Toimenpiteet: tarkkailtava

Samankaltaiset tiedostot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

Kytäjän kartano Puuston kuntoarvion kartta Puidenhoitajien Oy puidenhoitajat.fi

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

Puiden kuntoarvioraportti

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, Santeri Vanhanen 2013

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Pystypuusta lattialankuksi

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Alueella käytettävät kasvilajit: PUUT, VALTAVÄYLÄ: -isolehtilehmus Tilia Platyphyllos

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Juurien kiinnitys / Puun sidonta

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

PUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Toimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Juurien kiinnitys/ Puun sidonta

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén


Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

LAPPEENRANNAN ARBORETUM

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI T. Oinonen -97

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Yliopiston puistoalueet

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

40VUOTISJUHLARETKEILY

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Trestima Oy Puuston mittauksia

METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

Kaivopuiston puukujanteen uusinta

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys /KM 1 JULKAISTAAN

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla


PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS

KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU

Harjupolku - metsätalouden oppimispolku

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Toimitus nro (7) Dnro MMLm/16389/33/2012

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Erikoispuiden taimien tuottaminen

Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma. Sisältö. Hopeapajukuja. Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa

VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Viheralan tutkijatapaaminen Visamäki, Hämeenlinna

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

Kankaan liito-oravaselvitys

KORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet

Transkriptio:

31.8.2017 1 ( 8) PUIDEN KUNTOARVIO 16.8.2017 Jankan tila Tontin puusto käytiin läpi silmämääräisesti arvioiden sekä käyttäen apuna resistograph -mikroporaa. Mahdollista uutta rakentamista varten kuntoarviossa on otettu kantaa myös puiden säilyttämisen mahdollisuuksiin ja arvotettu puita puiden lajin ja kunnon perusteella (jäljellä oleva elinikä ja säilyttämisen mahdollisuudet/ kannattavuus). Puut on numeroitu oheiseen karttaan. 1. tuija Thuja ssp. Latvus hyväkuntoinen. Ei kovin isokokoinen puu, enemmän koristekasvi kuin puu. 2. hieskoivu Betula pubescens 70/ 89 cm (puun halkaisija n. metrin korkeudelta/ tyveltä) Latvus hyväkuntoinen, kuivia oksia. Iso alaoksa kuiva. Pörrökääpää puun tyvellä, n. neljän metrin korkeudella ja isossa kuolleessa alaoksassa. Pieni pakurikäävän alku myös neljän metrin korkeudella. Oksanpoistoja, joista osa hyvin kylestynyt. Runko uurteinen. kasvusyvyys hyvä. Toimenpiteet: kaato Pörrökääpä on aggressiivinen lahottaja, mikä lahottaa koivun melko nopeasti. Puun huono kunto ei pörrökääpäisissä koivuissa näy ulkoisesti puun latvuksessa. 3. hieskoivu Betula pubescens 53/ 64 cm Latvus hyväkuntoinen, vähän kuivia oksia. Puu on kaksihaarainen n. 7 metrin korkeudelta, haarakohta hyvä. Halkeama 0-5 m. Usea pieni vaurio rungossa. Kasvusyvyys hyvä. Puun tyvellä on pieniä 2-5 cm:n laho-onkaloita. Nykyisellään laholla ei ole merkitystä puun kestävyyteen. Koivuissa lahon eteneminen on usein melko nopeaa, mutta tässä on yksilöllisiä eroja. Koivut eivät ole kovin pitkäikäisiä, hieskoivun ikä kaupunkialueella jää yleensä alle sadan vuoden. Hieskoivulle on tyypillistä, että sen ulkonäkö ränsistyy ja usein ne kaadetaan pois jo ulkonäön vuoksi ennen kuin saavuttavat biologisen maksimiän. Tämä koivu on jo biologisen ikänsä loppupuolella, puussa on lisäksi kuntoa heikentäviä merkkejä, mitkä alentavat puun ikäennustetta. Mahdolliset rakentamisen haittavaikutukset edesauttavat kunnon heikkenemistä. Mikäli alueelle tulee rakentamista, koivua ei kannata säästää. Toimenpiteet: tarkkailtava

31.8.2017 2 ( 8) 4. hurmevaahtera Acer platanoides Faassen s Black / 39 cm Ei iso puu, korkeus alle 10 m, latvus n. kuusi metriä leveä. Ei tyypillinen kartanopuiston puu, laji tuotu Suomeen vasta myöhemmin. Latvus hyväkuntoinen. Pieniä kuivia oksia latvuksen sisällä. Puu on kaksihaarainen/ iso oksa n. 0,6 m korkeudelta. Haarakohta jyrkkä ja halki. Haarakohdassa kuiva oksantappi. Latvuston haaraliitoksista osa halki, oksaliitokset hyviä. Syvä istutus. Huonojen haaraliitosten vuoksi puussa on repeämisriski. Tämän vuoksi puuta ei myöskään kannata säästää/ kasvattaa isoksi mikäli alueelle tulee täydennysrakentamista. Toimenpiteet: tarkkailtava 5. hieskoivu Betula pubescens lähes kuiva/ kuollut Toimenpiteet: kaato 6. vaahtera Acer platanoides 25/ 27 cm Pienehkö itsekylväytynyt puu. Latvus hyväkuntoinen, vähän kuivia oksia. Yksirunkoinen. Huonoja oksaliitoksia. Vähän maatäyttöä. Omenapuut 7, 8, 10 ja 12. Omenapuut ovat pitkäikäisiä ja sitkeitä puita. Mikäli kartanon pihapiiri säilytetään, saisi näistä puista hienot, valmiit koristepuut pihapuiksi. Kaikki puut ovat leikkauksin siistittävissä. Omenalajikkeet ovat vanhoja, mutta puiden arvo on vänkkyräisissä rungoissa ja kauniissa kukinnassa. Omenapuut ovat perinteisiä puita vanhojen talojen pihapiireissä. Näistä omenapuista hienoimmat ovat nrot 7 ja 12. 7. omenapuu Malus ssp. 37/ 48 cm Latvus ok, paljon kuivia oksia (tyypillistä hoitamattomalle iäkkäälle omenapuulle). Monihaarainen, hieno vanha omenapuu. Pieni onkalo tyvellä idän ja pohjoisen puoli. Rungossa halkeama pohjoisen puoli. Mikäli puu pystytään säilyttämään, se on vielä hoitoleikkauksin korjattavissa koristepuuksi. 8. omenapuu Malus ssp. / 32 cm Latvus ok, paljon kuivia oksia (tyypillistä hoitamattomalle iäkkäälle omenapuulle). Puun on kaksirunkoinen lähes tyveltä. Yksi runko revennyt. Maatäyttöä. Mikäli puu pystytään säilyttämään, se on vielä hoitoleikkauksin korjattavissa koristepuuksi. 9. vaahtera Acer platanoides Latvus hyväkuntoinen, kuivia oksia latvuksen sisällä. Tyveltä lähtee kaksi tyviversoa, mitkä kasvaneet jo melko isoiksi, näissä jyrkkä liitoskohta. Tyvellä jotain härmä/ homekasvustoa. Maatäyttöä.

31.8.2017 3 ( 8) 10. omenapuu Malus ssp. / 36 cm Latvus hyväkuntoinen, paljon kuivia oksia (tyypillistä hoitamattomalle iäkkäälle omenapuulle). Puu on kaksihaarainen n. metrin korkeudelta. Maatäyttöä. Mikäli puu pystytään säilyttämään, se on vielä hoitoleikkauksin korjattavissa koristepuuksi. 11. vaahtera Acer platanoides 36/ - cm Latvus hyväkuntoinen. Vähän kuivia oksia. Puu on kaksihaarainen n. kolmen metrin korkeudelta, haarakohta jyrkkä. Maatäyttöä. 12. omenapuu Malus ssp / 38 cm Latvus hyväkuntoinen. Tontilla olevista omenapuista hienoin. Paljon kuivia oksia(tyypillistä hoitamattomalle iäkkäälle omenapuulle). Kaksihaarainen n. 0,6 metrin korkeudelta, haarakohdassa onkalo. Toisessa haaroista onkalo (vaurio). Tyviversoja. Vähän syvässä. Mikäli puu pystytään säilyttämään, se on vielä hoitoleikkauksin korjattavissa koristepuuksi. Saarnet 13-15, 17, 19 ja 22-27 Saarni on pitkäikäinen jalopuu. Nämä saarnet, saarni nro 17 ja 19 lukuun ottamatta, ovat melko kapealatvuksisia (ovat kasvaneet rivissä). Saarnet ovat ehdottomasti säilyttämisen arvoisia. Saarni on jostain syystä ollut melko vähän käytetty laji Tampereella, mikä tuo sekin mielestäni lisäarvoa näille olemassa oleville yksilöille. 13. saarni Fraxinus excelsior 35/ 40 cm Latvus hyväkuntoinen, kuivia oksia. Kaksihaarainen n. kahden metrin korkeudelta, haarakohta hyvä. Oksanpoistoja. Kasvusyvyys ok. Toimenpiteet: hoitoleikkaus (lähinnä kuivien oksien poisto). Puusta leikattu 08/ 2017 kevyen liikenteen väylälle kasvavia oksia. 14. saarni Fraxinus excelsior 39/ 43 cm Latvus hyväkuntoinen, latvuksen painopiste länteen (saarni 13 idän puolella). Paljon kuivia oksia. Puu on kolmehaarainen n. 1,7-2 metrin korkeudelta, haarakohdat ok. Oksanpoistoja. Maatäyttöä. Toimenpiteet: hoitoleikkaus (lähinnä kuivien oksien poisto). Puusta leikattu 08/ 2017 kevyen liikenteen väylälle kasvavia oksia. 15. saarni Fraxinus excelsior 42/ 50 cm Latvus hyväkuntoinen. Kuivia oksia (vähemmän kuin saarni 14). Puu on kaksihaarainen n. 1,7 m, haarakohta ok. Oksanpoistoja. Vähän syvässä. Toimenpiteet: hoitoleikkaus (lähinnä kuivien oksien poisto). Puusta leikattu 08/ 2017 kevyen liikenteen väylälle kasvavia oksia. 16. hieskoivu Betula pubescens 50/ 59 cm

31.8.2017 4 ( 8) Latvus hyväkuntoinen, pieniä kuivia oksia. Isoja oksanpoistoja. Osa pienemmistä oksanpoistoista hyvin kylestynyt. Pakurikääpä n. 2 m itä. Kasvusyvyys hyvä. Puun tyvellä on n. yhdeksän cm:n laho-onkalo (kuva alla). Noin kahden metrin korkeudella myös idän puolelta porattaessa puussa on muutaman sentin levyinen laho-onkalo. Mahdolliset rakentamisesta aiheutuvat kasvuolosuhteiden muutokset voivat heikentää puun kuntoa nopeastikin. Koivu puulajina vastustaa huonosti lahon etenemistä, mutta tässä on yksilöllisiä eroja. Koivu 16, poraus tyveltä idän puoli Toimenpiteet: tarkkailtava, uusintatutkimus 5 vuoden kuluttua tai aiemmin mikäli puun kunto heikkenee 17. saarni Fraxinus excelsior 39/ 48 cm Latvus hyväkuntoinen. Vähän kuivia oksia. Puu on monihaarainen n. 2,5 metrin korkeudelta. Kasvusyvyys hyvä. Toimenpiteet: hoitoleikkaus (lähinnä kuivien oksien poisto 18. hieskoivu Betula pubescens 47/ 57 cm Latvus hyväkuntoinen, pieniä kuivia oksia. Halkeama n. 0-2 m etelä. Kylestyneitä oksanpoistoja. Kasvusyvyys hyvä. Puun tyveltä porattaessa ei löytynyt pehmeää lahoa. Toimenpiteet: tarkkailtava, uusintatutkimus 5 vuoden kuluttua 19. saarni Fraxinus excelsior 38/ 42 cm Latvus hyväkuntoinen. Latvus on hieno ja tasainen. Kuivia oksia latvuksen sisällä. Oksat kasvavat kiinni rakennukseen ja katon päälle. Kasvusyvyys hyvä. Toimenpiteet: hoitoleikkaus, kuivien oksien poisto sekä rakennukseen ja katon päälle kasvavien oksien leikkaus 20. hopeasalava Salix alba var. sericea Sibirica 66/ 70 cm Latvus hyväkuntoinen. Latvuksen painopiste etelään. Latva katkaistu joskus. Kuivia oksia latvuksen sisässä. Kaksi valtavaa oksanpoistoa

31.8.2017 5 ( 8) ja iso vaurio etelän puolella. Oksanpoistoja. Repeilleitä oksia. Maatäyttöä. Salava on pajunsukuinen puu eli nopeakasvuinen ja melko lyhytikäinen. Puuta ei kannata säilyttää mikäli alueelle rakennetaan. 21. lehmus Tilia ssp. 45/ 49 cm todennäköisesti kriminlehmus. Latvus hyväkuntoinen. Huonoja oksaliitoksia. Oksanpoistoja. Tyviversoja. Vähän maatäyttöä. 22. hopeasalava Salix alba var. sericea Sibirica Latvus hyväkuntoinen. Latvuksen painopiste länsi. Kuivia oksia latvuksen sisällä. Kaksirunkoinen, molemmat rungot haarautuvat. Molemmissa rungoissa onkalo tyvellä. Oksanpoistoja. Maatäyttöä. Salava on pajunsukuinen puu eli nopeakasvuinen ja melko lyhytikäinen. Puuta ei kannata säilyttää mikäli alueelle rakennetaan. 23. lehmus Tilia ssp. 41/ 49 cm todennäköisesti kriminlehmus. Latvus ok, isoja kuivia oksia. Tyvellä ja rungossa lehtipuunkoroa. Huonoja oksanliitoksia, joissa koroa. Maatäyttöä. Lehtipuun koro on puuta hiljalleen rapistuttava sienitauti. Lehtipuun koron vaivaamat puut eivät yleensä kaadu vaan ränsistyvät, tiputtavat kuivia oksia ja kuivavat vuosien kuluessa. Taudin etenemiseen vaikuttaa puun elinvoima ja kasvuolosuhteet. Taudin vaivaamaa puuta ei kannata säilyttää mikäli alueelle rakennetaan. 24. saarni Fraxinus excelsior 38/ cm Latvus hyväkuntoinen. Kuivia oksia. Puu on kolmehaarainen n. 3-3,5 m, haarakohdat ok. Maatäyttöä. Toimenpiteet: hoitoleikkaus (lähinnä kuivien oksien poisto 25. saarni Fraxinus excelsior 33/ 39 cm Latvus hyväkuntoinen. Kuivia oksia. Kasvusyvyys hyvä. Toimenpiteet: hoitoleikkaus (lähinnä kuivien oksien poisto 26. saarni Fraxinus excelsior / 42 cm Latvus hyvä. Kuivia oksia. Puu on kaksihaarainen n. kahden metrin korkeudelta, haarakohta hyvä. Kasvusyvyys hyvä. Toimenpiteet: hoitoleikkaus (lähinnä kuivien oksien poisto Vaahterat 27-31 Puut ovat melko pienikokoisia, eivät maisemassaan merkittäviä. 27. vaahtera Acer platanoides 35/ 38 cm Latvus hyväkuntoinen. Pieniä kuivia oksia latvuksen sisällä. Puu on kaksihaarainen n. 2,5 metrin korkeudelta. Maatäyttöä. 28. vaahtera Acer platanoides 23/ cm

31.8.2017 6 ( 8) Latvus hyväkuntoinen. Pieniä kuivia oksia latvuksen sisällä. Puu on kaksihaarainen n. 2,5 metrin korkeudelta. Maatäyttöä. 29. vaahtera Acer platanoides Puu on kaksirunkoinen, ollut kolmerunkoinen. Yksi runko katkaistu. Latvus hyväkuntoinen. Pieniä kuivia oksia latvuksen sisällä. Maatäyttöä. 30. vaahtera Acer platanoides 27/ cm Latvus hyväkuntoinen. Puu on kaksihaarainen n. 1,7 metrin korkeudelta. Haarakohta jyrkkä. Maatäyttöä. 31. vaahtera Acer platanoides 36/ cm Latvus hyväkuntoinen. Latvuksen painopiste pohjoinen. Pieniä kuivia oksia latvuksen sisällä. Puu on kaksihaarainen n. 1,7 metrin korkeudelta. Haarakohta ok. Kuuset 32-36 Nuoria puita. Korkeus n. 10 metriä. Hyvännäköisiä nuoria kuusia, mutta puiden ikä eikä koko merkittävä. 32. kuusi Picea abies 28/ 37 cm Latvus hyväkuntoinen, tasainen. Oksat maahan asti. Kasvusyvyys hyvä. 33. kuusi Picea abies 35/ 42 cm Latvus hyväkuntoinen, tasainen. Oksat maahan asti. Kasvusyvyys hyvä. 34. kuusi Picea abies 30/ 37 cm Latvus hyväkuntoinen. Oksat maahan asti. Kasvusyvyys hyvä. 35. kuusi Picea abies 28/ 33 cm Latvus hyväkuntoinen, tasainen. Oksat maahan asti. Kasvusyvyys hyvä. 36. kuusi Picea abies 28/ 39 cm Latvus hyväkuntoinen, tasainen. Oksat maahan asti. Kasvusyvyys hyvä. 37. hopeakuusi Picea pungens Glauca katkennut Toimenpiteet: loppurungon kaato Havuryhmä 39-42 Puut ovat kasvaneet ryhmänä ja niiden latvussiluetti on yhtenäinen. Puissa on huomattavasti kuivia oksia ryhmän sisällä. Puut tulee käsitellä ryhmänä, yksittäispuuksi niistä ei ole. Ryhmän puulajit, hopeakuusi ja sembramänty, ränsistyvät molemmat tyypillisesti jo melko nuorina. 38. hopeakuusi Picea pungens Glauca 51/ 62 cm

31.8.2017 7 ( 8) Latvus hyväkuntoinen. Havuryhmän sisällä kuivia oksia. Kasvusyvyys hyvä. 39. hopeakuusi Picea pungens Glauca Latvus hyväkuntoinen. Havuryhmän sisällä kuivia oksia. Kasvusyvyys hyvä. 40. sembramänty Pinus cembra 38/ 45 cm Latvus kohtalainen, paljon kuivia oksia. Kasvusyvyys hyvä. 41. sembramänty Pinus cembra 44/ 53 cm Latvus ok, paljon kuivia oksia. Oksat maahan asti. Puu on monihaarainen 2-4 metrin korkeudelta. Maatäyttöä. 42. sembramänty Pinus cembra 48/ 57 cm Latvus ok, paljon kuivia oksia. Oksat maahan asti. Puu on kaksihaarainen n. 5 metrin korkeudelta. Vähän maatäyttöä. Vastaan mielelläni raporttia koskeviin kysymyksiin. Heli Vuorilampi puuasiantuntija p. 050-3060423

31.8.2017 8 ( 8)

Jankan tila ak 8646 säilytettävä puusto 25.10.2017 Mnu, vihu