POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE PÄIVITYS VUODELLE 2019

Siun sote Ympäristöterveydenhuollon jaosto 19.12.2018 31 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2019 PÄIVITYS VUODELLE 2019 Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo

Valvontasuunnitelma Sivu 2 /52 LYHENTEET AVI EU Evira EY HACCP htv htpv Komissio KTM Aluehallintovirasto Euroopan unioni Elintarviketurvallisuusvirasto Euroopan yhteisö (Hazard Analysis and Critical Control Points) Elintarvikealan standardi turvalliseen elintarvikkeiden käsittelyyn Henkilötyövuosi = 220 henkilötyöpäivää Henkilötyöpäivä = 7,65 tuntia Euroopan yhteisön komissio Kauppa- ja teollisuusministeriö KUTI Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikevalvonnan toimialan valvontakohteille ja valvontatiedoille MMM MMMa Oiva ovv STM TerveKuu TSE Valvira VASU VATI vov Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön asetus Elintarvikevalvontatietojen julkistamisjärjestelmä Omavalvonnan valvonta Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristön- ja terveydensuojelun tiedonhallintajärjestelmä Tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä Viranomaisvalvonta

Valvontasuunnitelma Sivu 3 /52 VYHA YHTI Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä VYHA (aiemmin Valvontayksikkörekisteri VYR) Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkalain mukaisten toimialojen valvontakohteille ja valvontatiedoille

Valvontasuunnitelma Sivu 4 /52 SISÄLLYS JOHDANTO... 7 TAUSTAA... 9 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTER-VEYDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 11 VOIMAVARAT... 11 HENKILÖSTÖN KOULUTUS... 12 VALVONTAKOHDEREKISTERI JA TIETOJÄRJESTELMÄT... 13 KUTI/YHTI...13 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTAYKSIKKÖTIETOJEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ VYHA...14 LAATUNET -LAATUJÄRJESTELMÄ...14 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MUUT TIETOJÄRJESTELMÄT...14 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI, TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSEEN KÄYTETTÄVÄ AIKA... 15 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN... 16 TARKASTUSSUUNNITELMA VUOSINA 2015 2019... 16 HYVÄKSYTYT LABORATORIOT, JOIHIN VALVONTA TUKEUTUU... 17 VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT... 17 VIESTINTÄ... 18 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 18 RAPORTOINTI... 19 VALVONTASUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN... 19 ELINTARVIKELAIN VALVONTA VUOSINA 2015 2019... 20 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY...20 SUUNNITELMALLINEN VALVONTA...20 16.2.5.1 Maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset... 23 16.2.8.1 Laitoksista otettavat näytteet... 24 16.2.8.2 Valvontayksikön omat kartoitustutkimukset... 24 16.2.8.3 Eviran valvontasuunnitelmaan (VASU) sisältyvä näytteenotto... 24 MUU VALVONTA...25 TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTA VUOSINA 2015 2019... 26 TARKASTUSTEN TAVOITTEET...26 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY...26 SUUNNITELMALLINEN VALVONTA...26

Valvontasuunnitelma Sivu 5 /52 17.3.2.1 Talousveden laadun sekä vesilaitosten valvonta... 27 17.3.2.2 Ihoa läpäisevien toimintojen valvonta... 28 17.3.2.3 Terveydellisten olojen valvonta... 28 17.3.2.4 Sidosryhmät... 28 17.3.3.1 Kokoontumishuoneistot, joita lapset ja nuoret käyttävät (kerhotilat, nuorisotilat, leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot) ja niiden valvonta... 29 17.3.3.2 Majoitushuoneistot... 29 17.3.3.3 Sosiaalihuollon palvelut ja niiden valvonta... 29 17.3.3.4 Uimaveden laadun valvonta... 29 17.3.3.5 Uimahallien ja kylpylöiden sekä uimarantojen valvonta... 29 17.3.3.6 Yleiset saunat... 30 17.3.3.7 Urheiluhallit, kuntosalit ja muut yleiset liikuntatilat... 30 17.3.3.8 Solariumit... 30 17.3.3.9 Kosmetologiset huoneistot ja muu ihon käsittely... 30 17.3.5.1 Talousvesi... 31 17.3.5.2 Uima-allasvesi... 31 17.3.5.3 Uimarantavesi... 31 17.3.5.4 Muut näytteet... 31 MUU VALVONTA...32 TUPAKKALAIN VALVONTA VUOSINA 2015 2019... 33 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY...33 SUUNNITELMALLINEN VALVONTA...33 MUU VALVONTA...34 LÄÄKELAIN VALVONTA VUOSINA 2015 2019... 35 SUUNNITELMALLINEN VALVONTA...35 MUU VALVONTA...35 KUNNALLINEN SUUNNITELMA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA JA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA... 36 PAINOPISTEALUEET...36 VALVONNAN TOIMEENPANO...36 20.2.4.1 Maedi-visna ja CAE... 38 20.2.4.2 Pakollinen salmonellavalvonta... 38

Valvontasuunnitelma Sivu 6 /52 20.2.4.3 Tarhattujen hirvieläinten terveysvalvontaohjelma... 38 20.2.4.4 Vapaaehtoinen terveysvalvonta kalojen BKD:n varalta... 38 20.2.4.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta... 38 20.2.5.1 Eläinnäyttelyt... 39 20.2.5.2 Eläinten keinollinen lisääntyminen... 39 20.2.5.3 Kyyhkyslakat... 39 ELÄINTEN MERKITSEMINEN JA REKISTERÖINTI...39 ELÄINTEN LÄÄKITSEMISEN VALVONTA...39 SISÄMARKKINAKAUPPA, VIENTI JA TUONTI...40 20.5.1.1 Sisämarkkinatuonti... 40 20.5.1.2 Sisämarkkinavienti... 41 ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA...43 ELÄIMISTÄ SAATAVAT SIVUTUOTTEET...45 TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN VALVONTA...46 VIERASAINEVALVONNAN NÄYTTEIDEN OTTO...46 MUUT ELÄINTAUTIVALVONNAN NÄYTTEET...47 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN...47 20.11.2.1 Puhelinneuvonta... 47 20.11.2.2 Sairaanhoito... 47 20.11.2.3 Terveydenhoito... 48 20.11.2.4 Eläinten lopetus... 48 20.11.2.5 Todistukset... 48 POTILASKONTAKTIT...51 LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT...52 LIITTEET Liite 1. Valvontakohteet, riskinarviointi ja resurssitarkastelu 2015 2019 Liite 2. Eviran ohje 10503/2, taulukot 1, 2 ja 3, riskiluokitus ja tarkastustiheyssuositus Liite 3. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019 Liite 4. Viranomaisnäytteiden näytteenottosuunnitelma Liite 5. Eläinlääkintähuollon resurssitarkastelu Liite 6. Päivityksessä tehdyt muutokset

Valvontasuunnitelma Sivu 7 /52 Johdanto Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla, ohjaamalla ja kouluttamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Valvontaviranomaisen toimien tulee olla hyvän hallinnon mukaisesti suhteessa epäkohtiin eikä tuotteiden tai palveluiden tarjoamista tule rajoittaa enempää kuin on tarpeen. Toimijalle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa esitetyllä tavalla. Valvontakeinot ja valvonnan kohdentaminen valitaan siten, että valvonta on mahdollisimman vaikuttavaa. Erityisesti suunnitelmallista valvontaa on kohdennettava riskiperusteisesti. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädännöt edellyttävät kuntia laatimaan säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontasuunnitelma hyväksytään Siun soten ympäristöterveydenhuollon jaostossa ja toimitetaan tiedoksi Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Suunnitelmassa otetaan huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat ja ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma Valvontasuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Ympäristöterveydenhuollon tehtäväkenttä on muodostunut erittäin laajaksi ja samalla vaativaksi toteuttaa käytössä olevilla resursseilla. Varsinaisen valvontatyön ohella viranhaltijoiden työhön kuuluvat monet lupa-, ilmoitus-, raportointi-, suunnittelu- ja lausunnonantotehtävät sekä valitusasioiden käsittely. Valvontasuunnitelman keskeinen tarkoitus on priorisoida ympäristöterveydenhuollon säännöllisen valvonnan tehtävät niin, että valvonta on laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja ja vaaroja ehkäisevää sekä suojaa kuluttajaa taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelmalla varmistetaan valvonnan kattavuus eri ympäristöterveydenhuollon toimialoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Siun soten ympäristöterveydenhuollon jaosto pystyy hahmottamaan valvonnan tason/riittävyyden verrattuna ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määriteltyyn valvontaan. Tarvittaessa jaosto lisää valvonnan resurssia tai suuntaa (priorisoi) valvontaa katsomallaan tavalla niin, että valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritelty valvonta toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla Pohjois-Karjalan alueella. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontasuunnitelmaa toteutetaan yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Ilomantsin, Juuan, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Valtimon kunnat sekä Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun kaupungit. Suunnitelma sisältää elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan sekä tupakka- ja lääkelain toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat sekä suunnitelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta ja kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista. Suunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta peritään toimijoilta ympäristöterveydenhuollon jaoston hyväksymän taksan mukainen maksu. Maksuista saadut tulot käytetään ympäristöterveydenhuollon toimeenpanon kehittämiseen yhteistoiminta-alueen vastuualueilla.

Valvontasuunnitelma Sivu 8 /52 Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 7/2014 ympäristöterveydenhuollosta Valtiontalouden tarkastuskertomuksessa on kuvattu ympäristöterveydenhuollon nykytila varsin hyvin ja tarkastuskertomuksessa on kiinnitetty mm. huomiota valvontayksiköiden resurssipuutteisiin, joista mainitaan seuraavaa: RESURSSIPUUTTEISTA HUOLIMATTA PAIKALLISTASON VALVONTA EI VAIKUTA KRIISIYTYNEELTÄ, SILLÄ PAIKALLISESTI LAADITUT RISKIPERUSTEISET VALVONTASUUNNITELMAT KYETÄÄN TOTEUTTAMAAN KOHTUULLISEN HYVIN. VALTAKUNNALLISEN OHJAUKSEN VOIDAANKIN NÄHDÄ IRRONNEEN JOSSAIN MÄÄRIN KUNTASEKTORIN KÄYTÄNNÖISTÄ JA RESURSSEISTA. Tarkastusviraston suositukset: 1. Ympäristöterveydenhuollon organisoinnin ja järjestämisvastuun kysymykset tulee kytkeä tiiviisti kuntarakenteen sekä valtion keskus- ja aluehallinnon uudistuslinjauksiin. Valtioneuvoston tulee olla aloitteellinen asiassa ja vastuuministeriöiden (STM, MMM, TEM) tulee aktiivisesti tukea tätä tavoitetta. 2. Kuntauudistuksesta riippumatta valtioneuvoston tulee selvittää ympäristöterveydenhuollon keskushallinnon johtosuhteet sekä aluehallintotason tarpeellisuus. 3. Vastuuministeriöiden ja keskusvirastojen tulee yhteistyössä varmistaa, että ympäristöterveydenhuollon eri toimialueiden riskit kartoitetaan yhteismitallisesti ja toimintaa ohjataan tämän perusteella. 4. Vastuuministeriöiden ja keskusvirastojen tulee varmistaa, että kunnille annetut valvontavelvoitteet ja niiden käytössä olevat voimavarat ovat tasapainossa. 5. Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmissä tulee päästä aidosti yhteisiin järjestelmiin, joissa huomioidaan sekä keskusvirastojen että paikallishallinnon tarpeet. Keskusvirastojen tulee olla aloitteellisia asiassa. 6. Elintarvikevalvonnan ja harmaan talouden torjunnan yhteistyömahdollisuuksia tulisi selvittää harmaan talouden toimintaohjelmaa täydennettäessä. Parempi tuotteiden jäljitettävyys parantaisi elintarvikkeiden turvallisuutta ja samalla ehkäisisi harmaan talouden toimintamahdollisuuksia ravintolaalalla. Tarkastuksen jälkiseurannassa tarkastusvirasto tulee selvittämään, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen kannanottojen johdosta on ryhdytty. Jälkiseuranta tehdään vuonna 2017. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontasuunnitelmassa on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan annetut suositukset. Hallituksen esityksen mukaan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen siirtyy maakuntien vastuulle 1.1.2021 alkaen.

Valvontasuunnitelma Sivu 9 /52 TAUSTAA Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviksi laeiksi on säädetty kuuluvaksi seuraavat lait: Terveydensuojelulaki (763/1994) Elintarvikelaki (23/2006) Tupakkalaki (549/2016) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) Edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy myös seuraaviin lakeihin: Eläintautilaki (441/2013) Eläinsuojelulaki (247/1996) Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettu laki (1100/1994) Lääkelaki (395/1987) Säteilylaki (592/1991) Ulkoilulain mukaiset leirintäalueiden viranomaistehtävät (606/1973) Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa on esitettävä valvonnan painopistealueet ja otettava huomioon sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma, että toimialakohtaiset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne huomioiden. Suunnitelmassa on oltava varaus yllättäen ilmenevien valvonta-asioiden hoitamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi terveysvaaratilanteiden, epidemiaselvitysten tai ruokamyrkytysten aiheuttamat toimenpiteet. Lisäksi on varauduttava sellaisten valvontatehtävien hoitamiseen, joita ei voida ennalta suunnitella, kuten uusien huoneistojen hyväksyntä, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, asiakkaiden ilmoitukset sekä niihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Keskushallinto suosittelee, että valvontasuunnitelmaan sisällytetään myös muita valvonnan kannalta oleellisia asioita, kuten voimavarojen suunnittelu, asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana toimiminen, toiminnan suunnittelu ja kehittäminen, viestintä, tiedotus ja raportointitehtävät. Kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma, ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. (Eläinlääkintähuoltolaki 10 ). Kunnan on suunnitelmassaan kuvattava miten kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Suunnitelmassa on esitettävä valvontakohteet, hyväksymismenettelyt, tarkastusten suunnittelut ja toteutus, näytteenotto, hallinnolliset pakkokeinot sekä valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi.

Valvontasuunnitelma Sivu 10 /52 Eläinlääkintähuollon soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (441/2013), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (387/2014), sivutuotelaissa 517/2015 ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013). Evira, Maaseutuvirasto ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskuksesta yhdistyvät 1.1.2019 Ruokavirastoksi. Uusi Ruokavirasto toimii jatkossa elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon keskusviranomaisena. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman suhdetta muihin valvontaohjelmiin ja -suunnitelmiin on kuvattu kaaviossa 1. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA Ympäristöterveydenhuollon yhteiset asiat, toimintaympäristön muutokset, ympäristöterveydenhuollon lait, yhteiset periaatteet ja toimintatavat Ruokavirasto + Valvira TOIMIALAKOHTAISET VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma, sis. eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman Ruokavirasto Terveydensuojelun valvontaohjelma Valvira Tupakkalain valvontaohjelma Valvontaviranomaisen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Kaavio 1. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman suhde toimialakohtaisiin valtakunnallisiin valvontaohjelmiin sekä kuntien, aluehallintovirastojen ja muiden valvontaviranomaisten valvontasuunnitelmiin.

Valvontasuunnitelma Sivu 11 /52 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTER- VEYDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontasuunnitelma on laadittu ja siinä ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden yhteistoiminta-alueen kunnat. Suunnitelma sisältää elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja lääkelain valvontasuunnitelman sekä suunnitelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta ja kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista. Tavoitteena on, että työ on hyvin suunniteltua, tehokasta, kattavaa, tasapuolista ja oikein kohdennettua. Suunnitelma tukee ja yhtenäistää yhteistoiminta-alueen suorittamaa valvontaa sekä edistää valvonnan vaikuttavuutta. Suunnitelma perustuu valvontakohteiden kartoitukseen ja riskiluokitukseen sekä lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. VOIMAVARAT Yhteistoiminta-alue käsittää koko Pohjois-Karjalan maakunnan. Yhteistoiminta-alueen kunnissa on yhteensä 165 000 asukasta ja kuntien yhteinen pinta-ala on noin 21 500 km². Terveysvalvontaa alueella suorittaa 18 terveystarkastajaa (18 htv) ja terveysvalvonnan vastuualueen esimiehenä toimii terveysvalvonnan päällikkö (1 htv). Terveysvalvonnan toimipaikat sijaitsevat Ilomantsissa, Joensuussa, Juuassa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Outokummussa. Terveysvalvonnan vastuualueella pyritään toteuttamaan hanketoimintaa ulkoisen rahoituksen ja voimavarojen turvin. Valvontakohteet ja resurssitarkastelu on esitetty liitteessä 1. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden eläinlääkintähuollon palveluksessa on 19 kunnan- ja kaupungineläinlääkäriä (17,8 htv), hygieenikkoeläinlääkäri (0,8 htv) ja 3 valvontaeläinlääkäriä (3 htv). Suunnitelmassa kaupungineläinlääkärillä tarkoitetaan sekä kunnan- että kaupungineläinlääkäri -nimikkeellä työskenteleviä eläinlääkäreitä. Ympäristöterveydenhuollon johtaja (1 htv) toimii toimialueen johtajana ja eläinlääkintähuollon ja hallinnon vastuualueen päällikkönä. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden palveluksessa on kaksi hallinnonsihteeriä. Kaupungineläinlääkärit hoitavat alueillaan eläinten peruseläinlääkäripalvelut, kiireellisen eläinlääkäriavun sekä osan eläinlääkäreille määrätyistä valvontatehtävistä. Osa kaupungineläinlääkäreistä toimii myös Eviran palkkioperusteisina eläinlääkäreinä suorittaen lihantarkastusta ja valvontaa pienteurastamoissa Eviran vakituisen tarkastuseläinlääkärin poissa ollessa. Kaupungineläinlääkärit hoitavat maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksia niin, että valvontaa suorittaa jäävitön eläinlääkäri. Muilta osin eläinlääkäreille delegoidun eläinperäisten elintarvikkeiden elintarvikevalvonnan suorittaa yksi hygieenikkoeläinlääkäri (0,8 htv). Resurssien suuntaamisessa hygieenikkoeläinlääkärin työpanosta on lisätty 0.3 htv:tta vastaamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Valvontaeläinlääkärit suorittavat valtion maksamia valvontatehtäviä. Myös kaupungineläinlääkärit suorittavat valtion maksamia valvontatehtäviä osin itsenäisesti ja osin valvontaeläinlääkärien kanssa.

Valvontasuunnitelma Sivu 12 /52 Kaupungineläinlääkärin ja valvontaeläinlääkärin tulee olla laillistettu eläinlääkäri ja perehtynyt virkaan kuuluviin tehtäviin. Jos eläinlääkäri on valmistunut muussa EU/ETA-maassa kuin Suomessa, tulee eläinlääkärillä lisäksi olla Eviran myöntämä todistus kelpoisuudesta kunnaneläinlääkärin virkaan Suomen lainsäädäntöön tutustumisen osalta. Jos kyseiset kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä ei ole saatavilla, voidaan yksittäistapauksessa ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen henkilö, jolla ei ole edellä mainittua Eviran myöntämää todistusta. Kaupungineläinlääkärin sijaiseksi voidaan palkata myös eläinlääketieteen kandidaatti, jolla on oikeus toimia eläinlääkärin sijaisena. Edellä mainittujen kelpoisuusehtojen täyttyminen varmistetaan ennen virkamääräyksen antamista. Pätevyys varmistetaan Ruokaviraston ylläpitämästä eläinlääkärirekisteristä. Yksikön resurssien jakautuminen valvontalajeittain v. 2019 (htv) Terveydensuojelu Elintarvike Lääkelaki Tupakka Ulkoilulaki Eläinlääkintähuolto Hallinto Yhteensä 9,22 8,46 0,20 0,66 0,05 20,70 4.4 43,69 Eläinlääkintähuollon valvonta- ja palvelutarve (liite 5). Valvontakohteet, riskinarviointi ja resurssitarkastelu vuosille 2015 2019 (liite 1). HENKILÖSTÖN KOULUTUS Viranhaltijat osallistuvat aktiivisesti sekä yhteiskoulutuksiin että erityisosaamisalueiden koulutuksiin. Koulutusta suunnataan erityisosaamisalueiden mukaisesti niin, että alueella olisi pääsääntöisesti ainakin kaksi erityisosaajaa kullakin osaamisalueella. Aluehallintoviraston järjestämiin alueellisiin maksuttomiin koulutuksiin osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki viranhaltijat, joiden erityisosaamisaluetta koulutus koskee. Tiimivastaavien koulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota niin, että heillä olisi aina ajantasainen tieto lainsäädännöstä ja tulevista lainsäädännöllisistä muutoksista, jotka koskeva ao. tiimiä. Koulutukseen osallistuvat viranhaltijat antavat palautetta saamastaan koulutuksesta tiimipalavereissa ja videoneuvotteluyhteyksien kautta. Talousarvioon varataan riittävästi määrärahaa koulutusta varten. Koulutuksista, joista tehdään päätös, pidetään koulutusrekisteriä. Vakituiset kaupungineläinlääkärit sekä pitkäaikaiset sijaiset voivat osallistua määrärahojen puitteissa työhön liittyviin maksullisiin koulutuksiin (esim. eläinlääkäripäivät). Lisäksi viranhaltijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan aluehallintoviraston ja Ruokaviraston järjestämiin maksuttomiin koulutuksiin kuten kunnaneläinlääkärien neuvottelupäiville, tarttuvien tautien päivään ja lääkepäivään. Valvontaeläinlääkärit osallistuvat aluehallintoviraston kustannuksella eläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja valvontatyöhön liittyvään koulutukseen. Kaupungineläinlääkäreille myönnetään tämän lisäksi palkallista virkavapaata omaehtoisiin, työhön liittyviin koulutuksiin. Henkilökunnan suositellaan pääsevän ammatilliseen koulutukseen kahdeksana päivänä vuodessa.

Valvontasuunnitelma Sivu 13 /52 VALVONTAKOHDEREKISTERI JA TIETOJÄRJESTELMÄT Keväällä 2009 koko maakunnan yhteiseksi ohjelmaksi valittiin Terakuu Oy:n TerveKuu-ohjelma. Syksyllä 2010 ohjelma otettiin käyttöön koko Pohjois-Karjalan alueella. VATI Ympäristöterveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä otetaan käyttöön. Maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat käynnistäneet VATI-yhteishankkeen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän kehittämiseksi. Hankkeelle on saatu noin 3 miljoonan euron rahoitus (VM, MMM ja STM) ja hanke kestää vuoden 2018 loppuun ja ohjelma otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2019 alusta. Käynnistyneessä VATI-hankkeessa tullaan rakentamaan palvelukokonaisuus kaikkien ympäristöterveydenhuollon viranomaisten yhteiskäyttöön. Eläinlääkinnän ja eläinsuojelun osaa tietojärjestelmässä ei kuitenkaan ole toistaiseksi. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan osalta käytetään toistaiseksi Tervekuu -ohjelmaa. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu asiakaslähtöiset palvelut ja kustannushyödyt. Valvontatiedot tallentuvat keskitettyihin tietovarantoihin ja näkyvät reaaliaikaisesti kaikilla käyttäjäryhmillä. Tavoitteena on myös parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja muutosvalmiutta. Organisaatioriippumaton ratkaisu kestää valvonnan järjestämisessä mahdollisesti tapahtuvat muutokset ja mahdollistaa myös uudet viranomaisyhteistyömallit. Vati sähköinen asiointipalvelu Vati-järjestelmään rakennetaan sähköinen asiointipalvelu, ILPPA. Ilppassa voi ilmoittaa elintarvikehuoneiston tai terveydensuojelulain 13 mukaisesta toiminnasta, pyytää asunnontarkastusta ja tehdä ruokamyrkytysten epäilyilmoituksen valvontayksikköön. Myös toiminnan muutos- ja lopetusilmoitukset voi tehdä sähköisesti palvelussa. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan, palvelun valmistuttua, Suomi.fi-tunnistautumisella ja toimija näkee järjestelmässä hänen jo rekisterissä olevat toimipaikkansa. Asiointipalvelussa tehtyjen ilmoitusten tiedot tulevat sähköisesti valvojan nähtäväksi ja hän voi tallentaa ne suoraan Vatiin. Sähköinen asiointi otetaan käyttöön vuoden 2019 maaliskuun loppuun mennessä. Vati ja laskutus Vatiin pyritään rakentamaan Siun soten järjestelmiin soveltuva sähköinen laskutusjärjestelmä, jonka suunnittelu aloitetaan vuonna 2019. KUTI/YHTI Keskusvirastot ovat antaneet määräykset, joiden mukaan yhteistoiminta-alueen on ilmoitettava kohde- ja valvontatiedot sähköisesti käyttäen KUTI/YHTI -järjestelmää. Tiedot syötetään järjestelmiin KUTI- ja YHTIluokitusten mukaisesti. Keskitettyyn tietovarantoon on avattu lukuoikeus valvontayksiköille Kiikari sovelluksen kautta. Kirjautuminen sovellukseen tapahtuu Pikantin tunnuksilla.

Valvontasuunnitelma Sivu 14 /52 Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä VYHA VYHA:n avulla keskusvirastot hallinnoivat ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietoja. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden arvioimiseen käytetty järjestelmä kehittyy siten, että järjestelmää voi käyttää KUTI/YHTI-järjestelmästä puuttuvien, valvontaa ja valvontayksikköä koskevien tietojen keräämiseen. Näitä ovat mm. henkilöresurssit, valvontasuunnitelma ja sen toteuman sanallinen arviointi. Laatunet -laatujärjestelmä Yksiköllä on käytettävissä ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmä Laatunet. Laatujärjestelmässä on mukana sekä terveysvalvonta että eläinlääkintähuolto. Laatujärjestelmä on käyttöönottovaiheessa. Ympäristöterveydenhuollon muut tietojärjestelmät Terveystarkastajilla on luku- ja muokkausoikeuksia erityyppisiin viranomaisvalvonnan kannalta tarpeellisiin valtakunnallisiin ja kuntakohtaisiin tietojärjestelmiin. Kaikessa tietojärjestelmäyhteistyössä kiinnitetään erityistä huomiota tietojärjestelmien käytettävyyteen valvontayksikön kannalta ja siihen, että valtakunnallisiin/alueellisiin tietojärjestelmiin syötetään valvonnan kannalta vain olennainen tieto, joka on tarpeellisilta osilta myös Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden käytössä. varaa henkilöresurssia tietojärjestelmätyöhön valvontaohjelmakaudella. Kaupungineläinlääkärien käytössä on Provet -eläinlääkintäohjelma, joka sisältää asiakasrekisterin ja lääkekirjanpidon. Eläinlääkäreillä on yhteys Siun soten tietoverkkoon, intranetiin ja ympäristöterveydenhuollon yhteiselle verkkoasemalle. Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä (Elvi) on valtakunnallinen hallinnon alan perusjärjestelmä, jonka ensimmäiset osat on otettu Evirassa ja AVI:ssa käyttöön vuonna 2014. Elvi otetaan valvontayksikössä käyttöön sitten kun ohjelma tulee kuntien käyttöön tai integroidaan VATI-järjestelmään. Elvissä on eläinlääkäri-, eläinkuljettaja-, eläinvälittäjä- ja lääkevalmisterekisterit. Lisäksi Elviin tullaan tallentamaan virkatoimituksia, eläintautitapauksia, tautivastustusohjelmat (MV, CAE, Scrapie), luvan- ja ilmoituksenvaraiset eläinten pitopaikat sekä rajoittavat määräykset. TRACES (Trade Control and Expert System) -järjestelmää käyttävät valvontaeläinlääkärit sekä kaupungineläinlääkärit. TRACES on komission ylläpitämä, internetissä toimiva järjestelmä mm. elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden jäljitettävyyden ja valvonnan varmistamiseksi EU:n jäsenvaltioiden välisissä siirroissa (sisämarkkinakauppa) sekä tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. Järjestelmässä laaditaan sisämarkkinakaupassa vaadittavat terveystodistukset. TRACES -järjestelmän avulla voidaan seurata ja jäljittää lähetyksiä ja eri osapuolet saavat tietoa lähetyserää koskevista tarkastuksista ja niiden tuloksista. Kartturi-sovelluksella hallinnoidaan helposti leviävien eläintautien vastustustoimenpiteitä. Kartturi-sovelluksella piirretään karttapohjalle rajoitusvyöhykkeet sekä haetaan vyöhykkeiltä tilat, joilla on taudille herkkiä eläinlajeja.

Valvontasuunnitelma Sivu 15 /52 Kartturilla voi tehdä raportteja ja listoja tietyn alueen eläintenpitopaikoista esimerkiksi kunnan resurssitarpeen kartoitusta varten. Käyttöoikeuksia on 2.4.2014 alkaen voitu myöntää myös kunnaneläinlääkäreille. Kartturi sovellus on ympäristöterveydenhuollon johtajan ja valvontaeläinlääkärien käytössä. Muut kaupungineläinlääkärit voivat halutessaan hakea tunnuksia. Eläintenpitäjärekisteri on Ruokaviraston omistama eläintenpitäjien ja pitopaikkojen rekisteröintiin tarkoitettu tietojärjestelmä. Valvontaeläinlääkäreillä, terveystarkastajilla ja ympäristöterveydenhuollon johtajalla on selausoikeudet eläintenpitäjärekisteriin. Valvontaeläinlääkärillä on päivitysoikeus eläintenpitäjärekisteriin haaskaruokintapaikkojen osalta. Vesiviljelyrekisteri on Ruokaviraston omistama vesiviljelyeläinten pitäjien ja pitopaikkojen rekisteröintiin tehty sovellus. Sovelluksella rekisteröidään kaikki kalojen, rapujen ja simpukoiden pitäjät lukuun ottamatta sellaisia koristevesieläinten pitäjiä, joiden eläimet pidetään suljetuissa pitopaikoissa, joista ei ole vesiyhteyttä luonnonvesiin. Vesiviljelyrekisterin pitopaikat ovat valvontaeläinlääkärien käytettävissä Kartturissa. Valvonnan viranomaisekstranet eli Pikantti on vain viranomaisille suunnattu, suljettu verkkopalvelu, joka tehostaa Ruokaviraston toimialan viranomaisten välistä viestintää. Pikantissa jaetaan mm. ohjeita ja tulkintoja ja siellä on myös virtuaalisia työryhmätiloja viranomaisten yhteistyötä varten. Julkinen ruokavirasto.fi - internetsivusto palvelee erityisesti kuluttajia, toiminnanharjoittajia ja yrittäjiä, kun pelkästään valvojille suunnattu materiaali on Pikantissa. Pikantin käyttöoikeudet ovat ympäristöterveydenhuollon johtajalla, hallinnonsihteerillä, valvontaeläinlääkäreillä sekä terveystarkastajilla. Suunnitelmakauden aikana Pikantti otetaan kaupungineläinlääkärien käyttöön. Naseva ja Sikava -tietojärjestelmiä käyttävät terveydenhuoltokäyntejä tekevät kaupungineläinlääkärit. Eläintenpitokieltorekisterin tietoihin on pääsy valvontaeläinlääkäreillä ja ko. valvontaa suorittavilla terveystarkastajilla. VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI, TARKASTUSTIHEYS JA TARKASTUKSEEN KÄYTETTÄVÄ AIKA Riskinarvioinnissa merkittävinä tekijöinä on otettu huomioon: toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (hygieniatuntemus, omavalvonta, käyttötarkkailu, aiemmat ongelmat, yleinen asennoituminen jne.) huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto (varustelutaso, rakenteiden kunto jne.) altistavan tekijän vaarallisuus ja toteutumisen todennäköisyys (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) altistuvien ihmisten määrä ja käyttäjäryhmät (lapset, nuoret, vammaiset, sairaat) altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen ja tilapäinen oleskelu). valvonnan vaikuttavuus Valitustapauksiin liittyvä valvonta tehdään ensisijaisesti ja vasta tämän jälkeen suunnitelmallinen valvonta. Valvontaa tukeva toiminta voi myös korvata suunnitelmallista valvontaa, jos toiminnan vaikuttavuus arvioidaan korkeaksi.

Valvontasuunnitelma Sivu 16 /52 Yhteistoiminta-alueen viranhaltijoista koostuvat tiimit (elintarviketiimi ja terveydensuojelutiimi) ovat määritelleet kunnissa suoritettuun kohdekohtaiseen riskinarviointiin perustuen eri valvontakohdetyypeille vuosittaisen tarkastuskäyntien määrän sekä tarkastuksiin tarvittavan ajan (liite 1). Elintarvikehuoneistojen valvontatarpeen määrittelyssä on käytetty Eviran ohjetta 10503/2 Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen (liite 2). Valvontatarve määritetään ensisijaisesti Eviran ohjeen taulukkoa käyttäen, mutta arvioitaessa otetaan huomioon myös se, miten toimijat ovat aiemmin noudattaneet lainsäädäntöä ja toimintaansa koskevia määräyksiä ja sääntöjä sekä miten luotettavaa toimijoiden omavalvonta on ollut (EU:n valvonta-asetus, 3 art., kohta 1 b, c ja d). Näin ollen valvontatarve voi erota riskiluokan sisällä. Muiden valvontasektoreiden osalta on noudatettu suunnitelmakauden 2015-2019 ohjeistusta (liite 1). Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on otettu huomioon suunnittelu, tarkastuksen valmistelutyöt ja tarkastukseen kuluva aika sekä tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaukset, laskutus ja muut jälkityöt. Matka-aikaa ei ole sisällytetty tarkastukseen käytettävään aikaan, mutta se on otettu huomioon voimavarojen suunnittelussa. Tarkastukseen käytettävän ajan arvioinnissa on käytetty valtakunnallisesti annettuja ohjeellisia aikoja, joita on tarvittaessa muutettu paikalliseen riskinarviointiin ja kokemukseen perustuen. Valvontakohdetyyppien tarkastukseen käytettävä aika (liite 1). ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden yhteistoiminta-alueen kunnille on laadittu yhteinen terveydensuojelulain (763/1994) 8 :n ja elintarvikelain (23/2006) 46 :n mukainen Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden häiriötilanteiden ja poikkeusolojen suunnitelma, jossa on otettu huomioon mm. ruokamyrkytysten sekä elintarvike- ja juomavesiepidemioihin liittyvien erityistilanteiden selvittäminen. Suunnitelma kohdennetaan/tarkennetaan tarvittavilta osin kuhunkin yhteistoiminta-alueen kuntaan soveltuvaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti kuntiin on nimetty työryhmät, joiden tehtävänä on ruokamyrkytysten sekä elintarvike- ja juomavesiepidemioiden selvittäminen. Työryhmä voi olla myös useamman kunnan yhteinen, jos se katsotaan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi. varautuu talousarviossaan ruokamyrkytysten, elintarvike- ja juomavesiepidemioiden sekä muiden vaaratilanteiden selvitystyöstä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin. TARKASTUSSUUNNITELMA VUOSINA 2015 2019 Valvontaa kohdennetaan riskinarviointiin ja valvontayksikön resursseihin perustuen. Riskinarviointi on tehty kohdekohtaisesti käyttäen valtakunnallisia riskinarviointimalleja. Elintarvike- ja terveydensuojelutiimi ovat suunnitelleet painopistealueille valvontahankkeina toteutettavia tarkastuksia ja näytteenottoa, joita toteutetaan yhtenevästi kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa. Kohdetyypeittäin suunnitellut valvontahankkeet perustuvat yhteistoiminta-alueella tehtyyn kohdekohtaiseen riskinarviointiin ja käytössä

Valvontasuunnitelma Sivu 17 /52 oleviin resursseihin. Valvontahankkeille on nimetty vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on huolehtia hankkeen käytännön yksityiskohtien yhteensovittamisesta. Vastuuhenkilöt huolehtivat yhteenvedon laatimisesta. Valvontahankkeista pyritään laatimaan yhteenveto myös tiedotusvälineille. Näin tehdään valvontaa ja valvonnan tuloksena saatua tietoa tunnetuksi kuntalaisille, päättäjille ja toimijoille. Tavoitteena on, että valvonta toteutuu mahdollisimman yhtenevästi kaikissa Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden yhteistoiminta-alueen kunnissa. Mikäli resurssit eivät riitä jonkin valvontahankkeen toteutukseen suunnitelman mukaisesti, elintarvike- tai terveydensuojelutiimi päättää hankkeen ajoituksen muuttamisesta tai hankkeesta luopumisesta. Suunnitelmakauden 2015-2019 teema on valtakunnallisen ohjelmakauden mukaisesti valvonnan vaikuttavuus. Valvontatoimien vaikuttavuutta voidaan tarkastustoiminnan ohella lisätä tehostamalla muita valvontaa tukevia toimia, kuten kouluttamista, tiedottamista sekä niitä toimia, jotka kannustavat toiminnanharjoittajia huolehtimaan lainsäädännössä asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Valvontaa tukevien muiden toimintamuotojen käyttämisessä huomioidaan toimialakohtaiset eroavaisuudet. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet (liite 3). HYVÄKSYTYT LABORATORIOT, JOIHIN VALVONTA TUKEUTUU Viranomaisnäytteiden tutkimukset sekä tutkimukset, joiden tekemisestä on säädetty lainsäädännössä, tutkitaan elintarvikelain 37 :n, eläintautilain 77 ja terveydensuojelulain 49a :n mukaisissa laboratorioissa. Laboratorio, johon suunnitelman mukainen valvonta tukeutuu, on pääasiassa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy tai jokin muu hyväksytty laboratorio. VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT perii toiminnanharjoittajalta hyväksytyn taksan mukaisen maksun: 1. Valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimuksista. 2. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta, kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. 3. Lainsäädännössä maksullisiksi määriteltyjen hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä tai muusta toiminnasta, josta lainsäädännön perusteella on perittävä maksu. Valvonnan maksullisuutta pyritään ohjelmakaudella kehittämään. Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden maksutaksan hyväksyy Siun soten ympäristöterveydenhuollon jaosto.

Valvontasuunnitelma Sivu 18 /52 Maksutaksaan sisältyvät myös eläinlääkintähuollon maksulliset suoritteet. Kaupungineläinlääkärit noudattavat kunnalliseläinlääkäritaksaa eläinlääkäripalveluissa. Klinikkamaksua ei ole käytössä. Päivystysajan puhelinpalvelu on maksullinen. VIESTINTÄ Viestinnän toteuttamisessa noudatetaan Siun soten viestinnästä annettuja ohjeita. Lainsäädännössä mainittu viestintä kuuluu olennaisena osana kaikille viranhaltijoille. Se viestii joka asiasta tietää periaatteella. Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, tiedotus, kohderyhmien neuvonta ja opastus. Erityistilanteissa viestinnän toteuttamisessa otetaan käyttöön Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden häiriötilanteiden ja poikkeusolojen suunnitelman mukainen tiedottaminen. Eläinlääkintähuollon tiedottamisesta vastaa ympäristöterveydenhuollon johtaja. Normaalioloissa kaupungineläinlääkärit ja valvontaeläinlääkärit voivat antaa toimialaansa koskevia tietoja tiedotusvälineille ja yleisölle. Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien osalta tiedotusvastuu on Eviralla tai läänineläinlääkärillä. Valvonnan näkyvyyttä edistetään käyttämällä uutena viestintäkanavana sosiaalista mediaa. Viestintään on laadittu vuosikello. Tarpeen mukaan käytetään edelleen myös perinteisiä mediatiedotteita. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan vähintään seuraavien tekijöiden osalta: tarkastusten ja näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin tarkastusten kattavuus valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Toteutunutta valvontaa verrataan valvontasuunnitelmaan vuosittain. Arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet. Valvonnan kattavuus arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta (vertaa vaikuttavuus) tai mahdolliset poikkeamat sekä mainitaan mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä (esim. päätökset, resurssitarpeet, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), jotta tavoitteisiin päästäisiin seuraavalla tarkastelujaksolla. Arviointimenetelmiä kehitetään tietojärjestelmien kehittämisen yhteydessä niin, että ne ovat kiinteä osa yksikön tietojärjestelmiä (yhden kirjauksen periaate). Toteutumista käsitellään seudullisissa ympäristöterveydenhuollon työkokouksissa, joihin tiimit valmistelevat asian. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi hyväksytään Siun soten ympäristöterveydenhuollon jaostossa. Eläinlääkintähuollon suunnitelma hyväksytään ympäristöterveydenhuollon jaostossa osana ympäristöterveydenhuollon yhteistä valvontasuunnitelmaa. Suunnitelman päivitystarve arvioidaan vuosittain ja suunnitelma päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Päivitetty suunnitelma toimitetaan aluehallintovirastolle. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintavuoden päätyttyä.

Valvontasuunnitelma Sivu 19 /52 Arviointiraportti käsitellään ympäristöterveydenhuollon jaostossa osana yhteisen valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia. Raportti lähetetään aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Seurantaa hyödynnetään valvonnan kehittämisessä ja valvonnan jatkuvuuden varmistamisessa sekä valvontasuunnitelman päivittämisessä. RAPORTOINTI Siun soten ympäristöterveydenhuollon jaoston (aikaisemmin vuosina 2015-2016 Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaoston) hyväksymä Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 lähetetään tiedoksi Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Ympäristöterveydenhuollon jaostossa käsitelty valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi toimitetaan VYHA:n kautta aluehallintovirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen tiedot raportoidaan vuosittain Eviran edellyttämällä tavalla. EU-vesilaitosten ja ns. EU-uimarantojen näyte- ja laatutiedot raportoidaan vuosittain keskusvirastojen edellyttämällä tavalla. Keskushallinnon valtakunnallisista sekä aluehallintoviraston alueellisista valvontaprojekteista raportoidaan kunkin valvontaprojektin yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Tarkastuksia, sairaskäyntejä, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja ja valvontaa koskevia muita tietoja ilmoitetaan pyydettäessä sekä lainsäädännön vaatimusten mukaisesti keskushallinnolle ja aluehallintovirastolle. VALVONTASUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN Tämä valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain siten, että suunnitelma saadaan Siun soten ympäristöterveydenhuollon jaoston hyväksyttäväksi ennen vuoden loppua. Päivitystyö aloitetaan heti kun valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat on saatu valvontayksikköön. Valvontasuunnitelman vuosittaisissa päivityksissä tehtävät muutokset kirjataan liitteeseen 6. Päivitys tarkistetaan elintarvike-, eläinlääkintähuolto- ja terveydensuojelutiimin kokouksissa. Mikäli päivityksessä suunnitelmaan ei tule olennaisia muutoksia, sitä ei hyväksytä vuosittain ympäristöterveydenhuollon jaostossa, vaan suunnitelma toimitetaan tällöin tiedoksi jaostolle. Valvontasuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa.

Valvontasuunnitelma Sivu 20 /52 ELINTARVIKELAIN VALVONTA VUOSINA 2015 2019 Tarkastusten sisällön määrittely Elintarvikevalvonnan tarkastukset perustuvat EU-säädöksiin, elintarvikelakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin sekä Eviran/Ruokaviraston ohjeisiin. Lisäksi valvonnassa hyödynnetään Ruokaviraston ekstranettiä Pikantti sekä Laatunettiä. Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti Oiva-järjestelmällä. Tarkastukset pyritään tekemään ennalta ilmoittamatta silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Tarkastus (esim. omavalvontasuunnitelman tarkastus) voidaan toteuttaa myös asiakirjatarkastuksena tarkastajan virkapaikalla. Tarvittaessa suoritetaan seurantatarkastuksia ja käytetään elintarvikelain mukaisia hallinnollisia pakkokeinoja. Seurantatarkastuskäynti voidaan korvata toimijan kirjallisella vakuutuksella, valokuvilla tai videotallenteilla. Hallinnollisten pakkokeinojen käyttämisestä on laadittu valvontayksikön yhteiset, elintarviketiimissä hyväksytyt menettelytavat. Tarvittaessa tarkastajat tekevät Oiva-järjestelmän ulkopuolisia tarkastuksia sekä asiakirjatarkastuksia virkapaikallaan. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, joka toimitetaan toimijalle tai tämän edustajalle. Tarkastuskertomukseen merkitään selkeästi, minkä lain mukaisia ja mitä toimenpiteitä tehty tarkastus sisältää. Tarkastaja voi sopia elintarvikealan toimijan tai tämän edustajan kanssa neuvottelutilaisuudesta. Neuvottelussa käydään läpi esim. toiminnassa tapahtuvia muutoksia ja omavalvontasuunnitelman päivitystä, keskustellaan tarkastusten yhteydessä havaittujen epäkohtien korjaamistavoista ja -aikatauluista, annetaan toimijalle ohjeita ja neuvoja sekä tarvittaessa keskustellaan viranomaisen jatkotoimenpiteistä ja neuvotellaan niihin liittyvistä määräajoista. Neuvottelusta laaditaan muistio, joka toimitetaan toimijalle tai tämän edustajalle. Omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi valvontakohteista otetaan näytteitä tarkastusta suorittavan viranhaltijan riskinarviointiin perustuen. Näytteenotto voidaan toteuttaa myös ennen tarkastuskäyntiä esimerkiksi kouluttamalla tähän tehtävään harjoittelijana toimiva opiskelija tai ostamalla palvelu ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tutkimustulokset ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet käsitellään varsinaisen viranomaistarkastuksen yhteydessä. Valvontatiedot raportoidaan kuntajärjestelmän kautta valtakunnalliseen valvontatietorekisteriin. Valvontatulokset julkaistaan Oiva-järjestelmällä. Vientivalvontaa suoritetaan Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti. Suunnitelmallinen valvonta Valvonnan tavoitteet ja painopisteet Elintarvikevalvonnan teemana vuosien 2015-2019 aikana on valvonnan vaikuttavuus.

Valvontasuunnitelma Sivu 21 /52 Eviran määrittelemät elintarvikevalvonnan painopisteet vuodelle 2019 ovat: KUTI/VATI-tietojen hyödyntäminen valvonnan toteuttamisessa VATIn käyttöönotto valvonnan yhdenmukaisuuden ja riskiperusteisuuden edistäminen valvonnan kohde- ja vaativuuskattavuuden varmistaminen painoalueena elintarvikeparanteiden valvonta alkutuotannon elintarvikevalvonnan vakiinnuttaminen lihantarkastuksen ja teurastamovalvonnan yhdenmukaistaminen petosten valvonnan ja torjunnan valmiuden kehittäminen viranomaisten yhteistyön kehittäminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuontivalvonnassa eläimistä saatavien elintarvikkeiden vientivalvonnan kehittäminen tuonnin riskiarvioinnin kehittäminen valvontaverkostojen toiminnan vakiinnuttaminen tuotteiden jäljitys luomuketjussa: jäljittäminen rutiiniksi nimisuojan valvontahankkeen tulosten raportointi ja hyödyntäminen valmissalaattien patogeeniprojektin toteutus/raportointi gluteenittomien elintarvikkeiden valvontahankkeen tulosten raportointi ja hyödyntäminen valtakunnallisen ravintoarvomerkintöjen ja suolan valvontahankkeen suunnittelu ja toteutus komission etämyynnin valvontahankkeen toteutus (Ruokavirasto vastaa projektista, kunnat valvonnasta) kasvinsuojeluainejäämien valvontaohjelman monitorointiohjelman toteutus (ml. näytteenotto) oliiviöljyn vaatimustenmukaisuuden monitorointiohjelman toteutus (ml. näytteenotto) Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely, valvontakohdetietojen päivittäminen ja riskinarviointi Hyväksymismenettelyä edellyttävissä valvontakohteissa suoritetaan tarkastus ennen hyväksymispäätöksen tekoa. Hyväksymispäätös tehdään 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Hyväksynnän jälkeen valvontakohde kuuluu suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Elintarvikehuoneistoilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Käsittelyn yhteydessä suoritetaan valvontakohteen alustava riskinarviointi, johon perustuen kohteen ensimmäinen suunnitelmallinen tarkastus suoritetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksen käsittelystä. Elintarvikelain 13 :n mukaisista huoneistoista, joista ei ole tehty hyväksymishakemusta tai ilmoitusta, kehotetaan tekemään hakemus tai ilmoitus. Hyväksynnän tai todistuksen antamisen jälkeen valvontakohde kuuluu suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Elintarvikelain 21a :n (kontaktimateriaalit) ja 22 :n (alkutuotanto) mukaisia toimijoita, jotka eivät ole ilmoittaneet toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta, kehotetaan tekemään ilmoitus. Ilmoituksen käsittelyn ja toimijalle lähetetyn saapumisilmoituksen jälkeen valvontakohde kuuluu suunnitelmallisen valvonnan piiriin.

Valvontasuunnitelma Sivu 22 /52 TerveKuu -ohjelmalla, jatkossa VATI, tehdyn riskinarvioinnin, tarkastajan paikallistuntemuksen ja Eviran antaman ohjeistuksen perusteella suunnitelmallisen valvonnan piiriin tulleelle valvontakohteelle määritellään tarkastustiheys ja tarkastukseen tarvittava aika. Valvontakohdetiedot siirretään kuntajärjestelmän kautta valtakunnalliseen rekisteriin. Aiempina vuosina valvontakohteista tehtyjä selvityksiä ja arviointeja päivitetään. Päivitetyt tiedot siirretään kuntajärjestelmän kautta valtakunnalliseen rekisteriin. Valvontakohteiden riskinarviointia ja tietojen päivittämistä suoritetaan tarkastusten yhteydessä. Naudanlihan merkitseminen Valvotaan Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 434/2008 mukaisesti kauppojen ja tukkujen omavalvontasuunnitelmien tarkastusten yhteydessä. Valvonnassa huomioidaan Eviran ohje naudanlihan merkitsemisestä ja jäljitettävyydestä 16024/1. Laitosten tuotanto-olosuhteet Valvonnassa otettu käyttöön Oiva-järjestelmä 1.5.2015. Valvontatarkastusten yhteydessä varmistetaan, että kaikki laitoksen toiminnot on asianmukaisesti hyväksytty. Tarkastusten suunnittelussa huomioidaan mm. seuraavat säädökset ja ohjeet: MMMa asetus laitosten elintarvikehygieniasta 795/2014 Elintarvikehuoneiston riskiperusteinen valvonta Eviran ohje 16044/1 Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen Eviran ohje 10503/2 Elintarvikehuoneiston omavalvonnan riskiperusteinen valvonta Eviran ohje 16043/1 Teurastamoita ja leikkaamoita koskevista TSE -tauteihin liittyvistä toimenpiteistä MMMa 7/EEO/2009 Elämistä saatavien sivutuotteiden käsittely ja valvonta elintarvikealan laitoksissa Eviran ohje 16010/4 MMMa naudanlihan merkitsemisestä 434/2008 Naudanlihan merkitseminen ja jäljitettävyys Eviran ohje 16024/1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 852/2004, (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 Kalastustuotteiden valvonta Eviran ohje 16023/5 Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta Eviran ohje 16021/2. Alkutuotantopaikat Alkutuotantopaikkojen kohdetiedot on siirretty KUTI -rekisteriin vuoden 2018 aikana. Aloitetaan alkutuotannon valvonnan vakiinnuttaminen.

Valvontasuunnitelma Sivu 23 /52 16.2.5.1 Maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset Maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset suoritetaan pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Riskinarvion perusteella yksittäisten tilojen tarkastustiheyttä voidaan nostaa tai laskea. Tarkastus suoritetaan kuitenkin vuosittain, mikäli raakamaitoa toimitetaan pakattavaksi lämpökäsittelemättömänä tai raakamaitoa toimitetaan tilan omaan elintarvikehuoneistoon myytäväksi raakamaitona tai käytettäväksi raakamaitotuotteiden valmistukseen. Tarkastustiheys on joka toinen vuosi, jos tila myy alkutuotantona raakamaitoa suoraan kuluttajalle merkittäviä määriä, mutta kuitenkin 2 500 kg/vuosi. Tarkastuksista vastaavat kaupungineläinlääkärit erillisen työnjaon mukaisesti, ei kuitenkaan mielellään oman vakituisen asiakaskuntansa osalta. Tarkastuksia koordinoi hygieenikkoeläinlääkäri. Maitohygieniatarkastuksista laaditaan asianmukainen tarkastuspöytäkirja, joka lähetetään aluehallintovirastoon mahdollisia jatkotoimia varten. VATI:n käyttöönoton myötä myös maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset kirjataan VATI:in ja tarkastuspöytäkirjat lähetetään sitä kautta. Vuosittain tehtävä suunnitelmallinen valvonta Vuosittainen suunnitelmallisten tarkastusten määrä on esitetty liitteessä 1. Suunnitelmallisen valvonnan tavoitteet ja painopisteet on esitetty liitteessä 3. Eviran valvontasuunnitelmaan (VASU) sisältyvä valvonta Varaudutaan osallistumaan Eviran vuosittaisiin valvontatoimenpiteisiin, jotka on esitetty liitteessä 3. Mikäli Ruokavirastolta tai joltakin muulta taholta tulee muita valvontapyyntöjä, käytännön järjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Vuosille 2015 2019 laadittu näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma sisältää riskinarviointiin perustuen otettavat valvontanäytteet kohdetyypeittäin. Kohdetyyppejä, näytteiden määriä, näytteenottotiheyksiä ja näytteistä tehtäviä tutkimuksia määriteltäessä on otettu huomioon valvontakohteiden toiminnan laatu ja laajuus sekä toimintaolosuhteet ja omavalvonnan toimivuus. Lisäksi suunnitelmaan on sisällytetty valvontayksikön omat kartoitustutkimukset. Viranomaisnäytteitä (vov) otetaan lainsäädännön määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi, epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta sekä kartoitustutkimusten toteuttamiseksi. Mikäli toimija ei ole tutkinut tuotantoympäristöään ja tuotteitaan omavalvontansa mukaisesti, viranomainen ottaa omavalvonnan valvontanäytteitä (ovv) toimijan kustannuksella.