Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä 1.6.2011 31.12.2014. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ProAgriat, MTT Maaninka, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry sekä Suomen ympäristökeskus.
RAE -HANKE Keskeisin tavoite on tuoda taloudellista kannattavuutta maatiloille ympäristöystävällisesti. Hankkeen avulla pyritään siirtämään tietoa ja osaamista maatiloille ravinteiden hyödyntämisen tehostamiseksi. RAE-hankkeen päätavoitteita: maatalouden ravinnekierrätyksen lisääminen, lannan energia- ja ravinnetehokkaan käytön edistäminen, vesistöjen ravinnekuorman vähentäminen, testatun tieto-taidon siirtäminen käytäntöön sekä maatalouden vesiensuojelutoimia tukevan toimijaverkoston luominen Itä-Suomen alueelle.
KOSTEIKKOTUTKIMUS Yksi osa RAE-hanketta. Pyritään kehittämään kosteikkorakentamista osaksi parempaa vesiensuojelua. Selvitetään kosteikkojen kykyä sitoa maatalouden jätevesien mukana huuhtoutuvia ravinteita. Ravinteiden kierrättäminen
TUTKITTAVAT KOHTEET Tutkittiin kolmea eri kosteikkoa Itä-Suomen alueella Polvijärvi, Riihilahden kosteikko Pieksämäki, Heiniöjärven kosteikko Iisalmi, Sumppilammen kosteikko Näytteitä kerättiin kesän 2012 aikana siten, että touko- ja kesäkuussa näytteet pyrittiin ottamaan kerran viikossa ja heinä- ja elokuussa kerran kahdessa viikossa.
ANALYYSIT Kenttämittaukset ph Happipitoisuus Sähkönjohto Laboratoriokokeet Nitraattityppi Ammoniumtyppi Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Kemiallinen hapenkulutus Väri Sameus Kiintoaine
RIIHILAHDEN KOSTEIKON TULOKSET Kosteikko on rakennettu vuosien 2011 ja 2012 aikana. Kosteikon valuma-alue on noin 240 ha. 75 ha valuma-alueesta on viljeltyä peltoa. Kosteikkoalue koostuu kahdesta erillisestä kosteikosta. Suurempi kosteikko on kooltaan n. 3,05 ha ja pienempi n. 0,61 ha.
NÄYTTEENOTTOPISTEET (RIIHILAHTI) Näytepiste 1 Näytepiste 2 Näytepiste 5 Näytepiste 3 Näytepiste 4
VAIHTELUVÄLIT (RIIHILAHTI). Näytteenotto paikka ph Johtokyky, μs/cm Happi, mg/l Lämpötila, C CODMn Kok. fosfori, mg/l Kok. typpi, mg/l Ammoniumtyppi, mg/l Nitraattityppi, mg/l Sameus, FNU Väri, PtCO Suodattamaton Väri, PtCO Suodatettu Kiintoaine, mg/l PK1 Min 4,72 83,2 4,98 1 15,9 0,02 0,7 0,44 0 4,63 174 118 2,7 Max 6,4 133,8 11,6 16,4 45,3 0,32 3,9 2,75 2,9 22,3 475 375 18,57 PK2 Min 4,33 41,5 7,3 0,3 17,49 0,01 0,7 0,5 0 6,3 209 158 2,57 Max 6,51 115,5 12,36 17 46,91 0,145 3,5 1,8 2,4 74,7 751 322 48,17 PK3 Min 4,13 34 5,1 0,9 12,41 0,01 0,3 0,24 0 3,75 144 100 3,14 Max 6,66 83,9 9,8 21,7 27,2 0,11 1,8 1,7 1,6 28,3 370 254 14,6
KOKONAISFOSFORI (mg/l) (RIIHILAHTI) 25.4.2012 2.5.2012 9.5.2012 15.5.2012 31.5.2012 6.6.2012 13.6.2012 25.6.2012 11.7.2012 26.7.2012 9.8.2012 24.8.2012 18.10.2012 PK1 0,08 0,07 0,07 0,02 0,04 0,175 0,03 0,02 0,03 0,065 0,09 0,095 0,1 PK2 0,1 0,08 0,01 0,08 0,02 0,145 0,04 0,03 0,01 0,06 0,08 0,075 0,13 PK3 0,11 0,05 0,01 0,04 0,06 0,105 0,04 0,03 0,01 0,065 0,06 0,07 0,11 0,2 0,18 0,16 0,14 0,12 0,1 0,08 PK1 PK2 PK3 0,06 0,04 0,02 0
KOKONAISTYPPI (mg/l) (RIIHILAHTI) 25.4.2012 2.5.2012 9.5.2012 15.5.2012 31.5.2012 6.6.2012 13.6.2012 25.6.2012 11.7.2012 26.7.2012 9.8.2012 24.8.2012 18.10.2012 PK1 3,2 1,5 1,8 2,1 2,5 0,7 1 1,7 1,3 1,85 2,13 1 2,3 PK2 2,7 0,8 2,3 1,4 2,4 1 1 1,8 1,15 1,65 1,77 0,7 1,8 PK3 1,8 0,3 1,55 1,2 1,4 0,7 1,1 1,4 0,9 1,1 1,57 1 1,6 3,5 3 2,5 2 1,5 PK1 PK2 PK3 1 0,5 0
KEMIALLINEN HAPENKULUTUS (CODMn) (RIIHILAHTI) 25.4.2012 2.5.2012 9.5.2012 15.5.2012 31.5.2012 6.6.2012 13.6.2012 25.6.2012 11.7.2012 26.7.2012 9.8.2012 24.8.2012 18.10.2012 PK1 22,58 20,04 16,54 21,63 17,18 23,54 27,99 32,76 23,7 43,42 45,3 35,2 34 PK2 20,36 17,49 21,63 25,13 26,71 35,31 34,99 41,03 29,74 46,6 46,91 33,77 34 PK3 16,22 12,41 17,49 20,36 18,13 16,22 20,36 21,6 25 20,36 22,9 22,3 27,2 50 45 40 35 30 25 20 PK1 PK2 PK3 15 10 5 0
TUTKIMUSTULOKSET (RIIHILAHTI) Vesistöä rehevöittävistä ravinteista pääsääntöisesti yli puolet jää kosteikkoon. Parhaimmillaan jopa 75 prosenttia. Tuloksista nähtävissä joitakin piikkejä, jotka johtunee lannoittamisesta sekä sademääristä. Kesän loppua kohden pitoisuudet kasvavat, koska kosteikkoon virtaavan veden määrä pieneni.
TUTKIMUSTULOKSET Näytteitä saatiin kerättyä kolmelta kosteikolta. Pieksämäen kosteikko oli ongelmallisin. Muillakin kosteikoilla tulokset olivat saman suuntaisia kuin Riihilahden kosteikolla. Kosteikosta poistuva vesi sisälsi kaikissa kosteikoissa pääsääntöisesti vähemmän ravinteita kuin kosteikkoon tuleva vesi. Teetimme kesän aikana kahdet eri rinnakkaisanalyysit Savo-Karjalan ympäristö tutkimuksella. Tuloksissa oli melko suuria eroja.
TUTKIMUKSESSA KOHDATUT HAASTEET Suurin haaste oli näytteiden tumma väri. Tulosten luotettavuus Näytepisteiden virtaaman pieneneminen. Näytteiden ottaminen mahdotonta. Näytteiden kerääminen ja säilytys. Säilytys lämpötilat. Analysointi vuorokauden sisällä. Siitepöly.
TULEVAISUUS Näytteitä kerätään ja tutkitaan myös kesän 2013 aikana.