Takaosavitrektomia vaatii tekijöiltään joustavuutta

Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry 3/2011 www.suomensilmahoitajat.com Takaosavitrektomia vaatii tekijöiltään joustavuutta Glaukooma ja lääkehoito Kaihileikkaus samalla kerralla molempiin silmiin. Sivu 6 Kuntoutusohjaaja tukee näkövammaista itsenäiseen elämään. Sivu 12 Kerttu Lepistölle kaihileikkaus oli kuin taikuutta. Sivu 17

Sisältö Vitrektomia - luovuutta vaativaa elämyskirurgiaa...4 Kaihileikkaus yhtä aikaa molempiin silmiin...6 Glaukooma ja lääkehoito... 8 Kuntoutusohjaaja kulkee näkövammaisen rinnalla... 12 Päiväkirurgiaa Kööpenhaminassa... 14 NCON-meeting in Norway... 16 Palstat Palaute on lahja Tätä kirjoittaessani olen viettämässä viimeistä lomaviikkoa maalla synnyinkodissani. Maailmalla on tapahtunut kesän aikana hyvin traagisia tapahtumia, jotka ovat koskettaneet meitä kaikkia. Kesän marjasatoa on säilötty pulloihin ja purnukoihin. Viljapellot ovat muuttuneet kypsänkeltaisiksi ja kutsuvat leikkuupuimureita hurisemaan keskellensä. Ilmassa on jo syksyn tuntua, keltaisia koivunlehtiä on pitkin pihanurmea. Tuntuu haikealta luopua kesästä, mutta onhan syksyssäkin omat hyvät puolensa. Kesällä hallitus on työskennellyt Helsingin Silmähoitajapäivien parissa. Nettiyhteydet ovat toimineet vilkkaasti. Jouni Väätänen on uurastanut tämän vuoden koulutuspäivien onnistumisen kannalta eniten. Hänelle kuuluvat siitä tuhannet kiitokset. Tämän lehden ilmestyessä vuoden 2011 koulutuspäivät ovat olleet ja menneet. Mukaan ilmoittautuikin iso joukko silmien kanssa uurastavia hoitajia. Hallituksella on edessään palautekokous. Viime vuoden koulutuspalautteet oli huomioitu näitä päiviä suunniteltaessa ja järjesteltäessä. Näin toimitaan tulevaisuudessakin, joten olemme kiitollisia palautteista. Hallitus on jo alustavasti suunnitellut vuoden 2012 Pohjoismaisia koulutuspäiviä, jotka pidetään Helsingissä ensi vuoden elokuussa. Nämä päivät ovat meille haaste, sillä Ruotsissa vuonna 2009 pidetyt vastaavat päivät olivat todella upeat. Pitäkäämme itsestämme ja toisistamme hyvää huolta! Puheenjohtajalta...2 Päätoimittajalta...3 Uudet jäsenet...3 Minun työni... 10 Silmäyksiä... 17 Hallituksen päätöksiä... 18 Yhteystiedot... 20 Numero 4/2011 ilmestyy 5.12. Aineistot toimitukseen 7.11. mennessä. Aurinkoista ja lämpöistä syksyä kaikille Anja Korpiaho Puheenjohtajalta 2 Silmähoitaja

Koulutuspäivien antia lehteen ja verkkoon Ella Karttimo Olemme saaneet tähän lehteen mielenkiintoisia kirjoituksia muun muassa kaihileikkausten kehittymisestä 2000-luvulla ja glaukooman lääkehoidosta. Viime lehdessä oli asiaa kaihileikkauksen historiasta. Tässä numerossa aihe jatkuu. Tällä kertaa kerrotaan leikkausten kehittymisestä. Koulutuspäivillä saimme lisäksi kuulla luennon erilaisista nykyaikaisista keinomykiöistä. Luentoja on tarkoitus julkaista sekä tulevissa Silmähoitaja-lehdissä että yhdistyksen kotisivuilla. Näin nekin, jotka eivät osallistuneet koulutuspäiville, pääsevät jakamaan tietoa ajankohtaisista teemoista. Edelleen jotkut meistä ovat lähdössä ESCRS-kongressiin Wieniin apurahojen turvin. Apurahoja on anottu jälleen kiitettävästi, ja tällainen ulkomaan koulutusmahdollisuus kannattaa pitää mielessä tulevinakin vuosina. Valtion hallinnossa on taas pohdittavana tulevan vuoden tulo- ja menoarvio. Terveydenhuollon resussointi on varmasti suurennuslasin alla. Yhtä varmasti nousevat taas esille terveydenhuollon ulkoistukset. Erityisesti silmäsairaanhoidossa ja silmäterveyspalveluiden tuottamisessa yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä lisääntyy. Toivottavasti silmähoitajayhdistyksen toiminta jatkuu yhtä myönteisenä merkeissä kuin tällä hetkellä. Yhdistyksen aktiivinen hallitus järjesti jälleen onnistuneet koulutuspäivät. On myös hienoa, että yhdistyksellä on oma lehti - toisin kuin muissa Pohjoismaissa Lehden sisältöön liittyvät ideat ja palaute ovat edelleenkin tervetulleita! Uusia jäseniä Riitta Varamäki Päätoimittajalta Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi seuraavat uudet yhdistyksen jäsenet: Hellevi Saturi, Espoo Johanna Versta, Hämeenkyrö Jaycelle Melonen, Vantaa Ritva Parkkisenniemi, Kuopio Minna Tiikainen, Espoo Anja Liukko, Helsinki Soile Thewrewk-Pallaghy, Helsinki Eila Lemberg, Lohja Niina Ronkainen, Joensuu Ulla Rinne, Vantaa Sirpa Saastamoinen, Espoo Kaisa Raatesalmi, Porvoo Mari Nupponen, Espoo Tarja Ala-Panula, Espoo Jaana Rönnberg, Kirkkonummi Riitta Suominen, Klaukkala Henri Pollarikoski, Espoo Petrus Sillanpää, Helsinki Laura Kuosmanen, Helsinki Rauno Turunen, Helsinki Anja Liukko, Liukko Anita Kovalainen, Västerskog Terhi Jurvanen, Lappeenranta Marianne Baker, Raisio Anna Kangasniemi, Kaarina Anne Kukkonen, Halkia Mirva Ruoti, Lahti Linda Olá, Helsinki Netta Lunkka, Mikkeli Eija Haapoja, Seinäjoki Virpi Passila, Helsinki Sari Niemelä-Järvi, Pirkkala Maija Mäkelä, Lohja Hanna-Liisa Takkinen, Helsinki Kaija Asikainen, Haapakallio Merja Juutilainen, Helsinki Aila Hafassa, Helsinki Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus etsii Silmähoitaja-lehdelle PÄÄTOIMITTAJAA vuoden 2012 alusta lähtien. Päätoimittajan tehtäviin kuuluu lehden sisällön ideointi ja suunnittelu yhdessä toimitusneuvoston kanssa hallituksen kokouksissa kirjoituspyyntöjen välittäminen ja aikatauluista huolehtiminen yhteydenpito lehden toimitukseen lehden sisällön tarkistus ennen painamista yhdessä toimitusneuvoston kanssa Päätoimittajan tulee olla Suomen Silmähoitajat ry:n jäsen. Lisätiedot ja yhteydenotot: puheenjohtaja Anja Korpiaho, puh. 040 738 9057, anja.korpiaho@elisanet.fi. Silmähoitaja 3

PERTTI OSKALA Vitrektomia todellista elämyskirurgiaa Melko kaavamaiseen kaihileikkaukseen verrattuna vitrektomiat eli lasiaisen poistot ovat yksilöllisiä toimenpiteitä, jotka vaativat kykyä improvisoida ja valmiutta vaihtaa ketterästi suunnitelmaa. Ne ovat todellista elämyskirurgiaa! Lasiaisen irtauma on erittäin tavallinen, täysin normaali ja asiaankuuluva ilmiö. Se on jopa hyödyllinen. Monet lasiaiskalvon ja verkkokalvon rajapinnassa kehittyvät häiriöt, kuten makulareikä, eivät enää uhkaa silmää lasiaisen irtauduttua. Lasiainen täyttää silmän takaosan. Se on tärkeä äitinsä kohdussa kehittyvälle lapselle. Tuossa elämän vaiheessa lasiainen on aktiivi kudos. Siinä on verisuonia, jotka ravitsevat muun muassa kehittyvää linssiä. Sikiöajan loppupuolella verisuonet ja muut lasiaiskudoksen läpinäkymättömät rakenteet surkastuvat pois ja jäljelle jää vain läpikuultava hyytelö. Lasiainen on lähes kokonaan vettä. Sen hyytelömäinen rakenne johtuu veden seassa olevien hentojen, mutta erittäin sitkeiden kollageenisäikeiden muodostamasta kolmiulotteisesta verkostorakennelmasta ja sen lomaan kiilautuneista vettä sitovista suurista proteoglykaanimolekyyleistä kuten hyaluronaatista. Soluja on erittäin vähän. Aikuinen ei tarvitse lasiaista. Se voidaan surutta poistaa ja korvata suolaliuoksella. Sellaista ei tietenkään tehdä ihan vain lystin vuoksi, mutta joskus lasiaisesta itsestään on harmia ja joskus se pitää ottaa pois tieltä, että päästään hoitamaan verkkokalvoa. Lasiaiskirurgia on yleensä myös verkkokalvokirurgiaa. Yleisnimitykseksi käy silmän takaosakirurgia. Lasiaisen irtauma Iän myötä lasiainen löystyy. Hyytelön säierakenne rikkoutuu, kiinteät rakenteet ja neste erkanevat toisistaan. Nestettä kerääntyy yleensä ensin lammikoiksi lasiaishyytelön sisään. Tässä vaiheessa voi jo näkökenttään ilmaantua säikeitä ja sykkyröitä. Ne ovat nesteen seasta erkaantuneiden irtonaisten säiekimppujen varjoja verkkokalvolla. Jossakin vaiheessa neste purkautuu lasiaisen takakalvon läpi. Kalvo kohoaa tuota pikaa irti alustastaan koko laajuudessaan, lasiaistyveä lukuun ottamatta. Muuallahan lasiaiskalvon ja verkkokalvon välissä ei ole mitään kiinnikkeitä. Löystyneen lasiaishyytelön kiinteät ainesosat leijailevat sitä ympäröivässä nesteessä vähän niin kuin vanhenevassa viilissä erottuu viilikupin reunoille nestettä ja kiinteämmät ainekset lilluvat sen keskellä. Kun papillin ja makulan edessä sijaitseva paksumpi takalasiaiskalvo irtoaa, näkökenttään ilmestyy isompi meduusa tai hämähäkki. Irtautumisen aikana voi näkyä myös valonvälähdyksiä, koska irtoava lasiaiskalvo nykii verkkokalvoa. Verkkokalvo välittää kaiken ärsytyksen, myös tämän nyppimisen näköhermoja pitkin näkökeskukseen. Olipa ärsytys oikeasti valoa tai nykimistä, valona se havaitaan. Verkkokalvon irtauma Joskus lasiaisirtauma voi johtaa komplikaatioihin ja ennen kaikkea verkkokalvon irtaumaan. Jos lasiaistyvessä tai sen lähellä on kohta, jossa verkkokalvo on ohut tai muuten heikko ja lasiainen sattuu olemaan tiukasti kiinnittynyt tähän kohtaan, irtoavan lasiaisen aiheuttama veto voi repäistä verkkokalvoon reiän. Reiän kautta pääsee nestettä lasiaistilasta verkkokalvon alle ja neste kohottaa kalvon paikaltaan. Silloin tarvitaan kirurgia, koska ilman hoitoa verkkokalvon irtauma johtaa silmän sokeutumiseen. Hyvin usein kirurgi tekee vitrektomian. Tyyppitoimenpiteessä lasiainen poistetaan, verkkokalvo painetaan paikalleen vettä raskaamman nesteen avulla. Reiän reuna arpeutetaan laserilla niin, että neste ei enää pääse virtaamaan sen kautta verkkokalvon alle. Lopuksi täytetään lasiaistila kaasulla, joka pitää verkkokalvon paikallaan arven kehittymiseen tarvittavan ajan. Verkkokalvon irtauman hoidossa käytetään myös silmän ulkoisia tekniikoita. Toisin sanoen puserrellaan silmän ulkopintaa, jotta sisällä olevat kalvot asettuisivat kohdalleen. Usein se onnistuu ilman, että silmän sisällä käydään ollenkaan. Usein yhdistetään ulkoinen toimenpide ja vitrektomia tai muitakin toimenpiteitä. Diabeettinen verkkokalvosairaus Toinen yleinen lasiaisenpoiston syy on diabeettinen verkkokalvosairaus. Diabeetikon verkkokalvolla kasvaa uudissuonia. Jos lasiaiskalvo ei ole ehtinyt irrota, suonet kasvavat lasiaiseen. Etenkin näiden lasiaisen sisällä kasvavien suonten vuotaessa ja arpeutuessa kehittyy pahoja kiristyksiä, lisää vuotoja ja jopa verkkokalvon irtauma. Lasiaisen poisto helpottaa tilannetta. Makulan kiristysoireyhtymät Lasiaiskalvon ja verkkokalvon rajapinnassa makula-alueella voi kehittyä kiristystä ilman diabetestakin. Nämä kiristykset voivat ilmetä eri tavoilla ja niitä nimitetään yhteisnimellä vitreoretinaaliset traktiot. Näitä kiristystiloja voidaan korjata poistamalla vitrektomiateitse lasiainen ja verkkokalvon pintaan kehittyneet kiristävät membraanit, yleisnimeltään ryppykalvot. Varmaankin 95 prosenttia lasiaistoimenpiteistä tehdään näiden mainittujen sairauksien hoidoksi. Lisäksi tehdään lasiaistoimenpiteitä vammojen ja kirurgisten komplikaatioiden korjaamiseksi. Takaosavitrektomia Joskus kaihileikkaus komplisoituu siten, että myös sen ohessa tarvitaan vitrektomia. Se tehdään kaihileikkaushaavan kautta, siis etukautta ja niinpä sen nimi onkin etuosavitrektomia. Lasiaista on tosi vaikea nähdä kaihileikkausalueella. Se on läpinäkyvää löllöä ja näkyy pääasiassa välillisesti: poistettava linssimateriaali tai silmään laitettu tekolinssi voi asettua outoon asentoon, mustuainen voi venyä pisaranmalliseksi. Vitrektomia on kaihikirurgipiireissä suurin piirtein katastrofin synonyymi. Leikkaus venyy, tulos huononee, riskit lisääntyvät, potilas ähisee ja kirurgi puhisee. Tältä pohjalta on varmaan aika vaikeaa käsittää, että joku tekee vapaaehtoisesti vitrektomioita. Takaosavitrektomia - pars plana vitrektomia (PPV) - on kuitenkin aivan eri leikkaus kuin etuosavitrektomia. 1. Valo: Kaihileikkaus ja etuosavitrektomia tehdään suoraan edestä lankeavassa hajavalossa normaalisti valaistussa leikkaussalissa. Sellaisissa valoissa ei lasiainen näy. Takaosavitrektomia sen sijaan tehdään mikroskooppi pimeänä hämärässä huoneessa. Lasiaistilaa valaistaan 4 Silmähoitaja

Ryppykalvon poisto on tyypillinen takaosatoimenpide. Lasiaisen verkkokalvoa vasten sijaitseva ulkopinta on tiiviimpää kuin keskilasiainen ja muodostaa niin sanotun lasiaisen takakalvon. Suurimmaksi osaksi se on vastakkain, pinta pintaa vasten verkkokalvon kanssa ilman kiinnittäviä elementtejä. Vain aivan etureunassa, niin sanotussa lasiaistyvessä, lasiainen on tiukasti kiinni verkkokalvossa (1). Tyven alueelta lasiainen ei irtoa irrottamallakaan. Myös takana näköhermon kohdalla (2) ja tarkan näön alueen, makulan, (3) luona on tiiviimpää takalasiaiskalvoa, joka on löyhästi kiinnittynyt verkkokalvoon. Sikiöaikaisten verisuonten kulku näkyy lasiaisen keskellä hentona ääriviivana, joka ulottuu näköhermon päästä linssin taakse (Cloquet n kanava) (4). kapealla valokärjellä, johon valo tulee kuitua pitkin tehokkaasta kylmävalolähteestä. Kun ympärillä on pimeää, valokiilassa heiluvat lasiaissäikeet näkyvät. Ohut sumukaan ei näy valoisalla ajettaessa, mutta kun illalla autoon laitetaan pitkät valot, valokiila piirtää sumupilven näkyviin. 2. Mikroskoopin optiikka: Leikkausmikroskoopilla ei näy juurikaan mustuaistasoa syvemmälle ilman lisälaitteita. Takaosavitrektomiaa tehtäessä mikroskooppiin asennetaan lisälinssit, joilla lasiaistila ja verkkokalvokin saadaan näkyviin. 3. Vitrektori: Kaihikoneisiin liitettävät vitrektorit ovat kömpelöitä. Kirurgilla on käsissään vitrektorin lisäksi nesteinfuusio, ja kaihileikkausviilto on niin väljä, että nestettä sekä sen mukana lasiaissäikeitä tuppaa tulemaan vitrektorin ohikin. Toimenpiteen kulku Takaosavitrektomiaa varten tehdään kolme reikää kovakalvon läpi suoraan takakammioon niin sanotun pars planan alueelle, verkkokalvon etureunan eteen. Yhdestä reiästä asetetaan infuusio, joka pysyy paikoillaan ja syöttää koko ajan nestettä takakammioon. Toisesta reiästä asetetaan edellä mainitsemani valokärki ja kolmannesta vitrektori, joka on rakenteeltaan sirompi, toiminnaltaan tehokkaampi ja nopeampi kuin etuosavitrektori. Fakokärki hajottaa edessään olevaa kiinteää kaihimassaa veden sekaiseksi velliksi, joka on helppo imeä silmästä pois. Lasiaissäikeet sen sijaan eivät hajoa ultraäänellä. Ne ovat kuin erittäin sitkeitä ja pitkiä langanpätkiä. Jos niitä yrittää imeä katkaisematta, ne aiheuttavat vetoa langan toisessa päässä, siis lasiaistyvessä ja siitä ei hyvä seuraa. Nämä langanpätkät pitää leikellä poikki ennen kuin ne imetään pois silmästä. Vitrektorissa on terävä giljotiinimainen leikkuri, joka leikkaa säikeitä poikki sitä mukaa, kun ne tulevat imulaitteen aukkoon. Mitä tarkempaa työtä tehdään lähellä verkkokalvoa, sitä lyhempinä paloina lasiaissäikeet pitää poistaa. Lyhyitä säikeitä saadaan, kun käytetään pientä imutehoa ja suurta leikkurin nopeutta. Keskellä lasiaistilaa voidaan lasiaista poistaa suurempina haukkauksina, eikä säikeitä tarvitse leikata yhtä lyhyiksi kuin tyvessä. Silloin käytetään isoa imua ja harvaa leikkurin nopeutta. Valoa ja vitrektoria varten tehdyistä rei istä voidaan pujottaa tarvittaessa muitakin instrumentteja, pinsettejä, lasiaissaksia ja laserkärkiä. Niiden kautta voidaan myös ruiskuttaa lasiaiseen tai verkkokalvolle lääke- tai väriaineita. Riskinä komplikaatiot Takaosavitrektomia on eleganttia ja mielenkiintoista työtä, eikä pääsääntöisesti aiheuta sellaista ahdistusta kuin kaihileikkaukseen liittyvä vitrektomia. Joskus tietysti aiheuttaa, sillä takaosakirurgia on alttiimpaa komplikaatioille kuin etuosakirurgia. Verrattain kaavamaiseen kaihileikkaukseen verrattuna vitrektomiat ovat yksilöllisempiä, ne vaativat kykyä improvisoida ja valmiutta vaihtaa ketterästi suunnitelmaa - todellista elämyskirurgiaa. Olen sanonut usein, että takaosakirurgia on minulle parasta mahdollista dementian ennaltaehkäisyä. Kaihileikkauksilla puolestaan pyrin ehkäisemään depressiota. Euroopan Vitreoretinaalisen seuran julkaisemalla potilasvalistus-dvd:llä on esitetty animaatioita kaihileikkauksesta ja takaosatekniikoista. Suosittelen. Samat tiedostot löytyvät myös YouTubesta. Tarkemmat osoitteet löytyvät sivuilta www.suomensilmahoitajat. com > Luennot. Pertti Oskala toimii silmätautien erikoislääkärinä HUS:n silmätautien klinikassa. Bon X-link crosslinking laitteisto ja Ricrolin TE - uusin tapa hoitaa corneaa ilman epiteelin rikkomista! Silmähoitaja 5

Jos ei yksin, niin kaksin kaihileikkaus samalla kertaa molempiin silmiin PASI PÖYHÖNEN Harva olisi uskonut vuosikymmen sitten, että molempien silmien kaihileikkaus samassa istunnossa olisi hyvän hoitokäytännön mukainen toimenpide vuonna 2011. Molempien silmien yhtäaikainen kaihileikkaus on nykyään aivan yhtä turvallista kuin yhden silmän leikkaus. Asiaa epäilleiden mielipiteet ovat muuttuneet uuden tutkimustiedon valossa. Molempia silmiä oli vuoteen 2001 mennessä leikattu samanaikaisesti lähinnä nukutusta vaativilta potilailta tai joissain muissa erityistapauksissa. Suurin osa silmäkirurgeista ei kannattanut menetelmää muilla potilasryhmillä, eikä se ollut kovin yleistä kaihikirurgiassa. Pelättiin leikkauksen jälkeistä silmän sisäistä bakteeritulehdusta, joka pahimmillaan ja molempiin silmiin iskiessään tuhoaisi potilaan molemmat silmät. Tuolloin kaihileikkauspotilaan salissa olo vei keskimäärin selvästi enemmän aikaa kuin nykyään. Lisäksi kaihihaavat olivat suuria, jopa yli 3 millimetrin levyisiä, jolloin mahdollinen infektioporttikin oli suurempi kuin nykyään useimmissa sairaaloissa 2,2 tai 2,4 millimetriä. Tämä johtui siitä, että kaihikoneissa oli paksummat käsikappaleet kuin nyt, eikä silmän sisään asetettavaa tekomykiötä saanut kovin pienestä haavasta menemään läpi. Yleistyvä käytäntö Kaihihaavat ovat pienentyneet reilusti ja saliaika potilasta kohti on vähentynyt, koska kaihileikkausprosessi on entistä sujuvampi. Lisäksi hoitotakuun astuminen voimaan 2005 sai aikaan herätyksen tehostaa kaihikirurgian toimintoja sairaaloissa. Useasti kävi niin, että yhden silmän leikkauksessa ollut potilas oli melko pian toisenkin silmän kaihileikkausjonossa. Tuntui, ettei jono lyhentynytkään pelkästään yhtä silmää leikkaamalla. Pikku hiljaa eri puolilla Suomea alkoikin olla kirurgeja, jotka kannattivat ajatusta saada potilas kerralla hoidettua ja molemmat silmät leikattua samalla sairaalareissulla. Kaihijonoonkin se auttoi hetken päästä, mikä motivoi lisäämään yhtäaikaisia leikkauksia. Yhtäaikaisten leikkausten määrä oli aluksi ehkä 15-20 prosenttia potilaista, mutta osuus on noussut lähelle 30 prosenttia tai ylikin useissa sairaanhoitopiireissä. Etenkin sellaisissa sairaanhoitopiireissä, joissa potilaalla voi olla yli 100 kilometrien matka sairaalaan, molempien silmien yhtäaikainen kaihileikkaus tehdään yli puolelle potilaista. Vähemmän leikkausaikaa Yhden potilaan molempien silmien kaihileikkaus vie paljon vähemmän leikkaussaliaikaa kuin kahden potilaan yhden silmän leikkaus eli päivässä saadaan helposti tehtyä enemmän kaihileikkauksia. Jos molemmat silmät leikataan yhtä aikaa, potilaan pitää olla tarpeeksi hyvässä kunnossa jaksaakseen olla leikkauspöydällä tai -tuolissa hieman kauemmin. Lisäksi silmissä pitää olla kaihia ainakin sen verran, että näöntarkkuus on alentunut tai kaihista on aiheutunut oleellista näköhaittaa. Lisäksi suuremmissa taittovirheissä (yli -4 tai yli +3 dioptria) tulee herkästi silmien eritaitteisuudesta johtuvia näköongelmia, ellei molempia silmiä leikata, koska yleensä taittovirhe pyritään korjaamaan lähelle +-0 tasoa, ellei potilaan kanssa ole sovittu toisin. Mikäli potilaalla on esimerkiksi paha glaukooma, sarveiskalvon endoteelivika tai krooninen uveiitti, suositellaan vain yhden silmän leikkaamista kerrallaan. Samoin jos ensimmäisen silmän leikkauksessa tulee komplikaatio tai muita yllättäviä ongelmia, jätetään toinen silmä leikkaamatta. Tehokasta kaihikirurgiaa Myös Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa on tehty pikku hiljaa enenevästi kahden silmän leikkauksia. Yhteen saliin kutsutaan yleensä kahdeksan kaihipotilasta päivässä, joista käytännössä vähintään 25 prosentille tehdään yhtäaikainen leikkaus, usein puolelle potilaista, joskus ylikin. Potilaan tullessa päiväkirurgiseen yksikköön mustuaiset laajennetaan, hänet haastatellaan ja otetaan linssimitat. Tuolloin potilas voi halutessaan ilmoittaa, haluaako hän yhden vai kahden silmän leikkauksen, jos edellytykset muuten täyttyvät. Joskus potilas toivoo vain yhden silmän leikkausta, mutta enemmistö haluaa molemmat silmät kuntoon samalla kertaa. Silmät puhdistetaan jodihauteilla kahden minuutin ajan, jonka jälkeen silmät ovat valmiit peittelyihin. Kahden silmän leikkauksessa käytetään useimmiten vain yhtä reikäliinaa. Reikä avataan saksilla hieman suuremmaksi, jolloin molemmat silmät mahtuvat yhden reiän alle. Tällöin liimapintaiset muovisuojat laitetaan molempiin silmiin suojaksi ennen leikkauksen aloitusta. Ensimmäisen silmän leikkauksen jälkeen siirrytään toiseen silmään, johon vaihdetaan kaikki instrumentit. Hanskoja ei välttämättä vaihdeta toimenpiteiden välillä. Leikkauksen jälkeen laitetaan suojakilvet molempiin silmiin. Potilas käyttää niitä viikon ajan öisin. Tyytyväisiä potilaita Potilaat ovat tyytyväisiä saadessaan molemmat silmät leikatuksi samalla kertaa. Lisäksi toimintamalli on osoittautunut turvalliseksi tavaksi toteuttaa tehokasta kaihikirurgiaa keskussairaalassa. En ainakaan itse osaa ennustaa muuta kuin että yhtäaikainen leikkaus tulee edelleen kasvattamaan suosiotaan. Hyvä niin. Pasi Pöyhönen toimii silmätautien erikoislääkärinä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Riitta Varamäki Pasi Pöyhönen uskoo, että molempien silmien yhtäaikaiset kaihileikkaukset kasvattavat edelleen suosiotaan. 6 Silmähoitaja

markkinoiden johtava silmägeeli Kuivan silmän aiheuttamien oireiden lievitykseen tarkoitettujen silmätippojen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pitkä kontaktiaika sarveiskalvon pinnalla ja hyvä voitelukyky. Näiden Oftagelin perusominaisuuksien lisäksi potilaiden hoitomyöntyvyyttä parantaa harva ja yksinkertainen annostelu. Oftagelin optimaalisen viskositeetin ansiosta geelitippa tulee pipetistä ja pullosta helposti ulos. Tartuntapinnan kuviointi parantaa pipetin käsiteltävyyttä. Leveä pipetti helpottaa geelin annostelua. Tukeva ote kuivasilmäisyyden hoitoon silmägeeli Markkinoiden johtava silmägeeli OFTAGEL 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1 4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin aikaisintaan 15 min kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä. Pakkaukset ja hinnat (VMH 8/2011): 10 g 6,97, 3x10 g 16,36 *, 30x0,5 g 14,10, 120x0,5 g 33,45 * (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä. www.santen.fi Silmähoitaja 7

MARJA LUODONPÄÄ Glaukooma ja lääkehoito Silmänpaineen alentaminen on ainoa hoito glaukoomaan. Silmänpainetta voidaan alentaa lääkehoidolla, leikkauksella tai laserhoidolla. Silmänpaineen laskeminen ei paranna jo syntyneitä vaurioita, vaan hoidon tavoitteena on vähentää uusien muutosten syntymistä ja ehkäistä näkövammaisuutta. Glaukooma on etenevä näköhermon sairaus, joka aiheuttaa tyypillisiä muutoksia näköhermonpäähän, verkkokalvon hermosäiekerrokseen ja näkökenttiin. Glaukooman esiintyvyys kasvaa merkittävästi iän mukana. Muut tärkeimmät riskitekijät glaukooman kehittymiseen ovat kohonnut silmänpaine, likitaitteisuus, sukurasitus ja eksfoliaatio-oireyhtymä. Jopa puolella glaukoomapotilaista silmänpaine on normaalialueella (10-21 mmhg), mutta myös heillä silmänpaineen alentaminen estää tai hidastaa taudin etenemistä. Koska potilaiden lähtösilmänpaine ja taudin etenemisnopeus vaihtelevat, kullekin potilaalle määritellään yksilöllisesti niin kutsuttu tavoitepainetaso tutkimusten ja seurannan perusteella. Silmänsisäistä painetta ylläpitää sädekehän tuottama kammioneste. Normaalisti kammionesteen tuotannon ja poistumisen välillä vallitsee tasapainotila eli nestettä poistuu silmästä yhtä paljon kuin sitä tuotetaan. Kohonnut silmänpaine johtuu käytännössä aina siitä, että kammionestettä poistuu silmän sisältä liian hitaasti suhteessa eritettyyn määrään. Ulosvirtaus hidastuu tai jopa estyy kokonaan kammiokulman sulkeutuessa ahdaskulmaglaukoomassa. Avokulmaglaukoomassa kammiokulma on auki, mutta normaali ulosvirtaus kammiokulmassa vähentyy. Silmänpainetta voidaan laskea vaikuttamalla joko kammionesteen tuotantoon tai sen poistumiseen silmän sisältä. Hiilihappoanhydraasinestäjät Asetsoliamidi (Ödemin ) on hiilihappoanhydraasientsyymin toimintaa estävä lääke, joka toimii myös nesteenpoistajana. Se on ainoa suun kautta käytettävä silmänpainelääke. Asetatsoliamidilla on varsinkin pitkäaikaisessa käytössä monia sivuvaikutuksia, jotka rajoittavat sen käyttöä. Tavallisia oireita ovat väsymys, ruokahaluttomuus, huonovointisuus sekä käsien tai jalkojen tikkuilu. Sulfa-allergia on asetasoliamidin käytön este, koska lääkeaineet muistuttavat rakenteeltaan toisiaan ja voivat aiheuttaa ristiallergiaa. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan setasoliamidin annosta täytyy pienentää, ja vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastava potilas ei voi käyttää asetatsoliamidia. Hiilihappoanhydraasinestäjiä käytetään myös paikallisesti silmään annosteltuina. Käytössä olevat lääkeaineet ovat dortsoliamidi (Dorzolamide Ratiopharm, Dorzolamide Teva, Trusopt ) ja brintsoliamidi (Azopt ). Silmätipat ovat teholtaan lähes yhtä hyviä kuin suun kautta otettava lääkitys. Paikallisen ja suun kautta otettavan lääkityksen yhdistämisestä ei ole hyötyä. Silmätippojen systeemiset sivuvaikutukset ovat yleensä vähäisemmät kuin asetatsoliamidien, mutta paikallista ärsytystä, pistelyä ja polttelua sekä luomien punoitusta esiintyy. Silmätippojakaan ei suositella käytettäväksi sulfa-allergisille eikä vaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville. Beetasalpaajat Kammionesteen tuotantoa vähentävät myös beetasalpaajat. Suomessa on markkinoilla silmätippoina kaksi glaukooman hoitoon tarkoitettua beetasalpaajaa. Timololi (Blocanol, Oftan Timolol, Timosan ) on epäselektiivinen beetasalpaaja. Betaksololi (Betoptic ) puolestaan on niin kutsuttu beeta-1-selektiivinen beetasalpaaja. Beetareseptorit säätelevät elimistössä monenlaisia toimintoja, kuten sydämen sykettä ja keuhkoputkien supistustilaa. Siksi beetasalpaajat saattavat aiheuttaa hankalia sivuvaikutuksia. Vaikka silmätippojen sisältämä lääkemäärä ei ole suuri, kyynelkanavasta nenän limakalvolle pääsevä lääkeaine imeytyy verenkiertoon ja voi aiheuttaa systeemisiä haittavaikutuksia, kuten pulssin hidastumista, verenpaineen laskua ja rytmihäiriöitä sekä astmaattisia oireita. Beeta-1 -selektiivinen betaksololi aiheuttaa vähemmän astmaoireita kuin timololi ja sitä voidaan varoen kokeilla astmaatikoille. Sydämen johtumishäiriöt ja harvalyöntisyys ovat este beetasalpaajien käytölle. Erityisesti vanhukset ovat herkkiä beetasalpaajien sydänsivuvaikutuksille. Eräät sydänlääkkeet kuten verapamiili, diltiatseemi ja digoksiini saattavat yhteiskäytössä lisätä sydänvaikutuksia. Beetasalpaajasilmätippojen käyttöön saattaa liittyä myös painajaisia ja mielialan muutoksia. Lääkeaineen imeytymistä verenkiertoon vähentää merkittävästi kyynelpisteen painaminen silmätipan laiton jälkeen. Silmä kannattaa sulkea ja kyynelpistettä painaa 2-3 minuuttia tipan laittamisen jälkeen. Brimonidiini Sympaattisen hermoston toimintaan sädekehässä vaikuttavat myös brimonidiini (Alphagan, Brimonidin Sandoz, Brimonidine Teva ) ja apraklonidiini (Iopidine ). Se vähentää kammionesteen tuotantoa ja saattavat lisätä ulosvirtausta. Apraklonidiini on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön esimerkiksi toimenpiteiden yhteydessä, koska säännöllisessä käytössä sen teho heikentyy (takyfylaksia). Apraklonidiini on myös varsin allergisoiva lääkeaine. Myös brimonidiinin käyttäjistä jopa 15 prosenttia allergisoituu vuoden käytön aikana. Suun kuivuminen on tavallinen sivuvaikutus. Keskushermostoon kohdistuvat haittavaikutukset kuten väsymys ja jopa sekavuus ovat mahdollisia erityisesti vanhuksilla. Lääkkeillä voi olla myös sydämeen kohdistuvia sivuvaikutuksia. 8 Silmähoitaja

Prostaglandiinianalogit Prostaglandiinianalogit ovat nykyään eniten käytettyjä glaukoomalääkkeitä. Suomessa markkinoilla on neljä prostaglandiinianalogia eli latanoprosti (Xalatan ), travoprosti (Travatan ), bimatoprosti (Lumigan ) ja tafluprosti (Taflotan ). Ne lisäävät kammionesteen ulosvirtausta ja ovat tehokkaimpia silmänpainetta alentavia lääkkeitä. Tippoja annostellaan kerran päivässä, tiheämmästä annostelusta ei ole hyötyä vaan teho saattaa jopa huonontua. Prostaglandiinien käyttöön ei liity erityisiä systeemisiä sivuvaikutuksia, eikä niillä ole tunnettuja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Paikallisina sivuvaikutuksina prostaglandiinianalogit aiheuttavat tavallisimmin silmien punoitusta, silmäripsien määrän ja kasvun lisääntymistä sekä värin tummumista. Vain toiseen silmään käytettynä puoliero saattaa olla kosmeettisesti hankala. Ripset voivat lisäksi kasvaa väärään suuntaan tai väärässä kohdassa aiheuttaen hankausta ja jopa haavaumia sarveiskalvoon. Myös silmänympärysihon tummuminen ja värikalvon pigmenttimuutokset ovat tavallisia. Ripsimuutokset ovat yleensä palautuvia, mutta ihon ja silmän värin muuttuminen voi jäädä pysyväksi. Prostaglandiinianalogit saattavat myös aktivoida värikalvontulehduksen eli iriitin tai uveiitin sekä herpesinfektion. Pilokarpiini Pilokarpiini (Oftan Isopto-Carpine, Minims Pilocarpine ) supistaa sädelihasta ja mustuaista supistavaa lihasta, mikä avaa kammiokulmaa ja lisää kammionesteen ulosvirtausta. Pilokarpiinia käytetään erityisesti ahdaskulmaglaukoomassa ja akuutin ahdaskulmakohtauksen hoidossa. Pilokarpiini vaikuttaa myös akkomodaatioon eli tarkennukseen. Erityisesti nuoret ovat herkkiä tälle sivuvaikutukselle eli näön sumentumiselle tippoja käytettäessä. Päänsärky on myös tavallinen haittavaikutus, samoin paikalliset allergiset oireet. Yhdistelmävalmisteita Yhden glaukoomalääkkeen käyttö ei aina riitä alentamaan silmänpainetta riittävästi, ja monilla potilailla on käytössä useita lääkkeitä. Kahta saman ryhmän lääkeainetta ei ole syytä käyttää yhtäaikaisesti, vaan yhdistelmähoidossa valitaan yksi vaikuttava aine kustakin lääkeaineryhmästä. Tutkimusten mukaan timololin ja prostaglandiinianalogin, hiilihappoanhydraasinestäjän, brimonidiinin tai pilokarpiinin on osoitettu alentavan silmänpainetta yhtä tehokkaasti tai tehokkaammin kuin kummankin lääkeaineen yksinään. Näistä lääkkeistä onkin markkinoilla kiinteitä yhdistelmävalmisteita. Yhdistelmävalmisteen käyttö voi lisätä potilaan hoitomyöntyvyyttä tiputuskertojen vähentyessä. Allergiaoireita Kaikki glaukoomalääkkeet voivat aiheuttaa allergiaoireita sidekalvolla tai silmänympärysiholla, mutta vielä yleisempi ongelma on herkistyminen silmätippojen säilöntäaineena käytetylle bentsalkoniumkloridille. Bentsalkoniumkloridi on lisäksi suoraan haitallinen sarveiskalvon pintasoluille, ja se voi aiheuttaa tai pahentaa kuivasilmäisyysoireita. Useista lääkkeistä on saatavilla säilöntäaineettomia, pipetteihin pakattuja silmätippavalmisteita. Lisäksi osassa tipoista bentsalkoniumkloridi on korvattu toisentyyppisellä säilöntäaineella. Tutkimusten mukaan glaukoomapotilaiden hoitomyöntyvyys on varsin huono. Potilaiden kokemuksia lääkkeiden sivuvaikutuksista ja lääkkeen annosteluun liittyvistä ongelmista on syytä kuunnella ja suhtautua niihin vakavasti. Lääkkeiden määrää vähentäen ja potilaiden opastuksella hoitomyöntyvyyttä ja hoidon toteutumista voidaan todennäköisesti parantaa. LT, silmätautien erikoislääkäri Marja Luodonpää työskentelee OYSin silmätautien klinikassa. Diacor terveyspalvelut Oy on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön omistama kokonaan suomalainen yritys, joka edistää ihmisten terveyttä sairaanhoidon, työterveyden, työhyvinvoinnin sekä työterveyskuntoutuksen palveluilla. Diacor palvelee yksityis- ja yritysasiakkaita pääkaupunkiseudulla 13 lääkäriasemalla sekä Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevassa sairaalassa. Uudistamme toimintaamme määrätietoisesti ja haluamme olla terveyspalveluiden suomalainen suunnannäyttäjä. Sijoituimme kolmanneksi Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa vuonna 2011. Ihmistä arvostava Diacor tekee hyvää. www.diacor.fi Haemme Ruoholahden lääkäriasemalle, uudistuvaan silmäyksikköömme silmähoitajia. Yksikössä tehdään erilaisia silmän alueen toimenpiteitä sekä tutkimuksia. Ruoholahden lääkäriasemalla on laajin tutkimus ja -toimenpidevalikoimamme. Edellytämme sinulta sairaanhoitajan ja/tai optometristin tutkintoa sekä kokemusta silmäsairauksista / silmätutkimuksista. Arvostamme myös kokemusta kaihikirurgiasta ja / tai taittovirhekirurgiasta. Tarjoamme mahdollisuuden tutustua Diacorin innovatiiviseen organisaatioon ja työskennellä monipuolisessa tehtävässä, osana Ruoholahden toimenpiteen tiimiä. Tarjoamme myös hyvät työsuhde-etuudet ja hyvän työsuhdeturvan. Lisätietoja: toimenpiteen esimies Veera Lange p. 050 5870 037, veera.lange@diacor.fi ja toimenpiteen kehittämispäällikkö Sanna Himberg, p. 0400 489 629, sanna.himberg@ diacor.fi Voit hakea tehtävää täyttämällä sähköisen hakulomakkeen nettisivujemme kautta 30.9.2011 mennessä osoitteessa www.diacor.fi. Silmähoitaja 9

Minun työni Angellie David lataa akkunsa hyvien ystävien kanssa touhuten. Vaihtelevaa työtä sissinä Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä kysymyksiin vastaa sairaanhoitaja ja sairaanhoitaja Angellie David Hyksin silmäklinikalta. Missä työskentelet ja mitä teet? Työskentelen perioperatiivisena sairaanhoitajana silmäklinikan leikkausosastolla ja poliklinikalla niin sanotussa sissitoimessa, toisin sanoen työaikani on jaettu poliklinikan ja leikkausosaston kesken. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Päivä alkaa puoli kahdeksan raportilla leikkausosastolla. Sen jälkeen alkaa normaali leikkaussalityöskentely omassa tiimissä instrumenttihoitajana, salivalvojana ja soveltuvin osin anestesiahoitajan tehtävissä. Tai työt voivat sijoittua poliklinikalle, jolloin päivä koostuu päiväkirurgisten potilaiden valmistelusta leikkaukseen, leikkauksen jälkeisestä valvonnasta ja kotihoidon ohjauksesta. Muutaman kerran viikossa työpäivä jatkuu lisätöillä leikkausoston jononpurussa. Miten työsi on muuttunut ja ala yleensä? Suurimmat muutokset työssä ovat tapahtuneet teknisessä kehityksessä. Erilaiset koneet ja laitteet ovat kehittyneet huimasti vuosien varrella ja myös leikkausajat ovat lyhentyneet todella paljon. Omat kiinnostuksen kohteesi silmähoitajan työssä? Koko silmähoitotyö on mielestäni niin mielenkiintoista ja vaihtelevaa, että on vaikeaa valita jotain tiettyä osa-aluetta ylitse muiden. Miten kehität ja pidät yllä ammattitaitoasi? Meillä on paljon talon sisäistä koulutusta ja mahdollisuus osallistua ulkopuoliseen koulutukseen. Mitkä asiat koet haasteena? Oikeanlainen kommunikaatio on tärkeä osa hoitamista. Hoitajien välillä esimerkiksi tiedonsiirto osastolta leikkausosastolle täytyy täyttää tietyt kriteerit ja toisaalta potilaalle kotihoidon ohjauksen tulee olla riittävä selkeää ja ymmärrettävää. Mistä syntyy työnilo? Työn ilo ja työssä viihtyminen on suurelta osin hyvän työyhteisön ja mahtavien työkaverien ansiota. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Tärkeintä vastapainoa työlle ovat hyvät ystävät. Akut latautuvat parhaiten ystävien kanssa touhuillessa. Sinulle tärkeä elämänohje? Usko, että elämä on elämisen arvoista, ja uskosi auttaa sinua tekemään siitä totta. 10 Silmähoitaja

Caporex Oy PL 12 00931 Helsinki puh. 0201 47 47 47, 0400 435 084 faksi 0201 47 47 48 jarmo.kinnunen@caporex.fi www.caporex.fi Silmähoitaja 11

Kuntoutusohjaaja luotsaa näkövammaista itsenäiseen elämään HELENA TERVONEN ELLA KARTTIMO Helena Tervonen työskentelee näkövammaisten kuntoutusohjaajana Länsi- Pohjan keskussairaalassa. Työn tavoitteena on, että näkövammautunut henkilö voisi jatkaa itsenäistä aktiivista elämää vammastaan huolimatta. Hän aloitti työnsä helmikuussa 1991 puhtaalta pöydältä sairaalan ensimmäisenä näkövammaisten kuntoutusohjaajana. Esikuvia työn tekemiseen ei ole ollut. - Näkövammaisten parissa olin toiminut jo 1970-luvun alusta, jolloin omasta äidistäni tuli näkövammainen. Silloin vain ei puhuttu kuntoutusohjauksesta, vaan Näkövammaisten keskusliitolla oli alueella sosiaalisihteereitä, jotka kulkivat näkövammaisten luona ohjaamassa ja neuvomassa. Helena Tervonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja työskenteli ennen Länsi-Pohjan keskussairaalaa Pieksämäen terveyskeskuksen vuodeosastolla ja avosairaanhoidon puolella, pääasiassa kotisairaanhoidossa, Pieksämäen kaupungissa ja maalaiskunnassa. - - Tein sijaisuuksia päiväsairaalassa ja tutuksi tuli myös lääkärien vastaanotto. Terveyskeskustyöstä on ollut suuri hyöty. Silloin kotisairaanhoidossa aloiteltiin hoitosuunnitelmien kirjallista tekemistä ja kartoitettiin asiakkaan kokonaistilannetta. Kotisairaanhoito opetti kotikäyntityötä. - Työskentely asiakkaan luona on ihan eri asia kuin työ sairaalan sisällä. Asiakkaan kotona tekee työtään enemmän asiakkaan ehdoilla kuin sairaalassa. Olet yksityisalueella, jossa tiettyyn rajaan asti asiakas on se, joka sanelee ehdot. Kotikäynnillä Helena Tervonen on yleensä yksin, eikä vieressä ole ihmistä, jolta kysyä neuvoa, jos ongelmia tulee. Näkövammaisuus seurasi Helena Tervosta myös sairaanhoitajaopistossa, sillä päättötyönsä hän teki näkövammaisten kuntoutuksesta. - Hakiessani tähän työhön en muistanut tekemääni päättötyötä, enkä oikeastaan tiennyt mihin ryhdyin. Mutta työstäni olen tykännyt ja oikeastaan nauttinutkin siitä. Kun aloitin työt Länsi-Pohjan keskussairaalassa, kävin näkövammaistyöhön perehdyttävän viikon mittaisen kurssin, jolla oli monia vasta näkövammaistyötä aloittelevia työntekijöitä. Vuonna 1998 valmistuin oppisopimuksella Arlainstituutista näönkäytön- ja päivittäistoimintojenohjaajaksi. Apua kuntoutukseen Näkövammaisten kuntoutusohjauksen tarkoituksena on opastaa näkövammaista ja hänen kanssaan toimivia henkilöitä löytämään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissa elämäntilanteissa kotona, työpaikalla, vapaaaikana ja muissa toiminnoissa. Kuntoutusohjauksen tehtävät suuntautuvat yksilöön ja hänen lähiyhteisöönsä sekä yhteiskunnan eri palvelujärjestelmiin ja toimintoihin. - Sairaanhoitopiirimme on pieni, joten kuntoutusohjaaja joutuu tekemään monenlaisia tehtäviä, joita suuremmassa sairaanhoitopiirissä tekee useampi työntekijä. Kun Oys:n näkökeskuksen työntekijät kävivät vierailulla luonani, yksi työntekijä totesi, että älä sano, että teet meidän kuuden työt, Helena Tervonen naurahtaa. Asiakkaita ovat kaikenikäiset näkövammaiset ja näköongelmaiset henkilöt sekä kuulonäkövammaiset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Kuntoutusohjaukseen ei tarvita varsinaista lähetettä, vaikka suurin osa asiakkaista tuleekin silmätautien poliklinikan kautta ja silmälääkärien yksityisvastaanotoilta. - Minuun voivat ottaa yhteyttä myös itse asiakkaat tai heidän omaisensa ja näkövammaisen lähityöntekijät. Kuntoutusohjaajana teen pääsääntöisesti koti-, työpaikka-, koulu- ja päiväkotikäyntejä. Menen sinne, missä asiakas kuntoutuksellista apua kaipaa. Kuuntelua ja kyyneleitä Kotikäynnillä asiakkaalla ongelmat ovat lähellä ja ne muistuvat helpommin hänelle mieleen. Samalla kuntoutusohjaaja näkee kotiolot, joissa asiakkaan on selviydyttävä heikon näkönsä turvin. Kotikäynnillä voidaan pohtia yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja ongelmatilanteisiin. - Tällöin näen myös valaistusolot ja voin tarvittaessa tehdä suosituksen valaistuksen muutostöistä sosiaalitoimistoon, Helena Tervonen lisää. Kuntoutusohjaaja tukee vastavammautunutta asiakasta psyykkisesti selviytymään jokapäiväisistä toimistaan. - Yksi osa työtäni on kuuntelu. On oltava läsnä 100-prosenttisesti ja kuultava asioita myös rivien välistä. Olen sanonut, että toimin itkunpurkajana. Kun lääkäri kertoo asiakkaalle näkövammaisuudesta ja että näkötilanteeseen ei ole parannuskeinoja, asiakkaan on usein vaikea sopeutua siihen. Syntyy monia kysymyksiä, joihin he haluavat vastauksia. Usein kysymykset ovat sellaisia, joihin silmälääkäri on jo vastaanotolla antanut vastauksia, mutta vastaukset ovat menneet sillä hetkellä ohi. - Keskustelemme asiakkaan kanssa hänen mieltään painavista asioista. Yritän vastata parhaan taitoni ja tietoni mukaan tai sitten sovimme, että selvitän asian ja olen yhteydessä asiakkaaseen. Neuvontaa ja tiedotusta Kuntoutusohjaaja tukee vammautuneen lapsen vanhempia ja läheisiä kasvattamaan hänet mahdollisimman omatoimiseksi ja taitavaksi nuoreksi ja aikuiseksi. - Toimin yhdyshenkilönä asiakkaan, kodin ja kuntoutukseen osallistuvien viranomaisten välillä. Ohjaan, neuvon ja opastan kuntoutuksen käytännön järjestelyissä. Tiedotan tarjolla olevista sopeutumisvalmennuskursseista. Yhdessä mietimme, millaiselle kurssille asiakkaan olisi mielekästä osallistua ja miten. Tarvittavat lääkärintodistukset pyydän silmäpoliklinikalta. Helena Tervonen järjestää ja vastaa Länsi- Pohjan keskussairalan järjestämien ikäihmisten esitieto- ja sopeutumisvalmennuskursseista. Hän osallistuu kuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan, auttaa asiakasta tarvittaessa hakemusten tekemisessä tai ainakin neuvoo, mitä hakemuksessa tulisi huomioida. - Osallistun myös hoito- ja palvelusuunni- 12 Silmähoitaja

Helena Tervonen opastaa Paula Kesseliä lukutelevision käytössä. telmapalavereihin asiakkaan tukena ja kerron erityispiirteistä, jotka tulee huomioida suunnitelman teossa. Kartoitan asiakkaan jokapäiväisen selviytymisen ja tarvittavat apuvälineet sekä ohjaan niiden käytössä. Kuntoutusohjaaja tiedottaa ja kouluttaa näkövammaisuuteen liittyvistä seikoista ja tarpeista näkövammaista ja hänen lähiyhteisöään sekä viranomaisia sairaalassa ja sen ulkopuolella. - Luonani käy terveydenhuolto-oppilaitoksen oppilasryhmiä, jotka haluavat tutustua työhöni ja näkövammaisten apuvälineisiin. Käyn myös säännöllisesti sosiaalialan oppilaitoksessa ja eri laitoksissa kertomassa näkövammaisuudesta ja näkövammaisten kohtaamisesta. Toimin asiantuntijana eri tilanteissa, koulutan itseäni ja osallistun erilaisiin projekteihin. Puhelinneuvonta ja -ohjaus kuuluvat myös työhöni. Näönkäytön ohjausta Näönkäytönohjaus pyrkii ehkäisemään ja korvaamaan heikon näön aiheuttamia toiminnan rajoituksia. Sen tavoitteena on näön käyttäminen mahdollisimman hyvin eri tilanteissa. Harjoittelussa otetaan huomioon sekä ergonomia että oikeat työskentelytavat. Ohjaus on tavoitteiltaan ja menetelmiltään yksilöllistä. - Opetan asiakasta käyttämään jäljellä olevaa näöntarkkuuttaan mahdollisimman hyvin hyödyksi. Sovitan erilaisia apuvälineitä ja opetan niiden käytön. Opetan tarvittaessa uutta lukutekniikkaa. Ohjausta on tarvittaessa tarjolla myös omaisille ja lähityöntekijöille, että he pystyvät auttamaan asiakasta lukemaan opettelussa ja apuvälineiden käytössä. - Oma ryhmänsä ovat monivammaiset lapset, jotka tulevat ohjaukseeni näönkäytön ongelmien vuoksi. Näissä tilanteissa yhteistyö lasten fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa on erittäin tärkeää. Näönkäytönohjaaja järjestää osastotunteja ja antaa käytännönläheistä tietoa näkövammaisia hoitavalle vuodeosastojen henkilökunnalle sekä muun muassa kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijöille. Itsenäiseen elämään Päivittäistoimintojen ohjauksen tarkoituksena on näkövammaisen mahdollisimman itsenäinen ja riippumaton elämä. Ohjaukseen kuuluu muun muassa päivittäisten perustehtävien harjoittelua kuten syömistä, ruuan laittoa, pukeutumista ja hygieniaa. Myös yhteiskuntaelämään, työhön, koulunkäyntiin tai vapaa-aikaan liittyvät tilanteet vaativat harjoittelua ja ohjausta. Helena Tervonen kartoittaa kotikäynnillä asiakkaan kokonaistilannetta: mitä asiakas pystyy tekemään itse ja mihin hän tarvitsee apua? Kuka asiakasta auttaa ja minkälaista apua asiakas vielä tarvitsisi ja mistä - kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, vapaaehtoispuolelta ystäväpalveluna vai henkilökohtaisen avun muodossa? - Selvitän myös apuvälinetarvetta. Mietimme asiakkaan kanssa, miten asioita voisi tehdä toisin, että jokapäiväiset työt sujuisivat mahdollisimman jouhevasti. Keskustelemme myös vertaistuesta ja siitä, missä muita näkövammaisia tapaa. Palaute kannustaa Helena Tervonen kokee työnsä monipuoliseksi ja haastavaksi. Työ on yksinäistä, koska lähimmät kollegat ovat Oulussa ja Rovaniemellä, eikä vierellä ole työparia, jonka kanssa voisi neuvotella kiperän paikan tullen. - Alueemme välimatkat ovat pitkiä ja olosuhteet vaihtelevat vuodenajasta riippuen. Valitettavasti kaikki asiakkaat eivät asu pääteiden varsilla. Myöskään asiakkaiden antamat reittiohjeet eivät aina ole yksiselitteisiä. Maakunnassa ei aina ole tienviittoja eikä taloissa numeroita. - Kävipä kerran niinkin, että aamulla oli syrjätietä helppo ajaa, mutta päivän aikana satoi noin 15 senttiä lunta. Paluumatkalla apuna olivat vain auton valot ja aurausviitat. Oli ajettava aurausviittojen välissä. Kun auto tuli vastaan, piti yrittää mennä tien reunaan, jos uskalsi ja odottaa, että vastaantulija pääsi ohi. Aikaa 75 kilometrin matkaan kului 1,5 tuntia. Aura-auto tuli vastaan 10 kilometriä ennen valtatielle pääsyä. - Luonnonoikuille ei mahda mitään, mutta ne joskus väsyttävät. Auton toimivuus on yritettävä taata, että matkat sujuisivat hyvin, eikä tarvitsisi kovassa pakkasessa seistä hyytyneen auton vieressä keskellä korpea. Verkostot asiakkaiden ympärillä ovat usein laajoja. Asiakkaideni ikähaitari on suuri, vauvasta vaariin, jolloin ongelmatkin ovat erilaisia. - Jokainen asiakas on samanarvoinen ammatista ja asemasta riippumatta. Toivon olevani henkilö, jota on helppo lähestyä. Työniloa tuo se, että asiakkaat ovat yleensä tyytyväisiä ja onnellisia, kun heitä pystyy auttamaan. Heiltä saa usein positiivista palautetta. Tukiverkostoa tarvitaan Kun työ on paljolti yksin tekemistä, oman työyhteisön tuki on tärkeää. Helena Tervoselle se on silmätautien yksikkö, jonne hän voi mennä tarvittaessa purkamaan tuntojaan. - Olen käynyt Tarja Koffertin johdolla Depressiokoulun eli olen opetellut, miten masennusta voidaan ennalta ehkäistä ja elämänilo saada takaisin. Käytän depressiokoulun oppeja sekä omassa elämässä että asiakastyössä. Pohjois-Suomen alueella työskentelevät näkövammaisten lasten kuntoutusohjaajat kokoontuvat kahdesta kolmeen kertaa vuodessa aluesihteerin kanssa yhteen pohtimaan työhön liittyviä iloja ja ongelmia. Tapaamiseen kuuluu usein jokin tutustumiskäynti tai luento. Toinen tärkeä tapaaminen kerran vuodessa ovat Pohjois-Suomessa näkövammaistyötä tekevien verkostopäivät, jolloin kokoonnumme yhteen jonkin teeman ympärille. - Suuri merkitys työssä jaksamiseen on myös omalla perheelläni, läheisilläni ja ystävilläni. Lenkkeily luonnossa vie ajatukset ihan muualle kuin työasioihin, samoin käsityöt ja kesällä puutarhanhoito. Kuntoutusohjaajan työ vaatii mukautumista monenlaisiin asioihin ja ihmisiin. Helena Tervonen siteeraa James Stewartin lausahdusta: Onnellisen elämän salaisuus on pehmeässä mukautumisessa muutoksiin. Silmähoitaja 13

State of Art and Future Possibilities NINA STOLT Päiväkirurgiaa Kööpenhaminassa Yhdeksänen kerran järjestetty International Congress on Ambulatory Surgery pidettiin 8.-11. toukokuuta Kööpenhaminassa. HUSin Silmäklinikan osasto S4:ltä kongressiin osallistui 13 hoitajaa. Monikansallinen tapahtuma oli verkostoiva ja innostava kokemus. Lentomme saapui Kööpenhaminaan aamukahdeksalta paikallista aikaa. Ostimme kaikille kätevät City Cardit, joilla saimme vapaasti matkustaa junassa, metrossa ja bussilla. Kortti oli voimassa neljän vyöhykkeen sisällä 72 tunnin ajan. Hotellimme sijaitsi loistavalla paikalla kävelymatkan päässä keskustan nähtävyyksistä ja bussipysäkiltä, joka vei Bella Center -kongressikeskukseen. Siellä kuuntelimme erilaisia ja kiinnostavia luennoitsijoita ajankohtaisine aiheineen. Ohessa muutama tiivistelmä. Sven Felsby Tanskasta kysyi esityksessään: voimmeko ohittaa preoperatiiviset tutkimukset päiväkirurgiassa? Preoperatiivinen laboratoriokartoitus on päiväkirurgiassa vielä laajasti käytössä. Käytettävissä olevat todisteet suosittavat, että suurin osa rutiinitutkimuksista jätettäisiin pois. Ei laajoja tutkimuksia, ei selviä lukuja rutiinitesteihin, vaan ainoastaan tarkkaan valitut tutkimukset. Näin säästetään aikaa ja rahaa. Norjalainen Berit K. Helland kertoi, kuinka päiväkirurgia on organisoitu Åkerhusin yliopistollisessa sairaalassa. Siellä koordinaattori huolehtii potilaslogistiikasta, mikä tarkoittaa12 000 potilasta vuodessa. - Leikkaussalitoiminta alkaa aina kello kahdeksan. Potilaiden vaihtoaika leikkausten välillä on pienentynyt 45:stä 12 minuuttiin vuosina 2008-2011. Katja Heikkinen TYKSistä alusti päiväkirurgisen potilaan ohjauksesta internetin välityksellä. Sen avainasioita ovat potilaan oma paikka ja hänelle sopiva aika - mahdollisuus HUS:n silmäklinikan osasto S4:n hoitajia Kööpenhaminan opintomatkalla. Matka paikasta toiseen sujui mukavasti bussilla liikkuen - ei oltu pysäkillä vaan sujuvasti kartalla. Kuvassa Marja Skog, Pirjo Kuusisto, Anita Salonen ja Maarit Halla-Seppälä. katsoa opastusta silloin, kun siihen tarve. - Potilaat kävivät tutkimuksessamme katsomassa ohjeita keskimäärin kaksi kertaa ennen toimenpidettä. Se oli helppoa, jolloin hoitajien aikaa säästyi ja potilaiden tietoisuus kasvoi. Maanantai-iltana järjestettiin kaupungintalolla tervetulotilaisuus kongressiin osallistujille. Tarjoiluna oli tanskalaisia pannukak- kuja. Illalla ennen auringonlaskua kävelimme keskustassa ja kävimme Tivolin alueella, joka oli upea kukkineen ja rakennelmineen. Opintomatkamme oli avartava ja laajensi näkemyksiä. Päivät olivat tiiviitä, mutta antoisia. Nina Stolt on HUS:n silmäklinikan osasto S4:n silmähoitaja. 14 Silmähoitaja

Silmähoitaja 15

Quality Airport Hotel Gardermoen, 7. April NCON-meeting in Norway Delegates: Tove Vad and Annette Opsturp, Denmark; Mette Hougen and Bjork Sivertsen, Norway; Åsa Olofsson and Susanne Albrecht, Sweden; Anja Korpiaho and Riitta Varamäki, Finland. Memos from meeting: Secretary Riitta Varamäki, Finland 1) Welcome from the president Anja Korpiaho. 2) Last notes from meeting in Paris, 2010. Nothing further to declare. 3) Reports from: Denmark Diploma courses for ophthalmic nurses has been offered for the second consecutive year in Copenhagen (Metropol) although it was actually meant it to be east/west every other year. Eye Departments in the region of Copenhagen have instead planned to arrange short, practical-oriented courses for staff of the regions eye departments and will offer availability to other regions. Danish Nursing association DSR will on May 12 th, Florence Nightingales birthday. Our seminar in 2011 went well. We had 115 participants which was quite good considering the financial crisis. The topics were strabismus, the work in ophthalmic clinics and patient safety (adverse events). We have come closer to cooperation with DSR: We have bought more accounting help from DSR. We are working on a new cooperation agreement with the union. Annette Opsturp: President of the Danish group of Ophthalmic nurses Sweden In Sweden there are two educations to get a degree as an ophthalmic nurse. In Stockholm there is an education full time, it takes a year. In Halmstad there is another education that takes 2 years, so you can work part-time. We think it is good to have both alternatives to 16 Silmähoitaja provide different solutions for nurses. For the time being, we are planning our annual meeting that will take place in Malmö, 18-20 th May. The theme is News within ophthalmology. In November there is going to be an education day for nurse working with surgery. It will be in Stockholm as a co-operation. The theme is glaucoma surgery and normally this event gather around 80 participants. In the association we still work a lot to get our specialty formally approved. In Sweden the government are going to look through and develop the education system for specialty nurses and they want us to have as many courses as possible together with other specialties. Susanne Albrecht: President of the Swedish group of Ophthalmic nurses Norway In Norway we had our seminar in April, and we were very happy that all the Nordic countries were represented. That is many years since the last time we were together in Norway. We had 2 days with many good lecture lectures, and at the annual meeting, we had a change in the board. The new president is Mette Haugen Nordvik, and the co-president is Elin Tesaker Tveøy. There are to new members in the board from now on. The annual meeting was completed in 45 minutes, so it was well planned. The board is working with different objects. We have not succeed to raise the ophthalmic nurce education In Norway, but the last two years there have been som norwegian nurses at the education program in Sweden (Karolinska). We keep on working with the communication with the Høgskolen I Oslo, and we still hope that we can rise the educationprogram again. But these things take time... We are also working with the description of the competence of ophthalmic nurse, the first part is finished, it is a general part, and the next part we hope can get finished during the next year. The Norwegian cooperation has at the time about 120 members, we hope to get more, and will give the focus of new members high priority. We will be represended at the ESONT congress in Wien in September with 3 persons fro the board. We hope to meet the other Nordic countries there, and hopefully we can have a NCON-meeting. We are also looking forward to the Nordic congress in Finland in 2012, and we want to send good thoughts to the Finnish board to the planning process. We wish our Nordic colleagues are beautiful summertime. Mette Haugen Nordvik: President of the Norwegian group of Ophthalmic nurses. Finland New eye center in Tampere will be ready soon. We are very glad and excited starting to work in a fine and modern environment. In the new hospital we will treat more patients than now. Our Finnish ophthalmic nurse days are in August in Helsinki. You are welcome there. We have started to prepare The Nordic ophthalmic days, which will take place the next year in Helsinki. We will expect that a lot of nurses come to Finland then. Our board is planning the topics of the days. We will do our best that these days are very rewarding. Anja Korpiaho: President of the Finish group of Ophthalmic nurses and NCON 4) Update contact information list for NCON, see the at the end of this memo. 5) Any other business. Nothing to declare. 6) Next meeting. Next NCON- meeting will be in Vienna 18th of September 2011, welcome!

SILMÄYKSIÄ Teksti ja kuvat: ANJA KORPIAHO Täyttä elämää kaihileikkausten jälkeen Sastamalan pikkukylässä asustelee viihtyisässä talossaan pian 87 vuotta täyttävä ja elämäänsä tyytyväinen Kerttu Lepistö. Hänelle tehtiin vuonna 1999 kaihileikkaus vasempaan ja vuonna 2000 oikeaan silmään. Niiden ansiosta hän lukee ja tekee käsitöitä ilman laseja. Vierasta ottavat vastaan hoidetut ja värikkäät kukkapenkit. Kerttu Lepistöllä on vihreä peukalo, joka ei ole keskellä kämmentä. Kodinhoito sekä varsinkin leipominen ja ruoanlaitto ovat hänen mielipuuhiaan. Hän on ollut koko pitäjän pidetty ja kysytty pitokokki. Sisällä pirtissä kauniit itse kudotut räsymatot peittävät lattioita. Ikkunoilla kauniiden kukkien joukossa uudelleen ja uudelleen kukkivat orkideat tuovat lisäloistoa pirttiin. Leikkaukset kuin taikuutta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyt leikkaukset ovat jääneet Kertun mieleen positiivisina kokemuksina. Hänestä leikkaukset tuntuivat taikuudelta, sillä ne olivat lyhytkestoisia ja lopputulos oli kiitettävä. Hän on enemmän kuin tyytyväinen saamaansa näköön. Tällä on suuri vaikutus jokapäiväiseen elämisen laatuun. Sukulais- ja naapuriapu on tärkeää, sillä lähin liike- ja kauppakeskus on 20 kilometrin päässä. Pihanurmen leikkauksen ja niin sanotut miehiset työt hoituvat sukulaisten voimin. Kerttu Lepistö näkee melkeinpä kilometrin päässä sijaitsevan maalaistalon emännän liikkeet pihamaalla. Ja sama toisin päin: naapurin emäntä seuraa Kertun valoja. Naapurin seuraaminen on pyyteetöntä huolenpitoa toisesta ihmisestä. Kerttu matkustelee paljon. Lapissa hän on käynyt useita kertoja ja viimeksi vuonna 2009, josta on muistona monisivuinen kuvakirja. Ensimmäisen lentomatkansa hän teki vuonna 2008 vailla minkäänlaista pelkoa. Matkaseurana on ollut aina tuttu ja turvallinen suvun Kerttu Lepistön yli kymmenen vuoden takaiset kaihileikkaukset palauttivat näkökyvyn niin, ettei silmälaseja arjen askareissa tarvita. naisten porukka. Matkustaminen ja arkitoimet helpottuivat viime vuoden lopulla, kun Kerttu sai uuden polvinivelen. Maanantai menee maatessa Kerttu Lepistöllä on loru viikko-ohjelmastaan: maanantai menee maatessa, tiistai siinä sivussa, keskiviikko ei ole kenenkään työpäivä, torstai menee perjantain töitä ajatellessa, perjantai on lauantain aatto, ja joka pyhän oikein pitää, ei tee lauantainakaan mitään. Milloinkahan ne 36 sukkaparia ja lapaset onkaan kudottu! Herkulliselta näytti ja maistui myös marjapiirakka, jota hän oli kokeillut ja muunnellut paikallislehden reseptin mukaan. Iloisena vierailusta virkeä Kerttu jäi vilkuttamaan kotiovelleen vieraan poistuessa. Silmähoitaja 17

Hallituksen päätöksiä Hallituksen kokous 3/2011 2.4. klo 11.05-15.45, Hyks Silmäklinikka Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. Kokouksen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Pöytäkirjaan 1/2001 tehdyt muutokset hyväksyttiin. Kokouksen 2/2011 pöytäkirja hyväksyttiin. Silmähoitaja-lehti ja nettisivut. Hallitus päätti hyväksyä uuden Viestintä-Karttimo Oy:ltä tulleen tarjouksen lehden toimittamisesta ja painosta. Lehti 2/2011 oli päätoimittajan mukaan juttujen puolesta valmis. Laskut nettisivujen päivittämisestä päätettiin hyväksyä ja maksaa. Nettisivujen päivityksestä oli tullut kilpaileva tarjous, joka päätettiin hyväksyä.. Hallitus päätti, että vanhaa päivityssopimusta ei enää uusita. Toimintakertomus 2010 päätettiin siirtää käsiteltäväksi seuraavaan kokoukseen. Puheenjohtaja esitteli toimintasuunnitelman 2012, joka hyväksyttiin esitettäväksi vuosikokoukselle. Raha- ja talousasiat. Hallitus päätti hyväksyä rahastonhoitajan ja vararahastonhoitajan esittämän työnjaon. Päätettiin, että eri tilitoimistoilta pyydetään tarjouksia yhdistyksen tilitoimistopalveluiksi. Hallitus päätti, että poistot kannettavista tietokoneista on tehtävä tälle vuodelle, sillä toinen kone on rikki ja toinen vanhentunut. Päätettiin hyväksyä rahastonhoitajan leasing-sopimuksella hankitun tietokoneen huoltolaskut maksettavaksi. Päätettiin, että vararahastonhoitaja pyytää eri pankeilta tarjouksia yhdistyksen pankkipalvelupaketista. Päätettiin, että puheenjohtaja sijoittaa yhdistyksen määräaikaistilin pääoman kuudeksi kuukaudeksi määräaikaiselle tuottotilille. Päätettiin, että oman auton käyttökorvaus laskee 2.4.2011 lähtien 0,23 senttiin kilometriltä. Hallitus päätti, että entisen käytännön mukaan puheenjohtajalle korvataan puhelinkuluja 10 euroa kuukaudessa kymmeneltä kuukaudelta vuodessa tositteita vastaan. Hallitus päätti, että myös rahastonhoitajalle ja sihteerille voidaan maksaa puhelinkuluja kuitteja vastaan. Hallitus päätti, että yhdistys korvaa ESONT-yhdyshenkilön vuoden 2011 Esont-jäsenmaksun kuittia vastaan. Rahastonhoitaja esitti, että vuoden 2010 tilinpäätös käsitellään seuraavassa kokouksessa. Puheenjohtaja esitteli vuoden 2012 talousarvion. Talousarvion hyväksyminen päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen. Vuoden 2011 Silmähoitajapäivät Helsingissä. Jäsensihteeri esitteli Kongressikeskus Paasitornia ja päivien ohjelmaa, joka hyväksyttiin. Koulutuspäivien budjetti hyväksyttiin. Jäsen- ja apuraha-asiat. Raija Lammi kertoi apurahahakemuksista, joita oli tullut ajallaan 19. Kaikki Alconin ja Abbott:in apurahaa hakevat hakijat olivat hakeneet apurahaa ESONT-kongressiin, johon apurahaa ei voi sääntöjen mukaan käyttää. Päätettiin, että Alcon Oy:n ja Abbott Medical Optics Oy:n apurahat laitetaan uusintahakuun. Hallitus päätti, että yhdistys myöntää 150 euroa avustusta hakemuksen perusteella S. Törmäsen esittämälle kehitysyhteistyöhankkeelle. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Päätettiin, että Finlandia-talolta pyydetään selvitystä kokous- ja kongressipakettien hinnoittelun eroavaisuuksista. Hallituksen lisäkokous 3/2011 10.-14.4.2011 Internet-kokous Lisäpöytäkirja hallituksen kokoukseen 2.4.2011 Internet-kokous esityslistan mukaisista asioista. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi, kun hallituksen jäsen on hallituksen tiedossa olevasta sähköpostiosoitteesta ilmoittanut kantansa käsiteltävään aiheeseen. Käsiteltiin esityslistan mukaiset asiat. Hannele Saundersin eroilmoitus 2.4.2011. Hallitus päätti vapauttaa Hannele Saundersin pyynnöstään hallitustyöskentelystä ja ehdottaa vuosikokoukselle uuden hallituksen jäsenen valintaa. Varajäsen Helena Kaasalainen toimii vuoden loppuun saakka hallituksessa Hannele Saundersin varajäsenenä. Jäsenasiat. Päätökset: Silmähoitajapäiville ilmoittautuminen alkaa 16.5. ja loppuu 13.6. Viimeinen osallistumismaksun maksupäivä on 27.6., joka on myös osallistumisen viimeinen maksuton peruutuspäivä. Tämän jälkeen tapahtuneista peruutuksista veloitetaan 50 % koulutuspäivien osallistumismaksusta. Osallistumismaksut ovat 240 / 2 päivää ja 120 / 1 päivä. Hallitus hyväksyi 12 uutta jäsentä ja 22 jäsenen eroanomukset. Yhdistyksen jäsenmääräksi kirjataan 681 jäsentä, joista kaksi on kunniajäseniä. Hallituksen kokous 4/2011 28.5. klo 11.15-15.10, Tampere/Korpiaho Puheenjohtaja avasi kokouksen. Kokouksen esityslistan kohtaan 6 ehdotettiin yksi lisäys. Kokouksen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Edellisen kokouksen pöytäkirja 3 hyväksyttiin muutoksitta. Lisäpöytäkirjaan 3 esitettiin sana muotomuutos. Lisäpöytäkirja hyväksyttiin sanamuotomuutoksen jälkeen. Silmähoitaja-lehti ja nettisivut. Hallitus päätti julkistaa koulutuspäivien yhteydessä yhdistyksen Internet-etusivua koskevan kilpailun. Päätettiin, että päätoimittaja tarkistaa lehtien tilaus osoitteiston oikeellisuuden ja hallituksen jäsenten lehtien jakeluluettelon. Päätettiin, että päätoi mittaja selvittää ja seuraa nettipäivityksistä aiheutuvia kuluja. Toimintakertomus 2010 hyväksyttiin pienin tekstikorjauksin esitettäväksi vuosikokoukselle. Raha- ja talousasiat. Puheenjohtaja esitteli vuoden 2012 talousarvion, joka hyväksyttiin esitettäväksi vuosi kokoukselle. Päätettiin vaihtaa tilitoimistoa 1.7.2011 alkaen ja hyväksyä Rovaniemen Tilipiste Oy:ltä 18.5.2011 tullut taloushallintoa koskeva tarjous Hallitus päätti maksaa päätoimittajan matkalaskun ja laskun kirjanpidon säilytyslaatikoiden ostosta. Päätettiin, että jatkossa vararahastonhoitajalla on matkalaskujen maksua varten tarvit tavat tiedot, joten hallituksen jäsenten henkilökohtaiset tiedot poistetaan laskulomak keelta. Päätettiin, että edellisen tilikauden tositteet toimitetaan yleisen kirjapito käytännön mukaan rahastonhoitajalle kuluvan vuoden tammikuun loppuun mennessä, jonka jälkeen niitä ei voi enää periä. Hallitus käsitteli vuoden 2010 tilinpäätöstä ja päätti pyytää vuoden 2010 epäselvistä kuiteista ja matkalaskuista kuitit ja lisäselvitykset asianosaisilta. Vuoden 2010 tilinpäätöksen käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Päätettiin, että vararahastonhoitaja pyytää pankeilta uudet tarjoukset yhdistyksen pankkipalveluista tarkemmilla tiedoilla. Päätettiin, että jäsensihteerille hankitaan maksulliset pankkitunnukset viitemaksujen seurantaa varten. Vuoden 2011 Silmähoitajapäivät Helsingissä. Päätettiin, että kokeilu luonteisesti sairaanhoitajaluennoitsijoilta ei peritä tänä vuonna osallistumismaksuja. Jäsen- ja apuraha-asiat. Jäsensihteeriltä tulleen tiedonannon perusteella hallitus päätti hyväksyä 25 uutta jäsentä ja 27 jäsenen eroilmoitukset. Jäsenmäärä on 684, joista kaksi on kunniajäseniä. Päätettiin, että Alcon&Abbott-apurahat laitetaan uudelleen hakuun, sillä apurahaa ei sääntöjen mukaan myönnetä Silmähoitajapäiville. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Raija Lammi kertoi, että Esont:ia koskevia kyselyitä ei ole tänä vuonna tullut muutamaa lukuun ottamatta. 18 Silmähoitaja

MST Kapselikoukut Malyugin Ringin valmistajan uusin innovaatio Kun kysyimme kirurgeilta mikä nykyisissä kapselikoukuissa oli hyvää ja huonoa, saimme lähes aina saman vastauksen, koukut ovat hyvä tuki, mutta rhexikseen kohdistuva paine on aina huolen aiheena. Tämän takia MST kehitti täysin uudenlaisen kapselikoukun. Koukun, jossa paine jakaantuu paljon tasaisemmin, aina kapselipussin ekvaattorille saakka, jossa rhexis on tuettu jopa kuudesta kohdasta, vain kolmella koukulla, ja joka on helppo implantoida sekä eksplantoida. Täysin uusi, erilainen ja parempi kapselikoukku. Suomessa vain Iogenilta. Koukku on saatavilla loppuvuodesta 2011. Varmista jo nyt, että olet ensimmäisten käyttäjien joukossa ja pyydä koekäyttöerä sekä tuote-esittely. www.iogen.fi timo.kangastupa@iogen.fi 040 80 10 815 Silmähoitaja 19

M - Itella Oyj 20. vuosikerta ISSN 1238-5379 Silmähoitaja on silmähoitajien valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäsenille. Lehden levikki kattaa yliopistolliset sairaalat, terveydenhoitoalan oppilaitokset sekä lukuisia yksityisiä terveydenhuollon toimipisteitä. Toimitusneuvosto Sari Juvonen Anja Korpiaho Erja Koskinen Raija Lammi Irmeli Ahonen Helena Kaasalainen Riitta Varamäki Jouni Väätänen Yhteydenotot sähköpostitse etunimi.sukunimi@ suomensilmahoitajat.com Aikataulu 2011 Numero Aineistot Ilmestyy 4/2011 7.11. 5.12. Kansikuva: Plugi Oy, Ilkka Kallio Julkaisija Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry Päätoimittaja Riitta Varamäki riitta.varamaki@medilaser.fi Toimitus ja ilmoitukset Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9 90810 Kiviniemi p. 040 526 4880 ella@karttimo.fi Painopaikka KS Paino Oy, Kajaani Silmähoitajat internetissä: www.suomensilmahoitajat.com Osoitteenmuutokset palvelukortilla. Palvelukortti Nimi Henkilötunnus Osoite Jäsentiedot Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi Nimen muutos* Osoitteen muutos Eroan yhdistyksen jäsenyydestä * Uusi nimi PALAUTUSOSOITE: Jouni Väätänen Vaakatie 10 C 186 00440 Helsinki tai kortin tiedot sähköpostilla vaatanen@welho.com Postinumero ja -toimpaikka Sähköpostiosoite Työnantaja ja työpaikka Jäsenmaksu on 20 euroa / vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksu. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Virkanimike Allekirjoitus Päiväys SILMÄHOITAJA 3 2011 20 Silmähoitaja