SAK STTK AKAVA Lausunto Koskinen, Aaltonen, Meklin/pg 15.5.2008 1 (3) Työ- ja elinkeinoministeriö Kirjaamo PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 23.4.2008 Valkoinen kirja yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista Pyydettynä lausuntona palkansaajakeskusjärjestöt Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja AKAVA esittävät seuraavaa: Palkansaajakeskusjärjestöt tukevat komission esittämiä kannanottoja ja pitävät siinä esitettyjä toimenpidesuosituksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Komissio on aivan oikein katsonut, että erityisesti kilpailuoikeuden rikkomistapauksissa vahinkoa kärsineiden mandollisuudet hakea korvauksia ovat tosiasiallisesti liian pienet. Ongelmia aiheuttavat mm. oikeusprosessin kustannukset ja epävarmuustekijät sekä yksilötasolla usein pieni taloudellinen intressi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ainakin suurelle joukolle voi kilpailuoikeutta rikkomalla aiheuttaa yksilötasolla vähäistä vahinkoa ilman pelkoa vahingonkorvausvelvollisuudesta. Tehokkaiden ja tosiasiallisesti toimivien oikeussuojakeinojen kehittäminen kilpailuoikeuden rikkomistapauksiin on tarpeen. Voidaan olettaa, että yritykset ottavat päätöksenteossaan huomioon toiminnan mandollisesti aiheuttamat juridiset seuraamukset. Täten vahingonkorvausvastuun tosiasiallinen kasvattaminen vahvistaisi omalta osaltaan kilpailuoikeuden noudattamista. Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät komission suosituksista olennaisimpina ryhmäkannemandollisuutta ja kansallisten kilpailuviranomaisten päätösten lopullisuutta. SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, 3. krs, 00530 Helsinki PL 157, 00531 Helsinki vaihde 020 774 000 www.sak.fi STTK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 Helsinki PL 421, 00101 Helsinki vaihde (09) 131 521 www.sak.fi AKAVA Akava ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki vaihde 020 7489 400 www.akava.fi
SAK STT K (AV Lausunto 2 (3) Koskinen, Aaltonen, Meklin/pg 15.5.2008 Lopullisuudella komissio tarkoittaa, että kilpailuviranomaisen päätös katsottaisiin riittäväksi näytöksi kilpailuoikeuden rikkomisesta vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Tällä estettäisiin aikaavievä ja kallis kilpailuoikeuden uusi käsittely käräjäoikeudessa. Suomessa on ainakin jossain määrin epäselvää Kilpailuviraston antamien päätösten sitovuus mandollisessa vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tarpeellisena, että kilpailuviraston päätös riittää vahingonkorvausoikeudenkäynnissä näytöksi kilpailuoikeuden rikkomisesta. Jos kilpailuvirasto on katsonut kilpailuoikeutta rikotun, ei käräjäoikeuden tulisi enää käsitellä tätä kilpailuvirastossa ratkaistua asiaa. Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että ammattiliitoille ja järjestöille tulisi antaa ryhmäkanneoikeus työoikeudellisissa asioissa. Palkansaajakeskusjärjestöjen perustelut ovat hyvin pitkälti samat kuin komission suositellessa ryhmäkanneoikeutta kilpailuoikeuden rikkomistapauksiin. Erityisesti kilpailuoikeudellisten kysymysten osalta tämä pätee myös itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja pieniin yrityksiin. Oikeusprosessin kalleus ja hitaus sekä mandollisesti yksilötasolla melko vähäiset taloudelliset intressit estävät yksittäisten kansalaisten mandollisuuden hakea oikeutta tuomioistuinlaitoksen kautta sekä kilpailuoikeudellisissa että työoikeudellisissa kysymyksissä. Lakien valvonnan tehostamiseksi ja noudattamisen varmistamiseksi olisi tarkoituksenmukaista mandollistaa ryhmäkanneoikeus sekä kilpailuoikeudellisissa että työoikeudellisissa rikkomuksissa. syomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry suri Ihalainen puheenjohtaja Lauri Lyly johtaja `c Toi rr}1,f enkilgkskusjärjestö STTK ry Mikko Mäenpää - Markku Salori^i^`aa puheenjohtaja johtaja AKA C" Matti Viljanen puheenjohtaja Markku Léminetty johtaja 1 SAK, STTK 17.5.2006. Lausunto: Ehdotus laiksi ryhmäkanteesta (Työryhmämietintö 2006:4). Liite 1.
S ^ Lausunto Koskinen, Aaltonen, Meklin/pg STT K 15.5.2008 3 (3)., KAVA Lisätietoja päälakimies Timo Koskinen, SAK, timo.koskinenrsak.fi lakimies Juri Aaltonen, STTK, juri.aaltonen(c^sttk.fi lakimies Jaana Meklin, AKAVA, jaana.meklin a(^,akava.fi
SAK edunvalvontaosasto/kr SI TK työmarkkinayksikkö/pj LAUSUNTO 17.5.2006 Liite 1 1 (2) Gi;c.et.j fä Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto PL 25 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 21.3.2006 Dnrot OM/16/41/2005 ja OM040:00/2005 EHDOTUS LAIKSI RYHMAKANTEESTA (TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2006:4) Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK toteavat seuraavaa: Esityksessä esitetään säädettäväksi ryhmäkannetta koskeva laki. Ryhmäkanteella tarkoitettaisiin kanneta, jota kantaja ajaa kanteessa määritellyn ryhmän puolesta ilman, että ryhmän jäsenet olisivat kanteessa varsinaisia asianosaisia. Ehdotuksessa esitetään ryhmäkanteen rajaamista kuluttajansuoja-asioihin ja ympäristövahinkolain mukaisiin korvausasioihin. Kantajana esityksessä toimisi aina viranomainen. SAK ja STTK pitävät tärkeänä, että ryhmäkanneoikeus ulotettaisiin myös yksityisiin ryhmäkanteisiin ja järjestökanteislin nykyisen esityksen lisäksi. Esimerkiksi Ruotsissa ryhmäkannelaki mandollistaa, että järjestökanteen osalta kantajana voi toimia kuluttajien tai palkansaajien aatteellinen yhdistys, joka sääntöjensä mukaan valvoo jäsentensä etuja. SAK ja STTK katsovat, että ryhmäkanteen osalta suurimmat intressit liittyisivät ennen kaikkea työelämään; työoloihin ja palkkoihin sivukuluineen. Useat työelämän oikeusriidat koskevat samalla useita henkilöitä. Siviiliprosessien monimutkaisuus ja suuret kustannusriskit kaikille osapuolille ovat liian usein syinä siihen, ettei oikeussuojaa haeta edes yksilökanteella ammattiliiton kautta. SAK ja STTK katsovat, että erityisesti ulkomaalainen työvoima on monesta syystä työelämän oikeussuojan ulkopuolella. Ryhmäkannelakiesityksen ulottaminen viranomaisjohtoisesta prosessista järjestökanteeksi tarkoittaisi sitä, että kannelta ajavan edustusvalta rajoittuisi järjestön jäseniin, kuitenkin niin, etteivät he olisi kanteen varsinaisia asianosaisia. Kuitenkin mitä tulee oikeudenkäymiskaaren esteellisyyttä koskeviin säännöksiin, vireillä olevaan oikeudenkäyntiin, kantsiden yhdistämiseen ja todistelua koskeviin säännöksiin pitäisi ryhmän jäsen, jonka puolesta järjestö ajaa kan-
^ << SAK edunvalvontaosasto /KR STTK työmarkkinayksikkö/pj LAUSUNTO 1 7.5.2006 Liite 1(2) netta, rinnastaa asianosaiseen. Jokaisen ryhmän jäsenen tulisi myös voida alkaa käyttää asiassa itsenäisesti puhevaltaa. SAK ja STTK katsovat, että ryhmäkanteiden ajamisoikeuden antaminen järjestöille ja ammattiliitoille voisi keventää sekä käräjäoikeuksien, työsuojelupiirien että sisäasiainministeriön yhteyteen perustetun ulkomaisen työvoiman valvontayksikön kohtuutonta työtaakkaa. Ryhmäkannelain merkitys oikeusturvan kehittämisessä jää hyvin vajaaksi, jos sitä ei laajenneta yhdistysten ja ammattiliittojen kannevaltuuksiin. men Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toin» enkilö skusjärjestö STTK ry q,,^<^