädinhaudontakokeet Saura, A. 1987. Vantaanjoen vesistöalueen soveltuvuus meritaimenen ja lohen poikastuotantoon. Kalataloustieteen pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto. Ikonen, E. ym. 1987. Meritaimenen ja lohen elvyttäminen Vantaanjoen vesistössä. RKTL Mikkola, J ja Saura, A. 1994. Viemäristä lohijoeksi. Vantaanjoen vaelluskalatutkimuksia vuosilta 1987-1993. RKTL 1. kalaporras 1986, norjalaisen Reidar Granden suunnittelema ylivirtausporras Meritaimen ja lohi-istutukset, 1990-luku Virtavesien hoitoyhdistys, emokalapyynti, mädinhaudonta, pienpoikasistutukset Mittavat koskikunnostukset, Vantaanjoen velvoitetarkkailututkimus, 1998 vanha kalaporras purettiin ja itähaara muotoiltiin uudestaan 2000-luvulla kunnostukset jatkuvat kalastus Vanhankaupunginkoskella kehittyy taimenen luonnonpoikastiheyksien arvioiminen DNA-tutkimuksia, kalalaskuri, kuduntarkkailua
Vantaanjoen vesistöalue Pinta-ala 1685 km 2 Pääuoman pituus n. 100 km Pudotuskorkeus 111 m Keskivirtaama 16 m 3 /s Järvisyys 2,3 % Ei vaellusesteitä pääuomassa 10 km Longinoja HELSINKI
Longinoja virtaa tiheään asutun alueen halki
400 Longinojan taimenen poikaset (yks./100 m) 350 300 250 200 150 0+ istutetut poikaset vanhemmat poikaset 0+ luonnonpoikaset 100 50 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 26 1.12.2015
08.10.2014 Helsingin kaupunginvaltuuston aloite Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamisesta 49/85 17.3.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti puoltaa padon purkamisen selvittämistä Sakke Yrjölä Sakke Yrjölä Kansallinen kalatiestrategia Lohi- ja meritaimenstrategia Uusi kalastuslaki 13.3.2015 Tukevat kalojen luontaista lisääntymistä istutusten sijaan
29 1.12.2015
30 1.12.2015
DNA- ja merkintätutkimuksen tausta ja tavoitteet Meritaimen sekakantakalastuksen kohteena Suomen rannikolla DNA-tutkimuksella tietoa eri meritaimenkantojen (luonnonvarainen/laitosperäinen) osuuksista Suomenlahden taimensaaliissa, erityisesti miten paljon saaliissa uhanalaisia/heikkoja luonnonkantoja Merkintä-tutkimuksella tietoa taimenten vaelluksista Suomenlahdella pyyntimuodoista kasvusta Meritaimenkantojen hoito ja suojelu
Jokien DNA-aineisto 4224 taimenen poikasta; 59 jokea (vain vaeltavat kannat) ja Isojoen laitoskanta ISKALT HEALFISH RIFCI
Suomenlahden luontaisesti lisääntyvien meritaimenenkantojen ryhmittyminen maantieteellisesti (Koljonen et al. 2014)
DNA-näytekalat mereltä Pyyntivälineet: verkot (n. 69 % ), vapa/siima (n. 17 % ), rysä (n. 14 % ) Evänäytteet: 1372 kpl Mikrosatelliitti DNA-analyysi: 16 geenipaikkaa (lokusta)
Saaliiksi saatujen taimenten alkuperä n. 20% varmoja luonnonkaloja luonnonkantoja Ingarskilanjoki, FIN Itäinen Keskinen Läntinen Yht. Ingarskilanjoen luonnonkantaa olevat kalat eivät erotu istutetuista! -> istukkaiden rasvaeväleikkaus
Miksi luonnonkantojen jakautuminen saaliiseen tällainen? 1 % 6 % 14 % Veden virtaus Suomenlahdella Kantojen elinvoimaisuus
Luonnonkaloja vai laitoskaloja?
Yksilöllinen merkintä, yht. 845 merkittyä 2014 mennessä 58 palautusta Jokipalautukset: Kymijoki 1 kpl Vantaanjoki 2 kpl Jokisuupalautukset: Kymijoki 2 kpl Vantaanjoki 2 kpl Urpalanjoki 1 kpl Selja 1 kpl
Vantaanjoelle istutettujen 2-v. taimenten vaellukset 39 1.12.2015
Suomenlahden taimen, saaliin jakautuminen eri pyyntimuodoille, merkintätuloksia 100 % 90 % 80 % Muut 70 % Vapavälineet 60 % Siima 50 % 40 % Rysät 30 % Pintaverkko 20 % Pohjaverkko 10 % 0 % 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pyyntivuosi 40 1.12.2015
100 % Suomenlahden taimen, Saaliin ikäryhmäkoostumus merkintätuloksia 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 6. merivuosi 5. merivuosi 4. merivuosi 3. merivuosi 2. merivuosi 1. merivuosi 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Istutusvuosiluokka 41 1.12.2015
Tutkimukset Mustajoella 2011-2015
Anna Lindgren
Kuva: Anna Lindgren
Kuva: Anna Lindgren
Juha Salonen
Kuva: Elmira Zaynagutdinova
Kuva: Anna Lindgren
Taimenen poikastiheydet Mustajoen kunnostetuilla koealoilla
Mustajoen taimenen talteenotto alussa, kpl 4.6.2014, kpl pyyntivuosi 2011 0+ 24 8 1+ 37 15 pyyntivuosi 2012 0+ 99 77 pyyntivuosi 2013 0+ 81 66 1+ 13 254 9 175 Syksyllä 2014 n. 2 litraa mätiä (16 000kpl) 18 naarasta 15 koirasta Yli 60 paritusta (ei sisaruksia eikä puolisisaruksia)
Raja-aidat syyskuu 2014 Mustajoki ja Soskuanjoki Rakkolanjoki
Kiitos!