inter vivos Terveys. 02 06
Haluatko tarttua tilaisuuteen? Oletko kiinnostunut asianajajan työstä? Voit tutustua työhön käytännössä jo opintojesi aikana. Hannes Snellman tarjoaa alasta kiinnostuneelle opiskelijalle eri mahdollisuuksia: Lähetti Tehtävänä juoksevien asioiden hoito joskus myös aivan konkreettisesti. Juniortrainee Työ on kesän aikana kokopäiväistä ja lukukausina osa-aikaista. Juniortrainee avustaa toimiston lakimiehiä eri selvitystöissä ja tiedonhaussa. Työ vaatii tarkkuutta sekä juridiikan perustietojen hallintaa. Trainee Kokopäiväinen lakimiesharjoittelija toimiston trainee-ohjelman puitteissa. Trainee avustaa lakimiehiä eri toimeksiannoissa, tekee esimerkiksi selvityksiä, käännöstöitä, kerää tietoja ja laatii erilaisia asiakirjoja. Traineen toimenkuva on pitkälti vastaava kuin avustavan lakimiehen. Tehtäviin valmentaa henkilökohtainen tutori. Traineeohjelmaan otetaan 7 9 opiskelijaa kerrallaan 3 kertaa vuodessa 4 kk jaksoiksi. Jaksot alkavat tammi-, touko- ja syyskuussa. Jos haluat tutustua liikejuridiikan maailmaan, ota yhteyttä Sini Asikaiseen, puh. (09) 2288 4329, sini.asikainen@hannessnellman.fi. Transaktiot & konfliktinhallinta www.hannessnellman.fi
Pääkirjoitus Terveys. On olemassa joitakin asioita, joihin kukaan ei kiinnitä huomiota, ennen kuin sellaisen menettää. Yksi tällainen asia on kiistatta terveys. Niin kauan kuin pysymme terveinä, emme tule ajatelleeksikaan kuinka kauheaa on, kun terveytensä menettää. Inter Vivos tuntee sosiaalisen vastuunsa pykälistien laajasta joukosta ja siksi tämä numero onkin omistettu kansanvalistukselle asianomaisesta aiheesta. Pykälä-viikon ja vapun jälkimainingeissa on itse kunkin parasta hieman hidastaa tahtia ja tunnistaa terveyttään mahdollisesti uhkaavat seikat. Ja tehdä jotain asiaintilalle. Numero on omistettu kansanvalistukselle. Taudit. Kokeile, siinä on sairaus saattaa hyvinkin olla Pykälän spexihistorian parhaita, tai kenties pahimpia omstartteja. Taudit eivät kuitenkaan ole mikään naurun asia, varsinkaan silloin, kun ne sattuvat iskemään arkaan paikkaan, kuten tässä tapauksessa. Tai ehkä ne ovatkin En tiedä, todetkaa itse, kun Inter Vivoksen tutkivat journalistit Jukka Lehtola ja Mikko Kohtala pääsevät valloilleen. Pandemia. Koko sana kalskahtaa pahaenteiseltä, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Mikä ihmeen H5N1? Kuulostaa ihan joltain Aleksandrian ryhmätyötilan numerolta. Lintuinfluenssan uhalla on peloteltu jo pitkään, mutta kuka oikeastaan tietää mistä on kyse? Inter Vivos selvittää. Piikittely. Nähtyäni Codexpressenin näkemyksen siitä, miten Inter Vivoksen toimitus hankkii inspiraationsa, en voi muuta kuin todeta, että se saattaa jopa olla melko lähellä totuutta. Inter Vivos kiittää saamastaan ilmaisesta mainonnasta. Kuittaamme puolestamme tehdyn palveluksen mainostamalla Codexin loistavaa äänenkannattajaa omassa lehdessämme, ilmaiseksi tietenkin! Kehotan kääntämään takasivulle. Terveiset päätoimittaja Jerkerille ja koko Codexpressenin toimitukselle! Kesä. Lehden tullessa painosta lienee kesä jo aivan ovella. Mikäpä voisikaan tuottaa Inter Vivoksen toimitukselle suurempaa iloa kuin toivottaa kaikille Pykälä ry:n jäsenille aurinkoista kesää! Nauttikaa vapaa-ajastanne ja auringosta, sikäli kuin se on Suomen kesässä mahdollista. Inter Vivos palaa näillä näkymin elokuussa lievittämään Pykälä-kesäleskeyden oireita. Koettakaa jaksaa siihen saakka. Samu Lassila Päätoimittaja
inter vivos Seitsemästoista vuosikerta 2 2006 http://www.pykala.fi/intervivos intervivos@pykala.fi PAINO Cosmoprint Oy Julkaisija: Pykälä ry TOIMITUS :: PÄÄTOIMITTAJA Samu Lassila samu.lassila@helsinki.fi + 358 40 576 4311 TOIMITTAJAT Antti Lindholm antti.lindholm@helsinki.fi +358 40 772 6767 Jukka Lehtola jukka.s.lehtola@helsinki.fi +358 50 366 3749 Mikko Kohtala mikko.kohtala@helsinki.fi +358 44 040 6417 Mikko Pitkänen mikko.pitkanen@helsinki.fi +358 40 745 9791 Marjo Pekkanen marjo.pekkanen@helsinki.fi +358 50 539 5112 KIRJOITTAJAT Liina Ahonen Mikko Heinonen Jaakko Kopra Eero Kärki Raimo Lahti Tapio Meltti Mikael Nuotto Hannu Partanen Eliisa Reenpää Tuomas Rytkönen Risto Sandvik Jenni Turunen Maarit Vaara Ville Vienola ULKOASU & TAITTO Ville Peltokorpi ville.peltokorpi@helsinki.fi + 358 50 584 2158 ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhtetoimikunta yrityssuhteet@pykala.fi Ilmoitushinnat, ilmoitusmarkkinoinnin- ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla
PAKKAUSSELOSTE x inter vivos 150g 02/2006 terveys Koostumus Paperia, vaikuttavana aineena codexpressen 0mg Sisältö 3 - Pääkirjoitus 6 - Bonus Pater Familias 8 - H.E.L.P. desk 9 - Osavuosikatsaus 10 - Direktiiveistä asetuksiin 12 - Oikeusapuvaliokunta esittäytyy 14 - Paasto - puhdistakaamme sielu ja liha 17 - Pykälän nettisivut then and now 18 - Pykälä ry 71 vuotta 24 - Puhe naiselle 26 - Hetkellisen nautinnon julma hinta 28 - Sukupuolitautibuffet 30 - In The Navy -oikkari intissä 32 - Lääkärit 33 - Pupu 34 - Lääkintä -ja bio-oikeus 36 - Philip C. Jessup Moot Court 38 - Uhka numero H5N1 40 - Maarit Vaara 42 - Experto Credite 44 - Vieraskirja 45 - Perhonen 46 - Tapio metsän kuningas Terveys 5
Bonus Pater FamiliAS Eero Kärki Hallituksen puheenjohtaja 2006 Kevät Pykälän kevätkausi alkaa tammikuun ensimmäinen päivä kun uudet valiokunnat sekä hallitus aloittavat tehtävänsä. Joka vuosi kevään tapahtumien onnistumiseksi tehdään suuri työ ja joka vuosi siinä onnistutaan. Yleensä vieläpä paremmin kuin aikaisempina vuosina. Näin kävi myös tänä vuonna. Ainakin minun mielestäni. Tämän kevään huipputapahtumiin Pykälässä ovat kuuluneet ehdottomasti perinteiset vuosijuhla sekä vappu. Myös Pykälä-viikko kokonaisuudessaan sekä sen ohessa järjestetty KV-viikko onnistuivat hyvin ja saavuttivat suurta suosiota. Uusiakin tapahtumia kuten lääkärisitsit järjestettiin. Senioritoiminnan puolelta voi puolestaan mainita huhtikuun lopussa järjestetyn puheenjohtajatapaamiseen, joka keräsi 43 Pykälän entistä puheenjohtajaa 6 inter vivos 02 06 Pykälään. Keväällä Pykälässä toimivat myös valmennuskurssit, joiden parissa monet Pykälänkin jäsenet työskentelevät. Kurssit ovat Pykälälle sikäli luonnollista toimintaa, että ylläpitämällä korkeatasoista ja hintaystävällistä kurssiorganisaatiota voimme auttaa valintakokeen kanssa kamppailevia tulevia pykälistejä. Samalla omat jäsenemme saavat hyödyllistä työkokemusta toimiessaan kurssien tarjoamien tehtävien parissa. Kurssien haittapuolena on se, että ne varaavat Sörnäisten kerhotilan käyttöönsä suureksi osaksi kevättä. Tällöin omat tapahtumat joudutaan sijoittamaan johonkin väliin kurssien ehdoilla. Kurssit aiheuttavat jonkin verran ongelmia myös tilan sisustuksessa; kun huonekalujen on oltava helposti ja nopeasti siirreltäviä, on tilaa vaikea sisustaa biljardipöydillä tai suurilla sohvaryhmillä. Sörnäisten tilan käyttömukavuuden parantamiseksi haastankin kaikki pykälistit miettimään uusia, käytännöllisiä sisustushankintoja kerhotiloihin ensi syksyksi. Ehdotuksia voi lähettää minulle ja toteutetut palkitaan pullollisella laadukkaan vuosikerran erittäin kuivaa suomalaista valkoviiniä. Kesä Vastoin joissakin piireissä mahdollisesti vallitsevaa käsitystä, opiskelijoilla ei ole lomaa. Syksyllä ja keväällä opiskellaan ja muut ajat tehdään useimmiten töitä, sillä opiskelusta ei makseta lomarahoja. Lyhyenkin kesäloman pitäminen on kuitenkin kannattavaa. Makaaminen kotona tai istuskelu mökillä rentouttaa kummasti
ja auttaa jaksamaan taas syksyn haasteissa. Itse vietin viime kesänä kesälomani Norjan Jotunheimissa. Joku voisi pitää viikon istumista räntäsateessa teltan kanssa hölmöläisten hommana, mutta ainakin omasta mielestäni se on rentouttavaa sekä palkitsevaa, sillä erityisesti takaisin tullessa osaa arvostaa normaaleina pitämiään asioita kuten juoksevaa vettä tai omaa sänkyä. Mainitsemani kaltaisilla reissuilla joutuu nimittäin Pykälän tapahtumien tapaan juomaan juomansa pullosta sekä nukkumaan maassa likaisten ja haisevien ihmisten vieressä. Kävin reissullani Pohjoismaiden kahdella korkeimmalla paikalla. Molemmilla kerroilla huiput olivat joko sumussa tai menossa juuri pilveen siten, että matka alaspäin piti aloittaa nopeasti, jolloin parhaat valokuvat jäivät ottamatta. Sateisuudestaan ja kalleudestaan huolimatta Norja on kuitenkin yksi pohjoisen Euroopan parhaimpia retkeilykohteita. Kun auton nokan kääntää aamulla Tukholmassa kohti Norjaa, on illalla maailman hienoimpien maisemien ääressä juomassa maailman kalleinta olutta. Hieman matalampia maisemia ja halvempaa olutta löytyy esimerkiksi Suomen Lapin käsivarresta tai Kevon luonnonpuiston alueelta. Syksy Syksy on Pykälän vuodenajoista ehdottomasti tärkein ja kiivastahtisin. Uusien opiskelijoiden saapuessa on tärkeää, että heidät otetaan vastaan hyvin ja valmistellusti. Yliopistoyhteisössä opiskelijajärjestöillä on perinteisesti ollut merkittävä tehtävä opiskelijoiden juhlien ja muiden tapahtumien järjestäjinä. Edunvalvonta ja palvelut ovat tulleet kuvaan myöhemmin. Nämä tehtävät järjestöjen onkin täytettävä vuosittain. Samalla opiskelijajärjestöt varmistava myös toimintansa jatkuvuuden kun uudet opiskelijat saadaan lähtemään mukaan toimintaan. Pykälässä syksyn suunnittelu aloitetaan jo keväällä. Perinteiset tapahtumat sijoitellaan kalenteriin ja fuksikapteenit ja muut syksyn kannalta tärkeät henkilöt valitaan tehtäviinsä. Perinteisten tapahtumien lisäksi mietitään uusien tapahtumien ja toimintamuotojen mahdollisuuksia. Pykälä on tosin jossain määrin muutosvastarintainen organisaatio siin ä mielessä, että uusia suurempia tapahtumia keksitään ja järjestetään harvoin, mutta silloin kun niitä järjestetään, niitä järjestetään jääräpäisesti useiden vuosikymmenien ajan. Tällaisia tapahtumia ovat mm. ensimmäisen kerran 1966 järjestetyt Sonniaiset sekä 1985 järjestetty Kiljavan mökkiretki. Pykälä ja HYY Helsingin yliopiston ylioppilaskunta näkyy Pykälän toiminnassa usein harmillisen vähän huomioiden se, että Pykälä kuuluu ylioppilaskunnan suurimpiin jäsenjärjestöihin. Yksi syy tähän on se, että monista muista ainejärjestöistä poiketen Pykälällä on käytössään omat tilat emmekä ole riippuvaisia ylioppilaskunnan tilajaoista. Eniten ylioppilaskuntaan liittyvä toimintomme on Pykälän oikeusapuvaliokunta, joka tarjoaa ilmaista oikeusapua kaikille HYY:n jäsenille. Lisäksi monet pykälistit toimivat erilaisissa ylioppilaskunnan luottamustehtävissä joko HELP-vaalirenkaan tai jonkin muun ryhmittymän edustajina. Oma toiveeni on, että kaikkien Helsingin yliopiston opiskelijoiden kattojärjestönä ylioppilaskunta olisikin näkyvämpi toimija myös ainejärjestöissä toimivien opiskelijoiden keskuudessa. HYY:llä on nimittäin jäsenilleen muutakin tarjottavaa kuin pelkkä Ylioppilaslehti. Järjestötasolla HYY tarjoaa jäsenjärjestöilleen tiloja, koulutusta sekä erilaisia tukia. Pykälälle merkittävin näistä on vuosittain jaettava toiminta-avustus sekä tietyt koulutukset. Toimintamme aktiivisuudesta sekä jäsenmäärästä huolimatta toiminta-avustuksemme on kuitenkin ollut laskusuunnassa vuodesta 2000 asti. Viimeisen viiden vuoden aikana Pykälän ylioppilaskunnalta saama toiminta-avustus on laskenut yli 25 %. Kehityskulku toimintaavustuksen osalta onkin kovin huolestuttavaa kun muiden järjestöjen tuet ovat samaan aikaan joko pysyneet samoina tai hieman nousseet. Vielä kesästä Kesäaika on parasta aikaa Suomessa eikä sitä välttämättä ole pakko paeta kalliiseen ja sateiseen Norjaan. Ennen kiihottaviin kesätentteihin tai orjuuttaviin kesätöihin rientämistä toivotan kuitenkin sekä omastani sekä koko Pykälän hallituksen puolesta rentouttavaa ja mukavaa kesää. Syksyllä nähdään! Eero Kärki hallituksen puheenjohtaja Terveys 7
H.E.L.P desk - kuulumisia Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistosta Mikko Heinonen HELP -edustajistoryhmän pj Terveisiä kesälomilta! Edustajisto nimittäin kirmasi kesälaitumille jo huhtikuun 20. päivä ainakin varsinaisten kokouksiensa osalta. HYY:n toiminta ei kuitenkaan kokouksien myötä katkennut vaan tehtyjen päätöksien vaikutuksia saa varmasti seurata pitkin kesää. Viime kirjoituksestani on myös sen verran aikaa, että menneitä tapahtumia ja tilanteita on myös runsaasti raportoitavaksi. Näistä varmasti näkyvimpänä on jälleen mainittava opintorahakeskustelu ja -vaikuttaminen, joiden esillä pitämiseen satsataan nyt tosissaan. Tätä kirjoittaessani sattuu olemaan jopa viikko 17, jonka Nouse jo! -kampanjan taustajärjestöt ovat nimenneet valtakunnalliseksi opintorahaviikoksi. HYY:n toimintakentillä tämä on ollut havaittavissa muun muassa banderollien ja muun kampanjamateriaalin sekä opintorahan 14-vuotissynttärien muodossa. Tottahan on, että opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen ja nykyisellä tasollaan sillä on erittäin vaikea pärjätä ainakin pääkaupunkiseudun tarjoamien elinkustannusten keskellä. Omalla kohdallani tämä on varmasti osasyynä työn tekoon opintojen ohella, vaikka koenkin sen ennen kaikkea luonnolliseksi valinnaksi 8 inter vivos 02 06 tärkeän työkokemuksen kannalta (tosin vaikeaksi sellaiseksi nykyisten tulorajojen puitteissa). Tästä huolimatta tukeni riittää myös tälle opintorahakeskeiselle kampanjalle, jota opiskelijajärjestöjen valtakunnallinen yhteisrintama on päättänyt viedä yhteistuumin eteenpäin. Aika on otollinen ja tulokset lupaavia. Opintoraha.fi -osoitteesta löytyvän adressin on allekirjoittanut 25.4 mennessä jo n. 87 000 ihmistä ja kasvusuhdanne näyttää jatkuvan. Samoin puolueiden puheenjohtajien toimittamat vastaukset ovat kauttaaltaan opiskelijamyönteisiä. Nähtäväksi kuitenkin jää mikä on se ratkaisuvaihtoehto, jonka eduskunta katsoo vastaavan opiskelijoiden tarpeita. Tilitystä tilaohjelmasta Opiskelijoiden tarpeista oli kysymys niin ikään edustajiston maaliskuisessa kokouksessa, kun Domman alueelle pystytettävän Kolmannen ylioppilastalon tilaohjelmaratkaisuista tehtiin päätöksiä. Tarpeitahan riitti riidaksi asti ja sananvaihtoa käytiin myrskyisillä vesillä. Eripuran aiheeksi nousi erityisesti Liisankadun osakuntien tilatarve HYY:n tarjoamissa järjestötiloissa. Karjalaisen, Kymenlaakson ja Wiipurilaisen osakunnan toimintahan ei nykyisellään onnistu jatkuvan naapurivihamielisyyden keskellä ja muutto HYY:n tilakapasiteetin piiriin on edessä. Ymmärrystä ei kuitenkaan riittänyt jokaista osakuntaedustuksen vaatimaa neliötä kohden, jotka Liisankadun osakunnille oli hallituksen esityksessä korvamerkitty. Etenkin ainejärjestöliitto katsoi osakuntien saavan kohtuuttoman suuria tiloja jäsenmääräänsä ja toimintaansa nähden. Myös HELP piti puheenvuoron tilajaon yhdenvertaisuuden puolesta. Lopputuloksena oli kompromissiratkaisu, joka nipisti osakunnilta ainoastaan parikymmentä neliötä. Tärkeämpänä kuitenkin pidän kiistelyn sivuvaikutuksia, jotka antoivat syytä toimintojen ja ryhmien välisten menettelytapojen uudelleen arvioinnille rakentavamman yhteistyön saavuttamiseksi. Lisäksi Ylioppilaslehdessä uutisoitiin edustajiston suosineen tilaohjelmassaan parkkipaikkoja bändikämppien kustannuksella (YL 6/2006). Tällaista vastakkainasettelua ei kuitenkaan koskaan ollut, vaan kyse oli ainoastaan bändikämppien tarpeellisesta määrästä ja niiden toimivasta hallinnoinnista kokonaisuuden kannalta. Parkkipaikkoja taas edellytetään ainakin kaavanmukainen minimimääränsä. Maaliskuussa kämppien suhteen päädyttiin kahteen, mutta riitojen ja sovintojen myötä paineensa purkanut edustajisto heltyi huhtikuussa vielä kahteen lisäkämppään (hallinnoinnista vastaisi vastaperustettu Helsingin ylioppilaiden elävän musiikin yhdistys: HELMUT). Mitä tulee HELPin esittämiin toiveisiin, niin tilaohjelman tavoitteet vaikuttavat erittäin ideaaleilta muun muassa monitoimi-, bile-, speksi- ja teatteritiloineen. Päätös päätoimittajasta Itse pääsin ensimmäistä kertaa istumaan vaikutusvaltaisemmalle puolelle työhaastattelupöytää, kun Ylioppilaslehdelle valittiin uutta päätoimittajaa huhtikuussa. Pestiin haki yhteensä 9 korkeatasoista hakijaa, joista jokainen päätettiin kutsua haastatteluun asti. Kaikilla hakijoilla oli vakuuttavaa toimittajataustaa niin eri ylioppilas-, järjestö- kuin uutislehdistä, mutta tiukan äänestystuloksen myötä valituksi tuli valtiotieteiden opiskelija nimeltään Elina Kervinen. Tämän henkilövaalin hedelmiä voimme maistella ensi syksystä lähtien, kun muun muassa NYT -liitteestä tuttu Kervinen aloittaa kaksi vuotta kestävän päätoimittaja rupeamansa (edellyttäen tietysti, että lukija kykenee laskemaan Inter Vivoksen edes hetkeksi käsistään).
Osavuosikatsaus Teksti Eliisa Reenpää Kun kuulimme, että tämänkertaisen lehden teemana on terveys, aiheutti tämä meissä hieman hilpeyttä, sillä terveys on kieltämättä ollut hieman koetuksella tässä alkuvuodesta. Hallituksestamme osa on ollut pitkin vuotta usean kerran sairaana ja onpa joku käynyt muutamaan otteeseen sairaalassakin asti. Varsinkin Pykälä-viikon jälkeen alkoi olla pientä väsymystä ilmassa. Kiire, stressi ja juominen verottavat kukin osansa, ja onhan tunnettu tosiasia, että hallitusvuosi myös lihottaa saa nähdä miten tänä vuonna käy. Pykälä sen sijaan voi hyvin. Kevät alkoi yli odotusten onnistuneilla kevätkauden avajaisilla Helsinki Clubilla, jonka salin loistava vanhoista spexkonkareista koottu bändi Tero ja kuvitteelliset ystävät veti täyteen. Maaliskuussa lanseerattiin (toivottavasti) uusi perinne, kun Lääketieteenkandidaattiseuran edustajat tulivat kanssamme sitsaamaan Pykälään. Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut ja nyt vain odottelemme kutsua Euphoriaan ensi syksynä. On aina hauskaa, kun keksitään uusia tapahtumia, mutta emme tietenkään halua luopua vanhoista hyviksi todetuistakaan. Perinteiset Kertun kepittäjäiset järjestettiin toista kertaa baariviestiin yhdistettyinä, tapahtuma oli jälleen menestys ja Pykälä ääriään myöten täynnä. Myös Pykälä-viikko sujui hyvin ja ohjelmasta löytyi toivottavasti kaikille jotakin. Myös Pykälän uudehkot kerhotilat Sörnäisissä voivat hyvin. Tilat ovat näin keväällä aktiivisessa käytössä varsinkin valmennuskurssien aikana, mutta myös mm. kerhot ovat järjestäneet tiloissa aktiivisesti erilaisia tapahtumia. Jotkut ovatkin ehkä huomanneet, että baaritiskin yläpuolella olevista Pykälä-kirjaimista on koko alkuvuoden puuttunut toinen äänpiste. Vuosijuhlissa tämä kadonnut piste saatiin takaisin, kun Kannunvalajat juhlallisesti luovuttivat sen vuosijuhlalahjanaan. Tosin piste ei tietenkään ollut enää aivan entisensä, vaan siihen oli ystävällisesti kaiverrettu Kannun kerho. Kesän aikana uskomme ehtivämme hieman sisustaa tiloja luvassa on maalaus- ja korjaushommia ja lisäksi ikuisuusprojekti koskien uusia kaiuttimia olisi tarkoitus saada päätökseen. Vuoden alusta käyttöön otettujen uudistusten myötä toinen yleisvastaavista Laura toimii yleisvaliokunnan puheenjohtajana. Järjestely on toiminut varsin hyvin ja olemmekin todenneet olevamme mukavan läheisiä valiokuntamme kanssa. Lisäksi läheisyys myös valiokuntien välillä on säilynyt hyvin. Uusien perustettujen virkojen ansiosta Pykälän toimistolle tulee tasaiseen tahtiin uusia hienoja tuotteita ja tiedotus toimii keskitetysti ja järkevästi. Valiokunnan koon kasvattamisesta on ollut niin ikään pelkkää hyötyä, kun järjestelyt eivät heti kaadu muutaman ihmisen poissaoloon. Kohta alkaa kevät olla jo ohi ja on aika suunnitella syksyä. Se tulee olemaan ensimmäisten kuukausien osalta melkoisen hektinen, kun uudet innokkaat fuksit valtaavat tiedekunnan ja näin ollen myös Pykälän. Mutta siihen on onneksi vielä aikaa, ensin voidaan nauttia loppukeväästä ja kesästä! PS. Muistattehan, että Pykälään voi mennä porukalla vaikka saunomaan, jos tiloja ei ole varattu muuta käyttöä varten. Jos porukassa on yli kymmenen henkeä tai yksikin Pykälän ulkopuolinen, tulee ensin kuitenkin tehdä tilavarauspyyntö yhdistyksen nettisivuilta. Saunominen on juuri tällä hetkellä kuitenkin vähän hankalaa, sillä kannunvalajat veivät vuosijuhlatuliaisina mukanaan yhden suihkun, löylykiulun ja -kauhan. Toivottavasti ne saadaan kuitenkin pian takaisin! Terveys 9
Direktiiveistä EU-asetuksiin Teksti Jenni Turunen Kansallinen sääntely-ympäristö on muuttumassa: suoraan sovellettavat EU-asetukset korvaavat direktiivejä ja yleissopimuksia. Muutos näkyy erityisesti yksityisoikeuden alalla, jonne Euroopan unionin lainsäädäntö nyt tunkeutuu. Siirtyminen direktiiveistä EU-asetuksiin on yksi EU-oikeuden näkyvimmistä trendeistä tällä hetkellä. Hallintoneuvos Niilo Jääskinen kuvaa muutosta hitaaksi, mutta vääjäämättömäksi yhteisöllistymiskehitykseksi. Ilmiö levittäytyy perinteisiltä yhteisöpolitiikan aloilta, kuten maatalouspolitiikasta, siviili- ja rikosoikeuteen. Hyvä esimerkki muutoksesta on vanhempainvastuuta koskeva laki. Kansallisessa laissa annetaan vain EU-asetusta täydentäviä säännöksiä. Varsinainen asiasisältö on vanhempainvastuuta koskevassa EU-asetuksessa. Säädösten laajuuskin on kuvaava: laissa on kahdeksan pykälää, kun taas EU-asetuksessa on 72 artiklaa. Komissio suosii asetuksia EU-asetuksiin siirtymisen taustalla on Jääskisen mukaan perustuslaillinen näkemysero komission ja jäsenvaltioiden välillä. Subsidiariteettiperiaatteen mukaan päätökset pitäisi tehdä lähellä kansalaisia. Jäsenvaltioissa tämän on katsottu edellyttävän sitä, että direktiivi asetettaisiin sääntelyvälineenä asetuksen edelle. Komission mukaan suoraan sovellettavat EU-asetukset ovat kuitenkin tehokkain ja selkein sääntelyinstrumentti. Komission tarkoituksena on ollut yksinkertaistaa nykyistä EU:n lainsäädäntöä ja kansallista täytäntöönpanolainsäädäntöä. Yhteisön lainsäädäntö tunkeutuu nyt oikeusjärjestelmän perusalueille, siviili- ja rikosoikeuteen. Tämä merkitsee Jääskisen mukaan myös unionin kolmospilarin purkautumista yksityisoikeuden puolella. Hallitusten välisestä yhteistyöstä siirrytään kohti yhteisöllistä päätöksentekoa. Tieto EU-asioista vanhentunutta Suomalaisten tiedot EU-asioista alkavat olla vanhentuneita. Kun Suomi liittyi unioniin, EU-asioista tiedettiin laajasti ja niistä oltiin kiinnostuneita. Nyt tieto alkaa olla vanhentunutta eikä sitä välttämättä päivitetä riittävästi. Monille EU-oikeus tulee yllätyksenä. Ajatellaan, että EU-oikeus on erillinen oikeudenala, jota ei tarvitse tuntea, jos työskentelee muiden asioiden parissa. Kaikkien ei tarvitsekaan tietää kaikkea. Silti jokaisen kansallista normia soveltavan on syytä tietää, onko normin taustalla EU-säädös. SUOMEN LAKI NIELAISI EU-LAIN Suomen Laki -teossarja uudistuu. Uusissa Suomen Laki I, II ja III -teoksissa EU-lainsäädäntö on yhdistetty samoihin kansiin kansallisten säädösten kanssa. Suomen Laki -systematiikka säilyy koko sarjassa ennallaan. Uudistuksen taustalla ovat lakikirjojen käyttäjien muuttuneet tarpeet. EU-lainsäädännön ja kansallisten säädösten välttämätön rinnakkaiskäyttö on vaivattomampaa. Kun saman aihepiirin kansalliset ja EU-säädökset ovat samassa kirjassa, ne ovat helposti löydettävissä ja käytettävissä. Lakikirjan käyttäjä löytää jatkossakin lain tutusta, vanhasta paikasta. Suomen Lain osastot säilyvät samassa järjestyksessä ja osastojen sisällä säädösten järjestys pysyy pienin poikkeuksin ennallaan. EU-säädösten tunnukset tulevat vastaamaan tuttua Suomen Lain systematiikkaa. Aineisto jaetaan kolmeen lakikirjaan seuraavasti: Suomen Laki I: Pe, PeEU, Si, SiEU, Yr, YrEU, Ra, RaEU Suomen Laki II: Vi, ViEU, Ri, RiEU, Pr, PrEU, Va, VaEU, Yh, YhEU, Ha, Kv, KvEU, Tu, TuEU, Op Suomen Laki III: Ym, YmEU, Ma, So, SoEU, El, ElEU, Ty, TyEU. Lisätietoa osoitteesta: www.suomenlaki.com/uudistus Paragraaffi Oy myy jälleen syksyllä kirjoja: SL I 2006 ilmestyy lokakuussa, SL II 2006 ilmestyy marraskuusa ja SL III 2006 ilmestyy joulukuussa. Pykälän jäsenet saavat 36 % alennuksen Paragraaffin kautta ostamistaan lakikirjoista. 10 inter vivos 02 06
Riski, että reissussa rähjääntyy: 87 % Me tunnemme riskit. Siksi osaamme auttaa sinua välttämään niitä. Matkailun ikävämpiä riskejä pienennät ottamalla matkavakuutuksen. Se vähentää kummasti hajonneen kameran tai kadonneiden tavaroiden aiheuttamaa tunnelman latistumista. Ifin vakuutuksilla voit muutenkin turvata juuri ne asiat, jotka ovat sinulle itsellesi tärkeimpiä. Laajin turva sisältää matkavakuutuksen reissuillesi, kotivakuutuksen kämppääsi, vakuutuksen autollesi sekä henkilövakuutuksen itsellesi tapaturmien varalta. Jos et vielä tarvitse niitä kaikkia, voit hankkia vakuutukset yksi kerrallaan, kun elämäntilanteesi muuttuu. Tutustu nuorten vakuutuksiin osoitteessa www.if.fi tai soita 010 515 200. Lisätietoja saat aina myös lähimmästä Ifistä.
Ennakkoratkaisu OAVK 2006:157 kommentein Vuokrasopimuksen irtisanominen Perinnönjako - Opintotuen takaisinmaksu Diaarinumero: R2006/149 Esittelypäivä: 25.4.2006 Taltionumero: 157 Antopäivä: 25.4.2006 Herra X (sukupuoli muutettu) ja opiskelijat B, A ja C (järjestys muutettu) olivat tehneet toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen, jonka mukaan asunnon vuokra on 1680 euroa kuukaudessa. Jos vuokralaiset irtisanovat sopimuksen ennen marraskuuta 2007, heidän tulee maksaa vuokranantajalle yhden kuukauden vuokraa (+ alv 22%) vastaava korvaus. Lisäksi B ja C olivat olleet osa-aikaisessa työssä X:n omistamassa kuljetusalan yrityksessä, joka ei ole maksanut ylityökorvauksia vuosilta 2004-2005. Tästä suivaantuneina B ja C anastivat työpaikkansa kahvikassan A:n odottaessa autossa valmiina kuljettamaan heidät B:n kesämökille, jossa oli alkamassa perinnönjako. Kesämökin juuri korjatut patterit pitivät kuitenkin outoa ääntä ja vikaa etsittäessä patterin välistä löytyy päätös opintotuen takaisin perimisestä. Asumistuen osalta perusteena on X:n ja C:n välinen avioliitto, josta heillä on lapset A ja B. Nämä opiskelevat Helsingin yliopistossa ja tiedustelevat nyt missä ajassa tenttitulokset tulee olla saatavilla. Kommentti: Miten ihmeessä se Kelan päätös oli sinne joutunut? Teksti Ville Vienola, kuvat Ville Peltokorpi Minulta on silloin tällöin kysytty mitä oikeusapuvaliokunta tekee ja mikä on sellainen tavanomainen valiokunnan käsittelemä juttu, joten ajattelin raottaa salaisuuden verhoa: Kyseisestä ennakkoratkaisusta löytyy ainakin puolentusinaa oikeudellista ongelmaa, jotka voisivat aiheuttaa tarvetta kysyä neuvoa oikeusapuvaliokunnan päivystyksestä. Opiskelijoiden arjesta ne yleensä löytyvät ja ovat aika tuttuja aiheita kaikille eli asuminen, työ, perhe, perintö ja opiskelu. 12 inter vivos 02 06 Mitä valiokunnassa toimiminen käytännössä tarkoittaa? Oikeusapuvaliokuntaan sitoudutaan vuodeksi joko huhtikuussa tai marraskuussa alkavalle toimikaudelle. Päivystysryhmiä on kuusi (á 4 päivystäjää) ja ne päivystävät maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 17-19 Pykälän toimistolla, Mannerheimintie 3:ssa, eli jokainen ryhmä päivystää kolmen viikon välein. Yhteydenottoja tulee pääosin sähköpostilla, mutta myös puhelimitse, ja henkilökohtaisesti paikalle saapuville annetaan neuvontaa. Neuvot pyritään antamaan saman tien, mutta tarvittaessa vastaus voidaan antaa myöhemminkin. Asiakirjoja valiokuntalaiset eivät tee, mutta valmiita asiakirjoja kommentoidaan pyydettäessä. Myöskään kenenkään asiamiehenä tai avustajana ei toimita vaan toiminta on luonteeltaan oikeudellista neuvontaa. Asiakkaina ovat Helsingin yliopiston ja muut seudun korkeakouluopiskelijat. Valiokunnan toimintaa valvoo valvontaneuvosto, jolle jokainen ryhmä esittelee kolmen viikon välein pidettävässä kokouksessa päivystyksissä esillä olleet tapaukset. Valvontaneuvostossa on edustajat tiedekunnasta, oikeusminis-
teriöstä ja asianajotoimistosta, joten ihan opiskelijavoimin ei tarvitse juttuja lopullisesti ratkoa vaan annettuja neuvoja täydennetään tarvittaessa kokouksen jälkeen. Syksyllä tarvitaan taas lisää innokkaita pykälistejä mukaan toimintaan. Valintaperusteina ovat opintojen erityisesti aineopintojen - vaihe ja sopiva työkokemus. Yleensä valiokunnassa aloittaneilla on ollut 90-100 opintoviikkoa. Kevään hakukierroksella haettiin vain kymmenkunta päivystäjää, jolloin viimeisen vuoden opiskelijat olivat hyvin edustettuina. Valmistuminenkaan ei ole ongelma, jos pystyy hoitamaan päivystykset kauden loppuun asti. Jos kiinnostuit niin tarkkailehan pykälä-infoa syyskuussa, jolloin alkaa seuraava hakuaika. Oikeusaputerveisin, Ville OAVK:n puheenjohtaja PS: Helsingin yliopiston oikeusturvajohtosäännön mukaan tenttitulosten tulee olla saatavilla hyvissä ajoin ennen uusintaa tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään yhden kuukauden kuluttua kuulustelusta. Terveys 13
Paasto - puhdistakaamme sielu ja liha Teksti ja kuvat Mikko Kohtala Paasto pähkinänkuoressa Paastossa ei nähdä nälkää, vaan elimistö siirtyy käyttämään sisäisiä varastojaan. Jotta kroppa ymmärtää siirtyä paastoaineenvaihduntaan, on tärkeää pitää päivittäinen energiamäärä alle 400 kilokalorissa. Muutoin seurauksena on tiukka dieetti kovan nälän kera. Paaston aikana ruoansulatuselimistö saa levätä ja kuona-aineet poistuvat kehosta. Paastottaessa elimistö käyttää energialähteinään aluksi lihasten ja maksan glykogeenivarastoja sekä rasvaa. Kun paasto jatkuu pidempään, keho alkaa tuottaa hermostoa varten ketoniyhdisteitä rasvasta. Elimistö joutuu ns. ketotilaan, joka piilottaa näläntunteen. Lopulta keho alkaa hajottaa myös lihasten proteiinia. Elimistö löytää noin viikossa tasapainon, jossa energiaa otetaan sekä rasvoista että proteiineista. Pidemmän päälle paastotessa lihasmassa kuitenkin hupenee. Paastomenu Ke - To hammastikullinen Lindströmin pihviä Pe puolikas Da Capo patukka La 2 banaania Su mandariini & omena Ma - Ke-Ma n. 13 litraa mehua Kun maailma luotiin, oli elämä vapaata ja lähes täydellistä. Jumala antoi vain yhden rajoituksen: älä syö hyvän ja pahan tiedon puusta. Eeva lankesi, ja veti Aataminkin mukanaan, jolloin maailmaan pesiytyi synti. Näinhän valtio meille opettaa. Kaiken pahan alku on siis himo ja perusmuotona vatsanpalvonta. Heti perässä seuraavatkin jo muut kuolemansynnit. Varmana polkuna kadotukseen näyttäisikin olevan murkinoiminen, joten tieni pois turmeluksesta olkoon paasto. Paasto on vapaaehtoista kieltäytymistä syömisestä ja osittain juomisesta. Netti ehdottaa ensimmäiseksi askeleeksi paastopaketin hankkimista. Otamme kaverini kanssa asiasta selvää ja marssimme Forumiin hyvän olon terveysputiikkiin. Myyjätär sattuu olemaan paastofriikki, joten vastaanotamme aiheesta ytimekkään tietoiskun. Paastopaketti verottaisi kukkaroamme tarjouksessakin lähemmäs 50 euroa, joten tyydymme suolihuuhtelu- sekä glaubersuolapusseihin. 1. päivä suolentyhjennys Oikeaoppiseen paastoon kuuluu päivittäinen suolihuuhtelu. Välttämätöntä se ei ole, mutta helpottaa oloa kummasti ja nopeuttaa elimistön Ihmiset elävät neljänneksellä, mitä syövät. Lopuilla kolmella neljänneksellä elävät heidän lääkärinsä. - Egyptiläinen pyramidikaiverrus, 3800 ekr. siirtymistä paastoaineenvaihduntaan. Kuona-aineet poistuvat, eikä niiden takaisinimeytymistä pääse tapahtumaan. Vahvasti karrikoiden; ilman suolihuuhtelua uloste nousee päähän. Seurauksena huonovointisuutta sekä pääkipua. Ei kiitos, joten edessä olkoon huuhtelu. Koittaa ilta ja seremonia alkakoon. Silkkiaamutakit päälle ja glaubersuola-annos sekoitettuna lasilliseen haaleaa vettä. Meitä on kaksi, koska tämänsorttiset erikoisuudet on aina parasta kokea yhteisöllisesti. Myös yleisöä on kerääntynyt paikalle lähinnä illan mestareidenliigaottelun vuoksi. Glaubersuolan tarkoitus on käynnistää paasto tyhjentämällä suolisto. Kulaus kurkkuun ja vatsassa pitäisi vellota kuin kumiveneen valtamerellä. Vaikka noudatamme annosteluohjeita, mitään radikaalia ei tapahdu. Liikettä tuntuu, mutta tulos on lievä pettymys. On aika ottaa suolihuuhteluvärkistä mittaa. Se koostuu pussista, joka täytetään kädenlämpöisellä vedellä, sekä letkusta, joka olisi tarkoitus työntää ahteriin. Ajatus on kieltämättä irvokas, mutta minkäs teet. Pienet suuttimensivelyt kosteusvoiteella ja humpsis. Pulputus alkaa ja paine sisälläni kasvaa. Terveyskaupan tädin neuvojen mukaan samalla olisi hyvä 14 inter vivos 02 06
hieroa vatsaa. Tuntuu hölmöltä, mutta se auttaa. Pussi hupenee ja suolisto tyhjenee. Viimeisellä kerralla ulos ei tulekaan kuin vettä ja toimitus on ohitse. Tunne on helpottunut ja olo tyhjä. Kaverini on hiestä märkä ja ilmoittaa paaston loppuvan hänen osaltaan tähän. Tästä eteenpäin olen omillani. 2. & 3. päivä rutiinit koetuksella Päiväni alkaa luentokuulustelulla. Aivoni raksuttavat tyhjäkäynnillä niiden metsästäessä tarvitsemaansa glukoosia ylimääräisistä varastoista, joita ihmisellä riittää pariksi päiväksi. Pähkäilen itseni näännyksiin samalla kun edellisen päivän glaubersuola myllertää äänekkäästi vatsassa. Olo on harvinaisen tukala, mutta selviydyn kunnialla. Suuntaan kauppaan ostoksille. Hamuan korini täyteen mitä eksoottisimpia mehuja ja herkuttelen marketin maistiaisilla, tikun päähän tökätyllä nokareella Lindströmin pihviä. Saavun kotiin ja nukahdan. Herään vasta seuraavana aamuna 15 tuntia nukkuneena. Olin huomattavasti univelkainen, joten selviydyn tunnetusti pahasta toisesta päivästä helpolla. Herään pirteänä ja elinvoimaisena. Edessä on työpäivä, joka lähteekin rullaamaan sujuvasti. Mehunlitkimisen seurauksena ravaan jatkuvasti vessassa, mikä saa vertailemaan ikioman katetrin etuja ja haittoja. Havaitsen myös käyttäväni huomattavan suuren osan ajatustyöstäni oman suolistoni toiminnan pohtimiseen. Töissä joudun kuitenkin ison ongelman eteen. Koska toimeni vaatii tarkkuutta ja hereillä oloa, se vaatii myös kahvia. Paaston ideana taas on pidättäytyä kaikista kiusauksista. Tuumin aikani, kunnes totean, etteivät uskonnolliset paastotkaan ole täydellisiä. Muslimit välttävät Ramadansa aikana ateriointia valoisaan aikaan, mutta voivat mässäillä kaksin verroin auringon Paastosta paljastuneet totuudet Paastoa, niin: - saat lisäpotkua jaksamiseen - verenpaine ja kolesteroliarvot laskevat - kevennät ruokailutottumuksia ja saat painosi normaalilukemiin - pääset eroon tupakasta sekä vähennät kahvinjuontia - päädyt terveeseen ja energiseen elämään - hidastat solujen rappeutumista ja torjut siten vanhenemista Mukaan vielä suolihuuhtelu, joka auttaa: - ummetukseen - ripuliin - turvotukseen - nivelsärkyihin - ilmavaivoihin - päänsärkyyn - unettomuuteen - väsymykseen - iho-oireisiin Kirjoittaja kieltää kaiken vastuun mahdollisten vastaväitteiden suhteen. laskettua. Nautin kupposeni hyvillä mielin. Intoudun jopa lounastamaan työkaverini tarjoamalla puolikkaalla Da Capo -patukalla. Illalla palelen. Kehon lämmitysjärjestelmä toimii puoliteholla, joten kääriydyn vällyjen alle. Kaivan esille pari keittokirjaa ja selailen sivuja täyteläisestä illallisesta fantasioiden. Annan veden herahtaa kielelle ja vaivun unten maille. Villasukat jalassa uneksin seikkailuista haudutetun merianturan sekä parmesaanivaahdon rinnalla. 4. päivä paasto ja fyysiset ponnistukset Neljäs päivä oli etukäteen se, joka hiukan arvelutti. Tarkoituksena olisi pelata jalkapallo-ottelu kovaa vilistäviä junioreita vastaan. Tähän mennessä kaikki kiinteä, mitä olin suuhuni laittanut, jäi yhteensä alle 50 gramman. Tuntia ennen matsia syön banaanin ja toivon parasta. Viilettäessäni kentällä olo on ensin kumman kevyt ja painonputoamisen huomaa lennokkaana askelluksena. Lennokkuus tosin katoaa nopeasti voimieni ehtyessä täysin. Matelen vaihtoon ja popsin toisen banaanin. Viimeinen puolituntinen meneekin yllättävän hyvin kunnes pelini katkeaa kiusalliseen pohjekramppiin. Arvattava tulos kalsean ilman sekä elimistön polttoaineen puutteen johdosta. Kotona harjaan hampaat. Noin 15:ttä kertaa neljän päivän sisällä. Paaston haittapuolia on asetoni-nimisestä ketoaineesta johtuva epämiellyttävä hengenhaju, joten purukumi on suositeltavaa muiden ihmisten parissa. Ja vaikka kuinka jynssää, ei kielelle kertyvää sammasta saa millään irti. Illalla painelen kaverini läksiäisiin. Liikun sulavasti pikkupurtavien sekä boolin houkutusten viettelystä huolimatta, mutta sorrun lopulta huikkaan Laitilan Kukko-olutta. Laitan sen mielenkiinnon piikkiin. Ilta loppuu kuitenkin lyhyeen sillä kaipuu rypälemehuni ja jo näppärästi sujuvan suolihuuhtelusession pariin käy lopulta ylivoimaiseksi. 5. päivä kuin tanssia vain Päivä alkaa suloisesti herätessäni Terveys 15
kevätauringon kutitteleviin säteisiin. Keho on virkeä ja aktiivinen, joten ryhdyn ulkoilemaan. Puikkelehdin kiveltä toiselle ja hyräilen kesäisiä rallatuksia. Yllättävää huomata, kuinka syöminen on lopulta kiinni pelkästä tottumuksesta. Elimistöni on jo mukautunut paastoon, energiaa virtaa suonissa ja aistit ovat terävöityneet. Mieli keveänä kaupungilla käyskennellessäni olo on kuin yli-ihmisellä. Vastaantulijat ovat sidottuja päivittäisiin aterioihinsa. Luumunkokoiseksi kutistunut mahalaukkuni tulee taas täyteen jo omenasta. Jälkiruoaksi ostamani mandariini tekeekin tiukkaa. Loppupäivä kuluu päntätessä huomiseen tenttiin. Keräännymme muutaman opiskelutoverini kera meille yhdistämään huterat tietomme yhteen läjään, josta kukin poimii tarvitsemansa. Koska työtä on rutkasti, lipitän kuppikaupalla vahvaa kahvia. Se laittaa suolistoni hieman sekaisin, mutta ajatuskulku on yllättävänkin sujuvaa. Aivoni ovat mukautuneet glukoosin puutteeseen mallikkaasti. Keskiyön jälkeen minut valtaa hetkellisesti näläntunne. Otan snapsin tomaattimehua ja tunne häviää, ehkä ikuisesti. Maku on niin kuvottava, että ajatuskin ruuasta saa voimaan pahoin. 6. päivä & lopetus viimeinen koettelemus ja katkerat jäähyväiset Tentti osoittautuu tuskalliseksi kokemukseksi. Unohdan aamutohinassa mehun kotiin ja neljän tunnin pakerruksen jälkeen olo on kuin kuihtuneella rusinalla. Olen kuitenkin suunnitellut koetella itseäni viimeisen päivän kunniaksi. Raamatussa paasto mainitaan noin 77 kertaa ja usein painotetaan kilvoittelua ruokahalujen kanssa. Koska mitään haluja en tunne, päätän ajaa itseni kiusausten äärelle. Käyn kolmessa ravintolassa ja sieraimiini leijailevat tuoksut ovat taivaallisia. Äärimmilleen herkistynyt hajuaistini käy ylikierroksilla. Seuraan vierestä ystäväni suunnatonta nautintoa vuohenjuustokeittonsa parissa ja kidun. Olen varustautunut jopa ruokasetelillä, jotta lankeaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. En kuitenkaan sorru, olen vahva ja selviydyn voittajana. Koettelemukseni jälkeen syömättömyys tuntuu jälleen mahtavalta. Totean, että paastolla on addiktoiva vaikutus. Ajatus siitä, että huomenna pitäisi lounastaa, tuntuu vastenmieliseltä. Suhtautumiseni ruokaan on muuttunut. Se käy usein mielessä, mutta ei nälän tai makuelämysten vuoksi, vaan pikemminkin elimistön toiminnan ylläpitäjänä. Käsittämätöntä, miten pienellä energiamäärällä ihminen pystyy elämään. Seuraavana päivänä herään ja kömmin vaa alle. Kuusi päivää ja 4,5 kiloa. Tosin etupäässä vain nestettä. Ahmaisen kaksi voileipää ja minut valtaa ähky. Tuo kumman euforinen tunnetila, jonka koin kolmena edellisenä päivänä kummastuttaa yhä. Soitan parille ravitsemusterapeutille kysyäkseni, mitä minulle tapahtui. Minne nälkä oikein hävisi? Kumpikaan ei suostu kertomaan, koska sitä ei pystyisi selittämään lyhyesti. Puheluista jää outo olo. Aivan kuin olisin jonkin suurenkin salaisuuden jäljillä. Ravistelen itseni takaisin todellisuuteen ja hymyilen. Tuntuu lopulta hienolta palata yhteiskuntaan, syödä, erittää ja tehdä syntiä kuten muutkin. Lähden lounaalle. CODEXPRESSEN AINOA MIESTENLEHTI, JOTA EI SAA R-KIOSKILTA! SAAT HETI OMASI MAKSUTTA LIITTYMÄLLÄ CODEXIIN! JA SEHÄN KANNATTAA! - WWW.CODEX.FI 16 inter vivos 02 06
Nettisivut then and now Teksti Hannu Partanen Yhdistyksen internet-sivut, jotka nykypäivänä ovat jo saavuttaneet verrattain vakiintuneen aseman Pykälän tiedotuksessa, täyttävät 8 vuotta; ensimmäinen sivusto avattiin vuonna 1998. Sekä ulkoasu että sisältö ovat matkan varrella nähneet lukuisia muutoksia. 90-luvulla julkaistua Pykälä-bulletinia voidaan pitää internet-sivujen edeltäjänä. Kyseinen, tasaisin väliajoin ilmestynyt moniste toimitettiin useisiin eri kohteisiin keskustakampukselle ja sen ulkopuolellekin aina eduskunnan kirjastoa myöten. Jokaisen bulletinin kansi oli eri värinen, jotta tuoreen painoksen ilmestymisen huomasi jo kaukaa. Lukupaketti sisälsi ajankohtaista tietoa sekä Pykälän menneestä että tulevasta toiminnasta; paljolti samankaltaista informaatiota, jota nykyisin välitetään nettisivujen sekä pykälä-infon kautta. Kuriositeettina mainittakoon, että viime vuosikymmenen puolivälissä yksi suosituimmista palstoista oli alkavat luentosarjat tiedekunnassa-osio, jonka tiedotusvastaava keräsi jokaista bulletinia varten. Monet kasvot Pykälän sivut on uudistettu useaan otteeseen. Ulkonäöllisen muodonmuutoksen ohella tiedollinen sisältö on vuosien saatossa pysynyt pitkälti samana, joskin tietynlaisia kehityssuuntia on ollut nähtävissä. Viimeaikaisena trendinä on ollut havaittavissa informaation siirtäminen pykälä-infosta nettisivuille: muun muassa työpaikkailmoitukset sekä myyn/ostan -ilmoitukset on siirretty nettiin pois sähköpostilistoilta. Molempia päätöksiä on perusteltu sillä, että kaikki ilmoitukset yhdelle palstalle keräävänä mediumina nettisivut toimivat selkeämmin kuin sähköpostilista. Lisäksi pykäläinfo, joka tiedotuksellisessa mielessä on nopeatempoisempi informaation välityskanava, säilyttää sopivasti kuormitettuna asemansa mielekkäänä tietolähteenä pykälistien keskuudessa. Lukuisissa internet-sivujen kasvonkohotuksissa kaikkia layoutteja on yhdistänyt tietynlainen hillitty ja viininpunainen ulkonäkö, joka uhkuu netissä tälläkin hetkellä. Pykälän aiempia nettisivupohjia voi tutkia tarkemmin osoitteessa: www. pykala.fi/nettisivut. Nykytilanne Nykyisin Pykälän sivuilta löytyvät muiden muassa seminaarivapaapaikat, oikkaripörssi eli työnvälityspalsta, myyn/ostan -ilmoitukset, tenttikysymyksiä, vanhat Inter Vivokset, Pykälän tilojen varauskalenteri sekä paljon muuta. Ajankohtainen tiedotus sekä info tulevista tapahtumista löytyy yleensä parhaiten netistä, jonka puolesta puhuu parhaimmillaan yli 1000 vierailijan päivittäinen kävijämäärä. Eniten pykälistejä ja muita surffaajia tuntuu tilastojen valossa kiinnostavan kuvagalleria, tenttikysymykset sekä keskustelupalstat. Käyttäjiä valtioittain 4/2006: Suomi 85% tuntematon 6% verkko(.net) 4% Kaupallinen(.com) 3% Islanti 1% Muut 1% Mukana myös: Niue Marokko Pykälän sivuilta haetut tekijät top 5: 1: 56% Pykälä 2: 12% Pykälä ry 3: 1,8% pokerikädet 4: 1,4% valmennuskurssit 5: 1,1% vappu Mukana myös: Ari Huhtamäki KKO 2000 100-0005.jpg f- Käytetyt selaimet top 5, 4/2006: 1 63% MSIE 6.0 2 32.4% Mozilla/5.0 3 0.62% www.fi crawler 4 0.55% Googlebot/2.1 5 0.52% Yahoo! Slurp Terveys 17
Pykälä ry 71 vuotta Kuvat Anne Slåen 18 inter vivos 02 06 Juhlamarsalkoina toimivat Eeva Ahola ja Miikka Kärki.
Risto ja Riston, öh, lapio Vuoden 2006 noppahallitus. Hallitus ottamassa vastaan juhlavieraita. Ennen... Your host, the one and only Karri Koskenkorva! Terveys 19
Dekaani Jukka Kekkonen piti puheen. Karjalaan? Palkittuja harrastelijoita. Tämän vuoden juhlapuheen piti korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. Inspehtori Urpo Kangas avusti harrastemerkkien jaossa. Vuoden opettajaksi ansiokkaasta työstä valittiin Johan Bärlund. 20 inter vivos 02 06