Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset

Transkriptio

1 S Tietoliikenneverkot Johdanto Markus Peuhkuri 8. syyskuuta 1999 Luennon aiheet Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Kurssin tavoitteet: mistä on kyse it Kirjasta kappale 1. Kurssin suorittaminen Ilmottautuminen TOPI:lla + listalle To: majordomo@tct.hut.fi Subject: Don t care subscribe s38188 Luennot: keskiviikkoisin kello S3 Marko Luoma & Markus Peuhkuri Harjotustyö: keskiviikkoisin SI 345 vuoroviikoin Tentti S1 Kurssi-info: Kurssimateriaali Kirja: Larry L. Peterson & Bruce S. Davie: Computer s - A Systems Approach noin mk soveltuvin osin tenttivaatimus, muuten hyvä lukea uusi painos tulossa tämän syksyn aikana Opetusmonisteet kopiot kalvoista (uudet) täydentävää materiaalia harjoitustyömateriaalia kurssitoimittaja: N.N. Kurssin aikataulu Pvm. Aihe Kuka 8.9. Kurssin avaus MP Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa ML Verkkojen välinen liikenne MP Internet reititys ML Tiedon kuljetus MP Liikenteenhallinta Internetissä ML RTP ja reaaliaikapalvelut MP IntServ, DiffServ ja Internet ML Linkkipalvelut MP Sovellukset ja turvallisuus MP Verkonhallinta MP Käytännön operaattoripalvelut MP Sisältö ilmoitetaan myöhemmin N.N Parityö Harjoitustyö Ilmottautuminen viikon päästä harjoitustyön johdantoluennolla (sali S2 klo 15) Etsikää pari ennen sitä, esimerkiksi uutisryhmässä. Tehdään BoNES-simulointityökalulla malli, jota simuloidaan Harjoituksissa käydään läpi työkalun käyttöä vaihe vaiheelta Harjoitustyön voi tehdä käymättä harjoituksissa, jos osaa kyseisen työkalun läpikotaisin Tavoitteet Perustietämys tietoliikenneverkoista verkkotekniikoista reitityksestä verkkojen yhdistäminen ja mitoittaminen sovellukset hallinta ja turvallisuus fyysinen verkkotekniikka Painotus periaatteissa esimerkkien avulla 1

2 Mikrojen väliin haluan X.25-verkon, joka liitetään koulun yleisverkkoon SNA-protokollalla. Verkon on tuettava frame relayta, ja jokaisen käyttäjän on saatava oma tokeni renkaaseen. Kaapeloinnin on vastattava V.22-standardia ja tuettava FDDI:tä Meillä oli kesällä harjoittelija joka käytti pääteluokassa jotain njuussisysteemiä ja ajattelin hankkia itsellenikin yhteyden niin että pääsisin lukemaan huuhaa-, öö..., siis hypermystiikkaryhmiä. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Viestin välittämistä paikasta A paikkaan B (ja C) koodaus synkronointi reititys ruuhkan hallinta Viestien tulkitseminen kommunikointi toisten prosessien kanssa Muodostuu verkkoon liittyneistä kommunikoijista verkko; eetteri viesteistä Verkko viestien välittämisen lisäksi vääristää viestejä hukkaa viestejä toistaa viestejä sotkee järjestyksen Yhteydet Yhteydet Fyysinen laite A 1 välittää viestin V 1 laitteelle B 1 käyttäen siirtotietä S Verkkoyhteys päätelaite A 2 välittää viestin V 2 päätelaitteelle B 2 käyttäen verkkoa N verkko N muodostuu yhdestä tai useammasta A1-S-B1 yhteydestä tai useammasta verkosta N 1, N 2,... Prosessien välinen yhteys prosessi A 3 kommunikoi prosessin B 3 kanssa kommunikointi tapahtuu (0 tai useamman) verkon välityksellä Loppukäyttäjä Mitä verkolta odotetaan? nopeaa ja varmaa toiminta Sovellussuunnittelija viestien perillemenon varmuutta läpinäkyvyyttä Verkkosuunnittelija kustannustehokasta: resurssit tehokkaalla käytöllä yhdyskäytäviä muihin verkkoihin Metcalfen laki: verkon arvo N 2 Verkko-operaattori hyvää halittavuutta ja joustavuutta helppo liitettävyys verkkoon teknistä jatkuvuutta Suora yhteys kaksipisteyhteys jaettu media (a) (b) Verkon vaatimukset Resurssien jakaminen tilajako taajuusjako koodijako synkroninen aikajako tilastollinen aikajako Kytkentäinen yhteys piirikytkentäinen: kaikki viestit välitetään samaa reittiä yhteyden luomisen jälkeen pakettikytkentäinen: jokaisesta viestistä tehdään erikseen päätös Toiminnallisuus luotettavuus Suorituskyky kaistanleveys viive 2

3 Useita linkkitekniikoita Internet-malli IP yhteinen tekijä Verkkolaitteet välittävät vain IP:stä IP olettaa vähän alla olevalta verkolta Delay Useita kuljetusprotokollia Bandwidth FTP HTTP NV TFTP OSI-viitemalli TCP UDP Viitemalli kuinka asiat tulee tehdä Yksi reitti läpi protokollien alempi kerros tarjoaa palveluja yläpuolella olevalle kerrokselle kukin kerros lisää oman otsikkotietonsa dataan (yleensä alkuun) Telekommunikaatio-puolen käyttämä Määritelty ISO:ssa 70-luvun lopulla Eri protokollat määrittivät eri tasoilla asioita Tavotteena modulaarinen rakenne soveltuu kaikelle tietoliikenteelle minkä tahansa protokollan saattaa vaihtaa toiseen vastaavan tason protokollaan sovellus sähköposti, tiedostojen siirto esitystapa salaus, merkistöt, pakkaus istunto synkronointi, tapahtumat kuljetus päästä-päähän virheettömyys, ruuhkan hallinta verkko reititys, osoitteistus linkki kehystys, virheen havaitseminen fyysinen fyysinen yhteys, signaalitasot, koodaus OSI-malli verkossa Presentation Session End host End host Presentation Session IP NET 1 NET 2 NET n TCP Intressiryhmät UDP IP ointi teletoimintaa harjoittavat yritykset (operaattorit) laitevalmistajat käyttäjät Kansalliset järjestöt ANSI DIN SFS/STY Eurooppalaiset ETSI, CEN/CENELEC, ECMA Maailmanlaajuiset Muita ISO/IEC ITU-T (entinen CCITT) Transport Transport EIA/TIA IEEE (DoD) ISOC/IAB/IETF One or more nodes within the network ATM Forum, Frame Relay Forum,... 3

4 ITU International Telecommunication Union YK:n alainen järjestö 188 jäsenmaata 578 sektorijäsentä (yrityksiä, tutkimuslaitoksia, operaattoreita) Suomesta Finnet, HPY RC, Nokia, Sonera, Telecon, Tellabs ja YLE. Tehtävät tekninen alue kehitysalue poliittinen alue Suositukset maksua vastaan ladatavissa Täysimmääräinen kokous (4 vuoden välein) strateginen suunnittelu ja toimintaperiaatteet Neuvosto: 46 jäsenmaata (vuosittain) Televistinnän maailmankonferessi televiestintää koskevien säädösten käsittely Radioviestintäsektori Televiestintäsektori standardointi kehtys Pääsihteeristö ISO International s Organization Konsensus huomioidaan valmistajat, myyjät, käyttäjät, kuluttajaryhmät, testauslaboratoriot, hallitukset, ammattiryhmät ja tutkimuslaitokset Laaja-alaisia tyydyttävät valmistajia ja käyttäjiä maailmanlaajuisesti Vapaaehtoisia: markkinavoimien ohjaamaa 2700 teknistä komiteaa, alikomiteaa ja työryhmää teollisuuden, tutkimuslaitosten, hallitusten elinten, kuluttajajärjestöjen ja kansainvalisten organisaatioiden edustajat tuottavat draft International s kustakin maasta yksi pääedustaja vastaa k.o. maan standardisoinnista äänestävät draftien hyväksymisestä Internet-standardointi Internet Society (ISOC) Internetin kasvu ja kehitys: millä tavoin Internettiä käytetään ja voidaan käyttää sosiaaliset poliittiset tekniset ISOC Trustees (Board of Trustees: 18) Internet Engineering Steering Group () IETF:n ja standardointiprosessin tekninen ohjaus ISOC:n ohjeiden mukaan jäseninä IETF:n aluejohtajat Internet Architecture Board (IAB, ent. Internet Activities Board) 12 IETF:stä valittua ja ISOC Trusteesin hyväksymää jäsentä kausi 2 vuotta periaatteellisia kysymyksiä Internet Engineering Task Force (IETF) reilut 100 työryhmää liittyminen työryhmään tapahtuu liittymällä k.o. ryhmän postituslistalle työryhmät jaettu 8 alueeseen kokoontuu 3 kertaa vuodessa protokollien ja arkkitehtuurin kehitys teknisten ongelmien ratkaisuihin tekee suosituksia protokollien käytöstä ja standardoinnista helpottaa teknologian siirtoa Internet Research Task Force:lta (IRTF) tarjoaa valmistajille, käyttäjille, tutkijoille, välittäjille ja verkon hallinnoijille yhteisen keskustelupaikan Internet Research Task Force (IRTF) pidemmän aikavälin kehitys Internet-Draft Internet-dokumentit ei mitään virallista asemaa voidaan poistaa tai muuttaa milloin vain (6 kk) Request for Comments (RFC) virallinen IAB:n dokumentti (säilytetään pysyvästi) kaikki eivät ole standardeja s Track: Proposed, Draft, Informational Best Current Practice 4

5 Experimental Historic Req Rec Ele Lim Not Std Draft Prop Info Expr Hist in tie Proposed täydellinen, uskottava määrittely ja osoitettu hyödyllisyys Draft useita riippumattomia yhteensopivia toteutuksia ja rajallinen toimintakokemus: toimii hyvin osoitettu toiminallinen vakaus Internet Draft < 6 kk RFC Editor Inf Exp > 2 vko Proposed > 6kk BCP Hist Draft std > 4 kk Yhteenveto Muistakaa ilmottautua TOPIlla ja postituslistalle Harjoitustyöstä lisäinfoa johdantoluennolla Kirja ja monisteet Mikä on tietoverkko? Miten standardointi tapahtuu? 5