KIRJALLINEN KYSYMYS 948/2005 vp Hangon kaupungin huomioiminen valtionhallinnon hajasijoituspäätöksissä Eduskunnan puhemiehelle Hangon Rannikkopatteriston lakkauttamisen yhteydessä puolustusministeriön vuonna 2002 asettaman ns. SELTOP-ryhmän tehtävänä oli minimoida päätöksen negatiivisia vaikutuksia. Työryhmä esitti Hangolle viiden toimenpidekokonaisuuden luettelon. Ensimmäinen toimenpide-ehdotus oli, että asetetaan työryhmä selvittämään edellytyksiä pienemmän valtiollisen yksikön, viraston tai laitoksen hajasijoittamisesta Hankoon korvauksena työpaikkojen menetyksestä. SELTOP-ryhmässä, jossa oli edustajia esim. Uudenmaan liitosta ja TE-keskuksesta, vallitsi hyvin suuri yksimielisyys toimenpide-ehdotuksen priorisoinnista ja merkityksestä. Mainittu SELTOP-raportti on jätetty puolustusministeriölle. Vuosina 2002 2005 on toimeenpantu muutamia valtioneuvoston tekemiä hajasijoituksia. Ministeriryhmän 14.1.2004 käsittelemässä, hajasijoittamista koskevassa raportissa Hanko oli edelleen mainittu sopivana ja mahdollisena tullihallinnon lisätoimintojen sijaintipaikkakuntana. Viimeisin esimerkki hajasijoittamisesta on kuitenkin vähemmän rohkaiseva. Valtioneuvosto päätti viimeksi, että Ratahallintokeskus jää sijaintipaikalleen Helsinkiin. Nämä päätökset osoittavat, että asia on muuttunut vuosien aikana ja että valtioneuvostolla on tällä hetkellä muita suunnitelmia niille kunnille, joilla on korvausvaateita tai puute työpaikoista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen tilanteesta ja mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä Hangon kaupungin ottamiseksi huomioon valtionhallinnon hajasijoituspäätöksiä tehtäessä? Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2005 Matti Saarinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 948/2005 vp: Onko hallitus tietoinen tilanteesta ja mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä Hangon kaupungin ottamiseksi huomioon valtionhallinnon hajasijoituspäätöksiä tehtäessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Alueellistamisen keskeisenä tavoitteena on alueiden osaamisen hyödyntäminen, tukeminen ja kehittäminen. Alueellistamistoimenpiteillä lisätään työllisyyttä alueilla ja vahvistetaan aluetalouksia. Alueellistamisohjelman keskeinen periaate on tukea aluekeskuksia, erityisesti maakuntien keskuskaupunkeja. Valtion toimintojen sijoittamisella pyritään tukemaan aluekeskusten vahvuuksia ja kehittämään niistä osaamis- ja tehtäväalojen keskittymiä. Hangon kaupunki ei ole aluekeskus eikä se näin ollen ole ensisijainen alueellistamispäätösten kohdekaupunki. Valtioneuvoston asetuksessa valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta todetaan, että selvitettäessä valtion toimintojen sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, tulee huomioida erityisesti aluekeskukset. Alueellistamisohjelman periaatteissa ja linjauksissa todetaan lisäksi, että alueellistamistoimenpiteitä kohdennetaan aluekeskuksiin kaikkialla maassa. Aluekeskuksia pienemmät keskukset, kuten Hanko, tulevat alueellistamisohjelman periaatteiden ja linjausten mukaisesti kysymykseen poikkeustapauksissa erityisten syiden perusteella. Esimerkkinä aluekeskuksia pienemmästä, alueellistettuja toimintoja vastaanottaneesta kunnasta on Kemijärvi, jonne on alueellistettu muun muassa työministeriön puhelinvaihde sekä sisäasiainhallinnonalan muuttoilmoituspuhelinpalvelu. Muun muassa Kemijärven heikko työllisyystilanne ja toisaalta kunnassa ollut yhteyskeskusosaaminen olivat kyseisten alueellistamispäätösten perusteita. Kirjallisessa kysymyksessä viitataan mm. Hangon Rannikkopatteriston lakkauttamisen negatiivisia vaikutuksia minimoimaan perustetun SELTOP-ryhmän toimenpide-esityksiin. Puolustusministeriö on käynnistänyt toimenpiteet niiden SELTOP-ryhmän toimenpide-ehdotusten osalta, jotka ovat puolustusministeriön toimivallassa. Lähtökohtaisesti alueellistaminen ei ole kompensaatiopolitiikkaa vaan pitkän aikavälin prosessi, jonka myötä kullekin alueellistettavissa olevalle toiminnolle pyritään löytämään paras mahdollinen sijaintipaikka. Alueellistamispäätökset syntyvät ja kypsyvät toimenpiteiksi hallinnonalojen toiminnallisista tarpeista lähtien. Alueellistamisen koordinaatioryhmä ja viime kädessä hallitus koordinoivat alueellistamista pyrkien tasapainoiseen aluekehitykseen. Alueellistamista koordinoivana tahona hallitus seuraa alueiden tilaa ja vahvuuksia sekä alueellistamisen etenemistä, mutta se ei kuitenkaan aio ryhtyä alueellistamisprosessista poikkeaviin, erillisiin toimenpiteisiin yksittäisen kunnan huomioon ottamiseksi alueellistamispäätöksiä tehtäessä. 2
Ministerin vastaus KK 948/2005 vp Matti Saarinen /sd Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2005 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 948/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Saarinen /sd: Är regeringen medveten om situationen och vilka åtgärder ämnar den vidta för att beakta Hangö stad vid beslutet om utlokalisering av statsförvaltningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En central målsättning för regionaliseringen är att utnyttja, stöda och utveckla regionernas kunnande. Genom regionaliseringsåtgärderna förbättras sysselsättningen i regionerna och regionernas ekonomi stärks. En central princip för regionaliseringsprogrammet är att stöda regioncentra, särskilt stadscentra i landskapen. Genom att utlokalisera de statliga verksamheterna strävar man efter att stöda regioncentras styrkor och utveckla dem till centra för kunskaps- och uppgiftsområden. Hangö stad är inte något regioncentrum och hör därför inte till de städer som prioriteras när regionaliseringsbesluten fattas. I statsrådets beslut om befogenheterna att utplacera statens enheter och verksamheter konstateras att man då man utreder möjligheterna att utlokalisera statliga verksamheter från huvudstadsregionen till andra delar av landet särskilt bör beakta regioncentra. I principerna och riktlinjerna för regionaliseringsprogrammet konstateras dessutom att regionaliseringsåtgärderna riktas till regioncentra överallt i landet. Centra som är mindre än regioncentra, såsom Hangö, kan enligt principerna och riktlinjerna för regionaliseringsprogrammet komma i fråga i undantagsfall av särskilda skäl. Ett exempel på kommuner som är mindre än regioncentra, som mottagit utlokaliserade verksamheter är Kemijärvi, dit bland annat arbetsministeriets telefonväxel och inrikesministeriets flyttanmälningstelefontjänst utlokaliserats. Grunderna för detta utlokaliseringsbeslut var bl.a. sysselsättningssituationen i Kemijärvi och det kommunikationscentrumkunnande som redan fanns i kommunen. I det skriftliga spörsmålet hänvisas bl.a. till de åtgärdsförslag som givits av SELTOP-gruppen som tillsattes för att minimera de negativa verkningarna av indragningen av Hangö Kustartilleri. Försvarsministeriet har inlett åtgärder för att verkställa de åtgärdsförslag av SELTOP-gruppen som ligger inom försvarsministeriets befogenheter. Utgångspunkten för regionaliseringen är inte kompensationspolitik, utan det är en långsiktig process, genom vilken man försöker hitta den bästa möjliga placeringsorten för varje verksamhet som skall utlokaliseras. Regionaliseringsbesluten fattas och mognar till åtgärder utgående från förvaltningsområdenas verksamhetsmässiga behov. Regionaliseringen samordnas av koordineringsgruppen för regionaliseringen och i sista hand av regeringen med målsättningen att uppnå en balanserad regional utveckling. Som den instans som koordinerar regionaliseringen följer regeringen upp regionernas situation och styrkor samt regionaliseringens framskridande, men ämnar dock inte vidta separata åtgärder som avviker från regionaliseringsprocessen för att beakta en enskild kommun då regionaliseringsbesluten fattas. 4
Ministerns svar KK 948/2005 vp Matti Saarinen /sd Helsingfors den 12 december 2005 Region- och kommunminister Hannes Manninen 5