MADE IN FINLANDPE / MÄKELÄ MALOV KLAUS SERGEY 08 / 12 / HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE

Samankaltaiset tiedostot
XVI PANORAMA FILHARMONICA Helsingin kaupunginorkesterin muusikoiden kamarimusiikkikavalkadi

Sibelius Academy applicants and new students

Hanna Lehtonen Kello kolme yöllä

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

Janne Ikonen Virtahepokatti

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

1) Instrumenttikoe 1 - voi käyttää säestäjää Yksi vapaavalintainen D- tai I-kurssitasoinen ooppera-aaria, Lied tai suomalainen laulu

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

1. Liikkuvat määreet

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

TAIDERETKEN KONSERTTI

Basic Flute Technique

Neljä värirunoelmaa pianolle. Four Colour Poems for Piano. Op. 22

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

MÄLKKI ZIMMERMANN ROMANTIIKAN REUNOILTA SUSANNA FRANK PETER KE / ONS / WED 13 / 09 / 2017 TO / THU 14 / 09 /

VÄINÖ RAITIO JOUSIKVARTETTO. 1917, Op. 10. M052A Modus Musiikki Oy, 2000 Kokkola, Finland ISMN M

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

NUORTEN SOLISTIEN KILPAILU

TUMMAT SÄVELET MÄLKKI JOSEFOWICZ SUSANNA LEILA KE / ONS / WED 25/ 01 / 2017 TO / THU 26 / 01 /

Information on preparing Presentation

Suuri sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille

FAUNIEN ILTA LYÖMÄSOITIN HITS. Ti klo 19 Tampere-talon Pieni sali

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!"#$%%##&'($(%

"Hommage a O. M.", op. 46 (2010) - Ensiesitys - for clarinet, violin, cello and piano

FIS IMATRAN KYLPYLÄHIIHDOT Team captains meeting

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

helsinginjuhlaviikot.fi. Kansalliskirjasto

Curriculum. Gym card

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA

KOHTALONSINFONIA MÄLKKI SUWANAI SUSANNA AKIKO KE / ONS / WED 03 / 04 / 2019 TO / THU 04 / 04 /

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

17.2. PERJANTAISARJA 9 Musiikkitalo klo 19.00

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Kamarimusiikkia nuorille soittajille. Chamber Music for Young Players. Jäniksen retki huilulle, klarinetille ja pianolle (2003) Hare s Journey

TITAANIT VÄNSKÄ RANA OSMO BEATRICE KE / ONS / WED 28 / 02 / 2018 TO / THU 01 / 03 /

Arkistoluettelo 617 KALEVI AHO COLL.599. Käsikirjoituskokoelmat

anna minun kertoa let me tell you

Liput vuoden avajaiskonserttiin ovat myynnissä alkaen. Lippuja myy Lippupiste.

RUNOILIJAN MUOTOKUVA MÄLKKI PORAT SUSANNA MATAN KE / ONS / WED 22 / 11 / 2017 TO / THU 23 / 11 /

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

Eduskunnan puhemiehelle

AUF WIEDERSEHEN! MÄLKKI MØRK SUSANNA TRULS PE / FRE / FRI 18 / 05 / HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students.

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

SLOBODENIOUK HELSETH RAUTAA, TERÄSTÄ & MESSINKIÄ DIMA TINE THING PE / FRE / FRI 30 / 10 /

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

PUINEN PRINSSI MÄLKKI DENK SUSANNA JEREMY PE / FRE / FRI 26 / 05 / HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE

Klassisen musiikin instrumenttiopinnot alttoviulu 5,5 v

Dialogeja Dialoger Wäinö Aaltosen museo Wäinö Aaltonens museum

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

CERHA & CELLOKE / MÄLKKI WEINMEISTER SUSANNA BRUNO 03/ 02 / 2016 TO / THU 04 / 02 /

MÄRKL LEE ROMANTIIKAN JÄTTILÄISET JUN CHRISTEL KE / ONS / WED 17 / 01 / 2018 TO / THU 18 / 01 /

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

VALKOINEN RIIKINKUKKO

Kauppatori - Suomenlinna

Eduskunnan puhemiehelle

Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala

Suuri Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

MATTI MURTO R e v o n t u l e t Preludi orkesterille

NYHETSBREV Uutiset suomeksi sivulla 3

Eija Kajavan opinnäytekonsertti. Romantiikan ajan kamarimusiikkia. Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa klo 19

FAUNIEN ILTAPÄIVÄ TAMPERE FILHARMONIA

Henkiset kilpailut / Cultural competitions

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen Osa II: Projekti- ja tiimityö

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Global Music Global Music 5,5 v GLOMAS 2,5 v yhteensä

Cup final results SRA KalakukkoCup 2018 (Cup is completed)

Miljö,, samarbete, teknologi

KONSERTTO KAHDELLE STENZ SÖDERBLOM YLINEN MARKUS JAN TUOMAS KE / ONS / WED 14 / 02 / 2018 TO / THU 15 / 02 /

stipendiaatiksi vuodelle ja toukokuussa 2010

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

HSP. Stella Polaris seminaari Stella Polaris seminarium. Historiskaföreningen Stella Polaris rf Historiallisyhdistys Stella Polaris ry

Maanantai Musiikkijuhlien 10-vuotisnäyttelyn avajaiset Iitin kirkonkylän kylätalossa klo 19.00

KONSERTTIKALENTERI SYKSY sib.fi. Elävä musiikki konserteissa SYKSY 2014

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

YLÖSNOUSEMUSKE / MÄLKKI ISOKOSKI BAECHLE SUSANNA SOILE JANINA / 05 / 2017 TO / THU 18 / 05 / 2017

Nuorekkuus on näkynyt kapellimestari- ja solistikaartissa: kansainvälisesti kiinnostavia nuoria taiteilijoita kuultiin useissa konserteissa.

MENNEISTÄ AJOISTA MÄLKKI OGRINTCHOUK SUSANNA ALEXEI KE / ONS / WED 11 / 10 / 2017 TO / THU 12 / 10 /


JOUNI KAIPAINEN, säveltäjä ( ) COLL. 645

Nuori taitelija Borea-jousikvartetti. Alempi hinta lapset ja opiskelijat. Lipunhinnat sisältävät lippukohtaisen toimitusmaksun.

KOHTALONA BRAHMS MÄLKKI KAUPPINEN SUSANNA PEKKA KE / ONS / WED 12 / 10 / 2016 TO / THU 13 / 10 /

Efficiency change over time

Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)

Joukkue: Sininen Valkoinen x x num. num. x x x x x :00 x x Erä

Miehet 11 vuotta 2 km V 1) Juho Virkajärvi JämsänkIlves 7.48,3, 2) Otto Hirvilampi ÄhtärUrh 7.52,6, 3) Elmeri Seppänen JämsänkIlves 8.

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

Suunnistuksen maakuntaviesti Paljakassa

STORGÅRDS PALUU STORGÅRDS JOHN KAAPPOLA RÄISÄNEN KATAJALA MÜLLER-BRACHMANN ANNA-KRISTIINA VIRPI TUOMAS HANNO PE / FRE/ FRI 16 / 12 /

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

FRE / FRI 08 / 12 / 2017 19.00 HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE KLAUS MÄKELÄ SERGEY MALOV MADE IN FINLANDPE /

A Solemn Overture AULIS SALLINEN Aulis Sallinen (s. 1935) on vuosikymmenten ajan kuulunut kansainvälisesti menestyneimpiin suomalaissäveltäjiin. Hänen melodinen ja usein voimakas sävelkielensä on pitänyt tunnistettavat piirteensä, eikä hän kokenut tarvetta hypätä alati muuttuvien musiikkitrendien vietäväksi silloinkaan, kun nuori sukupolvi syytti häntä vanhanaikaisuudesta. Sallisen mittava tuotanto kattaa runsaasti kamarimusiikkia, kahdeksan sinfoniaa ja ennen kaikkea oopperoita, joilla hän saavutti jo varhain mainetta maarajoista piittaamatta. Sallisen oopperatuotanto on avain myös useiden muiden, sinänsä itsenäisten teosten sisimpään. Ratsumiehestä hän muokkasi kolme laulua teokseen Neljä laulua unesta (1973), oopperasta Punainen viiva (1978) sai alkunsa kuoroteos Onko Suomessa kevät? ja Shadows preludi orkesterille (1982) sai materiaalinsa samaan aikaan syntyneestä oopperasta Kuningas lähtee Ranskaan. A Solemn Overture (1997) kuuluu tähän samaan oopperajohdannaisten sarjaan, sillä Sallinen on käyttänyt siinä samoja aiheita, joka myöhemmin löytyivät oopperasta Kuningas Lear (1998). Teos kantaesitettiin Grimaldin ruhtinassuvun 700-vuotisjuhlien kunniaksi Monte Carlon sinfoniaorkesterin konsertissa nimellä Ouverture Solennelle, ja vasta jälkikäteen Sallinen lisäsi alkusoittoon alaotsikon King Lear. Viisas ratkaisu. Monacon monarkkien kunnioittaminen surullisen kuuluisaan Kuningas Leariin viittaavalla teoksella vaikkakin tahattomasti olisi epäilemättä kohottanut katsomossa kulmakarvan jos toisenkin. Alkusoiton tunnelmassa on nimestä riippumatta silti kuninkaallinen, voiman ja vallan ilmentymiä tiheään paisutteleva perusvire alun patarumpuryminästä alkaen. Raskaat jousisoinnut, levottomasti elehtivät kromaattiset aiheet ja kaukaiset vaskifanfaarit heittävät teoksen ylle uhkakuvia, joiden on helppo kuvitella enteilevän Kuningas Learin traagisia vaiheita. 2

Viulukonsertto d-molli op. 47 JEAN SIBELIUS Vuonna 1902 Jean Sibeliuksen päässä kävi ennen kokematon kuhina. Ainakin ajatuksen tasolla Sibelius oli pian saamassa valmiiksi uutuusteoksia pianominiatyyreistä orkesterifantasiaan, liediin, orkesteriballadiin, balettiin. Aikataulutus oli tarkkaa, säveltäminen säännöllistä. Pian alkaisi myös viulukonserton luonnosteleminen, mistä säveltäjä oli selvästi innoissaan. Muutettuaan syksyllä 1902 Helsinkiin Sibelius viihtyi enemmän Kämpissä kuin kotonaan, ja uutta musiikkia syntyi enää vain puuskittain. Niinä hetkinä inspiraatiota ei kuitenkaan pidätellyt mikään, ja koska viulun kaikki mahdollisuudet tunteneella säveltäjällä oli valtavasti ideoita, runsauden pulasta tuli pian todellinen ongelma. Kahlitsemattoman innon kirittämästä konsertosta tuli vaikea ja rakenteeltaan epäyhtenäinen teos, jossa oli kaikkea liikaa. Kriitikoiden palaute oli kylmää. Sibelius otti arvosteluista onkeensa ja veti ensimmäisen version takaisin työpöydälleen karsiakseen partituuria. Se kannatti. Lopputulos on huomattavasti ehyempi ja solistille inhimillisempi. Uusi kantaesitys kuultiin syksyllä 1905 Berliinissä, ja seuraavana vuonna Suomessa konsertto otettiin vastaan ensimmäistä versiota paremmin. Teoksen maailmanmaine seurasi Jascha Heifetzin levytettyä sen 1930-luvulla. Sittemmin siitä on tullut 1900-luvun levytetyin viulukonsertto. Ensimmäinen osa Allegro moderato alkaa kaukaisuudesta kantautuvalla äänimaisemalla, johon solisti ilmestyy kuin tyhjästä laveasti polveilevalla teemalla. Orkesteriesittelyä ei ole. Ratkaisu muistuttaa kovasti Mendelssohnin viulukonserttoa, mutta Sibeliuksen motiivina oli ennen kaikkea välttää konserttojen alkua vaivaava solistin toimettomuus. Viulu on muutenkin ensiosan kiistaton keisari solistisiin tehokeinoihin tukeutuvine soolokadensseineen. Laulavan Adagio di molton kohokohta on viulun kaksoisottein liikkuva riipaiseva vuodatus ja sitä seuraava pitkitetty purkautuminen duuriin. Allegro, ma non tanto (nopeasti, muttei liian) houkuttelee solistit usein sorminäppäryytensä äärirajoille monitulkintaisesta esitysohjeesta huolimatta. Kriitikko Donald Francis Tovey nimitti kiivasluonteista finaalia jääkarhujen poloneesiksi. Erik Tawaststjerna taas kuuli siinä manausrituaalin. 3

Sinfonia nro 3 LEEVI MADETOJA 4 Kuulijat odottivat oopperan jälkeen kansallista ylistyslaulua ja pettyivät kuullessaan jotakin, mikä heistä vaikutti hermeettiseltä ja mistä lisäksi puuttuivat mahtipontisuus ja uskonnollisuus. Näitä ominaisuuksia suomalaisten musiikinystävien enemmistö on aina odottanut juhliakseen uutta teosta. Näin kuvaili ranskalainen kapellimestari ja suomalaisen musiikin tuntija Henri-Claude Fantapié (s. 1938) Leevi Madetojan (1878 1947) kolmannen sinfonian (1926) vastaanottoa. Totta on, että Leevi Madetoja oli tuottanut jotain poikkeuksellista suomalaiselle musiikkikartalle. Ihmisten tuoreessa muistissa oli miltei välittömästi kansallisoopperan tittelin saavuttanut ooppera Pohjalaisia, ja tummanpuhuva toinen sinfonia (1918), jota värittivät sisällissodan ja espanjantaudin armottomuudet, oli jättänyt traagikon leiman Madetojan imagoon. Nyt oli toisin. Kolmas sinfonia syntyi aikana, jolloin Madetoja saattoi talvehtia Ranskassa oopperamenestyksen tuoman gloorian turvin ja elää uudelleen opiskeluaikoinaan kokemansa hurmioitumisen pariisilaisesta eleganssista ja sen musiikillisesta hienostuneisuudesta. Sinfoniaa on kutsuttu toisinaan lisänimellä Ranskalainen sinfonia. Kolmannessa sinfoniassa Madetoja käyttää tyylikeinona runsasta kontrapunktia soitinryhmät elävät kuin omaa elämäänsä lomitellen ja risteillen melodioineen, mikä tekee ilmeestä ilmavan etenkin ensiosassa. Vastakohtainen toinen osa Adagio on hetkittäin jopa kaihoisa. Kromaattisesti väritetyssä kolmannessa osassa ja rytmisesti vapaamielisessä neljännessä osassa Madetoja on kekseliäimmillään. Kävelymatkoilla askelten tasajakoinen poljenta yhtyi kuin itsestään päässäni soivaan valssirytmiin, Madetoja kertoi neljännen osan kuuluisasta valssimelodiasta väärässä tahtilajissa. Vaikka sinfonia herätti aluksi hämmennystä, sen merkittävyys huomattiin pian. Nykyään sitä arvostetaan Madetojan parhaana sinfoniana, ja ainoana suomalaisena sinfoniana, joka sietää vertailun Sibeliuksen seitsemikön kanssa. Teosta onkin pidetty Sibeliuksen kolmannen sinfonian sukulaisteoksena sen klassisten tyyli- ja muotoarvojen vuoksi.

KEVÄÄN 2018 KONSERTTILIPPUJEN MYYNTI ALKAA! Kevään 2018 konserttilippujen myynti alkaa tiistaina 12.12.2017. Avointen kenraaliharjoitusten lipunmyynti alkaa 14.12.2017. BILJETTFÖRSÄLJNING FÖR VÅREN 2018 Försäljning av engångsbiljetter inleds 12.12.2017. De öppna generalrepetitionernas biljettförsäljning inleds den 14.12.2017. TICKET SALES FOR SPRING 2018 Single tickets for concerts go on sale 12 December 2017. Tickets for final rehearsals go on sale on 14 December 2017. TICKETMASTER puh./tel. 0600 10 800 (1,98 / MIN+PVM/LNA/LNC) ma-la / må-lö / Mon-Sat 8 21, su / sö / Sun 10 18 www.ticketmaster.fi MUSIIKKITALON LIPPUMYYMÄLÄ Musikhusets biljettkassa / Ticket sales desk at Helsinki Music Centre ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 9 18, la / lö / Sat 10 17 Käsiohjelma / Programblad / Program Teos- ja taiteilijaesittelyt / Verk- och artistpresentationer / Programme notes and artist bios Jaani Länsiö Käännökset / Översättningar / Translations Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish) Susan Sinisalo (englanti / engelska / English) Ulkoasu / Design Bond Creative Agency Oy Taitto ja painatus Grano Oy, Vantaa 2017 Oikeudet muutoksiin pidätetään. / Rätt till ändringar förbehålles. / All rights reserved. Käsiohjelma 2 (sis. alv. 10 % 0,18 ). Y-tunnus: 0201256-6 5

KLAUS MÄKELÄ Kapellimestari ja sellisti Klaus Mäkelä (s. 1996) on suomalaisten kapellimestarien maineikkaan joukon uusimpia tulokkaita. Salonen, Saraste, Vänskä, Mälkki heistä jokainen on noussut maailman orkestereiden vakiovierailijoihin käytyään ensin akateemikko Jorma Panulan perusteellisessa opissa - aivan kuten Mäkeläkin. Suomalaisena Mäkelää pyydetään maailmalla erityisesti Sibeliuksen musiikin tulkiksi. Siitä on etua, että on saanut kasvaa suomalaisen musiikin parissa. Esimerkiksi Sibeliuksen viulukonserttoa olen kuullut lapsesta saakka, ja muuhunkin suomalaiseen musiikkiin on kasvanut sisään, Mäkelä pohtii. Suomalaisilla kapellimestareilla on tietenkin hyvä maine ja sitä kannan ylpeydellä, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, jos minut lasketaan samaan porukkaan! Mäkelän ura kapellimestarina ei kuitenkaan estä häntä esiintymästä aktiivisesti sellistinä. Esimerkiksi viime kesänä Mäkelä esiintyi Kuhmon kamarimusiikissa ja keväällä hän esittää Brahmsin kaksoiskonserton Tapiola Sinfoniettan sellosolistina ja johtajana. En voisi kuvitellakaan elämää ilman selloa. Sellolla saan soittaa intiimiä musiikkia, tuottaa jokaisen äänen kaikki mahdolliset sävyt itse, mitä kapellimestarina aina kaipaan. Toisaalta sellolla en pääse nautiskelemaan suurten äänien soinnista. Kaudella 2017 2018 Mäkelä ottaa jälleen uusia harppauksia Suomessa ja maailmalla. Keväällä hän debytoi Minnesotan orkesterissa, Ottawan National Arts Centerissä ja Tokion Metropolitanissa, ja johdettuaan syksyllä Sinfonia Lahtea, hän on vieraillut jokaisessa Suomen sinfoniaorkesterissa. Kohokohtiin kuuluu myös Kansallisoopperan Taikahuilun produktio. Helsingin kaupunginorkesteria Mäkelä on johtanut jo useasti, viimeksi loppiaiskonsertissa 2017. Hän on myös soittanut orkesterin riveissä. Se on ollut minulle erittäin tärkeä kokemus, soittaa selloa orkesterissa ja nähdä kapellimestarien työskentelyä läheltä. Se on ollut minulle kuin toinen kapellimestarikoulu. Seuraa Klaus Mäkelää Twitterissä: @klausmakela 6

KLAUS MÄKELÄ HEIKKI TUULI 7

SERGEY MALOV Yhtälailla viulistina kuin alttoviulistina konsertoiva venäläinen Sergey Malov (s. 1983) on musiikkiperheen kasvatti. Pietarin konservatorion legendaarisen pianoprofessori Oleg Malovin ja viulunopettaja Klara Malovan poika aloitti soittoharjoituksensa Tatjana Liberovan opissa, ja jatkoi opintojaan alttoviulun osalta Salzburgin Mozarteumissa ja viulun osalta Berliinin Hanns Eisler -musiikkiakatemiassa. Opiskeluaikoinaan Malov innostui säveltämisestä ja improvisoimisesta. Malov on tehnyt konsertoihin omia kadenssejaan, ja esimeriksi Mozartin D-duuri-konsertossa hänen jazz-henkinen soolonsa ottaa orkesterisoittajiakin mukaan. Niin ikään opiskeluaikainen tutustuminen olkapäätä vasten soitettavaan violoncello da spallaan on ollut hedelmällinen; vuonna 2013 Easonus-merkki julkaisi Malovin debyyttilevyn, jolla hän soittaa J.S. Bachin sellosarjoja violoncello da spallalla. Malov on yksi viime vuosien musiikkikilpailujen menestyneimmistä viulisteista. Kansainvälisiä voittoja Malov on kerännyt Tokion alttoviulukilpailusta ja Vilnan Jascha Heifetz -kilpailusta 2009 sekä Aucklandin Michael Hill -viulukilpailusta ja Salzburgin Mozart-kilpailusta 2011. Ykköspalkintojen sarja alkoi jo vuonna 1996 Pietarista. Voitokkaat kilpailusuoritukset ovat siivittäneet Malovin useiden huippuorkestereiden vakiovieraaksi London Philharmonic Orchestrasta Baijerin radio-orkesteriin ja Moskovan filharmonikoista Camerata Salzburgiin ja Sinfonia Lahteen. Berliinin filharmonikoiden solistina Malov debytoi vuonna 2013. Soittokuntonsa lisäksi Malov on pitänyt hyvää huolta kehon hyvinvoinnista pelaamalla jalkapalloa, voimistelemalla ja harjoittamalla kiinalaista Qigongmenetelmää. Kaiken lisäksi hän puhuu kuutta kieltä. TÄNÄÄN! JATKOT KONSERTIN JÄLKEEN Tähti taivaan alla Sibeliuksen syntymäpäivänä ja suomalaisen musiikin päivänä 8.12. konsertin jatkoilla Musiikkitalon päälämpiössä kaupunginorkesterin viulistit Teppo Ali-Mattila, Linda Hedlund ja Jani Lehtonen soittavat harpisti Anni Kuusimäen kanssa suomalaista musiikkia ja tarinoivat suomalaiseen musiikkikulttuuriin liittyvistä ilmiöistä. Illan aikana esitellään myös taiteilijoiden levyjä ja Puikoissa-kirja. 8

SERGEY MALOV JULIA WESELY 9

HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102 vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi vuosittain yli 100 000 kuulijalle. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus. Vuosina 1892 1923 orkesteri kantaesitti valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja Leif Segerstam. Ylikapellimestari John Storgårdsin kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Kapellimestari Susanna Mälkki valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi ylikapellimestariksi, ja hänen kolmivuotinen kautensa käynnistyi syksyllä 2016. Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin Musiikkitalossa. Vuosittaisten 70 80 konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä 1900. Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan. HKO on saanut tunnustusta levytyksistään, joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia. www.helsinginkaupunginorkesteri.fi helsinki.philharmonic@hel.fi helsinkiphilharmonic @HelsinkiPhil helsinkiphilharmonic HelsinkiPhilharmonic 10

AULIS SALLINEN A Solemn Overture Aulis Sallinen (f. 1935) har i flera årtiondens tid varit en av de internationellt mest framgångsrika finländska tonsättarna. Hans melodiska och ofta kraftfulla tonspråk har behållit sina identifierbara drag, och han har inte känt ett behov att följa aktuella trender ens då de unga generationerna anklagat honom för att vara gammalmodig. I Sallinens omfattande produktion finner man gott om kammarmusik, åtta symfonier, och framförallt operor. Det var med just operorna som han tidigt slog igenom utomlands. Operaproduktionen utgör en nyckel till vissa andra, i sig självständiga verk. Ur Ryttaren tog Sallinen tre sånger som kom med i Neljä laulua unesta (1973), Det röda strecket gav upphov till körverket Onko Suomessa kevät? och Kungen beger sig till Frankrike gav material till orkesterpreludiet Shadows (1982). A Solemn Overture (1997) innehåller motiv som senare dyker upp i operan Kung Lear (1998). Uvertyren uruppfördes på Monte Carlos symfoniorkesters konsert i samband med Grimaldis furstesläkts 700-årsfestligheter. Verket hade då titeln Ouverture Solennelle, och det var först efteråt som Sallinen gav det undertiteln King Lear. Detta var smart: att hylla Monacos monarker med ett verk som hänvisat till den tragiske Kung Lear hade förmodligen fått en och annan i publiken att höja på ögonbrynen. Oavsett titeln är uvertyrens atmosfär från och med pukans inledande dån i grunden genomsyrad av kunglig styrka och makt. Tunga stråkackord, rastlösa kromatiska motiv och avlägsna fanfarer skapar dock hotbilder som man kan tänka sig förebådar Kung Lears tragiska öde. JEAN SIBELIUS Violinkonsert d-moll op. 47 År 1903 flödade allehanda klanger i Jean Sibelius huvud. Han planerade mängder av nya verk: pianominiatyrer, en orkesterfantasi, sånger, en orkesterballad, en balett. Snart tog han itu med att skissa på även en violinkonsert. Det är tydligt att just det projektet intresserade honom speciellt mycket. Hösten 1902 hade Sibelius flyttat till Helsingfors. Han trivdes oftare på Kämp än hemma och nya verk blev till endast periodvis. Men under de perioderna flödade inspirationen desto starkare. Eftersom tonsättaren visste vad allt man kan göra med en violin hade han sannerligen ingen brist på idéer. Resultatet blev en svår och till sin struktur heterogen konsert med för mycket av allt. Solist i uruppförandet var Viktor Novácek. Han hade svårt att bemästra 11

solot, vilket bidrog till att verket fick ett kyligt mottagande. Sibelius drog tillbaka partituret och skrev om det. Resultatet blev en enhetligare och för solisten mänskligare konsert. Den nya versionen uruppfördes i Berlin hösten 1905 och framfördes året därpå i Finland. Mottagandet var denna gång utmärkt. Sitt världsrykte fick konserten då Jascha Heifetz spelade in den på 1930-talet. Idag är den den oftast inspelade av 1900-talets violinkonserter. Första satsen Allegro moderato inleds med ett fjärran klanglandskap. Solisten dyker upp som ur tomma intet. Lösningen erinrar om Mendelssohns violinkonsert, men Sibelius motiv var att ge solisten något att göra genast i verkets början. Violinen är även i övrigt satsens stora hjälte, inte minst i solokadensen. Andra satsen Adagio di molto har en gripande höjdpunkt i vilken violinen spelar dubbelgrepp. Härefter följer en lång nedtoning till dur. I den virtuosa finalen är solister ofta frestade att ignorera tempobeteckningen Allegro ma non tanto (hastigt, men inte för mycket). Kritikern Donald Francis Tovey talade om en polonäs för isbjörnar; Erik Tawaststjerna tyckte sig höra en exorcism. 12 LEEVI MADETOJA Symfoni nr 3 Efter operan förväntade sig lyssnarna en nationell hyllningssång och blev besvikna då de hörde något de uppfattade som hermetiskt slutet, och som dessutom saknade all pamp och religiositet. Dessa är de egenskaper som majoriteten av finländska musikvänner alltid förväntat sig av nya verk för att kunna hylla dem. Så här beskrev den franska dirigenten och specialisten på finsk musik, Henri-Claude Fantapié (f. 1938) Leevi Madetojas (1878 1947) tredje symfonis (1926) mottagande. Det är sant att Madetoja hade bidragit med något för den finländska musiken avvikande. Lyssnarna hade ännu i färskt minne operan Österbottningar, som omedelbart fått en nationaloperas status. Den mörka andra symfonin, som hade färgats av inbördeskriget och spanska sjukan, hade i sin tur gett Madetoja en tragikers image. Men den tredje symfonin hade komponerats under en period då tonsättaren tack vare sin operasuccé hade kunnat tillbringa vintrar i Frankrike. Under sin studietid hade han fallit för parisisk elegans och den franska musikens sofistikerade charm - nu gjorde han det på nytt. Symfonin har ibland kallats för Den galliska symfonin. I sin tredje symfoni använder sig Madetoja av en rik kontrapunktik. Instrumentgrupperna lever mer eller mindre sina egna liv med ständigt växlande och sammanflätade melodier. Detta gör uttrycket luftigt i framförallt den första satsen. Den andra satsen Adagio utgör en kontrast genom att vara ställvis rentav vemodig i karaktär. Madetoja är på sitt mest uppfinningsrika humör i den kromatiskt

färgade tredje satsen och den rytmiskt lättsinniga fjärde satsen. Han kommenterade finalens berömda valsmelodi som går i fel taktart: Under promenader kombinerades mina jämna fotsteg som av sig självt med den valsrytm som samtidigt klingade i huvudet. Även om verket till en början väckte förvirring insåg man snart dess värde. Numera anses detta vara Madetojas bästa symfoni samt den enda finländska symfoni som tål en jämförelse med Sibelius sju symfonier. På grund av det klassicistiska greppet har verket uppfattats som ett syskonverk till Sibelius tredje symfoni. KLAUS MÄKELÄ Dirigent och cellist Klaus Mäkelä (f. 1996) är det nyaste tillskottet i de finländska dirigenternas ryktbara skara. Salonen, Saraste, Vänskä och Mälkki har börjat dirigera världsorkestrar efter att ha utbildats av Jorma Panula. Även Mäkelä har studerat för Panula. Utomlands ber man ofta Mäkelä att dirigera framförallt Sibelius. Han konstaterar: Det har varit en fördel att ha fått växa upp med finländsk musik. Exempelvis Sibelius violinkonsert har jag hört sedan jag var barn, och jag har vuxit in i även annan finländsk musik. Finländska dirigenter har ju ett gott rykte och jag har absolut ingenting emot att räknas till samma gäng! Dirigentkarriären har inte hindrat Mäkelä från att fortsätta att vara aktiv som cellist. Exempelvis förra sommaren uppträdde han på festspelen i Kuhmo, och inkommande vår är han solist och dirigent i Brahms dubbelkonsert på Tapiola Sinfoniettas konsert. Jag kan inte tänka mig ett liv utan cellon. På den kan man spela intim musik, själv skapa alla de nyanser som man som dirigent ofta längtar efter. Mäkeläs karriär fortsätter att avancera under säsongen 2017-18. På våren debuterade han med Minnesotas orkester, i National Arts Center i Ottawa och på Metropolitan i Tokyo. Efter att denna höst ha dirigerat Sinfonia Lahti har han dirigerat alla finländska symfoniorkestrar. Han dirigerar Trollflöjten på Nationaloperan. Helsingfors stadsorkester har Mäkelä dirigerat flera gånger, senast på trettondagskonserten år 2017. Han har också spelat i orkesterns led. Det var en mycket viktig erfarenhet för mig, att få spela cello i orkestern och få följa med dirigenternas arbete på nära håll. Det var som en andra dirigentskola. Följ Klaus Mäkelä på Twitter: @klausmakela SERGEJ MALOV Sergej Malov (f. 1983), som spelar såväl violin som altviolin, växte upp i en musikerfamilj. Hans far var Oleg Malov, professor i piano vid Petersburgs konservatorium, och hans mor violinlärarinna Klara 13

Malova. Han började studera under ledning av Tatjana Liberova. Senare studerade han altviolin vid Mozarteum i Salzburg och violin vid Hanns Eisler-musikakademin i Berlin. Under studietiden blev Malov intresserad av att komponera och improvisera. Han har gjort egna kadenser till solokonserter; för ex. Mozarts D-durkonsert har han skapat en jazzig kadens som inkluderar orkesterns musiker. Under studietiden fascinerades han också av violoncello da spalla, ett instrument som spelas mot axeln. År 2013 gav han ut sin debut-cd på vilken han framför Bachs solocellosviter på en violoncello da spalla. Malov har haft flera internationella tävlingsframgångar. År 2009 vann han första pris i Tokyos altviolintävling och i Jascha Heifetz-tävlingen i Vilnius, år 2011 vann han första pris i Michael Hill-violintävlingen i Auckland och i Mozart-tävlingen i Salzburg. Sin första tävlingsseger hade han i Petersburg år 1996. Malov uppträder regelbundet med flera topporkestrar såsom Londons filharmoniker, Bayerns radios orkester, Moskvas filharmoniker, Camerata Salzburg och Sinfonia Lahti. År 2011 debuterade han med Berlins filharmoniker. Malov sköter om sin hälsa genom att ha fotboll, gymnastik och Qigong som hobbies. Dessutom talar han flytande sex språk. HELSINGFORS STADSORKESTER Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den kontinuerligt längst verksamma orkestern i Norden. Ensemblen bestod till en början av 36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker. Den konserterar årligen för över 100 000 lyssnare. Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent dess grundare, Robert Kajanus. 1892-1923 uruppförde orkestern majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam och John Storgårds. I början av september 2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent. Mälkki inledde sin treårsperiod hösten 2016. År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen 70-80 konserter och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren 1900. Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester som turnerade i Sydamerika. HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar. www.helsingforsstadsorkester.fi 14

AULIS SALLINEN A Solemn Overture Aulis Sallinen (b. 1935) has for decades been one of the most successful Finnish composers, of chamber music, symphonies and above all operas. Faithful to his own distinctive style, he has felt no need to bow to passing trends, instead retaining his melodic and often powerful idiom. His operas are often the key to the essence of several of his other works. One such derivative is A Solemn Overture of 1997, for it uses some of the motifs that would later turn up in his opera King Lear (1998). The piece was premiered at a concert entitled Ouverture Solennelle given by the Monte Carlo Symphony Orchestra to mark 700 years of the Grimaldi family, and only later did Sallinen add the subtitle King Lear. This was no doubt wise, since a tribute to the Monaco monarchs bearing the name of said king might well have raised a few eyebrows. Irrespective of its title, the overture nevertheless has a regal air about it right from the opening bars and readily conjures up associations with the tragic fate of Shakespeare s sovereign. JEAN SIBELIUS Violin Concerto in D Minor, Op. 47 Autumn 1902 found Jean Sibelius in Helsinki, his head swarming with ideas for new works, including a Violin Concerto. He had so many ideas that he was spoilt for choice, and the Concerto suffered as a result. The soloist at the premiere, Viktor Novácek, had his work cut out handling the difficult structures, and the reviews were far from glowing. Sibelius therefore went back to the drawing-board and cut the concerto down to size. The revised version was far more coherent and much kinder on the soloist. Premiered in Berlin in autumn 1905, it got a much warmer reception in Finland the following year. In the 1930s it became famous world-wide when recorded by Jascha Heifetz, and all in all it was recorded more than any other Violin Concerto in the 20th century. The first movement begins with a whispering soundscape in which the soloist suddenly appears without any orchestral preamble. Sibelius wanted to avoid keeping his soloist waiting on the platform with nothing to do while the orchestra had its say. All in all, the soloist is king of the castle throughout the movement, and especially in the solo cadenza. The second movement is a singing Adagio di molto in which the solo violin pours its heart out. The critic Donald Francis Tovey likened the frenzied finale to a polonaise for polar bears, while Sibelius s biographer Erik Tawaststjerna said it sounded to him like an incantation ritual. 15

LEEVI MADETOJA Symphony No. 3 The listeners expected the opera [The Ostrobothnians] to be followed by a nationalistic anthem and were disappointed to hear something that seemed to them to be hermetic and that, to crown it all, was lacking in pomposity and solemnity the properties the majority of Finnish music-lovers always expect in a new work, wrote French conductor and expert on Finnish music Henri- Claude Fantapié after hearing the third symphony of 1926 by Leevi Madetoja (1878 1947). Still fresh in Finnish memory were both the sombre Ostrobothnians, and the second symphony coloured by the merciless Finnish Civil War and Spanish flu of 1918, but when he wrote his third symphony, Madetoja was spending the winter in France, basking in the glory of a work hailed almost immediately as Finland s national opera and reliving his heady youthful days in Paris its elegance and musical refinement. For this reason, the third is sometimes called his French Symphony or Sinfonia Gallica. Madetoja makes widespread use of counterpoint in this symphony. The second movement allows itself moments of nostalgia, while the chromatically-tinged third, and the fourth with its off-beat waltz show Madetoja at his most inventive. KLAUS MÄKELÄ Klaus Mäkelä (b. 1996) is one of the most recent additions to the illustrious band of Finnish conductors. Like Salonen, Saraste, Vänskä and Mälkki, he was once a pupil in the class of Jorma Panula. Abroad, he is often invited to conduct Sibelius, and the fact that he grew up with Finnish music and listened to the Sibelius Violin Concerto even as a child is, he feels, an advantage. Conducting does not, however, prevent Mäkelä from also making an active career as a cellist. This spring he was both conductor and cellist in the Brahms Triple Concerto with the Tapiola Sinfonietta. During the present season, he is taking big new steps abroad, making his debut with the Minnesota Orchestra, at the National Arts Center in Ottawa, at the Tokyo Metropolitan and in the Finnish National Opera production of The Magic Flute. He has conducted the Helsinki Philharmonic several times already, most recently in January this year, and has also played in its ranks. Being able to watch other conductors at work from the cello section has, he says, been like a second conducting school. 16

SERGEY MALOV Equally proficient on the violin and viola, Russia s Sergey Malov (b. 1983) also plays the violoncello da spalla, a small instrument braced against the shoulder, and for his debut disc chose this on which to play the Bach solo suites for cello. While still a student, he became interested in composition and improvisation and he writes his own concerto cadenzas. In the Mozart D-major, for example, he invites members of the orchestra to join in his jazz-inspired solo. His numerous competition victories, beginning in St. Petersburg in 1996 and continuing with the Tokyo Viola and Jascha Heifetz competitions in 2009, the Michael Hill (Auckland) and Salzburg Mozart in 2011 have brought him regular invitations to appear with such illustrious orchestras as the London Philharmonic, the Bavarian Radio Orchestra, Moscow Philharmonic and Camerata Salzburg, and he made his debut with the Berlin Philharmonic in 2013. Malov keeps fit by playing soccer, practising martial arts and the Chinese Qigong method. On top of all this he speaks six languages. THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has been operating without a break for 135 years. It has grown from a band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving concerts attended by a total audience of a good 100,000 a year at the Helsinki Music Centre and abroad. Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer himself conducting. The HPO s founder and first Chief Conductor Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and John Storgårds. Conductor Susanna Mälkki was appointed the next chief conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra in autumn 2014. She began a three-year term as Chief Conductor of the Orchestra in autumn 2016. Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius, featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the baton of John Storgårds, the Gramophone Award in 2012. www.helsinkiphilharmonicorchestra.fi 17

18 I VIULU I VIOLIN Pekka Kauppinen I Jan Söderblom I Satu Savioja II Eija Hartikainen Katariina Jämsä Maiju Kauppinen Kati Kuusava Helmi Kuusi Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Anna Malmivirta Kari Olamaa Erkki Palola Kalinka Pirinen Petri Päivärinne Elina Viitasaari Klaus-Peter Haav ** Elina Lehto ** Mikaela Palmu ** II VIULU II VIOLIN Anna-Leena Haikola 4 Ari Vilhjalmsson 4 Siljamari Heikinheimo 4 ** Heini Eklund 6 Teija Kivinen 7 Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Silja Fontana Matilda Haavisto Linda Hedlund Anna-Kaisa Oravisto Siiri Rasta Krista Rosenberg Mirjam Suomisto-Vallbacka Heikki Tamminen Osmo Vallbacka Eva Ballaz ** Antti Kortelainen ** Pia Sundroos ** ALTTOVIULU ALTVIOLIN VIOLA Atte Kilpeläinen 4 Torsten Tiebout 4 Petteri Poijärvi 6 Tuula Saari 7 ** Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Tiila Kangas Veikko Lipponen Carmen Moggach Lotta Poijärvi Markus Sallinen Heikki Vehmanen Elina Heikkinen ** Maarit Holkko ** Silja Salorinne ** SELLO CELLO Tomas Nuñez-Garcés I Tuomas Ylinen I Kari Lindstedt II Jaani Helander Mathias Hortling Veli-Matti Iljin Jaakko Rajamäki Ilmo Saaristo Aino-Maija Riutamaa de Mata ** KONTRABASSO KONTRABAS DOUBLE-BASS Mikko Moilanen 4 Ville Väätäinen 4 Adrian Rigopulos 4 * Jiri Parviainen 6 Eero Ignatius 6 * Paul Aksman Tuomo Matero Martti Pyrhönen Viktor Varga ** HUILU FLÖJT FLUTE Päivi Korhonen 4 Elina Raijas 4 * Qiao Zhang 5 ** Tapio Laivaara Katja Ceder ** Pikkolo Piccolo Jenny Villanen OBOE Hannu Perttilä 4 Jussi Jaatinen 5 Nils Rõõmussaar 5 * Englannintorvi Cor Anglais Paula Malmivaara KLARINETTI KLARINETT CLARINET Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti E Flat Clarinet Petteri Kivioja Bassoklarinetti Bass Clarinet Heikki Nikula

FAGOTTI FAGOTT BASSOON Markus Tuukkanen 4 Mikko-Pekka Svala 5 Kontrafagotti Contrabassoon Noora Kärnä Erkki Suomalainen KÄYRÄTORVI VALTHORN HORN Ville Hiilivirta 4 Mika Paajanen 4 Sam Parkkonen 6 Miska Miettunen Sakari Niemi Joonas Seppelin Antti Nisula ** TRUMPETTI TRUMPET Pasi Pirinen 4 Thomas Bugnot 5 Alfonso Cantó Ramón Mika Tuomisalo PASUUNA BASUN TROMBONE Valtteri Malmivirta 4 * Jussi Vuorinen 5 * Anu Fagerström Bassopasuuna Bass Trombone Tom Bildo Niklas Larsson ** TUUBA TUBA Petri Keskitalo 4 PATARUMMUT TIMPANI Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 LYÖMÄSOITTIMET SLAGINSTRUMENT PERCUSSION Xavi Castelló Aràndiga 4 Pasi Suomalainen 5 HARPPU HARPA HARP Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko 5 ORKESTERI- JÄRJESTÄJÄT ORKESTER- INSPICIENTER STAGE MANAGERS Mikko Aspinen Matti Tähkävuori I / II / III 4 5 6 7 * ** KONSERTTIMESTARI / KONSERTMÄSTARE / LEADER SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA / ALTERNERANDE STÄMLEDARE / ASSOCIATE PRINCIPAL VARAÄÄNENJOHTAJA / VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL III SOITTAJA / MUSIKER / PLAYER VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ / ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT / TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS / TIDSBUNDET ENGAGEMANG / TEMPORARY PLAYER 19

III SARJA / SERIE / SERIES KLAUS MÄKELÄ kapellimestari / dirigent / conductor SERGEY MALOV viulu / violin Aulis Sallinen (1935-) A Solemn Overture King Lear op. 75 (1997) 12 Jean Sibelius (1865-1957) Viulukonsertto d-molli op. 47 (1903-1905) 35 Violinkonsert d-moll Violin Concerto in D Minor Allegro moderato Adagio di molto Allegro, ma non tanto väliaika / paus / interval Leevi Madetoja (1887-1947) Sinfonia nro 3 A-duuri op. 55 (1926) 33 Symfoni nr 3 A-dur Symphony No. 3 in A Major Andantino - Allegretto Adagio Allegro non troppo Pesante, tempo moderato - Allegretto HKO SCREEN #hkoscreen SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST WWW.HELSINGINKAUPUNGINORKESTERI.FI Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl / The concert ends at about 21.00