PORIN JÄTEHUOLTO HAKEMUS YMPÄRISTÖ- LUVAN TARKISTA- MISEKSI

Vastaanottaja Porin Jätehuolto Jussi Lehtonen jussi.lehtonen@pori.fi Asiakirjatyyppi Ympäristöluvan tarkistaminen Päivämäärä 29.3.2018 PORIN JÄTEHUOLTO HAKEMUS YMPÄRISTÖ- LUVAN TARKISTA- MISEKSI

PORIN JÄTEHUOLTO HAKEMUS YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI Päivämäärä 29.3.2018 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Juho Mäkelä Janne Kekkonen Jussi Lehtonen Ympäristölupahakemus Viite 1510039625 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1 3. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 3.1 Päätökset 2 3.2 Alueen kaavoitustilanne 2 4. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 2 4.1 Naapurit 3 5. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 3 5.1 Maaperä 3 5.2 Pintavedet 3 5.3 Pohjavedet 3 5.4 Kasvillisuus ja eläimistö 4 5.5 Luonto ja luonnonsuojelu 4 6. LAITOKSEN TOIMINTA 4 6.1 Yleistä 4 6.2 Nykyinen toiminta 4 6.2.1 Vastaanotettavat jätteet 4 6.2.2 Jätteiden käsittely ja loppusijoitus 5 6.2.3 Kaatopaikkakaasun keräys 8 6.2.4 Jälkihoito ja tarkkailu 8 6.3 Haettava toiminta 9 6.3.1 Siirtokuormaustoiminta hallissa 10 6.3.2 Hevosenlannan ja puutarhajätteen kompostointi 10 6.3.3 Poikkeuslupa sairaala- ja eläinperäisten jätteiden loppusijoittamiselle 11 6.3.4 Poikkeuslupa tulipalojätteiden loppusijoittamiselle 11 6.3.5 Vakuus 11 6.4 Käyttö- ja hoitosuunnitelma 12 6.4.1 Aukioloajat ja henkilöstö sekä alueen hoito 12 6.4.2 Jätteiden vastaanotto 12 6.4.3 Suojavyöhyke 12 6.5 Vesienkäsittely 12 6.5.1 Pintavesien johtamisen suunnitellut muutokset 13 6.6 Liikenne ja liikennejärjestelyt 14 7. TOIMINNAN RISKIT, NIIDEN ESTÄMINEN JA TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA 14 7.1 Käsittelyprosesseihin liittyvät riskit 14 7.2 Muut häiriötilanteet 14 8. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMINEN 15 8.1 Pintavedet 15 8.2 Pohjavedet 16

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 8.3 Jätevedet 16 8.4 Vesistökuormituksen vähentäminen 17 8.5 Päästöt ilmaan 17 8.6 Haju 18 8.7 Melu ja tärinä 18 9. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS 18 10. TARKKAILUSUUNNITELMA 21 10.1 Käyttötarkkailu 21 10.2 Päästötarkkailu 21 10.3 Vaikutustarkkailu 22 10.4 Raportointi 23 11. ESITYKSET LUPAMÄÄRÄYKSIKSI 23 11.1 Nykyisten lupamääräysten muutokset 23 11.2 Esitykset uusiksi lupamääräyksiksi 24 LIITTEET 1. Yleiskartta 2. Asemapiirustus 3. Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä 4. Ympäristölupapäätös Dnro LOS-2004-Y-1054-121 5. Ympäristölupapäätös Dnro ESAVI/124/04.08/2012 6. Rajanaapurien kiinteistötiedot 7. Kaatopaikan tarkkailuohjelma 8. Selvitys pintavesien johtamisjärjestelmästä 9. Pinta- ja pohjavesitarkkailuraportit vuosilta 2014-2016

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 1 1. JOHDANTO Porin Jätehuollolla on Hangassuon jäteasema Eurajoen kunnan Hanninkylässä tilalla Hangassuo Rno 21. Jäteaseman sijoittuminen on esitetty yleiskartassa liitteessä 1. Alueen toimintojen sijoittuminen on esitetty asemapiirustuksessa liitteessä 2. Jäteasemalla otetaan vastaan Porin seudulla syntyviä yhdyskuntajätteitä. Lisäksi jäteasemalla otetaan vastaan teollisuudessa ja rakentamisessa syntyviä jätejakeita. Yhdyskuntajätteiden vastaanottomäärät ovat kuitenkin moninkertaiset muihin jätejakeisiin nähden. Jäteaseman alueella on suljettu kaatopaikka sekä nykyisin käytössä oleva tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue. Lisäksi alueella on erityisjätteen loppusijoitusalue. Yhdyskuntajätteen loppusijoitus on vähentynyt orgaanisen aineksen kaatopaikkakiellon myötä ja tällä hetkellä yhdyskuntajätteet toimitetaan Veikko Lehti Oy:n käsittelyyn, josta ne ohjautuvat pääasiassa jätteenpolttolaitokseen. Jatkossa on tarkoitus rakentaa siirtokuormaushalli Hangassuon jäteasemalle, jotta jatkossa Porin Jätehuolto pystyy toimittamaan vastaanottamansa jätteet jätteenpolttolaitokseen. Siirtokuormaushallissa on tarkoitus käsitellä lisäksi biojätettä sekä rakennus- ja purkujätettä. Hangassuon jäteasemalla on tarkoitus jatkossa ottaa vastaan hevosenlantaa. Hevosenlannan vastaanottomäärä on enintään 400 tonnia vuodessa. Hevosenlannan ja haravointijätteen seoksen kompostoinnilla saadaan valmistettua multaa kaatopaikan pintarakenteisiin. Hangassuon jäteaseman toiminnasta on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro LOS-2004-Y-1054-121) sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (ESAVI/124/04.08/2012) jäteaseman toiminnan muutoksesta. Jäteaseman valvovana viranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka on edellyttänyt uuden ympäristöluvan hakemista. Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä hakemuksessa esitetyistä tiedoista on liitteenä 3. 2. HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT Hakija ja laskutusosoite PORIN KAUPUNKI Tekninen toimiala Ostolaskujen käsittely PL 307 28601 PORI Yhteyshenkilö Jussi Lehtonen puh. 044 701 2527 jussi.lehtonen@pori.fi Laitoksen tiedot Porin Jätehuolto Raumantie 980, 29100 LUVIA

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 2 3. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 3.1 Päätökset Hangassuon jäteaseman toiminnasta on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 30.11.2005 antama ympäristölupapäätös nro 100 YLO (Dnro LOS-2004-Y-1054-121), joka koskee nykyisen toiminnan jatkamista, nykyisen kaatopaikan sulkemista sekä uusien loppusijoitus- ja varastokenttien rakentamista ja käyttämistä. Ympäristölupapäätös on esitetty liitteenä 4. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 18.2.2015 antama ympäristölupapäätös nro 41/2015/1 (Dnro ESAVI/124/04.08/2012) Hangassuon jäteaseman toiminnan muutoksesta. Toiminnan muutos on koskenut nestemäisten jätteiden vastaanottoa ja niiden käsittelystä syntyvän kiintoaineksen sijoittamista tavanomaisen jätteen kentälle. Ympäristölupapäätös on liitteenä 5. Turvatekniikan keskuksen päätös nro 6493/341/2000 biokaasulaitoksen ja -putkiston rakentamiseksi. Porin Jätehuollolla on sopimus jätteidenkäsittelyalueilla muodostuvien vesien johtamiseksi Porin Veden Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäviksi. 3.2 Alueen kaavoitustilanne Kaavatilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristölupapäätöksen (ESAVI/124/04.08/2012) käsittelyn jälkeen. Satakunnan maakuntakaavassa alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi EJ. Merkinnällä osoitetaan tärkeät yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden sekä pilaantuneiden maiden vastaanottoon, käsittelyyn tai loppusijoitukseen varatut alueet. Lisäksi alueen itäosassa on merkintä e2 (merkittävät ajoharjoittelu- ja moottoriurheiluradat). Jätteenkäsittelyalueen pohjoispuolelle on maakuntakaavassa merkitty yhdysvesijohdon (v) ja siirtoviemärin (j) linjaukset. Linjaa pitkin kulkee myös ohjeellinen ulkoilureitti. Alueen ja valtatien 8 eteläpuolelle on kaavaan merkitty kallionoton alue (EO2). Ympäristö-ministeriö on 30.11.2011 vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Luvian ja Porin Oosinselän Martinpalon - Hangassuon oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa 22.10.2013 alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ), jonka vieressä on erityisalue (E). Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan Porin kaupungin aluetta koskevalta osalta 26.5.2014 ja kaava on siltä osin lainvoimainen. Luvian kunnan aluetta koskevalta osalta osayleiskaava ei ole lainvoimainen (Luvian kunta hyväksyi osayleiskaavan 18.6.2014). Alueella ei ole asemakaavaa. 4. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Jäteasema sijaitsee Hangassuolla Porin kaupungin ja Eurajoen (entinen Luvia) kunnan rajalla valtatien 8 läheisyydessä. Jäteasemalta on Porin keskustaan noin 13 kilometriä ja Luvian keskustaan noin 6,5 kilometriä. Jäteaseman ympäristö on tavanomaista, osittain soistunutta havupuuvaltaista metsämaata. Porin Jätehuolto on vuokrannut alueen Porin kaupungilta. Jätehuolto käytössä alueesta on noin 33 hehtaaria. Alue kuuluu Friitalan-Lattomeren vesistöalueeseen (35.113) ja Kokemäen-joen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueeseen.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 3 Jäteasema ei sijaitse tärkeällä tai yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. 4.1 Naapurit Alueen välittömässä läheisyydessä toimii jokamiesluokan rata, liukkaan kelin ajoharjoittelurata ja Veikko Lehti Oy:n jätteiden käsittelylaitos. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin puolentoista kilometrin päässä alueen lounais- ja koillispuolilla. Rajanaapurien kiinteistötiedot ovat esitetty liitteessä 6. 5. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Hangassuon jäteasemasta on tehty perustilaselvitys vuonna 1998. 5.1 Maaperä Hangassuon alue koostuu suoalueesta ja sitä ympäröivästä, kallioisesta, enimmäkseen moreenipeitteisestä maastosta. Turvekerroksen paksuus on valtaosalla aluetta n. 1-3 m. Turvekerroksen alla on osalla aluetta rantakerrostumatyyppinen hiekkakerros, jonka paksuus on enimmillään noin 3,0 m. Turvekerroksen ja lajittuneen hiekkakerroksen alapuolella on kalliopintaa peittävä, n. 1-6 m:n paksuinen moreenikerros, jonka koostumus vaihtelee hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Suoaluetta ympäröi kallioinen, rinneosiltaan enimmäkseen moreenipeitteinen maasto. Kalliopinta on paljastuneena pienialaisina paljastumina suoalueen lähiympäristössä. 5.2 Pintavedet Jäteasema sijaitsee vedenjakajalla. Vedenjakaja kulkee nykyisen jäteaseman keskellä itä-länsisuunnassa ja luode-kaakko-suunnassa alueen länsireunalla. Vedenjakajan lounaispuolella alueen pintavedet virtaavat Väipäreenojassa Laitakarin kohdalla mereen. Vedenjakajan koillispuolella pintavedet laskevat Myllyojassa Kokemäenjokeen ja luoteispuolella Lahdenojassa Viasvedenlahteen mereen. Jäteaseman lähialueen pintavesivalumat ovat vedenjakaja-alueille ominaisesti virtaamiltaan suhteellisen pieniä. 5.3 Pohjavedet Pohjavettä muodostuu Hangassuota reunustavilla moreenipeitteisillä maastokohdilla ja etenkin alueilla, joilla pintamaalajina on lajittunutta hiekkaa. Suoalueella pohjaveden muodostuminen on pinnassa olevan maatuneen turvekerroksen tiiveyden vuoksi erittäin vähäistä. Maanäytteistä tehtyjen määritysten perusteella moreeniaineksen vedenläpäisevyydessä on suuria eroja. Moreeniaines on pääosin heikosti vettä läpäisevää, mutta ei täytä jätteenkäsittelyalueiden pohjan tiiveydeltä edellytettäviä vaatimuksia. Osalla aluetta tavattava hiekka on moreeniainesta paremmin vettä johtavaa. Alueen hiekkaesiintymä on pienialainen, eikä sillä ole yhteyttä laajemmalti vettä johtaviin kerroksiin. Pohjavesi virtaa nykyiseltä täyttöalueelta kallioisten mäkien välisiä, moreenipeitteisiä painanteita pitkin itä- ja pohjois-koillissuuntiin. Nykyiseltä täyttöalueelta ja sen lounaispuoleiselta suoalueelta pohjaveden virtausta tapahtuu todennäköisesti myös lounaissuuntaan. Viimeistellyn täyttöalueen ja suoalueen rajapintaan on rakennettu tiivispatorakenne. Patorakenne estää täyttöalueen suotovesien pääsyn ympäristöön eli tarve pohjavesien pumppaamiselle on poistunut.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 4 Alue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Juvamäki (5,3 km) ja Hanninkylä (5,5 km). 5.4 Kasvillisuus ja eläimistö Hangassuon jäteasemasta on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2004. Arvioinnissa on kuvattu alueen kasvillisuutta ja eläimistöä seuraavasti. Alueen pesimälinnustoon ei kuulu harvinaisia tai kovin vähälukuisia lintulajeja. Linnuston suojelun kannalta alue ei ole erityisen arvokasta maastoa. Liito-oravan esiintymisestä alueella ei ole löytynyt merkkejä. Alueen eläimistölliset arvot liittyvät linnuston ohella runsaaseen riistaeläinkantaan. Alueella ei vanhojen havaintojen mukaan ole uhanalaista tai harvinaista nisäkäslajistoa eikä sellaisia suoritettujen maastotöiden aikana havaittu. 5.5 Luonto ja luonnonsuojelu Lähin Natura-alue Porsmusansuo/FI0200163 sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä. 6. LAITOKSEN TOIMINTA 6.1 Yleistä Jäteasema on otettu käyttöön marraskuussa 1987. Alueella otetaan vastaan jätteitä Porin seudun 9 yhteistyökunnasta (Harjavalta, Kokemäki, Eurajoen Luvialta, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila). Hangassuon jätekeskuksen ylläpidosta on vastannut 1.6.2017 alkaen Porin kaupunki, Tekninen toimiala, Jätehuolto. Alueella on nykyisin käytössä 3,5 ha tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, erityisjätteen 0,6 ha loppusijoitusalue, lievästi pilaantuneiden maiden 0,7 ha kenttä, hyötyjätteiden 0,75 ha välivarastointi- ja käsittelyalue sekä pientuojien jätteiden lajittelupiste. Lisäksi alueella on vanha 11,5 ha suljettu kaatopaikka, jonka sulkemisen vastaanottotarkastus on pidetty 29.10.2013. Vanhalle kaatopaikalle on rakennettu kaasunkeräysjärjestelmä, josta kaasu ohjataan mikroturbiinilaitokseen, jossa kaasusta saadaan talteen sähköä. Vanhan kaatopaikan jälkihoito ja tarkkailu kestävät vuoteen 2043 asti. Alueen kulkuyhteydet suljetaan toiminta-aikojen ulkopuolisiksi ajoiksi. Alueella on käytössä vartiointipalvelu sekä murtohälytyslaitteet. Vastaanotto- ja toiminta-alueet on valaistu. 6.2 Nykyinen toiminta 6.2.1 Vastaanotettavat jätteet Nykyisellään Hangassuon jäteasemalla otetaan vastaan seuraavia jätteitä: yhdyskuntajäte rakennusjäte erityisjäte teollisuusjäte betoni- ja tiilijäte ylijäämämaa-ainekset lievästi pilaantuneet maat risu-, puutarha- ja puujäte nestemäinen jäte lajittelupisteen hyötyjätteet. Vuosina 2015-2017 Hangassuon jätekeskuksessa vastaanotetut jätteet on esitetty taulukossa 1.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 5 Taulukko 1. Vastaanotetut jätteet vuosina 2015-2017 Jätelaji 2015, t/a 2016, t/a 2017, t/a Yhdyskuntajäte 18 979 23 061 23 940 Rakennusjäte 1 831 1 315 1 255 Erityisjäte 1 022 612 653 Teollisuusjäte 1 780 324 1 009 Ylijäämämaat ja kiviainekset 5 524 2 491 2 901 Lievästi pilaantuneet maat 1 323 4720 135 Betoni- ja tiilijäte 1 189 1263 2 120 Risu-, puutarha- ja puujäte 3 123 2 106 2 028 Nestemäinen jäte 1 599 962 1 241 Lajittelupisteen hyötyjäte 563 744 631 6.2.2 Jätteiden käsittely ja loppusijoitus Hangassuon jäteasemalla on ympäristölupa yhdyskuntajätteiden loppusijoitukselle. Orgaanisen aineksen kaatopaikkakiellosta johtuen loppusijoitettavien jätteiden määrä on vähentynyt selvästi. Yhdyskuntajätteiden käsittely on hoidettu 15.3.2016 alkaen kuljettamalla yhdyskuntajätteet Veikko Lehti Oy:n käsittelyyn. Loppusijoitukseen on päätynyt vuonna 2015 jätejakeita 4 437 tonnia, vuonna 2016 loppusijoitettujen määrä oli 2 231 t ja vuonna 2017 loppusijoitettiin 1 645 t. Nykyisen käytössä olevan loppusijoitusalueen täyttötilavuutta oli jäljellä vuonna 2016 noin 102 500 m 3. Tämän jälkeen on vielä 4 ha varaus uudelle jätteiden loppusijoitusalueelle. Yhdessä rakentamattoman toisen osan kanssa täyttötilavuutta oli vuonna 2016 jäljellä 621 500 m 3. Erityisjätteen loppusijoitusalue Erityisjätteitä vastaanotetaan ja loppusijoitetaan 0,6 hehtaarin erityisjätteiden loppusijoitusalueelle. Alueella on tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteet ja alueen vedet johdetaan käsittelyyn jätevedenpuhdistamolle. Alueelle on loppusijoitettu pääasiassa asbestijätteitä ja sairaalajätteitä (pistävät, viiltävät yms). Lisäksi alueelle on loppusijoitettu pieniä määriä EU:n ulkopuolisten kulkuvälineiden ruokajätettä ja muuta eläinperäistä jätettä. Erityisjätteen loppusijoitusalueelle haetaan poikkeuslupaa sairaala- ja eläinperäisten jätteiden sijoittamiselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Haettava toiminta ja poikkeusluvan perustelut on esitetty luvussa 6.3.3. Loppusijoitusalueen vedet kerätään reunaojien avulla tasausaltaalle, josta ne johdetaan viemärillä puhdistettavaksi Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Hyötyjätteen välivarastointi- ja käsittelyalue Hyötyjätteen välivarastointia ja käsittelyä suoritetaan 0,75 hehtaarin asfaltoidulla kentällä. Alueella välivarastoidaan ja käsitellään seuraavia höytykäyttöön ohjattavia jätejakeita: puhdas puujäte risujäte käsitelty puu kyllästetty puu (pelkkä välivarastointi) puutarhajäte Alueella haketetaan puujätteitä. Puhdas puujäte, risujäte ja käsitelty puu haketetaan kaikki erikseen ja toimitetaan niitä vastaanottaville polttolaitoksille energiahyötykäyttöön. Pieniä määriä haketta on myös hyödynnetty kompostin seosaineena. Puujätteen haketus tapahtuu keskimäärin 2-3 kertaa vuodessa. Yksi haketuskerta kestää yhdestä kahteen päivään. Haketetun puujätteen määrä on vaihdellut viime vuosina noin 4 000 10 000 m 3 välillä.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 6 Painekyllästettyä puuta otetaan vastaan vain pientuojilta. Painekyllästetyn puun vastaanottoon on lava pientuojien lajittelupisteessä. Puutarhajätteet kompostoidaan ja hyödynnetään kaatopaikan pintarakenteen pintakerroksessa. Kaikkea puutarhajätteestä valmistettua kompostia ei voida enää käyttää kaatopaikan pintarakenteessa, joten sille etsitään muita käyttökohteita alueen ulkopuolelta. Kentän vedet kerätään sadevesiviemäröinnillä ja reunaojilla. Kentän vedet johdetaan ojaa pitkin maastoon. Lievästi pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely Lievästi pilaantuneiden maiden kentällä otetaan vastaan lievästi pilaantuneilta maa-alueilta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2017) mukaisesti alle ylemmän ohjearvon. Kentälle vastaanotettavien lievästi pilaantuneiden maiden, joista on tutkittu kaatopaikkakelpoisuus kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) mukaisesti, on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuus. Kentällä vastaanotettuja lievästi pilaantuneita massoja hyödynnetään tavanomaisen jätteen ja erityisjätteiden loppusijoitusalueilla jätetäytön peittokerroksissa. Valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2017) mukaan teollisuus-, varasto- tai liikennealuetta voidaan pitää pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon. Jäteaseman alueella on kuormitusvaikutuksia jäteaseman toiminnoista johtuen. Näin ei voida nähdä kuormitusta lisäävänä sitä, että kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnetään lievästi pilaantuneita maita, joiden aineiden pitoisuudet alittavat ylemmät ohjearvot. Kentän rakenteet ovat seuraavat: asfalttibetoni AB 16, 100 mm kantava kerros, murske #0-32, 150 mm jakava kerros, sora #0-64, 300 mm bentoniittimatto suodatinkangas tasattu pohjamaa Kentällä syntyvät vedet kerätään reunaojien avulla tasausaltaalle, josta ne johdetaan viemärillä puhdistettavaksi Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Raja-arvot pilaantuneen maan vaaraominaisuuksien arviointiin määräytyvät jätteen sisältämien aineiden kemikaaliluokitusten (CLP) perusteella. Pitoisuuksia tarkastellaan vaaraominaisuuksien arvioinnissa jätteen tuorepainona. Ylemmät ohjearvot alittavien aineiden pitoisuudet eivät ylitä vaaraominaisuuksien arvioinnissa käytettäviä raja-arvoja. Valtioneuvoston asetuksen (VNa 331/2013) pykälän 28 mukaisesti pilaantuneen maan orgaanisen aineksen määrälle ei ole rajoitusta, jos ne sijoitetaan erilleen muista jätteistä. Näin tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle voidaan sijoittaa lievästi pilaantuneita maita, joiden haittaainepitoisuudet ovat alle ylempien ohjearvojen tai materiaali täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden, kunhan se sijoitetaan erilleen muista jätteistä. Ylijäämämaiden vastaanotto- ja käsittelyalue Ylijäämämaiden vastaanotto- ja käsittelyalueella otetaan vastaan ja käsitellään ylijäämämaita sekä betoni- ja tiilijätteitä. Betoni- ja tiilijätteet murskataan kertaluontoisesti, kun materiaalimäärä on yhdelle murskauskerralle soveltuva. Ylijäämämaita ja betonimursketta on hyödynnetty alueella kenttä- ja tierakenteissa.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 7 Alueella käsitellään kantoja, jotka puhdistetaan ja murskataan. Murskauksen jälkeen kannot haketetaan ja toimitetaan polttolaitokseen energiahyötykäyttöön. Kenttä on murskepintainen ja sen vedet johdetaan ojia pitkin maastoon. Nestemäisten jätteiden selkeytysaltaat Alueella on kaksi suorakaiteen muotoista betoniallasta, joita käytetään nestemäisten jätteiden (esim. hiekanerotusjätteet sekä jätevesilietteet) selkeytykseen. Altaiden pohjat on kallistettu (noin 2 %) sekä pituus- että poikkisuunnassa kohti altaan kulmassa poikkisuuntaan olevaa hiekkapesällistä viemärikaivoa. Nestemäiset jätteet tyhjennetään kuljetusautoista selkeytysaltaisiin, joissa vesi erottautuu suodattimen läpi kaivoon, josta se johdetaan jätevesiviemäriin. Tyhjennyksen jälkeen kiintoaines siirretään altaan yläosaan kuivumaan. Jätteen laadusta riippuen kuivaus kestää viikosta muutamaan viikkoon, jonka jälkeen kuivuneet kiintoainekset on välivarastoitu lievästi pilaantuneiden maiden kentälle. Jatkossa välivarastointi on tarkoitus tehdä siirtokuormaushallissa. Tyhjennyksen yhteydessä hiekkasuodatin tarkastetaan ja kunnostetaan. Tarvittaessa hiekkasuodatin uusitaan kokonaan. Jokaista 200 tonnia kohden tehdään jätteestä kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely. Mikäli materiaali on sijoitettavissa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, ohjataan jäte kaatopaikka-alueelle välipeittoon. Mikäli jäte on vaarallista jätettä, ohjataan se vaarallista jätettä vastaanottavaan paikkaan. Pientuojien jätteiden lajittelupiste Pientuojien jätteitä otetaan vastaan lajittelupisteessä pieneriä seuraavia jätteitä: sekajäte energiajäte puhdas puu käsitelty puu painekyllästetty puu metalli lasi paperi/pahvi rengasjäte vaarallinen jäte Vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta jätteet lajitellaan lavoille, josta ne ohjataan käsiteltäväksi alueella tai sitten kuljetaan muualle jatkojalostukseen. Vaaralliselle jätteelle on lukollinen kontti, jossa on varastointi akuille, öljyille, liuottimille, loisteputkille, lääkkeille sekä muille vaarallisille jätteille. Vastaanottopalvelu on tarkoitettu lähinnä kotitalouksille. Nestemäisille öljyjätteille on vastaanottosäiliö, joka on varustettu ylivuotoaltaalla. Täyttötekniikka Täyttötoiminta tapahtuu suunnitelmallisesti alueittain kerrostäyttönä. Jätteen tiivistäminen tapahtuu kaatopaikkajyrällä. Täytön kerrospaksuutena on 2-3 m. Jätekuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle ja murskataan sekä tasataan ja tiivistetään työkoneella ajaen useaan kertaan. Tiivistetty jäte peitetään 20-30 cm maakerroksella. Peitemaina käytetään ylijäämämaita, tarkoitukseen soveltuvia rakennusjätteitä, kompostoitua materiaalia, lievästi pilaantuneita maita tai erikseen hankittavia massoja. Peitemaan väliaikainen varastointi järjestetään täyttöalueella.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 8 6.2.3 Kaatopaikkakaasun keräys Suljetulle kaatopaikalle on rakennettu biokaasupumppaamo ja kaasunkeräysjärjestelmä sekä mikroturbiinilaitos. Kaasunkeräysjärjestelmä koostuu 6 louhekaivosta, jotka on rakennettu ensimmäisen jätetäyttökerroksen päälle vuonna 1990 ja jatkettu täytön edetessä. Lisäksi vuonna 2001 on rakennettu 4 kaasusalaojalinjaa täydentämään järjestelmää. Vanhan alueen sulkemistöissä lisättiin 10 linjaa järjestelmään. Biokaasupumppaamo ja kaasunkeräysjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2001. Mikroturbiinilaitos on otettu käyttöön vuonna 2008. Syntyvä biokaasu muutetaan mikroturbiinilaitoksessa sähköksi ja toimitetaan Porin Energian sähköverkkoon. Porin jätehuollolla on sopimus Sarlin Oy Ab:n kanssa mikroturbiinilaitoksen käytöstä ja kaasunkäsittelystä. Sarlin on sitoutunut käsittelemään ja hyödyntämään kaatopaikalla muodostuvan biokaasun. Biokaasulaitoksen kaasunkeräyslinjoja mitataan kahden kuukauden välein. Laitoksen toimintaa säädetään mittaustulosten perusteella. Sähkön tuottomäärä on vähentynyt vuosien saatossa. Parhaimpana vuotena 2012 sähköä tuotettiin 1 964 MWh, kun taas vuonna 2016 sähköntuotto oli 936 MWh. Suljetun täyttöalueen suotovedet kerätään suotosalaojilla kierrätysvesipumppaamoon, josta vesi pumpataan täyttöalueen päällä oleviin kierrätysvesikaivoihin. Kaikkea suotovettä ei voida ohjata kierrätysvesikaivohin biokaasulaitoksen toiminnan varmistamiseksi, joten osa vesistä ohjataan tasausaltaan yhdyskaivon kautta siirtoviemärilinjaan. Käytössä olevan kaatopaikan osalta ei vielä ole aloitettu kaatopaikkakaasunkeräystä. Käytössä olevalta loppusijoitusalueelta aloitetaan kaatopaikkakaasujen kerääminen, kun kaasun määrä on yli 50 m 3 /ha*h tai polttoaineteho yli 0,5 MW tai kun täyttöpenger on saavuttanut stabiilin metaanikäymisvaiheen. 6.2.4 Jälkihoito ja tarkkailu Suljetun kaatopaikka-alueen jälkihoito ja tarkkailu ovat olleet käynnissä kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Suljetun kaatopaikan osalta jälkihoitoa ja tarkkailua tullaan jatkamaan vuoteen 2043 asti. Nykyisin käytössä olevan kaatopaikan osalta toteutetaan jälkihoitoa ja tarkkailua 30 vuotta sulkemisen jälkeen. Kaatopaikan jälkitarkkailuun kuuluvat: jätetäytön tarkkailu kaasunpoistojärjestelmän tarkkailu ja huolto kaatopaikkaveden kierrätysjärjestelmän tarkkailu ja huolto kaatopaikan luvattoman käytön tarkkailu Suljetulle kaatopaikalle tehdään säännöllisesti tarkastuskäyntejä, joiden yhteydessä: tutkitaan kaasukeräysjärjestelmän, suotovesien keräys- ja kierrätysjärjestelmän, pintarakenteiden ja muiden viimeistelyrakenteiden (mittaus- ja tarkkailukaivot, ojitukset, patopenger ym.) kunto ja järjestetään tarvittaessa niiden korjaus seurataan maisemoidun kaatopaikan kasvillisuuden muutoksia ja poistetaan syvälle juuria kasvattavat puuntaimet. Puut poistetaan katkomalla mikäli todetaan kaatopaikan luvatonta käyttöä, ryhdytään toimiin sen ehkäisemiseksi. Tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat ja havaitut puutteet korjataan viipymättä Kaatopaikan tarkkailuohjelma (FCG Planeko Oy 30.1.2009) on esitetty liitteessä 7.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 9 6.3 Haettava toiminta Jäteasemalle haetaan lupaa nykyisen toiminnan jatkamiseksi sekä yhdyskuntajätteen, biojätteen sekä rakennus- ja purkujätteen siirtokuormaustoiminnalle ja lajittelulle hallissa. Lisäksi haetaan lupaa puutarhajätteen ja hevosenlannan kompostointiin kentällä. Jäteasemalle haetaan taulukossa 2 esitettyjä toimintoja. Taulukko 2. Jäteasemalle haettavat toiminnot Toiminta Jäteluokka Jätemäärä, t/a Yhdyskuntajätteen loppusijoitus ja siirtokuormaus Erilliskerätyn biojätteen siirtokuormaus 20 03 01 50 000 20 01 08 8 000 Eritysjätteiden vastaanotto 06 13 04, 10 13 09, 15 01 11, 16 01 11, 17 06 01, 17 06 05 Pientuojien vaarallisten jätteiden vastaanotto Hyötyjätteiden lajittelu ja varastointi Huomautukset 3 000 mm. asbestijäte 20 01 13 20 01 37 200 Kerralla varastoitava enimmäismäärä 15 01 01-15 01 09 20 01 01-20 01 02 20 01 39-20 01 40 Betoni- ja tiilijäte 10 12 08, 10 13 14, 17 01 01-17 01 07 Rakennusjäte 17 09 04 5 000 Puhtaan puujätteiden, risujen ja maalatun puun vastaanotto ja haketus 03 01 05, 15 01 03, 17 02 01, 19 12 07, 20 02 01, 20 01 38 10 000 Kerralla varastoitava enimmäismäärä 10 000 Kerralla varastoitava enimmäismäärä 5 000 Lajittelupisteen jätteiden vastaanotto 16 01 03, 17 01 01, 17 01 02, 17 01 03, 17 01 07, 20 01 01, 20 01 02, 20 01 37, 20 01 38, 20 01 40, 20 01 99, 20 03 01, 2 000 Ylijäämämaiden varastointi 17 05 04, 20 02 02 30 000 Kerralla varastoitava Lievästi pilaantuneiden maiden varastointi Teollisuusjäte enimmäismäärä 17 05 04 20 000 Kerralla varastoitava enimmäismäärä Pääosin 03 01 01-03 01 99 03 03 01-03 03 99 10 01 01-10 01 99, 10 02 01-10 02 99 10 09 03-10 09 99 10 10 03-10 10 99 5 000 Hevosenlanta 02 01 06 400 Nestemäiset jätteet 03 03 10, 19 08 05, 20 03 06 Sairaala- ja eläinperäiset jätteet 02 01 02, 18 01 01, 18 01 04, 18 02 03 Tulipalojätteet 17 09 04 Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely 2 000 100

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 10 Kaatopaikkavesien keräys ja viemäröinti 6.3.1 Siirtokuormaustoiminta hallissa Jätteiden siirtokuormaus tullaan tekemään rakennettavassa hallissa. Rakennettava halli tulee olemaan 50 m x 32 m kokoinen teräsristikkorakenteinen pressuhalli, joka näin estää jätteiden ja hajujen leviämisen ympäristöön sekä estää eläimiä pääsemästä kosketuksiin jätteiden kanssa. Hallissa vastaanotetaan jätekuormia sekä lajitellaan jätteiden seasta pois polttoon kuulumattomat vaaralliset jätteet ja hyötyjätteet. Jätekuormat lajitellaan joko lavoille tai betonielementein rajattuihin osastoihin. Hallista lähtevät jätteet kuormataan ja ohjataan eteenpäin hyödynnettäväksi tai tarvittaessa loppusijoitettavaksi. Siirtokuormattavat, hyödynnettävät ja loppusijoitettavat jätteet punnitaan ja tallennetaan järjestelmiin toiminnanharjoittajan käytäntöjen mukaisesti käsittelyn jälkeen. Siirtokuormaushalli tullaan rakentamaan kentälle, jossa tällä hetkellä käsitellään lievästi pilaantuneita maita. Kenttä on asfaltoitu ja sen rakenteet on esitetty kappaleessa 6.2.2. Kentän vedet johdetaan reunaojien avulla tasausaltaaseen ja sieltä jätevedenpuhdistamolle. Hallissa on tarkoitus ottaa vastaan ja käsitellä seuraavia jätteitä: Yhdyskuntajäte Biojäte Rakennus- ja purkujäte Nestemäisten jätteiden kuiva-aine Jätteiden siirtokuormaus antaa mahdollisuuden toiminnanharjoittajalle kehittää toimintaansa. Näin voidaan valmistautua siihen, mikäli tulevaisuudessa lainsäädäntö vaatii materiaalien lajittelua yhdyskuntajätteen seasta. 6.3.2 Hevosenlannan ja puutarhajätteen kompostointi Hangassuon jätekeskuksessa on tarkoitus aloittaa hevosenlannan ja haravointijätteen kompostointi. Hevosenlantaa on tarkoitus ottaa vastaan enintään 400 t vuodessa. Erityinen tarve Porin seudulla on hevosenlannan, jonka kuivikkeena on käytetty sahanpurua, käsittelyllä. Sahanpurulla kuivitetun lannan hyödyntäminen pelloilla on ongelmallista, koska sahanpuru hidastaa lannan kompostoitumista. Näin ollen muille käsittelymenetelmille on tarvetta. Yhdistämällä hevosenlanta ja puutarhajäte edistetään kompostoitumista, koska vesipitoinen puutarhajäte kosteuttaa kuivaa hevosenlantaa. Jätekuormat vastaanotetaan, punnitaan ja tarkastetaan Porin Jätehuollon käytäntöjen mukaan. Tarkastusten jälkeen hevosenlanta tyhjennetään hyötyjätteen välivarastointi- ja käsittelykentälle, jossa lanta sekoitetaan puutarhajätteeseen. Hevosenlantaa välivarastoidaan enintään noin 1-2 viikkoa ennen sekoittamista. Puutarhajätteen sekaan sekoitetaan noin 20 % hevosenlantaa. Sekoitettu hevosenlannan ja puutarhajätteen seos aumataan. Sekoittamiseen ja ilmastamiseen käytetään pyöräkuormaajan sekoituskauhaa. Kompostiauman tulee saavuttaa vähintään 55 asteen lämpötila 14 vuorokauden ajan, jotta tuote on hygieenistä. Kompostin lämpötilaan seurataan pistomittauksilla kolmesta eri kohdasta kasaa viikoittain. Kun kompostin lämpötila on saavuttanut kolmella mittauskerralla (vähintään kaksi viikkoa) yli 55 asteen lämpötilan kaikilla mittauspisteillä, siirrytään tarkkailemaan kompostin lämpötilaa kuukauden välein. Kompostin lämpötilaa seurataan kuitenkin joka tapauksessa viikoittain vähintään ensimmäisen kuukauden ajan. Kompostoinnin aikana kompostia ilmastetaan riittävän hapen saannin varmistamiseksi.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 11 Hevosenlannan ja puutarhajätteen seosta kompostoidaan vähintään 90 vuorokautta, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa yli 55 asteessa. Kompostoinnin jälkeen komposti viedään lievästi pilaantuneiden maiden kentälle jälkikypsytykseen. Jälkikypsytysvaihe kestää vähintään puoli vuotta. Jälkikypsytyksen jälkeen jokaisesta valmiista multaerästä otetaan laadun varmistamiseksi kokoomanäyte, josta analysoidaan E.coli ja salmonella. Valmista multaa on tarkoitus käyttää Hangassuon jäteaseman jätetäytön peittämisen yhteydessä pintakerroksessa. Lisäksi multaa on tarkoitus toimittaa hyödynnettäväksi tarpeen mukaan myös jäteaseman ulkopuolelle. 6.3.3 Poikkeuslupa sairaala- ja eläinperäisten jätteiden loppusijoittamiselle Jäteasemalle haetaan poikkeuslupaa kaatopaikka-asetuksen pykälään 28 kaatopaikka-asetuksen pykälän 35 mukaisesti. Poikkeuslupaa haetaan syntypaikkalajitellun ja pakatun sairaalajätteen sekä eläinperäisen jätteen loppusijoittamiselle tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Sairaalajätteisiin sisältyvät hyödyntämiskelvottomat pisto- tai viiltovaaralliset jätteet (18 01 01), jotka sisältävät muovisia osia sekä sairaalan jätteitä, joiden keräykselle ja käsittelylle ei aseteta erityisvaatimuksia tartuntavaaran vuoksi (18 01 04). Jälkimmäisiä jätteitä ovat mm. veriset sidetarpeet, vaipat, liinavaatteet, kertakäyttövaatteet ja veriplasmapussit. Pisto- ja viiltovaarallisten jätteiden käsittely polttolaitoksissa aiheuttaa haasteita, joten tarve kyseisten jätteiden loppusijoittamiselle on olemassa. Sairaalajätteiden viiltävien ja pistävien jätteiden osalta orgaaninen aines on pääosin muovia. Muut orgaaniset sairaalajätteet ovat lähinnä puu- tai puuvillaperäisiä, jotka ovat pääsääntöisesti biohajoavia. Orgaanisen aineksen pitoisuus on noin 60-90 %. Eläinperäiset jätteet (18 02 03) ovat lähinnä yksittäisiä kuolleita eläimiä. Jätteistä ei ole tartuntavaaraa. Tarve on Porin kaupungin ympäristöviraston kautta tuleville eläinjätteille sekä yksittäisille kuolleille eläimille, joita ei voi haudata muualle. Jäte kapseloidaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan täyttöön. Sairaalajätteet ja eläinperäiset jätteet eristetään muista jätteistä mineraalisella materiaalilla, esimerkiksi lievästi pilaantuneella maa-aineksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Sairaalajätteiden ja eläinperäisten jätteiden määrät ovat hyvin pieniä, alle 100 tonnia vuodessa. Sairaalajätteiden muu käsittely on hyvin haastavaa johtuen jätteen pisto- ja viiltovaaroista. Eläinperäiset jätteet ovat yksittäisiä kuolleita eläimiä, joita ei voida varastoida ja toimittaminen polttolaitokseen ei ole perusteltua johtuen jätteen määrästä. 6.3.4 Poikkeuslupa tulipalojätteiden loppusijoittamiselle Jäteasemalle haetaan poikkeuslupaa kaatopaikka-asetuksen pykälään 28 kaatopaikka-asetuksen pykälän 35 mukaisesti tulipalojätteille. Tulipalojätteet ovat kertaluontoisia jäte-eriä, jotka syntyvät rakennusten tulipalojen yhteydessä. Kyseisten jäte-erät vastaanotettaisiin ja käsiteltäisiin niin, että niiden seasta saadaan lajiteltua materiaali- ja energiahyötykäyttöön materiaalit. Lajittelusta jäävälle rejektille ei ole muuta mahdollista käsittelyä kuin loppusijoitus. Rejektin koostumusta ja määriä ei voida ennakkoon arvioida. 6.3.5 Vakuus Suunniteltujen uusien toimintojen hevosenlannan ja haravointijätteen kompostoinnin sekä jätteen siirtokuormaustoiminnan ei nähdä vaikuttavan jäteaseman toimintaan niin merkittävästi, että vakuutta olisi syytä muuttaa.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 12 6.4 Käyttö- ja hoitosuunnitelma 6.4.1 Aukioloajat ja henkilöstö sekä alueen hoito Jäteasema on avoinna arkisin viitenä päivänä viikossa. Siirtokuormattavien jätteiden vastaanottoa ja kuormausta tehdään tarpeen mukaan kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Lievästi pilaantuneet maat otetaan vastaan alueella sopimuksen mukaan. Jäteasemalla on aukioloaikoina hoitohenkilökunta. Jätteenkäsittelykeskuksessa työskennellään kahdessa vuorossa ja alueella on Porin Jätehuollon ja urakoitsijan työntekijöitä. Alueen kulkuyhteydet suljetaan toiminta-aikojen ulkopuolisiksi ajoiksi. Alueella on käytössä vartiointipalvelu sekä murtohälytyslaitteet. Vastaanotto- ja toiminta-alueet on valaistu. Pumppaamot on varustettu automaatiolla, joka ohjaa ja valvoo niiden toimintaa ja antaa niistä tarvittavat hälytykset. Alueella ei ole ollut ongelmia roskaantumisen kanssa. Tarvittaessa alueen ympäristö siivotaan. 6.4.2 Jätteiden vastaanotto Pois lukien pientuojien jätteiden lajittelupisteen jätteet, jäteaseman jätteet vastaanotetaan vaa an kautta. Jätteitä otetaan vastaan vain jäteaseman aukioloaikoina, pois lukien siirtokuormattavat jätteet. Jätekuormat tarkastetaan punnituksen ja kuormien purkamisen yhteydessä. Vastaanoton yhteydessä tarkastetaan siirtoasiakirjat. Tarvittaessa jätekuormista otetaan näytteitä jätelaadun varmistamiseksi. Vastaanotettujen jätteiden määrä ja laatutiedot sekä alkuperä, toimituspäivämäärä, tuottaja ja tuoja tallennetaan Porin Jätehuollon järjestelmiin. Tuottajatietoja ei kerätä yhdyskuntajätteen osalta. Muusta kuin asumisessa syntyvästä ja vastaavasta jätteestä vaaditaan jätteen tuojalta selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta ennen kuin jätettä ryhdytään ottamaan vastaan kaatopaikalla (perusmäärittely). Jätteen laatu tarkistetaan määrävälein laadunvalvontatestillä (vastaavuustestaus). Jätteen tulee vastata kaatopaikkakelpoisuustestissä saatua kuvaa jätteestä. Jätelaadun mukaan ohjataan jätteet varastoon, loppusijoitukseen tai käsittelyyn. Lievästi pilaantuneiden maiden vastaanottopäätös tehdään ilmoitettujen lähtötietojen, kaatopaikkakelpoisuuslausunnon ja alueellisen tai kunnallisen ympäristöviranomaisen päätöksen perusteella. Vastaanottopäätöksen jälkeen tehdään vastaanottosopimus. Vastaanotettavilla maamassoilla on oltava asianmukaiset siirtoasiakirjat. Tarvittaessa otetaan näytteitä jätteen laadun varmistamiseksi. Mikäli maaerä ei vastaa annettuja tietoja, maaerän haltija velvoitetaan hakemaan maaerä pois tai se toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn toimittajan kustannuksella. Maaeristä, joita ei oteta vastaan, ilmoitetaan ympäristökeskukselle. 6.4.3 Suojavyöhyke Jäteaseman ympärille on jätetty kaupungin omistamalle alueelle lähisuojavyöhyke. Lähialueen ympäristön kaavoitukseen pyritään vaikuttamaan siten, ettei alueen ympärille sallita sijoitettavaksi häiriintyviä toimintoja. 6.5 Vesienkäsittely Nykyisen käytössä olevan jätetäyttöalueen suoto- ja pintavaluntavedet kerätään pohjasalaojituksella ja ympärysojilla. Kerätyt suoto- ja pintavaluntavedet johdetaan alueen koillisnurkassa olevalle kaatopaikkavesien tasausaltaaseen. Tasausaltaalla oleva pumppaamo pumppaa vedet vanhojen tasausaltaiden lähellä olevaan kaivoyhdistelmään, josta vedet johdetaan viettolinjassa Porin kaupungin viemäriverkkoon.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 13 Viimeistellyn täyttöalueen suotovedet kerätään viettona tiivistysrakenteen sisäpuolisilla salaojilla kierrätysvesipumppaamoon ja sieltä paineellisesti täyttöalueen päällä oleviin kierrätysvesikaivoihin. Osa suotovesistä ohjataan tasausaltaan yhdyskaivon kautta siirtoviemärilinjaan. Viimeistellyn täyttöalueen pintavedet kerätään viettona tiivistysrakenteen ulkopuolisilla avo-ojilla kolmeen kohtaan, joista vedet ohjautuvat ympäristöön. Jätehuoltokäytössä olevien asfaltoitujen lajittelukenttien pintavedet kerätään pohjasalaojituksella ja ympärysojilla ja johdetaan alueen koillisnurkassa olevalle kaatopaikkavesien tasausaltaalle ja edelleen vesienkäsittelyyn. Rakennusten ympäriltä vedet kerääntyvät avo-ojilla ympäristöön. Toimistoalueen ja parkkialueen puhtaat pintavedet ohjautuvat maastoon. Pienasiakkaiden asfaltoidun lajittelukentän pintavedet ohjautuvat myös maastoon. Erityisjätteen loppusijoitusalueelta vedet kerätään reunaojien avulla tasausaltaan ja kaivon kautta kaupungin viemäriverkkoon. Lievästi pilaantuneiden maiden varastokentältä vedet kerätään reunaojilla tasausaltaaseen, josta vedet johdetaan kaivon kautta kaupungin viemäriverkkoon. Jäteaseman ulkopuoleiset puhtaat pintavedet johdetaan ojituksin ja muilla järjestelyillä jäteaseman ohi maastoon. Ulkopuoleisten pintavesien pääsyä jäteaseman alueelle estävät myös tiet ja jätteenkäsittelyalueiden rakenteet. Toimisto- ja huoltotilojen saniteettivedet johdetaan umpikaivoon, josta ne käydään tyhjentämässä asianmukaiseen käsittelyyn. Jäteaseman eteläosassa on pohjavesipumppaamo, jonka tarkoitus on ollut muuttaa pohjavesien virtaussuuntaa niin, että aikaisemmin käytössä olevalta jätetäyttöalueelta (nykyisin viimeistelty täyttöalue) suotautuvat vedet ja niistä likaantuneet pohjavedet eivät pääse kulkeutumaan ympäristöön. Pohjavesipumppaamo pumppaa vedet avo-ojaan, josta ne valuvat valumavesialtaaseen. Valumavesialtaalla on toinen pumppaamo, joka pumppaa vedet vanhan täyttöalueen eteläpuoliseen tasausaltaaseen. Tasausaltaat on yhdistetty putkella, joten pohjavedet ohjautuvat pohjoisen altaan kautta pumppaamoon ja siitä puhdistamolle samaa siirtolinjaa kuin nykyisen jätetäyttöalueen suotovedet. 6.5.1 Pintavesien johtamisen suunnitellut muutokset ELY-keskus on hyväksynyt 2.3.2015 päivätyssä lausunnossa pintavesien johtamisjärjestelmän suunnitellut muutokset. Suunnitellut muutokset on esitetty seuraavana. Jätevesiviemäriin on jatkossa tarkoitus johtaa vain nykyisen jätetäyttöalueen koillispuolella olevaan tasausaltaaseen kertyvät vedet, eli vain käytössä olevalta jätetäyttöalueelta muodostuvat suoto- ja valumavedet. Viimeistellyn täyttöalueen viereiset tasausaltaat poistetaan käytöstä. Viimeistellyn täyttöalueen kaakkoispuoliset valumavedet ohjataan uuteen rakennettavaan valumavesialtaaseen, josta ne edelleen johdetaan olemassa olevaan valumavesialtaan kautta Väipärenojaan. Uusi valumavesiallas, jonka tilavuus on 700-1000 m 3, tehdään murskepenkereiseksi. Altaan luiskat tiivistetään tarvittaessa bentoniittimattorakenteella. Viimeistellyn täyttöalueen ja sen vieressä olevaa suoaluetta ympäröivät avo-ojat muokataan ja perataan tarvittaessa niin, että vesien ohjautumista uutteen valumavesialtaaseen saadaan parannettua. Jäteaseman eteläosassa oleva pohjavesipumppaamo poistetaan käytöstä, koska viimeistellyn jätetäyttöalueen ja suoalueen rajalle on rakennettu tiivispatorakenne, joka estää täyttöalueen suotovesien pääsyn ympäristöön. Liitteessä 8 on esitetty selvitys pintavesien johtamisjärjestelmän muutoksesta.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 14 6.6 Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikenteen reitti alueelle kulkee valtatietä 8, jolta on matkaa jäteasemalle noin 0,4 km. Valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä Hangassuon liittymän kohdalla on 9 031 ajoneuvoa vuorokaudessa Liikenneviraston liikennemääräkartan mukaan. Tästä raskaan liikenteen osuus on 960 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2004 lupahakemuksessa on laskettu, että jäteaseman raskaan liikenteen ajoneuvomäärä (tuleva ja lähtevä liikenne) on noin 40 kappaletta vuorokaudessa. Tällöin jäteaseman toiminnasta aiheutuvan raskaanliikenteen osuus on noin 4 % valtatien raskaan liikenteen määrästä. Sesonkiaikana raskaanliikenteen määrä on enimmillään 100 ajoneuvoa (tuleva ja lähtevä) päivässä. Tällöin osuus valtatien raskaanliikenteen määrästä on noin 10 %. Jätteiden pientuojia ja muuta henkilöautoliikennettä on noin 80 ajoneuvoa vuorokaudessa. 7. TOIMINNAN RISKIT, NIIDEN ESTÄMINEN JA TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA Hangassuon jäteaseman toiminnan riskejä ovat käsittelyprosesseihin liittyvät riskit, kuten kaatopaikkavesien ja -kaasun käsittelyt, ja muut häiriötilanteet, kuten jätetäytön sortumat, rakenteiden vauriot, kone- ja laiteviat, sähkökatkokset, tulipalot ja räjähdykset sekä liikenteen riskit. 7.1 Käsittelyprosesseihin liittyvät riskit Kaatopaikkavesien ja -kaasun käsittelyihin liittyviä riskejä estetään mm. käyttämällä hyväksyttyjä ja tunnettuja putkimateriaaleja ja laitteita, huoltamalla laitteita säännöllisesti ja ennakoivasti sekä kouluttamalla henkilökuntaa tunnistamaan mahdolliset riskitekijät. Uudet haettavat toiminnot eivät kasvata toiminnan riskejä. 7.2 Muut häiriötilanteet Jätetäytön sortuma Jätetäytön sortuma voi vaurioittaa kaatopaikan pintarakenteita ja vesien- sekä kaasunkeräysjärjestelyjä. Sortumien estämiseksi kiinnitetään huomio ensisijaisesti jätetäytön vakavuuteen ja pohjamaan kantavuuteen sekä luiskien kaltevuuteen ja eroosiosuojaukseen. Rakenteiden vauriot Kenttä- ja ajoalueiden pohjarakennevauriot voivat johtua esim. painumista. Mahdollisissa vauriotapauksissa haitalliset vaikutukset rajoittuvat pieniksi, sillä kentiltä kerääntyvät vedet ovat lähinnä sadevettä, johon on liuenneina pieniä pitoisuuksia ravinteita ym. epäpuhtauksia kentällä käsiteltävistä jätteistä. Laajennusalueen loppusijoitus- ja varastoalueiden pohjarakenteiden sekä kaatopaikkavesien tasausaltaan ym. rakenteiden vauriot voivat johtua esim. painumista, rakenteellisista vioista tai vastaavista. Kaikki rakenteet on suunniteltu ja toteutettu huolella sekä mitoitettu riittävillä varmuuskertoimilla, joilla vauriot estetään mahdollisimman hyvin ennakolta. Kone- ja laiteviat Koneiden ja laitteiden rikkoutumisesta aiheutuva häiriötilanne on yleensä lyhytaikainen, sillä alueella on yleensä helposti saatavilla huoltopalveluja ja korvaavia laitteita. Jätevesipumppaamon molempien pumppujen yhtä aikaisesta rikkoutumisesta saattaa käsittelemätöntä jätevettä päästä purkuvesistöön. Häiriötilanne jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä käytettävät pumput ovat vakiolaitteita, joilla on nopea huoltopalvelu.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 15 Kaasupumppaamon häiriötilanteessa pääsee kaatopaikkakaasua purkautumaan käsittelemättömänä ilmaan lyhytaikaisesti, kunnes häiriö saadaan korjattua. Kaatopaikkakoneen rikkoontuessa jäte voidaan peittää maalla väliaikaisesti ja käsittely (tiivistys) tapahtuu myöhemmin. Tilanteesta ei aiheudu normaalista poikkeavaa päästöä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden riskeihin kuuluu myös öljyvuodot, joihin varaudutaan imeytysmateriaaleilla ja muilla torjuntavälineillä. Tulipalot ja räjähdykset Tulipalo tai räjähdys keskeyttää laitoksen toiminnan ja aiheuttaa päästöjä ilmaan sekä vesiin. Myös henkilövahingot ovat mahdollisia. Onnettomuustilanteessa jätteiden käsittely joudutaan järjestämään muulla tavalla ja mahdollisesti kokonaan muulla alueella. Räjähdys- ja tulipalon syttymisriski minimoidaan ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, joita ovat mm. oikeat rakennusmateriaali-, laite- ja sähkölaitevalinnat, toimivat mittaus- ja valvontajärjestelmät sekä suojaus- ja varojärjestelmät. Lisäksi kiinnitetään huomiota rakenteiden palo- ja räjähdyssuojaukseen, automaattisiin sammutusjärjestelmiin ja rakennusten alkusammutuskalustoon sekä laaditaan ohjeet onnettomuustilanteiden varalta yhteistyössä palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Liikenteen riskit Jäteaseman sijoitusalue on päätieverkon varrella, josta alueelle on lyhyt, muun liikenteen vähän käyttämä tieyhteys. Päätieverkolla toiminnan aiheuttama lisäys liikennemääriin ja vastaavasti onnettomuusriskiin on varsin pieni. 8. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMINEN 8.1 Pintavedet Pintavesien tarkkailua on suoritettu tarkkailuohjelman mukaisesti. Suljetun kaatopaikan osalta pintavesien tarkkailua suoritetaan pisteistä Lahdenoja (L1), Myllyoja (M1) ja Välpäreenoja (V1). Kaatopaikan laajennusosan osalta tarkkailupisteitä ovat Myllyoja (M1) ja Myllyoja (P1). Kaatopaikan alapuolinen piste M1 on yhteinen suljetun kaatopaikan ja laajennusosan välillä. Vuoden 2016 tarkkailutulosten perusteella kaatopaikan vaikutuksia oli havaittavissa luoteeseen laskevassa Lahdenojassa sekä itään laskevassa Myllyojassa kohonneina kloridipitoisuuksien, sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden arvoina. Etelään laskevassa Välpäreenojassa sähkönjohtavuuden arvot sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuudet, kuten myös ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2016 edellisvuoden tasoa ja alhaisempia verrattuna Myllyojassa (M1) mitattuihin arvoihin. Vuonna 2016 kaatopaikan alapuolisella asemalla (M1) jäteaseman vaikutus oli edellisvuoden tavoin selvästi havaittavissa kohonneina ainepitoisuuksina. Kaatopaikan vaikutusalueelle tyypilliseen tapaan vesi oli samentunutta ja sähkönjohtavuuden arvot sekä kloridin, sulfaatin ja typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat selvästi korkeammat verrattuna yläpuoliseen havaintoasemaan. Pisteellä M1 veden ph-arvo oli lievästi emäksistä. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 1500 7700 μg/l. Veden hygieeninen laatu vaihteli hyvästä huonoon. Jäteasemalta Lahdenojaan vuonna 2016 kohdistunut vuorokautinen jätevesikuormitus vastasi fosforin osalta 10 asukkaan, typen osalta 115 asukkaan ja BOD 7:n osalta alle yhden asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Jätekeskuksen fosforin ja typen kuormitus Lahdenojaan oli vuonna 2016 edellisvuotta suurempi.

Hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi 16 Vuonna 2015 jäteasemalta Lahdenojaan kohdistunut vuorokautinen jätevesikuormitus vastasi fosforin osalta 2 asukkaan, typen osalta 15 asukkaan ja BOD 7:n 4 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Kaatopaikan vesistövaikutukset Lahdenojassa ja Myllyojassa olivat havaittavissa etupäässä kloridipitoisuuksien, sähkönjohtavuuden, typpiyhdisteiden sekä ph:n kohonneina arvoina. Vuoden 2014 tarkkailutulosten perusteella jäteaseman Lahdenojaan kohdistunut vuorokautinen jätevesikuormitus vastasi fosforin osalta 11 asukkaan, typen osalta 60 asukkaan ja BOD 7:n osalta 44 asukaan käsittelemättömiä jätevesiä. Kaatopaikan vesistövaikutukset Lahdenojassa, Myllyojassa ja Välpäreenojassa olivat havaittavissa etupäässä kloridipitoisuuksien, sähkönjohtavuuden, typpiyhdisteiden sekä ph:n kohonneina arvoina. 8.2 Pohjavedet Pohjavesien tarkkailua suoritetaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Suljetun kaatopaikan osalta pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintoputkista HP1, HP3 ja HP5. Laajennusosan osalta pohjaveden laatua tarkkaillaan havaintoputkista HP6, HP21 ja HP22. Vuonna 2016 pohjavesi suljetun kaatopaikka-alueen putkissa oli pääosin lievästi hapanta, sameaa ja hygieeniseltä laadultaan erinomaista tasoa. Kaatopaikan vaikutusta ilmentävät kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat kohonneella tasolla putkissa HP3 ja HP5. Kaikkien putkien osalta kloridi- ja sulfaattipitoisuudet alittivat kuitenkin selvästi pohjavettä pilaavien aineiden ympäristölaatunormit. Laajennusalueen pohjavesi kaikissa tarkkailuputkissa oli hapanta ja hygieeniseltä laadultaan erinomaista vuonna 2016. Pohjavesiputkien kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 2016 erittäin korkeita ja vesi oli sameaa putkissa HP6 ja HP21. Pohjavesiputkessa HP6 mitattiin korkeimmat kloridin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuuden arvot vuonna 2016. Vuoden 2015 tarkkailutuloksissa pohjavesi oli kaatopaikka-alueen putkissa pääosin lievästi hapanta, sameaa ja hygieeniseltä laadultaan erinomaista tasoa. Kaatopaikan vaikutusta ilmentävät kloridi- ja sulfaattipitoisuudet sekä sähkönjohtavuuden arvot olivat kohonneella tasolla putkessa HP3. Kaikkien putkien osalta kloridi- ja sulfaattipitoisuudet alittivat kuitenkin selvästi pohjavettä pilaavien aineiden ympäristölaatunormit. Vuonna 2014 tutkitut pohjavedet suljetun kaatopaikka-alueen putkissa olivat pääosin lievästi happamia, vähähappisia ja sameita. Kaatopaikan vaikutusta ilmentävät kloridi- ja sulfaattipitoisuudet sekä sähkönjohtavuuden arvot olivat kohonneella tasolla putkissa HP1 ja HP3. Lisäksi raudan, mangaanin ja sinkin pitoisuudet olivat kaikissa putkissa kohonneella tasolla. Laajennusosan pohjaveden tarkkailuputkista ei saatu näytteitä vuonna 2014. Pinta- ja pohjavesien tarkkailuraportit vuosilta 2014-2016 on esitetty liitteessä 9. 8.3 Jätevedet Vuoden 2016 aikana Hangassuon jäteasemalta on johdettu Luotsinmäen keskuspuhdistamolle yhteensä 48 402 m 3 jätevettä. Jätevedet johdetaan viemäriin aseman KPV1 kautta, joten kokonaisjätevesimäärään sisältyvät sekä vanhan suljettavan alueen että laajennusalueen (KPV2) jätevedet. Uuden loppusijoitusalueen vesimäärä oli kokonaisvesimäärästä 12 646 m 3 (26 %). Kokonaisvesimäärä oli toiseksi pienin vuosien 2009-2016 aikana. Ainoastaan vuonna 2013 on vesimäärä ollut pienempi. Suljetulta kaatopaikka-alueelta (KPV1) viemäriin johdettu jätevesikuormitus oli vuonna 2016 fosforin osalta 53 kg/a, typen osalta 3533 kg/a ja BOD 7:n osalta 1 428 kg/a. Vuorokautinen jätevesikuormitus vastasi fosforin osalta 44-53 asukkaan, typen osalta 650-959 asukkaan ja BOD7 :n osalta 30-81 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Kuormitus oli kaikkien aineiden osalta edellistä tarkkailuvuotta suurempi.