MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.10.2010

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.10.2010

Tehtävä 1 2 P on tehnyt kaikesta omaisuudestaan omistusoikeustestamentin L:n hyväksi. Testamentti loukkaa näin A:n ja B:n lakiosaoikeutta. Rintaperillisillä on testamentista huolimatta oikeus saada lakiosansa. Sen suuruus on tapauksessa puolet A:n ja B:n laskennallisten perintöosi en arvosta, jotka puolestaan täytyy määrittää osituksen perusteella syntyvästä P:n jäämistöstä. Lakiosien suuruus on täten (1 000 000 + 100 000) x ½ x ½ x ½ = 137 500. Tämä määrä on A:lla B:llä siis oikeus saada jäämistöstä. Leski L:llä on kuitenkin oikeus suorittaa lakiosa rahana, jolloin hän saa itselleen kaiken P:ltä jääneen omaisuuden (PK 7:5.2) Saadakseen lakiosansa P:n jälkeen A:n ja B:n pitää kuitenkin olla aktiivisia. Heidän täytyy vaatia lakiosaa esittämällä L:lle vapaamuotoinen lakiosailmoitus kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu heille PK 14 luvussa tarkoitetulla tavalla tiedoksi (PK 7:5.3). Tapaustietojen perusteella ei voida varmasti päätellä, onko määräaika vielä avoimena. Siinä tapauksessa että on, A:ta ja B:tä tulee kehottaa tekemään mainittu ilmoitus viipymättä. Muutama opiskelija teki vastauksessaan sen oletuksen, että testamentin tiedoksianto oli tapahtunut heti P:n kuolinpäivänä. Näin rintaperilliset olivat menettäneet oikeutensa lakiosaan, joten lakiosaoikeuden sisältöäkään ei tarvinnut pohtia. - Tällaisen täysin epärealistisen oletuksen tekemistä ei voida hyväksyä. Opiskelija, joka em. ratkaisunsa vuoksi jätti ottamatta kantaa rintaperillisten lakiosaoikeuden sisältöön, menettikin tämän johdosta pisteitä. A:lla ja B:llä on lakiosaoikeus myös leski L:n jälkeen. Näin he voivat L:n kuoltua (mutta vasta sitten) reagoida L:n tekemää testamenttia vastaan edellä todetulla tavalla. Siinä tapauksessa, että L on lahjoitellut viimeisinä elinvuosinaan N:lle omaisuuttaan, A ja B voivat vaatia näiden lahjojen huomioon ottamista testamenttiin rinnastuvina lahjoina (PK 7:3.3); suosiolahjoista ei tässä henkilösuhteessa voi koskaan olla kysymys. Lahjoihin vetoamisen myötä heidän lakiosansa kasvavat suuremmiksi kuin mitä ne olisivat L:ltä reaalisesti jääneen omaisuusmäärän perusteella laskettuina. N:lle saattaa lahjoihin vetoamisen johdosta syntyä jopa velvollisuus suorittaa lakiosan täydennystä (PK 7:8). Osa opiskelijoista tulkitsi P:n ja L:n välisen testamentin käyttöoikeustestamentiksi. Hyväksyin tämän tulkinnan, jos se oli asianmukaisesti perusteltu. Käyttöoikeustestamentik si katsominen muutti asetelmaa siinä mielessä, että L menetti mahdollisuutensa määrätä P:ltä testamentin perusteella saamastaan omaisuudesta. Tässäkin tapauksessa oli kuitenkin syytä havaita A:n ja B:n lakiosasuoja P:n jälkeen. Käyttöoikeustestamentti on tehoton siltä osin kuin se estää rintaperillisiä samasta vapaaseen määräämisvaltaansa lakiosaa vastaavaa omaisuusmäärää. A:lla ja B:llä on siten myös käyttöoikeustestamentin tilanteessa oikeus saada itselleen 137 500 euroa - joko P:n jäämistöstä tai L:n tekemänä rahasuorituksena. Periaatteessa oli mahdollista ymmärtää P:n ja L:n testamentti myös ns. rajoitetuksi omistusoikeustestamentiksi. Tällöin testamentti ei olisi syrjäyttänyt A:ta ja B:tä perinnöstä P:n jälkeen, vaan perimyksen tapahtuminen olisi ainoastaan lykkääntynyt L:n kuolinhet keen. A:n ja B:n oikeus olisi siis toteutettu L:tä jäävästä pesästä PK 3 luvussa osoitetulla tavalla. Sovellettaviksi olisivat tulleet näin kaikki PK 3 luvun jakoa koskevat säännökset. Nytkin A:lla ja B:llä olisi ollut oikeus vaatia lakiosaansa jo P:n jäämistöä jaettaessa.. Viimeksi mainittu tulkinta on kuitenkin tapaustietojen perusteella epätodennäköinen, sillä testamenttiin ei sisälly mitään mainintoja omaisuuden toissijaisesta saajasta. Hyväksyinkin PK 3 luvun säännösten soveltamisen vain, mikäli opiskelija toi selvästi esille käsityksensä, jonka mukaan kyse on ollut rajoitetusta omistusoikeustestamentista ja perusteli sen. Ilman viimeksi mainittujen reunaehtojen esille tuomista PK 3 luvun mukaista jakoa koskevien sääntöjen soveltaminen oli selvä virhe, joka johti pistemenetyksiin. Lähdepohja: Tapaukseen liittyviä ongelmia käsitellään Perhevarallisuusoikeus-teoksen sivuilla 230-241 sekä 314-321.

Tehtävä 2, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. 3 Tehtävä 3, tohtorikoul. Esa Kolehmainen selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 4 Tehtävässä edellytettiin perintöoikeuden perusasioiden hallintaa, mitkä käyvät ilmi Aarnio - Kangas Perhevarallisuusoikeus -kirjasta sekä Lindholm Perintöverokirja s. 72-87. a) Tapauksen suhteen oli aluksi huomattava se perusasia, että A:n ja B:n jälkeiset perinnöt ovat toisistaan erilliset perintösaannot, jotka verotetaan täysin eri aikaan. Tapauksessa perintö on jaettu verotuksen toimittamisen jälkeen toisin kuin testamentin mukaan se olisi jaettu B:n vedotessa (legaatti)testamenttiinsa. Verottaja oli tulkinnut, että B vetosi testamenttiin, koska perunkirjoitusta tehtäessä se oli ainakin epäselvää. Tilanne on käytännössä hyvin yleinen. Perilliset saivat jaossa siten enemmän omaisuutta kuin he saivat verotuksessa käytetyssä laskennallisessa jaossa. Perintöverotuksen perusteet ovat siten muuttuneet perinnönjaon myötä. Kyseeseen tulisi jo suoritetun perintöverotuksen perusteoikaisu, jonka osalta verovelvollisen on tehtävä ilmoitus oma-aloitteisesti. Jako, jossa perusteen muutos kävi selväksi, on tehty 6.8.2010. Tällöin on perillisten verovelvollisuuden alkamisesta kulunut yli 10 vuotta (verovelvollisuus alkoi A:n kuolemasta 2.5.2000). Perusteoikaisu voidaan tehdä 10 vuoden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta, joten määräaika oli ummessa. X, Y ja Z eivät joudu maksamaan lisää perintöveroa. Tilannetta saattoi arvioida veronoikaisuna verovelvollisen vahingoksi. Jos tämä johtui verottajan puollella olevasta virheestä, aikaa oli 2 vuota. Jos virhe johtui perillisten puolelta, aikaa oikaisulle oli 5 vuotta. Näiltä osin oikaisumahdollisuuden määräajat olivat menneet myös umpeen, joten tälläkään perusteella perilliset eivät joudu maksamaan lisää perintöveroa. (Lindholm erit. s. 103 ja PerVL 5, 38 ja 39 ) b) Määrätty perintövero on perittävä viiden vuoden kuluessa veron määräämisestä tai maksuunpanoa seuraavan vuoden alusta. Koska ulosottotoimiinkaan ei ole ryhdytty, X:ltä ei voida periä v. 2010 vuonna 2001 maksuunpantua veroa. Se oli vanhentunut viimeistään v. 2007. (Lindholm s. 70) c) X ja Y saavat kumpikin perusteiltaan perintönä kolmasosan B:ltä jääneestä omaisuudesta. B:ltä jäi omaisuutta 1 080 000 euroa. B sai veljeltään vähän yli vuosi sitten asunnon perintönä. Jos sama omaisuus peritään toiseen kertaan kahden vuoden sisään, siitä ei makseta perintöveroa jos toisen perinnönjättäjän ja perillisen sukulaisuussuhde on sama tai läheisempi kuin ensimmäisessä perimyksessä (kahden vuoden sääntö). B:n lapset eivät siten maksa tästä omaisuudesta pääsääntöisesti nyt veroa. Tätä kahden vuoden sääntöä sovelletaan myös sijaan tulleeseen omaisuuteen. B sijoitti varat osakkeisiin, joiden arvo on noussut ja osakkeista sai toisaalta osinkotuottoa. Veroa ei määrätä myöskään omaisuuden arvonnoususta, mutta omaisuuden tuottoa sääntö ei koske. Näin ollen sijaantulleet osakkeet (kun ne ovat selvästi tulleet asunnon sijaan) ovat kokonaan verovapaat B:n lapsille kahden vuoden säännön perusteella. Osakkeiden perusteella maksettu tuotto on kuitenkin verotettavaa. Eli B:n lasten verotettavat perintöosat ovat: (1 080 000-550 000) / 3 = 176 666, mistä summasta X ja Y maksavat perintöveron. (Lindholm s. 66-67) d) ZZ on samassa perimyspolvessa kuin Z, eli rintaperillinen. Hän perii c-kohdassa mainitun mukaisesti 1/3 B:ltä, eli 176 666, josta tämä maksaa veron. ZZ ei saa hyväkseen PerVL 12 :n alaikäisyysvähennystä, koska ZZ:lla ei ole perinnönjättäjän (B) kuolinhetkellä lähinnä oikeus periä perinnönjättäjää. Tätä alaikäisyysvähennyksen soveltumattomuutta ei tarvinnut erikseen mainita. Riitti, että totesi ZZ:n maksavan 1/3 summan B:n verotettavasta jäämistöstä esim. viittaamalla c-kohtaan.

4 Tehtävä 5 Lähtökohdaksi saatettiin ottaa, että Matille on ainoastaan määrätty edunvalvoja, eikä hänen toimikelpoisuuttaan ole lainkaan rajoitettu. Tällöin Matilla on lähtökohtaisesti täysi vapaus määrätä omaisuudestaan (HolTL 14 ), ja äidin huoli on täysin aiheellinen. Merkittävän poikkeuksen tästä muodostaa kuitenkin HolTL 31.2 :ssä säännelty pankkitilien käyttöoikeus. Lainkohdan mukaan Matin edunvalvojan on tullut ilmoittaa pankille, keillä on oikeus käyttää Matin tilejä. Näin on hyvin mahdollista, että Matti ei pääse nostamaan tililtään tai ainakaan kaikilta pankkitileiltään varoja. Asia jää kuitenkin tapaustietojen perusteella epäselväksi. Koska Seppo on estynyt tilapäisesti toimimasta Matin edunvalvojana, hänelle pitäisi määrätä HolTL 11 :n nojalla sijainen. Holhousviranomainen voisi antaa sen Sepon pyynnöstä, mikäli Seppo teveydentilansa huomioon ottaen pystyy pyynnön esittämään. Sijaiseen sovelletaan, mitä HolTL:ssa on säädetty edunvalvojasta. Näin myös Sepon äiti voi tehdä tuomioistuimelle hakemuksen sijaisen määräämisestä (HolTL 72 ). Kuvatussa tilanteessa pelkkä edunvalvojan sijaisen määrääminen ei kuitenkaan välttämättä riitä turvaamaan Matin etuja. Hänen sairautensa pahentuminen huomioon ottaen saattaa olla aiheellista rajoittaa hänen toimikelpoisuuttaan. Voidaan ajatella esimerkiksi määräystä jonka mukaan hän saa tehdä tietyntyyppisiä oikeustoimia vain yhdessä hänen edunvalvojansa kanssa. Tällaisen hakemuksen voi tehdä Matti itse, hänen läheisensä (kuten vanhempi), edunvalvoja taikka holhousviranomainen (HolTl 72 ). Äidin kannattaisikin harkita tällaisen hakemuksen tekemistä. Lähdepohja: Kaikki tapaukseen soveltuvat oikeusohjeet löytyvät holhoustoimilaista. Asioita on käsitelty Holhoustoimen pääpiirteet -teoksessa mm. sivuilla 39, 46-50 ja 59.

1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 11.10.2010 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-5. - Peruskurssista saadut hyvityspisteet ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän NELJÄ (4) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 6 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET yksityisoikeuden laitoksella ja aineen internet-sivuilla 4.11.2010 klo. 11.00. 1. P:n (Paulin) ja L:n (Liisan) viisikymmenvuotinen avioliitto purkaantui 1.4.2010 P:n kuoleman johdosta. P:ltä jäi oikeudenomistajina leski L:n lisäksi puolisoiden kaksi yhteistä lasta, A (s. 1962) ja B (s. 1964). Puolisot olivat tehneet keskinäisen testamentin, jossa todettiin: Toisen meistä kuoltua saa jälkeenelänyt pitää itsellään koko pesän omaisuuden.. P:ltä jäi omaisuutta noin 1000 000 euron arvosta, kun taas L:n varallisuus rajoittui käytännössä puoliosuuteen puolisoiden yhteisestä kodista asuinirtaimistoineen (L:n osuuden arvo noin 100 000 euroa). Luoksesi on nyt tullut A pyytämään oikeudellisia neuvoja. Lasten suureksi yllätykseksi 81-vuotias L on syyskuun alussa mennyt naimisiin naapurissa asuvan 62-vuotiaan leskimiehen N:n kanssa. L on tiettävästi ehtinyt jo tehdä N:n hyväksi testamentin kaikesta omaisuudestaan, ja odotettavissa on, että L tulee myös elinaikanaan siirtämään omaisuuttaan melko vähävaraiselle N:lle. A kysyy, onko hänellä ja B:llä mitään oikeudellisia keinoja estää isänsä omaisuuden lipumista N:lle ja N:n suvulle. B on puhunut jotakin äidin holhoukseen panemisesta, mutta siihen ei A:n käsityksen mukaan ole edellytyksiä, sillä L on ikäisekseen vireä. Pitäisikö heidän sen sijaan esimerkiksi reagoida jollakin tavalla P:n ja L:n keskinäistä testamenttia vastaan? Jos tällaisia toimia tarvitaan, onko niillä kiire: voiko siis jokin määräaika mennä lähitulevaisuudessa umpeen? - Anna A:lle arviosi lesken ja perillisten oikeudellisesta asemasta sekä toimintaohjeet.

2 2. A, joka asui omistamassaan yksiössä, aloitti B:n kanssa seurustelun keväällä 2007. A ja B muuttivat asumaan yhteen tammikuussa 2008. A:lla oli 3 vuotias poika X, jonka isyyttä ei ollut selvitetty. Vuonna 2008 A ja B hakivat B:n määräämistä X:n oheishuoltajaksi, jonka hakemuksen käräjäoikeus hyväksyi. Samana vuonna A myi omistamansa osakehuoneiston 100.000 eurolla ja A ja B hankkivat A:n nimiin kolme huonetta ja keittiön käsittävän huoneiston 250.000 euron kauppahinnasta. Kauppa rahoitettiin osaksi yksiön kauppahinnalla ja osaksi puolisoiden yhteisesti ottamalla lainalla. Kun pariskunnalle vuonna 2009 syntyi yhteinen lapsi Y, A jäi kotiin hoitamaan lasta. B kävi ansiotyössä. Kodin asuntolainaa ja yhtiövastiketta maksettiin kokonaisuudessaan hänen palkkatuloillaan. Syksyllä 2010 B muutti pois yhteisestä kodista. Hänen asianajajansa on esittänyt A:lle seuraavat vaatimukset: 1) B vaati ensisijaisesti vahvistettavaksi, että asunto-osake kuuluu A:lle ja B:lle yhteisesti, koska puolisoiden yhteinen hankintatarkoitus oli hankkia yhteinen koti ja toissijaisesti vahvistettavaksi, että hänellä oli A:lta 100.000 euron suuruinen saaminen, koska hän oli liitteenä olleiden kuittien mukaan yksin maksanut sen määrän asuntolainasta. 2) Siltä varalta, että B:n toissijainen vaatimus tulisi hyväksytyksi, B vaati vahvistettavaksi, että A vastaa jäljellä olevasta asuntolainasta eli 50.000 euron velasta yksin. 3) B vaati vahvistettavaksi, että hänellä oli A:lta 10.000 euron suuruinen työpalkka- ja työtarvikehankintasaatava, koska hän oli remontoinut puolisoiden yhteistä asuntoa yhteensä 20.000 eurolla. Työaikalaskelma ja kuitit materiaalihankinnoista olivat liitteenä. 4) B vaati vahvistettavaksi, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle korvausta 200 euroa kuukaudessa siitä, että A yksin hallitsee puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa. Lähettämässään vastauskirjeessä A ilmoitti kiistävänsä kaikki B:n vaatimukset. A kertoi hakeneensa Helsingin käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelun toimittamista varten. Lisäksi A oli laittanut vireille käräjäoikeudessa erillisen kanteen, jossa hän vaati B:ltä hyvitystä perheen ja lasten hyväksi tekemästään työstä yhteensä 30.000 euroa. A vaati B:tä suorittamaan itselleen ja lapsille elatusapuna kullekin 250 euroa kuukaudessa luettuna siitä, kun B muutti pois puolisoiden yhteisestä kodista siihen saakka, kunnes molemmat lapset ovat täyttäneet 18-vuotta. Esitä perusteltu oikeudellinen arvio A:n ja B:n vaatimusten johdosta. Voit olettaa, että hallituksen esitys 37/2010 avoliittolaiksi on hyväksytty sellaisenaan ja tullut voimaan 1.10.2010. 3. Koulutusavustus ja Lain lapsen elatuksesta 3 2 momentin tulkinta Gottbergin mukaan. 4. A kuoli 2.5.2000. A oli naimisissa B:n kanssa, joka siis jäi tuolloin leskeksi. Puolisoilla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Puolisoilla oli kolme yhteistä aikuista lasta X, Y ja Z. Puolisot A ja B olivat tehneet testamentin, jonka mukaan ensiksi kuolleen jälkeen jäänyt puoliso saa hallintaoikeuden kaikkeen toisen puolison omaisuuden. Omistusoikeus molempien puolisoiden jälkeen menee testamentin mukaan lapsille. A:lla oli omaisuutta perukirjan mukaan 330 000 euroa. Perintöverotus A:n jälkeen toimitettiin kesäkuussa 2001, ja se toimitettiin perukirjan ja testamentin antamien tietojen mukaan. Omaisuuden arvosta vähennettiin testamentin mukaisesti B:n hallintaoikeuden arvo 120 000 euroa, vaikka perukirjan mukaan B ei ollut ottanut vastaan

3 hallintaoikeustestamenttia. Näin ollen perintövero jokaiselle lapselle määrättiin v. 2001 70 000 eurosta. Lapsista X ei maksanut sanottua perintöveroa, vaikka verottaja sitä yrittikin periä, joskaan ulosmittausta sen osalta ei koskaan suoritettu. B ei tosiasiassa koskaan käyttänyt testamentin mukaista hallintaoikeutta A:n omaisuuteen, ja esimerkiksi A:n tilivarat ovat edelleen korkoineen koskemattomina A:n kuolinpesän tilillä. B ja lapset X, Y ja Z tekivätkin 6.8.2010 perinnönjaon, jonka mukaan B ei ole ottanut hallintaoikeustestamenttia vastaan, vaan A:n omaisuus menee täydellä omistusoikeudella hallintaoikeudesta vapaana lapsille yhtä suurin osuuksin. Tuolloin 6.8.2010 perinnönjaossa X, Y ja Z saivat A:n omaisuutta jokainen 200 000, sillä pesän omaisuuden arvo oli noussut 600 000 euroon. B kuoli yllättäen 10.9.2010. B:llä oli omaisuutta seuraavasti: Asunto 330 000 euroa Kesämökki 170 000 euroa Pörssiosakkeita 550 000 euroa Määräaikaistili 30 000 euroa YHTEENSÄ 1 080 000 euroa B:n veli oli kuollut 9.10.2009 ja B peri häneltä asunnon. B myi asunnon vuoden 2010 alussa 400 000 eurolla, ja sijoitti rahat pörssiyhtiön osakkeisiin. Tämän edellä omaisuusluettelossa mainitun osakepotin arvo on nyttemmin siis 550 000 euroa, ja keväällä näistä osakkeista maksettiin osinkoja 30 000 euroa, jotka ovat edellä mainitulla määräaikaistilillä. B:n lapsista Z luopuu juridisesti tehokkaalla tavalla B:ltä tulevasta perinnöstä, koska tämä haluaa, että perintö menee verosäästöäkin ajatellen hänen alaikäiselle lapselle ZZ:lle. Vastaa oikeudellisesti perustellen seuraaviin kysymyksiin. Pelkät summat tai kyllä/ei -vastaus eivät siis riitä vastauksiksi, vaan vastaus on pistehyvityksen saamiseksi perusteltava juridisesti oikein. a) Miten perintöverotuksessa käsitellään kyseisen tapauksen tilannetta, jossa B ei ottanutkaan hallintaoikeustestamenttia vastaan, ja omaisuus jaettiin hallintaoikeudesta vapaana lapsille, vaikka hallintaoikeudesta oli tehty vähennys A:n jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa. Joutuvatko X, Y ja Z maksamaan lisää perintöveroa A:n jälkeen, ja jos joutuvat, niin mistä summasta? b) Voidaanko X:ltä nyt periä v. 2001 määrättyä perintöveroa? c) Mistä summasta X ja Y maksavat perintöveroa B:n jälkeen? d) Mistä summasta ZZ maksaa perintöveroa B:n jälkeen? Kohdissa a, c ja d ei siis tule laskea itse perintöveron määrää, vaan ilmoittaa se perintöverotuksessa käytettävä perinnön arvo, josta perintövero sittemmin laskettaisiin. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN NELJÄ (4) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSISTA SAAMASI PISTEET SEKÄ LUENNON SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. NÄMÄ PISTEET EIVÄT SIIS KORVAA TÄTÄ TEHTÄVÄÄ, VAAN VAIKUTTAVAT HYVITYSPISTEINÄ TENTIN LOPULLISEEN ARVOSANAAN.

4 5. Matti (s.1965) on kärsinyt mielenterveysongelmista, minkä vuoksi hänelle on määrätty edunvalvojaksi Matin 1950 syntynyt setä Seppo. Puoleesi kääntyy nyt Matin 75- vuotias äiti, joka huolestunut viimeaikaisten tapahtumien johdosta. Matilla on menossa maaninen vaihe ja alkoholikin on kuvassa mukana. Matin kaveriporukassa suunnitellaan marras-joulukuussa tapahtuvaa suurta Euroopan kiertuetta, mikä tarkoittaa lähinnä holtitonta matkustelua juopotteluineen. Kun kavereilla ei ole omia varoja, on kiertue todennäköisesti määrä toteuttaa Matin kustannuksella. Äiti pelkääkin, että Matti aikoo nostaa tätä varten tilinsä tyhjäksi ja muuttaa kaiken hänellä olevan irtaimen omaisuuden (muun muassa 10 000 arvosta pörssiosakkeita ja 10 000 euron arvoinen henkilöauto) rahaksi. Hankalaksi tilanteen tekee se, että Matin edunvalvojalle, Sepolle, on tehty juuri Yhdysvalloissa vaativa leikkaus, josta toipuminen vie ainakin kaksi kuukautta. Kukaan ei ole siis katsomassa Matin perään, eikä äitikään tähän enää kykene. Matin äiti kysyykin nyt sinulta, pystyykö Matti tosiaan hävittämään omaisuutensa voimassa olevan edunvalvojamääräyksen estämättä. Mihin toimiin äiti voisi ryhtyä poikansa omaisuuden suojaamiseksi? Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 5 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (6. Milloin holhous päättyy Caloniuksen mukaan?) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

1 FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT 11.10.2010 Anvisningar: - De som har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar på uppgifterna 1-5. - På svarspappret för uppgiften FYRA (4) t.ex. i samband med ditt namn skall du skriva hur många poäng som du fått för grundkursen, när du avlagt kursen och vem som hållit kursen. - Uppgift 6 besvaras endast av dem som fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. - Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. - Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. - Du skall skriva dina svar med tydlig handstil. - Du skall skriva varje svar på ett separat ark. - Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET 4.11.2010 kl. 11.00 på institutionen för privaträtt och på familjerättens hemsidor. 1. Pauls (P) och Lisas (L) femtio år långa äktenskap upplöstes 1.4.2010 till följd av P:s död. P lämnade efter sig som rättsinnehavare förutom efterlevande makan L också makarnas två gemensamma barn: A (f. 1962) och B (f. 1964). Makarna hade upprättat ett inbördes testamente där det konstaterades: När den ena av oss har avlidit får den efterlevande behålla hela boets egendom hos sig. P lämnade efter sig egendom för ca 1 000 000, medan L:s förmögenhet i praktiken endast omfattade en andel på hälften av makarnas gemensamma hem jämte bohag (L:s andel är värd ca 100 000 ). A har nu kommit till dig för att be om rättsliga råd. Till barnens stora överraskning har 81-åriga L i början av september ingått äktenskap med änklingen N som är 62 år gammal och bor i grannskapet. L har veterligen redan upprättat ett testamente över hela sin egendom till förmån för N. Man kan vänta sig att L också under sin livstid kommer att överföra egendom till den rätt så medellösa N. A frågar om han och B har några rättsliga medel att hindra sin fars egendom att hamna hos N och N:s släkt. B har nämnt något om att ställa mamma under förmynderskap, men enligt A:s uppfattning finns inte förutsättningar till detta, eftersom L för sin ålder är livaktig. Borde A och B däremot exempelvis på något sätt reagera på P:s och L:s inbördes testamente? Om sådana åtgärder behövs, är det brådska med dem: är det möjligt att någon tidsfrist löper ut inom den närmaste framtiden? Ge A din bedömning av efterlevande makans och arvingarnas rättsliga ställning samt råd till tillvägagångssätt. 2. A som bor i en enrummare som hon äger har våren 2007 börjat sällskapa med B. A och B flyttade ihop i januari 2008. A hade en 3-årig son X. Faderskapet till X har inte utretts. A och B lade 2008 in en ansökan om att B skulle förordnas till tilläggsvårdnadshavare för X. Tingsrätten biföll ansökan. Samma år sålde A för 100 000 den aktielägenhet som hon ägde och A och B köpte för en köpeskilling på 250 000 i A:s namn en bostad på tre rum och kök. Köpet finansierades dels med köpeskillingen från försäljningen av enrummaren och dels med ett lån som makarna tagit gemensamt. När paret 2009 fick ett gemensamt barn Y stannade A hemma för att ta hand om barnet. B förvärvsarbetade. Amorteringarna på bostadslånet för hemmet och bolagsvederlagen betalades i sin

2 helhet med B:s löneinkomster. Hösten 2010 flyttade B bort från det gemensamma hemmet. B:s advokat har lagt fram följande yrkanden för A: 1) B yrkar i första hand att det skall fastställas att bostadsaktien tillhör A och B gemensamt, eftersom makarnas gemensamma införskaffningssyfte var ett gemensamt hem. I andra hand yrkar B att det skall fastställas att han har en fordran på 100 000 hos A, eftersom han enligt de bifogade kvittona ensam har betalat en sådan andel av bostadslånet. 2) Om B:s subsidiära yrkande skulle komma att bifallas, yrkar B att det skall fastställas att A svarar ensam för den resterande delen av bostadslånet dvs. för skulden på 50 000. 3) B yrkar att det skall fastställas att han hos A har en fordran på 10 000 för lön och för utgifter för anskaffning av arbetsredskap, eftersom han hade reparerat makarnas gemensamma hem för sammanlagt 20 000. En beräkning över arbetstimmar och kvitton på materialanskaffningar följde med som bilagor. 4) B yrkar att det skall fastställas att A skall åläggas att betala till honom en ersättning på 200 i månaden för att A ensam besitter bostaden som använts som makarnas gemensamma hem. A meddelade i det svarsbrev som hon skickat att hon motsätter sig alla B:s yrkanden. A berättade att hon till Helsingfors tingsrätt lämnat in en ansökan om förordnande av en skiftesman för åtskiljade av egendom. Därtill har A i tingsrätten anhängiggjort ett separat käromål där hon yrkar på en gottgörelse på 30 000 av B för det arbete som hon utfört till förmån för familjen och barnen. A yrkar att B skall betala underhållsbidrag till henne och barnen 250 per person per månad från och med den dag då B flyttade bort från makarnas gemensamma hem ända till den dag då vardera barnet fyller 18 år. Gör en motiverad rättslig bedömning med anledning av A:s och B:s yrkanden. Du kan utgå från att regeringens proposition 37/2010 med förslag till en sambolag har godkänts som sådan och att den trätt i kraft 1.10.2010. 3. Bidrag till utbildning och tolkningen av 3 2 mom. i lagen om underhåll för barn enligt Gottberg. 4. A dog 2.5.2000. A var gift med B som således därvid blev efterlevande make. Makarna hade inte giftorätt i varandras egendom. Makarna hade tre gemensamma fullvuxna barn X, Y och Z. Makarna A och B hade upprättat ett testamente enligt vilket efterlevande maken fick besittningsrätt (hallintaoikeus) till all den egendom som den andra maken hade ägt. Enligt testamentet skall äganderätten efter vardera makens död tillfalla barnen. Enligt bouppteckningen hade A egendom till ett värde av 330 000. Arvsbeskattningen efter A verkställdes i juni 2001. Arvsbeskattningen verkställdes med utgångspunkt i de uppgifter som fanns i bouppteckningen och i testamentet. I enlighet med testamentet avdrogs B:s besittningsrätt till ett värde av 120 000 från värdet på egendomen, fastän B enligt bouppteckningen inte hade tagit emot besittningsrättstestamentet. Således ålades respektive barn år 2001 att betala arvsskatt på summan 70 000. Av barnen betalade X inte den nämnda arvsskatten, trots att skattemyndigheterna hade försökt indriva skatten. Någon utmätning verkställdes dock aldrig i fråga om den nämnda skatten. B använde sig de facto aldrig av den besittningsrätt till A:s egendom som enligt testamentet tillkommit B. A:s kontomedel jämte ränta ligger exempelvis fortfarande orörda på det konto som A:s dödsbo har.

3 B och barnen X, Y och Z förrättade 6.8.2010 ett arvskifte. Enligt arvskiftet har B inte tagit emot besittningsrättstestamentet och A:s egendom har i stället med full äganderätt fritt från besittningsrätt tillfallit barnen i lika stora andelar. Vid arvskiftet 6.8.2010 fick var och en av X, Y och Z 200 000 av A:s egendom, eftersom värdet på boets egendom vid den tidpunkten hade stigit till 600 000. B dog plötsligt 10.9.2010. B hade följande egendom: Bostad 330 000 Sommarstuga 170 000 Börsaktier 550 000 En tidsbunden deposition 30 000 SAMMANLAGT 1 080 000 B:s bror hade avlidit 9.10.2009 och B hade ärvt en bostad av honom. B sålde bostaden för 400 000 i början av 2010 och placerade pengarna i börsaktier. Värdet på aktierna som nämns i den ovannämnda förteckningen på egendom är numera 550 000. Senaste vår utbetalades 30 000 i dividender på dessa aktier. Det är de här pengarna som utgör den ovannämnda tidsbundna depositionen. Av B:s barn avstår Z på ett juridiskt effektivt sätt från arv efter B, eftersom Z vill att arvet med tanke på en inbesparing av skatter skall tillfalla hans minderåriga barn ZZ. Svara med rättsliga motiveringar på följande frågor. Det räcker inte med att du bara anger summor eller svarar med ja respektive nej på följande frågor. För att du skall få poäng för dina svar förutsätts att du på ett juridiskt korrekt sätt motiverar dina svar. a) Hur handlägger man vid arvsbeskattningen den situationen att B inte tog emot besittningsrättstestamentet och egendomen skiftades fri från besittningsrätt till barnen, fastän ett avdrag för besittningsrätten hade verkställts vid arvsbeskattningen efter A. Måste X, Y och Z betala mer arvskatt efter A och om så är fallet på vilken summa? b) Kan man hos X i detta läge indriva arvsskatt som fastställts 2001? c) På vilken summa betalar X och Y arvskatt efter B? d) På vilken summa betalar ZZ arvsskatt efter B? I fråga om punkterna a, c och d skall du inte räkna ut beloppet på arvsskatten, utan du skall ange värdet på det arv som tas som grund när arvskatten bestäms vid arvsbeskattningen. I DITT SVAR PÅ UPPGIFT FYRA (4) SKALL DU MEDDELA HUR MÅNGA POÄNG DU FÅTT FRÅN GRUNDKURSEN, NÄR DU AVLAGT KURSEN OCH VEM SOM HÖLL KURSEN. POÄNGEN FRÅN GRUNDKURSEN ERSÄTTER INTE DENNA UPPGIFT, MEN DE INVERKAR SOM BONUSPOÄNG NÄR DET SLUTLIGA VITSORDET BESTÄMS FÖR DIN TENTAMEN.

4 5. Matti (f. 1965) har haft psykiska problem och därför har Mattis morbror Seppo (f. 1950) förordnats till intressebevakare för Matti. Mattis 75-åriga mor vänder sig nu till dig. Hon är orolig över vissa händelser som ägt rum under den senaste tiden. Matti är just nu mitt uppe i ett maniskt skede och till och med alkohol är med i bilden. Mattis vänkrets planerar att i november-december åka på en stor Europaturné. Detta betyder närmast ansvarslöst omkringresande och supande. Det är sannolikt att turnén kommer att ske på Mattis bekostnad, eftersom Mattis vänner inte har egna medel. Mattis mor är rädd för att Matti i detta syfte kommer att lyfta alla pengar som han har på sitt konto och för att Matti för att få mer pengar kommer att sälja hela sin lösa egendom (bl.a. börsaktier till ett värde av 10 000 och en personbil till ett värde av 10 000 ). Situationen kompliceras av att Mattis intressebevakare Seppo nyligen varit i USA på en krävande operation och det kommer att ta åtminstone två månader för Seppo att återhämta sig från operationen. Det finns således ingen som kan se efter Matti, inte heller Mattis mor klarar av det längre. Mattis mor frågar nu av dig om Matti faktiskt kan göra sig av med sin egendom utan att det ikraftvarande intressebevakarförordnandet kan ställa hinder i vägen för det. Vilka åtgärder kan Mattis mor tillgripa för att skydda sin pojkes egendom? Obs! Om du med godkänt resultat har klarat av Ahti Saarenpääs kurs i intressebevakningsrätt, kan du lämna uppgift 5 obesvarad och använda de poäng som du fått i förhöret såsom poäng i tentamen. För denna uppgift skall du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn, kursen och poängen som du fått. (6. När upphör ett förmynderskap enligt Calonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt. Övriga skall inte lämna in ett svarspapper på denna uppgift.