Vastaanottaja Kristiinankaupungin kaupunki Asiakirja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - käännös Päivämäärä 3.9.2018 KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI KRISTIINANKAUPUNGIN POHJOISEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI KRISTIINANKAUPUNGIN POHJOISEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä 6.4.2018, 3.9.2018 Laatija Christoffer Rönnlund, Jonas Lindholm Jonas Lindholm Tarkastaja Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E 65100 VASA P +358 20 755 2270 F +358 20 755 2271 www.ramboll.fi
KRISTIINANKAUPUNGIN POHJOISEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, OAS SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE 1 2. YHTEYSTIEDOT 2 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2 3.1 Suunnittelun tavoitteet 2 3.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila 2 3.3 Maanomistusolosuhteet 3 3.4 Kaavoitustilanne 3 3.4.1 Maakuntakaava 2030 3 3.4.2 Yleiskaava 5 3.4.3 Asemakaava 5 3.4.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5 3.5 Suojelu- ja Natura 2000-alueet 5 4. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVAT TIEDOT 5 5. VAIKUTUKSET 6 6. OSALLISET 7 7. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 8 7.1 Kaavan vireilletulosta tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 7.2 Kaavaluonnoksen laatiminen 9 7.3 Kaavaehdotuksen laatiminen 9 7.4 Muutoksenhaku 9 8. AIKATAULU 9
1 1. SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 10 km koilliseen Kristiinankaupungin keskustasta. Alue sijaitsee valtatien 8 itäpuolella Kristiinankaupungin, Närpiön ja Karijoen raja-alueella, jossa kuntarajat kohtaavat. Kaava-alue ja lähiympäristö koostuvat rakentamattomasta metsäalueesta. Alueella on useita soita ja kosteikkoja. Alue on melko kumpuilevaa, korkeuskäyrät vaihtelevat välillä 25 90 m mpy. Matalimmat osat sijaitsevat lähempänä rannikkoa, kun taas korkeimmat osat ovat kauempana idässä. Alueen puusto on vaihtelevaa, alueella on sekä avohakkuualueita että alueita, joissa on vanhempaa puustoa. Långåsin metsätie kulkee alueen poikki. Etäisyys lähimpään pysyvään asutukseen on n 1,5 km. Suunnittelualueella ei ole vapaa-ajan asutusta. Kuva 1. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. Kuva 2. Kaava-alueen alustava rajaus.
2 2. YHTEYSTIEDOT Suunnittelu toteutetaan yhteistyöhankkeena Kristiinankaupungin kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n kesken. Tietoa tästä suunnitelmasta ja kaavoitushankkeesta saa kaupungin yhteyshenkilöltä (yhteystiedot alla). KAAVOITTAJA: Kristiinankaupungin kaupunki Lapväärtintie 10 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Puh. (06) 2216200 www.kristinestad.fi Yhteyshenkilö: Tekninen johtaja Ari-Johan Myllyniemi Puh. +358 40 5599229 Sähköposti: ari-johan.myllyniemi@krs.fi KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E 65100 VAASA Puh. 020 755 7600 www.ramboll.fi Yhteyshenkilö: Kaavan laatija: Maanm.ins. AMK Jonas Lindholm, YKS-605 Puh. +358 50 349 1156 Sähköposti: jonas.lindholm@ramboll.fi Tarkistaja: Maanmittausins. AMK Christoffer Rönnlund Puh. +358 44 312 2301 Sähköposti: christoffer.ronnlund@ramboll.fi Toimija: Tjöck Kristinestad Vindpark Ab c/o Oy Wasa Tilit Ab Kauppapuistikko 12 B 65100 VAASA Yhteyshenkilö: Alan Senkel Puh. +372 502 4008 alan@tuulepark.ee 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelun tavoitteet Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa noin 26 tuulivoimalan ja niihin liittyvän sähkönsiirtoverkon ja sähköasemien rakentamisen alueelle. Suunnittelualue pysyy maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäytössä, lukuun ottamatta tuulivoimaloille osoitettavia sijoituspaikkoja, huoltoteitä ja infrastruktuuria. Sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää MRL 77a :n sekä 77b :n mukaisesti rakennuslupien myöntämisen perusteena. 3.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Kaava-alue on rakentamatonta talouskäytössä olevaa metsäaluetta. Alue on melko kumpuilevaa. Melko suuri osa alueesta on kosteikkoa. Alueen tieverkko on melko kattava ja hyvässä kunnossa.
3 3.3 Maanomistusolosuhteet Kaikki voimaloiden sijoituspaikkojen maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Toimija on tehnyt tuulivoimaloiden toiminta-alueen maanomistajista suurimman osan kanssa maanvuokrasopimukset. 3.4 Kaavoitustilanne 3.4.1 Maakuntakaava 2030 Kristiinankaupunki kuuluu Pohjanmaan liiton maakunta-alueeseen. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen 21.12.2010. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Pohjanmaan maakuntakaavassa painottuvat yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojen käyttö. Kuva 3. Ote maakuntakaavasta (vahvistettu 21.12.2010). Kaava-alueelle on maakuntakaavassa osoitettu seuraavat merkinnät: Kaavamerkintä Merkinnän kuvaus ja määräykset Jokilaaksojen kehittäminen Ohjeellinen ulkoilureitti / Vargberget Pyhävuori Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue / Suupohjan metsät Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laaditaan parhaillaan. Kaavaluonnos oli nähtävillä 5.2-9.3.2018. Luonnoksessa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka aiheuttaisivat muutoksia tuulivoimapuiston kaavaan.
4 Kuva 4. Ote maakuntakaavan 2040 luonnoksesta. Vaihekaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla Kaavalla ei ole vaikutusta hankkeeseen. Vaihekaava 2: Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Hankealue sijoittuu tv-2-alueelle ja soveltuu näin ollen tuulivoima-alueeksi. Alla olevassa kuvassa esitetään vaihemaakuntakaava 2 kyseisellä alueella. Kuva 5. Ote vaihekaavasta 2, vahvistettu 14.12.2015.
5 Vaihemaakuntakaavassa 2 on seuraavia varauksia kaava-alueelle: Kaavamerkintä Merkinnän kuvaus ja määräykset Tuulivoimaloiden alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat alueellisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä käytössä on kiinnitettävä huomiota asutukseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemaan, lintuihin, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, lentokenttien lentoesterajoituksiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivissä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen sekä alkutuotannon ja maa-ainesten oton edellytysten turvaamiseen. Alueella tehtävät toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava alueen luonnon monimuotoisuuden / luonnonvarojen säilymistä edistävällä tavalla. 3.4.2 Yleiskaava Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa. 3.4.3 Asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavaa. 3.4.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet saivat lainvoiman 1.4.2018. Tavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto 3.5 Suojelu- ja Natura 2000-alueet Kaava-alueella ei ole Natura 2000-alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee Närpiön kunnan puolella, etäisyys siihen on noin 1,2 km. 4. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVAT TIEDOT Hankkeen edellytyksiä ja vaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä, joka saatiin valmiiksi vuonna 2015. Uusia täydentäviä selvityksiä tehdään niiltä osin kuin kaavoituksessa poiketaan aiemmin tutkituista vaihtoehdoista. Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdään täydentäviä selvityksiä melua, välkettä, näkyvyyttä ja maisemavaikutuksia koskien, kun tuulivoimaloiden sijoituspaikat on päätetty. Tuulivoimaloiden lopullisilta sijoituspaikoilta tehdään täydentävät luontoselvitykset. Muita mahdollisia selvitystarpeita arvioidaan kaavaprosessin aikana.
6 5. VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin perustana hyödynnetään jo aikaisemmin laadittuja selvityksiä, tutkimuksia ja suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutukset kirjataan maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja -asetuksen 1 mukaisesti kaavaselostukseen. Vaikutuksia arvioidaan tällöin: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja ovat mm. maisemavaikutukset sekä voimaloiden käytön aikaiset meluhaitat ja vilkkuminen. Myös voimaloiden rakentamisen (sekä toiminnan lopettamisen) aikana saattaa syntyä meluhaittoja. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/suojaamisesta sekä sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Alueen virkistyskäyttöön, esimerkiksi retkeilyyn vaikuttavia seikkoja saattavat olla mm. alueelle tulevat rakentamisenaikaiset liikkumisrajoitukset, voimalarakenteet sekä melu- ja maisemavaikutukset. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Tuulivoimahankkeen toteutuessa voidaan uusiutuvan energian tuotantoa lisätä Pohjanmaalla ja samalla koko Suomessa. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on vaikutuksensa ilmastoon, etenkin tarkasteltaessa tuotantomuodon koko elinkaarta. Käytön aikana tuulivoimalat eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Maa- ja kallioperään aiheutuu muutoksia lähinnä rakentamisen aikana, koska niitä joudutaan muokkaamaan voimaloiden perustuksia varten. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Perustuksen kohdalla oleva kasvillisuus ja elinympäristö tuhoutuvat. Linnustoon kohdistuvat toiminnanaikaiset vaikutukset liittyvät mm. voimaloiden aiheuttamaan törmäysriskiin. Pesimälinnuston lisäksi merkittäviä vaikutuksia voi tulla linnuille, joiden muuttoreitit kulkevat suunnittelualueen kautta. Myös vaikutuksia Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin tarkastellaan.
7 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Polttoainevapaana energiantuotantomuotona tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta ja sähkön toimitusvarmuutta. Hankkeella on välillisesti ja välittömästi työllistävä vaikutus. Tuloverojen ja mm. kiinteistöverojen tuotoilla on positiivisia vaikutuksia kaupunkien talouteen. Tuulivoimatuotantoa voidaan käyttää matkailussa myös positiivisena vetovoimatekijänä. Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä tuulivoimakomponenttien ja perustusten kuljetuksista. Olemassa olevia teitä voidaan rakentamisvaiheessa hyödyntää, jolloin minimoidaan haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja liikenteeseen. Tuulivoima ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen rakentamisen jälkeen, jolloin liikennöinti liittyy ainoastaan huolto-/kunnossapitotoimintaan. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimaloiden yksi merkittävimmistä vaikutuksista ovat yleisesti ottaen vaikutukset maisemaan. Maisemavaikutukset muodostuvat perustuksesta, rungosta ja lapojen pyyhkäisypintaalasta. Tähän vaikuttavat muun muassa yksittäisten voimaloiden tyyppi, voimalaryhmien asettelu ja maaston muodot. Suurimmillaan vaikutukset ovat lähellä asutusta, herkillä alueilla, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueilla ja arvokkailla maisema-alueilla. Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan saattaa esiintyä eri näkökulmista: tutkavaikutukset lentorajoitteet (lentokenttien läheisyys) harjoitusalueiden läheisyys rajavalvonta Vaikutuksia arvioidaan lähinnä lausuntomenettelyn kautta. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoima-alueisiin liittyvät maa-alueet, sekä laajempaan vaikutusalueeseen, joka muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. 6. OSALLISET Suunnittelussa osallisia ovat ainakin: KRISTIINANKAUPUNGIN ERI HALLINTOTOIMET (Lapväärtintie 163A, 64100 KRISTII- NANKAUPUNKI) KARIJOEN KUNTA KASKISEN KAUPUNKI NÄRPIÖN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNNAN YMPÄRISTÖJAOSTO (Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI)
8 ELY-keskus (Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) (PL 262, 65101 VAASA) ELY-KESKUS (Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) (PL 156, 65101 VAASA) POHJANMAAN LIITTO (PL 174, 65101 VAASA) POHJANMAAN MUSEO (PL 3, 65101 VAASA) POHJANMAAN PELASTUSLAITOS (Sepänkyläntie 14 16, 65100 VAASA) METSÄHALLITUS (PL 475, 65101 VAASA) SUOMEN METSÄKESKUS (PL 40, 15140 LAHTI) PÄÄESIKUNTA (PL 919, 00131 HELSINKI) RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS (PL 2, 00791 HELSINKI) FINGRID OYJ (PL 530, 00101 HELSINKI) Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat suunnittelualueella ja sen vaikutusalueella. Yritykset, yhdistykset ja yhteisöt sekä sidosryhmät, joiden toimialaan kaavamuutoksella voi olla vaikutuksia, mm. o o o o o o Finavia Oyj Fortum Oyj Elisa Oy Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy Metsänhoitoyhdistys Pohjanmaa Pohjanmaan riistanhoitopiiri 7. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.
9 7.1 Kaavan vireilletulosta tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaavoituksen vireilletulosta sekä kaava-aineiston nähtävilläolosta tiedotetaan paikallislehdissä ja kaupungin internetsivuilla sekä ilmoitustaululla. Aineistosta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. 7.2 Kaavaluonnoksen laatiminen Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaava-aineisto pidetään nähtävillä virka-aikana kaupungintalolla sekä kaupungin internetsivuilla 30 päivän ajan. Luonnoksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Luonnoksesta lähetetään lausuntopyynnöt eri viranomaisille ja yhteisöille. 7.3 Kaavaehdotuksen laatiminen Osayleiskaavaehdotus asetetaan kaupunginhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi kaupungin ilmoitustaululle ja internetsivulle. Tänä aikana on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Nähtävilläolosta ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetsivuilla. Kaavaehdotuksesta lähetetään tarvittavat lausuntopyynnöt eri viranomaisille ja yhteisöille. Hallituskäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen ja toimittaminen valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely, kaavaehdotuksen hyväksyminen. 7.4 Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan yleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Mikäli valituksia ei jätetä, kaava tulee voimaan 30 vuorokauden kuluttua valtuuston päätöksestä ja siitä, kun kaupunki on kuuluttanut asiasta paikallislehdessä. 8. AIKATAULU Hankkeelle on laadittu seuraava alustava aikataulu: Vaihe Alustava aikataulu Päätös kaavoituksen jatkamisesta, OAS, nähtävillä 04-05/2018 Kaavaluonnoksen laatiminen, luonnos nähtävillä 05 10/2018 Kaavaehdotuksen laatiminen, kaavaehdotus nähtävillä 11/2018-01/2019 Korjaukset ja hyväksyminen Q1/2019 aikana