Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto



Samankaltaiset tiedostot
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1.

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset

.XUVVLPDWHULDDOL /XHQQRQDLKHHW .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ -RKGDQWR. Kari Saarelainen: Lähiverkkojen tekniikka (Yritysmikrot Oy 1993,

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

Harjoituksen sisältö ja tavoitteet

W3C ja alueellinen standardointi

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

Standardit ja niihin vaikuttaminen

2019 SFS - Delegaattivalmennus BMH Technology Oy

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

Delegaattivalmennus

ANTTI KOHTALA ministeriö

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Standardisoinnin edut

Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto Sinikka Hieta-Wilkman

Apuvälineiden standardit tutuiksi

Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA.

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

IPv6 ja Esineiden Internet

Yhden megan laajakaista kaikille

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Fi-verkkotunnus - miksi ja miten?

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society

Teleyritysten rooli älykkään infran mahdollistajana

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

Direktiivi Euroopan sähköisen viestinnän säännöstöstä

Fi-verkkotunnus - miksi ja miten?

DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET

Viestinnän tulevaisuus

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

xdsl Operaattorihinnasto

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Delegaattivalmennus

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE VASTAUKSET ja PISTEYTYS YLEISOHJE Tehtävät 1-8 ovat neljän (4) pisteen arvoisia. Vähäisistä virhe

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari Jaakko Lindgren

Anvia Oyj. Kapasiteettituotteet - hinnasto

W3C ja Web-teknologiat

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Tietoliikenteen perusteet

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

EU:n sähköisen viestinnän sääntelyn uudistamista koskevat ehdotukset (U 68/2016 vp) Sini Wirén /Verkko-osasto Tanja Müller /Palvelu-osasto

PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYS KIINTEÄN VERKON JA MATKAVIESTINVERKON VÄLILLÄ. Viestintäviraston suosituksia 314/2008 S

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Standardisointi tutuksi opiskelijoille Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS

Pro Laadunhallinta. Standardit

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Kohti kevyempää sääntelyä

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO N:o 36

PRIIP s KID. Markku Kaustia. Mistä PRIIP s regulaatiossa on kysymys? Mitkä ovat KID:in vaikutukset? Miltä näyttää - onnistutaanko?

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET

TELEVERKKO- OPERAATTORIPALVELUJEN HINNASTO

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

POHJOIS-HÄMEEN PUHELIN OY:n YHTEENLIITTÄMISHINNASTO

SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

Tieliikenteen automaatio. Päivi Antikainen Yksikön johtaja

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

Sähköisen asioinnin lainsäädännön seuranta- ja kehittämistutkimus

LexCom Home -sovellusesimerkkejä

Standardisarja IEC Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus

Palvelujen myynnin aloittaminen

Siemens Webserver OZW672

Tietoliikenteen perusteet

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen )

Digitaalisen maailman näkymiä Minna Karvonen

Transkriptio:

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11

Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään sääntelyn eli reguloinnin avulla, jolloin muodostuu oligopoli (epätäydellistä kilpailua, kartellimaista hinnoittelua) Reguloida voidaan myös hintoja (vrt. GSM roaming) Valtiot lähtivät privatisoimaan omistamiaan puhelinyhtiöitä innovoinnin nopeuttamiseksi Privatisointi vaati liberalisoinnin, jotta syntyisi innovaatioiden edellyttämää kilpailua Privatisointi alkoi länsimaissa n. 1990 ja jatkunee 2010-2015 saakka 2/11

Reguloinnin tavoitteet Varmistaa peruspalvelujen tasavertainen saatavuus Edistää markkinakilpailua (innovointi, laatu, hinta) Estää monopoliaseman väärinkäyttöä Edistää yleistä luottamusta telepalveluihin Suojella kuluttajan oikeuksia, esim. yksityisyyttä Edistää verkkojen yhteenkytkemistä Optimoida rajallisten resurssien käyttöä (radiotaajuudet, tunnisteet) 3/11

Regulointi Suomessa EU määrittelee lainsäädännön yleislinjat, joiden puitteissa jäsenmaat toimivat Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee telealan lainsäädäntöä Viestintävirasto valvoo sääntöjen noudattamista Suomi on aktiivinen EU:ssa sekä sääntelyn noudattajana että kokeilijana Telealan kilpailu on Suomessa toimiva, erityisesti mobiilisektorilla 4/11

Standardoinnin olemus Standardi tavoittelee laitteiden yhteensopivuutta Miten standardeja syntyy: de jure, de facto Standardointiin liittyy usein markkinavoiman käyttöön liittyvä politikointi, joko maiden tai yritysten välinen Internetin mukana telealalle on syntynyt puolivirallisten standardointifoorumeiden viidakko Kansallisen standardoinnin merkitys on vähentynyt telealan kansainvälistymisen myötä 5/11

Standardoinnin yleiskartta Yleinen Sähkö Tele/de jure Tele/de facto Kansainväliset organisaatiot ISO IEC ITU IETF 3GPP ATM Forum Alueelliset organisaatiot CEN CENELEC ETSI OMA NM Forum WAP Forum Kansalliset organisaatiot SFS DIN ANSI SESKO IEEE ViVi W3C DLNA (ja paljon muita) 6/11

Internetin standardointi Joukko epävirallisia standardointielimiä, joiden kattojärjestönä ISOC (Internet Society) Merkittävin elin on IETF (Internet Engineering Task Force), joka kokoontuu 3 kertaa vuodessa IETF:n ehdotukset menevät IESG:lle (Internet Engineering Steering Group), joka käy ne läpi ja korjausten jälkeen hyväksyy parhaat ns. RFC (Request for Comments) dokumentteina WWW Consortium (W3C) koordinoi webin kehitystä ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) koordinoi domain-tunnuksia IANA hallinnoin IP-protokollien numeroita, ml. IP-osoitteet Internetin hallintaa on yritetty virallistaa: ensin USA, nyt YK 7/11

Liikenteen veloitus Kokonaisveloituksen yleinen kaava on K = k + N(c 0 + n*c) jossa k on kk-maksu, N sessioiden määrä, c 0 session aloitusmaksu, n yksikkömäärä (min, Mb), c yksikköhinta Verkko-operaattorit painottavat kaavaa kilpailutilanteen ja kustannusvastaavuuden tarpeiden mukaan Verkko-operaattorin kiinteät kustannukset muuttuvat Etäisyys hinnoitteluperusteena katoamassa Hinnoitteluun ollaan myös puuttumassa, viimeksi EUlaajuinen GSM roaming, tulevaisuudessa datan siirto 8/11

Liikenteen veloitus Hinnoittelu on jokseenkin selvä puheliikenteessä, mutta Internetin käytössä tulee yllätyksiä Esimerkkejä: Helsingin sanomat, etusivu 1197KB Klikkaan Urheilu : 794KB lisää Tämä maksaa ulkomailla 15-24 (!), Suomessa <10 mtv3.fi etusivu ja siitä Urheilu : 1034KB + 498KB www.google.fi, etusivu 23KB Haku TKK 21 KB www.tkk.fi etusivu 167KB 9/11

Sivun lataamisen aika Muutamia vuosia sitten modeemit ja ISDN olivat se tavallinen nettiyhteys Edelleen, ilman 3G:tä, mobiiliverkoissa nopeus vastaava Karkeita latausaikoja 56 kbps 64kbps 100 kbps 128 kbps 384 kbps YLE+urheilu 400 s. 300 s. 200 s. 150 s. 52 s. TKK etusivu 33 s. 26 s. 17 s. 13 s. 4 s. Google 5 s. 4 s. 2 s. 2 s. < 1 s. 10/11

Yhteenveto Analoginen vs. digitaalinen kommunikointi Piirikytkentäinen vs. pakettikytkentäinen verkko Signaalin lähettäminen ja vastaanottaminen OSI-malli ja Internet-protokollapino, miten Internet toimii Siirtotiet ja siirron menetelmät Tietoturva Miten teleliikennettä hallitaan ja teknologioita kehitetään 11/11