ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M13-1

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M13-1 3.3.1976 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMAILUVÄLINEKORJAAMOT Viitteet: Ilmailulaki (595/64) 18, ilmailuasetus (525/68) 37, ICAO Circular 117-AN/87, FAR 145, pohjoismainen käytäntö sekä kokemukset Suomessa. Voimaantulo: Tämä määräys tulee voimaan 1976-06-01 (Ilmailuhallituksen päätös no. 687/01/76). Ennen tämän määräyksen voimaantuloa myönnetty korjaamolupa on kuitenkin voimassa luvassa mainituin edellytyksin siinä myönnetyn voimassaoloajan loppuun saakka. Sisältö 1. MÄÄRITELMIÄ 2. SOVELTAMINEN 3. YLEISTÄ 3.1. Korjaamon hyväksyminen 3.2. Korjaamo-oikeudet 3.3. Korjaamoluvan muutokset 3.4. Korjaamoluvan voimassaoloaika 3.5. Korjaamon tarkastukset 3.6. Maksut korjaamoluvasta ja tarkastuksista 3.7. Korjaamoluvan esilläpito 4. KORJAAMOVAATIMUKSET 4.1. Korjaamon organisaatio ja vastuusuhteet 4.2. Teknillinen henkilökunta 4.3. Korjaamon toimitilat ja varustus 4.4. Ohjeet ja työmenetelmät 4.5. Alihankkijat 4.6. Tarkastustoiminta 4.7. Huolto- ja korjaustoimenpiteiden kirjaus 4.8. Korjaamokäsikirja LIITTEET 1 MÄÄRITELMIÄ Alla mainituilla käsitteillä tarkoitetaan tässä määräyksessä seuraavaa: Ilmailuvälinekorjaamo/korjaamo: Ilmailuvälineiden huoltoja, korjauksia, asennuksia, tarkastuksia, toimintakokeita tai muutostöitä tekevä organisaatio, jolla on ilmailuhallituksen lupa suorittaa kyseisiä töitä. Korjaamolupa: Ilmailuhallituksen ilmailuvälinekorjaamolle myöntämä toimilupa, jossa määritellään korjaamon toimintavaltuudet. Korjaamokäsikirja: Ilmailuvälinekorjaamon toimintaedellytykset ja vastuusuhteet selvittävä korjaamon laatima ja ylläpitämä käsikirja, jonka tulee olla ilmailuhallituksen hyväksymä. Valmistaja: Ilmailuvälineiden valmistusta suorittava organisaatio, jolla on oman maansa ilmailuviranomaisten lupa valmistaa tiettyjä ilmailuvälineitä. Tuotantolupa: Ilmailuviranomaisten ilmailuvälineiden valmistajalle myöntämä toimilupa, jossa määritellään valmistajan oikeudet ja valmistukseen liittyvät ehdot 2 SOVELTAMINEN Näitä määräyksiä sovelletaan ilmailuvälinekorjaamoa perustettaessa ja korjaamotoimintaa harjoitettaessa Suomessa. Määräysten soveltamisesta ulkomaisiin korjaamoihin päättää ilmailuhallitus kussakin tapauksessa erikseen. Ulkomaisen korjaamon hyväksymisen edellytyksenä on kuitenkin aina kyseisen maan ilmailuviranomaisten hyväksyminen. ILL 3300 10/01

2/10 AIR M13-1, 3.3.1976 3 YLEISTÄ 3.1 Korjaamon hyväksyminen 3.1.1 Suomalaisia ilma-aluksia, niiden osia, varaosia tai varusteita korjaavalla ilmailuvälinekorjaamolla tulee olla ilmailuhallituksen lupa harjoittaa korjaamotoimintaa. Korjaamolupaa on haettava ilmailuhallitukselta liittäen oheen liitteen 1 mukaiset tiedot ja selvitykset. Korjaamolupia myönnettäessä otetaan huomioon myös kyseisen toiminnan tarve ja tarkoituksenmukaisuus. 3.1.2 Korjaamolupahakemuksen käsittelyn yhteydessä, ennenkuin korjaamolupa voidaan myöntää, on ilmailuhallituksen edustajien suoritettava korjaamon tarkastus, mihin liittyen hakijan tulee toimittaa ilmailuhallitukselle tarpeellisiksi katsotut lisätiedot ja -selvitykset. 3.1.3 Mikäli jäljempänä mainitut vaatimukset soveltuvin osin täytetään, myöntää ilmailuhallitus hakijalle korjaamoluvan siinä laajuudessa ja niine rajoituksineen, jotka ilmailuhallitus kussakin tapauksessa katsoo tarpeellisiksi. Niissä tapauksissa, joissa ilmailuhallitus ei katso tarpeelliseksi myöntää korjaamolupaa kyseisen toiminnan erikoisluonteesta johtuen, annetaan erityinen hyväksyminen toimintaa varten. 3.1.4 Korjaamolupa myönnetään suomenkielisenä. Hakijan pyynnöstä voidaan lupa kirjoittaa myös ruotsin- tai englanninkieliseksi. 3.1.5 Ilmailuhallituksen myöntämän korjaamoluvan tai korjaamohyväksymisen haltijan velvollisuutena on ilmoittaa ilmailuhallitukselle toiminnan laatuun tai laajuuteen, korjaamon organisaatioon tms. kohdistuvista muutoksista siinä tapauksessa, että jokin luvan tai hyväksymisen myöntämiseen liittyvistä edellytyksistä muuttuu. Korjaamoluvan muutokset, vertaa kohta 3.3. 3.1.6 Ilmailuhallituksella on oikeus, mikäli perusteltua syytä on olemassa, peruuttaa myönnetty lupa tai hyväksyminen tai muuten rajoittaa kyseisen yrityksen toimintavaltuuksia. 3.2 Korjaamo-oikeudet 3.2.1 Korjaamoluvassa myönnetään oikeudet harjoittaa ilmailuvälineiden korjaustoimintaa 1) työn laadun mukaisesti rajoitettuna, esim. - peruskorjaukset - perushuollot - vauriokorjaukset - toimintakokeet - muutostyöt jne. 2) kyseessä olevien ilmailuvälineiden mukaisesti rajoitettuna, esim. - tyyppikohtaisina - valmistajakohtaisina - laiteryhmäkohtaisina - valmistusmateriaalin perusteella jne. Ilmailuhallitus määrittelee toimilupia myöntäessään tai uudistaessaan ne rajoitukset, jotka kussakin tapauksessa katsotaan tarpeellisiksi. Toimintavaltuuksia myönnettäessä käytettävä ryhmittely on esitetty liitteessä 2. 3.2.2 Korjaamolupaan voidaan sisällyttää myös rajoitetut osavalmistusoikeudet mm. vaijereille, letkuille, putkille ja muille vastaaville osille. 3.2.3 Ilmailuvälineiden tuotantolupa oikeuttaa tekemään myös muutostöitä ja korjauksia tuotantoluvassa mainituille ilmailuvälineille ilman erityistä korjaamolupaa. 3.3 Korjaamoluvan muutokset 3.3.1 Korjaamon organisaatiossa tai korjaamotoiminnassa tapahtuvista muutoksista on ennakolta ilmoitettava ilmailuhallitukselle ja niihin on saatava ilmailuhallituksen hyväksyminen (vertaa 3.1.5.). Mikäli muutoksiin ei ole saatu ilmailuhallituksen hyväksymistä, katsotaan korjaamolupa rauenneeksi. 3.3.2 Jos korjaamo myydään tai sen omistussuhteissa muuten tapahtuu oleellinen muutos, on uuden omistajan ilmoitettava tapahtuneesta ilmailuhallitukselle ja haettava ilmailuhallituksen hyväksymistä niille muutoksille, joita omistajan vaihdos mahdollisesti aiheuttaa korjaamolupaa hyväksyttäessä vallinneisiin olosuhteisiin. 3.4 Korjaamoluvan voimassaoloaika 3.4.1 Korjaamolupa myönnetään määräajaksi. Luvan voimassaoloaika on ilmailuhallituksen harkinnan mukaan 1, 3 tai 5 vuotta. Huom. Yksivuotinen lupa myönnetään aloittaville korjaamoille tai muille sellaisille korjaamoille, joiden toiminta ja toimintaedellytykset eivät ole saavuttaneet vakiintunutta tasoa tai laajuutta. Kolmivuotinen lupa myönnetään nämä vaatimukset täysin täyttävälle korjaamolle, jonka toimintamuodot ja toiminta yleensä ovat vakiintuneet. Viisivuotinen lupa voidaan myöntää korjaamolle, joka edellä vaaditun lisäksi on harjoittanut korjaamotoimintaa vähintään 10 vuotta ja jonka toiminnassa ei seuraavien viiden vuoden aikana ole odotettavissa oleellisia muutoksia. 3.4.2 Mikäli korjaamotoimintaa halutaan jatkaa, tulee luvan haltijan viimeistään kahta kuukautta ennen voimassaoloajan päättymistä hakea luvan uusimista ilmailuhallitukselta. 3.4.3 Korjaamoluvan haltijan, joka luopuu korjaamotoiminnan harjoittamisesta tai jonka korjaamolupa on peruutettu, tulee palauttaa korjaamolupa ilmailuhallitukselle.

AIR M13-1, 3.3.1976 3/10 3.5 Korjaamon tarkastukset 3.5.1 Ilmailuhallituksen käsitellessä korjaamolupahakemusta tulee sen edustajille varata tilaisuus tutustua korjaamotiloihin, työ- ja tarkastusvälineisiin, suunnittelu-, tuotanto- ja tarkastustoiminnan organisointiin, vastuuhenkilöihin ja muihin korjaamotoimintaan liittyviin oleellisiin seikkoihin. 3.5.2 Toistuvat korjaamotarkastukset suoritetaan ilmailuhallituksen harkinnan mukaan. Niiden yhteydessä on korjaamoluvan haltijan annettava asianmukaiset selvitykset ja tarpeellinen apu tarkastusta suorittaville viranomaisille. 3.6 Maksut korjaamoluvista ja tarkastuksista 3.6.1 Korjaamoluvan myöntämisestä ja sen uudistamisesta perittävistä maksuista säädetään erikseen. 3.6.2 Korjaamotarkastuksiin liittyvät kustannukset peritään luvan haltijalta, kun on kysymys korjaamoluvan myöntämisestä, uudistamisesta, laajentamisesta tai kun luvan haltija muutoin tarkastusta pyytää. 3.7 Korjaamoluvan esilläpito Korjaamoluvan haltijan tulee pitää esillä korjaamolupa tai sen kopio sellaisessa paikassa, jossa se parhaiten on asiakkaiden nähtävissä. 4 KORJAAMOVAATIMUKSET 4.1 Korjaamon organisaatio ja vastuusuhteet 4.1.1 Ilmailuvälinekorjaamolla tulee olla toiminnasta kokonaisvastuussa oleva henkilö (toimitusjohtaja tai vastaava). 4.1.2 Toimitusjohtajan alaisena tulee olla huolto- ja korjaustoiminnasta vastaava henkilö, teknillinen johtaja. Mikäli korjaamotoiminta on vähäistä, voidaan toimitusjohtajan ja teknillisen johtajan tehtäviä hoitamaan hyväksyä sama henkilö. 4.1.3 Toimitusjohtaja vastaa siitä, että korjaamolla kussakin tapauksessa on riittävät toimintaedellytykset esiintyvien töiden suorituksen suhteen. Päämääränä on toisaalta työtä koskevien ohjeiden ja määräysten huomioon ottaminen, toisaalta työn luotettava lopputulos. 4.1.4 Teknillinen johtaja, huomioon ottaen kyseistä toimintaa koskevat määräykset, on vastuussa seuraavista asioista: a) Korjaamon huolto- ja korjaustoiminnan organisoinnista, laajuuden määrittelystä ja johtamisesta sekä alihankkijoihin kohdistuvasta yhteydenpidosta ja valvonnasta. b) Teknillisen henkilökunnan toimintaa varten tarvittavien toiminta-, vastuu- ja työohjeiden olemassa olosta ja huomioon ottamisesta. c) Vastuunalaisissa teknillisissä tehtävissä toimivien henkilöiden pätevyyden määrittelystä ja tarvittavan koulutuksen toteutuksesta. d) Tarkoituksenmukaisten huonetilojen ja varustuksen järjestämisestä sekä huoltoja korjaustoiminnassa tarvittavien raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinnasta. e) Kyseessä olevaa ilmailuvälinettä koskevien, omistajaa tai käyttäjää velvoittavien ohjeiden ja määräysten huomioon ottamisesta. f) Huolto- ja korjaustoiminnassa tarvittavien tiedotus-, ilmoitus- ja kirjausjärjestelmien sekä teknilliseen kirjanpitoon liittyvien ohjeiden ja menettelytapojen laatimisesta. 4.1.5 Teknillisen johtajan sekä kohdan 4.1.6. mukaisista toiminnoista vastaavien henkilöiden tulee olla ilmailuhallituksen hyväksymiä. 4.1.6 Korjaamon toiminnan tulee jakautua vähintään seuraaviin teknillisiin vastuualueisiin, joista vastaavat henkilöt korjaamon johdon tulee nimetä. a) Suunnittelu- ja ohjetoiminta Suunnittelu- ja ohjetoimintaa hoitavan osaston (suunnittelutoimisto, teknillinen toimisto, ohjetoimisto) velvollisuutena on seurata valmistajatehtaiden, valmistusmaan viranomaisten ja ilmailuhallituksen ohjeita ja määräyksiä sekä laatia ja ylläpitää tuotanto- ja tarkastustoiminnassa tarvittavat työ- ja korjausohjeet, muutostyöohjeet, piirustukset, käsikirjat, materiaalivaatimukset ja muut tarvittavat ohjeet sekä vastata siitä, että kyseessä olevat ohjeet ovat lentokelpoisuusvaatimusten mukaiset. b) Tuotantotoiminta Tuotanto-osaston tehtäviin kuuluvat työn ennakkosuunnittelu ja toteuttaminen annettuja ohjeita ja hyväksyttyjä työmenetelmiä noudattaen; käyttäen riittävän koulutuksen ja kokemuksen omaavaa työvoimaa lentoturvallisuuden edellyttämän tuotantotason säilyttämiseksi. c) Tarkastustoiminta Tarkastusosaston velvollisuutena on vastata korjaamon suorittamien töiden laadusta ja lopullisesta käyttö-/lentokelpoisuudesta. Sen pääasiallinen tehtävä on valvoa korjaamolle hyväksytyn tarkastusjärjestelmän (vertaa 4.6.) soveltamista ja tämän ohella suorittaa harkintansa mukaisesti kulloinkin tarpeellisiksi katsomiaan lisätarkastuksia.

4/10 AIR M13-1, 3.3.1976 4.1.7 Tarkastusosaston päällikkö ei saa organisaatiossa olla tuotantopäällikön alainen. Omistussuhteessa korjaamoon olevaa henkilöä ei voida hyväksyä tarkastustoiminnasta vastaavaksi henkilöksi. 4.1.8 Mikäli korjaamotoiminta on vähäistä tai laadultaan rajoitettua, voi ilmailuhallitus hyväksyä, että tarkastusosaston päällikkö toimii samanaikaisesti suunnittelu- ja ohjetoimintaa hoitavan osaston päällikkönä tai että viimemainittua osastoa johtaa teknillinen johtaja. Muissa tapauksissa ilmailuhallitus asia kerrallaan harkitsee. voiko joku vastuuhenkilöistä samanaikaisesti toimia toisen osaston päällikkönä tai teknillisenä johtajana ja asettaa tarpeelliset ehdot toiminnalle. Tarkastuspäällikön ja tuotantopäällikön sekä tarkastuspäällikön ja teknillisen johtajan tehtäviä ei kuitenkaan voida yhdistää. 4.1.9 Jos korjaamotoiminta muodostuu pelkästään laite- tai osakorjauksista tai on muuten laajuudeltaan vähäistä käsittäen vain määrättyjä töitä tai työvaiheita, joiden erillistarkastuksia ei katsota välttämättömiksi, voi ilmailuhallitus harkintansa mukaan lieventää kohdassa 4.1.6. määriteltyjä vastuutoimintoja koskevia vaatimuksia. Tällöin ilmailuhallitus määrittelee erikseen tarpeellisiksi katsomansa ehdot toiminnalle. 4.1.10 Korjaamon on nimettävä henkilökohtaiset varamiehet toimitusjohtajalle, teknilliselle johtajalle ja muille edellä mainituille vastuuhenkilöille, jotta korjaamotoimintojen johto myös asianomaisten poissa ollessa on turvattu. Sijaisuusjärjestelyt on selvitettävä korjaamokäsikirjassa. Kunkin vastuuhenkilön velvollisuutena on antaa sijaiselleen toimen hoitamiseen liittyvät tarvittavat ohjeet. Mikäli sijaisuusjärjestelyt tulevat kestämään yhtäjaksoisesti yli kuukauden, on järjestelyille saatava ilmailuhallituksen hyväksyminen. 4.2 Teknillinen henkilökunta 4.2.1 Korjaamon johdon on arvioitava jokaisen teknillisiä tehtäviä suorittavan henkilön soveltuvuus tehtäviinsä. Korjaamon johto on vastuussa siitä, että tuotanto, työnjohto-, tarkastus-, suunnittelu- ja ohjetoimintoja suorittavan henkilökunnan määrä on riittävä vastaten ajankohtaista tarvetta. Mikäli työn laatu edellyttää erillisiä ilmailuhallituksen myöntämiä kelpuutuksia tai lupia (esim. lupakirjat, hitsaus-, punnitus- ja tyyppikelpuutukset), on korjaamon johdon huolehdittava siitä, että korjaamon palveluksessa kulloinkin on riittävästi kyseiset vaatimukset täyttäviä henkilöitä. Mikäli luvat tai kelpuutukset ovat määräaikaisia, on korjaamon järjestettävä niiden voimassaoloaikojen valvonta. Mikäli korjaamoluvan mukaisia töitä suoritetaan muualla kuin omissa korjaamotiloissa, vastaa korjaamon johto toiminnasta myös näissä tapauksissa. 4.2.2 Korjaamon johdon on huolehdittava siitä, että henkilökunta saa kaikkia tehtäviä töitä, työmenetelmiä, työ- ja apuvälineitä, työn valvonta- ja kuittaustoimenpiteitä sekä vastuusuhteita koskevat riittävät ohjeet, tiedot ja koulutuksen. Korjaamon henkilökunnan tulee tehtäviensä edellyttämässä määrässä tuntea korjaamokäsikirjan (vertaa 4.8.) sisältö, josta johtuen korjaamokäsikirjaa on säilytettävä paikassa, missä henkilökunnalla on mahdollisuus tutustua siihen. 4.2.3 Eri tasoisen teknillisen henkilökunnan opastukseen ja koulutukseen liittyvät päämäärät, näiden saavuttamiseksi sovellettavat koulutusmenetelmät ja henkilöstön pätevyysvaatimukset on tarvittavassa laajuudessa määriteltävä. 4.3 Korjaamon toimitilat ja varustus 4.3.1 Korjaamon hallinnassa tulee olla riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat kaikille korjaamotoiminnassa tarvittaville varusteille, varaosille ja raaka-aineille sekä henkilökunnalle. Kaikki korjaamolla tehtävät työt on suoritettava asianmukaisissa tiloissa ja olosuhteissa ottaen huomioon työn vaatimukset lämpötilan, kosteuden, puhtauden, käsiteltävien aineiden myrkyllisyyden, syöpymisherkkyyden, säteilyherkkyyden ym. työn suoritukseen oleellisesti vaikuttavien seikkojen suhteen. Töiden mahdolliset haittavaikutukset työntekijöiden terveydelle on estettävä asianmukaisin eristys- tai suojaustoimenpitein. Korjaamotilojen tulee olla riittävät korjaamoluvan sallimaa suurinta mahdollista työkohdetta varten. 4.3.2 Vahingollisten tai työn laatua häiritsevien ympäristötekijöiden haittavaikutuksen estämiseksi tulee ne työtilat, joissa työn suoritus aiheuttaa ilman tai ympäristön epäpuhtautta tai muita haittoja (esim. hitsaus, työstö jne.) riittävästi eristää sellaisista tiloista, joissa suoritetaan puhtautta vaativia asennus-, tarkkuutus-, kokeilu- tai tarkastustoimenpiteitä. 4.3.3 Korjaamoilla, jotka suorittavat puhtautta edellyttäviä töitä (esim. mittari- ja hydraulilaitekorjaamot), tulee olla eristetyt asennus- ja tarkkuutustilat tai työympäristö muuten niin järjestetty (esim. virtauspöytiä käyttäen), että kyseessä olevissa mittari- ja laitetöissä vaadittava ilman puhtausaste saavutetaan. 4.3.4 Ne työtilat, joissa käsitellään herkästi vahingoittuvia osia tai laitteita, tulee varustaa siten, että näiden kuljetuksessa, korjauksessa, tarkastuksessa ja varastoinnissa otetaan huomioon asianmukaiset suojaus- ja eristystoimenpiteet. 4.3.5 Työtilojen valaistuksen, lämmityksen ja ilmastoinnin tulee olla riittävä. Jos työn laatu edellyttää erityisolosuhteita esim. lämpötilan tai kosteuden suhteen (liimaus- ja laminointityöt, laskuvarjojen lu-

AIR M13-1, 3.3.1976 5/10 juuskokeet jne.), on vastaavat säätely- ja tarkkailumahdollisuudet järjestettävä. 4.3.6 Korjaamotilojen tulee täyttää yleiset paikalliset niitä koskevat määräykset ja vaatimukset. 4.3.7 Korjaamon käytössä tulee olla tarkoituksenmukaiset varastotilat kaikkien korjaamotoiminnassa tarvittavien varaosien, tarvikkeiden ja raaka-aineiden varastoimiseksi erityisvaatimukset (lämpötila, kosteus, valo, pöly, myrkyllisyys jne.) huomioon ottaen. Varaston tulee olla siten järjestetty, että kaikki tavara on helposti ja yksikäsitteisesti tunnistettavissa. Ilmailukäyttöön hyväksytty materiaali on pidettävä erillään muuhun käyttöön tarkoitetusta materiaalista, samoin käyttöön hyväksytyt osat on varastoitava eroon korjausta odottavista tai romutetuista osista. 4.3.8 Korjaamon tulee varustukseltaan täyttää kyseessä olevan toiminnan vaatimukset mm. työympäristön, työkalujen ja -laitteiden, apuvälineiden sekä kokeilu-, mittaus- ja tarkastusvälineiden suhteen. Jos korjausohjeet edellyttävät erikoistyökalujen käyttöä, määrättyjä apu- tai kokeilulaitteita tai vastaavia tietyn työn suorittamiseksi, on korjaamon hankittava nämä tai vastaavat ilmailuhallituksen hyväksymät välineet. Työ-, mittaus- ja tarkastusvälineiden määräaikainen tarkkuutus on järjestettävä kohdan 4.6.3.h) mukaisesti. 4.3.9 Korjaamolupaa myönnettäessä tai laajennettaessa sovelletaan FAR 145 Appendix A mukaisia vaatimuksia perusvaatimuksina korjaamon varustuksen suhteen. 4.4 Ohjeet ja työmenetelmät 4.4.1 Huoltoja ja korjauksia suoritettaessa on korjaamon käytössä oltava ajan tasalla olevat huolto- ja korjausohjekirjat, varaosaluettelot, huoltolistat, valmistajan huolto- ja korjaustiedotukset, ilmailuhallituksen määräykset ja mahdolliset muut työn suorituksen kannalta oleelliset ohjeet. Mikäli huollettavalle lentokoneelle on olemassa ilmailuhallituksen hyväksymä huoltotoimintakäsikirja, on korjaamolla oltava sen ajan tasalla oleva kappale. Työmenetelmien tulee olla ohjekirjojen mukaiset. Milloin erityisohjeita ei ole, on noudatettava hyväksyttyjä yleisohjeita (esim. FAA Advisory Circular No. 43.13-1: "Acceptable Methods, Techniques and Practices. Aircraft Inspection and Repair" ja No. 43.13-2: "Acceptable Methods, Techniques and Practices. Aircraft Alterations".) ja vakiintunutta ilmailualan käytäntöä. 4.4.2 Huolto- tai korjaustyön laajuuden määrittelemiseksi erityistapauksissa tulee korjaamolla olla menettelytapa, jonka avulla varmistetaan, että riittävän pätevät henkilöt eri vastuualueilta ottavat osaa päätöksen tekoon. 4.4.3 Korjaamolla pitää olla menetelmä, jonka avulla kaikille asianosaisille toimitetaan tarvittavat kirjat, ohjeet, listat ym. työn tekemiseen liittyvä ohjemateriaali. Menetelmän tulee sisältää myös kyseisen kirjallisuuden ajan tasalla pito ja sen valvonta. 4.4.4 Ilmailuvälineiden hitsausta koskevat ohjeet ja määräykset on julkaistu lentokelpoisuustiedotuksessa YL 11/67. 4.5 Alihankkijat 4.5.1 Korjaamoluvan myöntämisen edellytyksenä on, että korjaamo itsenäisesti suorittaa pääosan luvan mukaisista töistä. Tästä huolimatta voi korjaamo käyttää alihankkijoita esim. erikoistöiden suorituksessa. Korjaamon on ilmailuhallituksen pyynnöstä kussakin tapauksessa hankittava tarpeelliset lisäselvitykset alihankkijoistaan ja mikäli erityisesti on tarpeen, järjestettävä ilmailuhallituksen edustajalle tilaisuus tutustua alihankkijan toimintaan. 4.5.1.1 Kotimaisella alihankkijalla tulee olla voimassa oleva korjaamolupa tai sen on saatava ilmailuhallituksen lupa suorittaa kyseessä olevia töitä. Erityistapauksissa voi ilmailuhallitus hyväksyä sen, että korjaamoluvan haltija valvoo sellaisen alihankkijan toimintaa, jolla ei ole korjaamolupaa, ja vastaa sen työn laadusta. Näissä tapauksissa on korjaamoluvan haltijan korjaamokäsikirjassaan nimettävä tällaiset alihankkijat ja selvitettävä mainittujen alihankkijoiden toiminnan valvonta- ja tarkastusmenetelmät. 4.5.1.2 Ulkomaisia alihankkijoita voidaan käyttää edellyttäen, että alihankkija on a) kyseessä olevan ilmailuvälineen valmistaja b) ilmailuvälineen valmistusmaan ilmailuviranomaisen hyväksymä korjaamo tai muu organisaatio, jonka toimilupa kattaa kyseiset työt c) oman maansa ilmailuviranomaisen hyväksymä korjaamo tai muu organisaatio, jonka toimilupa kattaa kyseiset työt ja joka lisäksi on valmistajatehtaan hyväksymä d) muu ilmailuhallituksen erikseen hyväksymä organisaatio. Ulkomaiset alihankkijat tulee nimetä korjaamokäsikirjassa. 4.5.2 Alihankkija vastaa omista materiaalihankinnoistaan ja suorittamistaan töistä. Korjaamon tulee kuitenkin vakuuttautua siitä, että alihankkijan toimittama tuote täyttää luovutushetkellä lentokelpoisuusvaatimukset. Tämä on myös riittävässä määrin

6/10 AIR M13-1, 3.3.1976 pystyttävä näyttämään toteen lentokelpoisuusasiakirjojen (korjausselostus, saattokortti yms.) avulla. 4.5.3 Vaihtolaitteiden tai varaosien toimituksissa on käytettävä vain sellaisia alihankkijoita, joiden tuotteilla on valmistusmaan ilmailuviranomaisten tai ilmailuhallituksen hyväksyminen. 4.6 Tarkastustoiminta 4.6.1 Ilmailuvälinekorjaamolla tulee olla tarkastusosasto, jonka toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että tuotanto tapahtuu suunnittelu- ja ohjetoimiston antamia ohjeita sekä ilmailuhallituksen määräyksiä noudattaen korjaamoluvan mukaisesti. Tarkastusosaston päällikön - tarkastuspäällikön - tulee erityisesti huolehtia siitä, että - tarkastustoimintaa suoritetaan korjaamolle hyväksytyn tarkastusjärjestelmän mukaisesti siten, että riittävä tarkastus kattaa kaikki korjaamotoiminnan alueet - palveluksessa on riittävästi tarkastuspäällikön hyväksymää pätevää tarkastushenkilökuntaa - tarkastusmenetelmät ja ohjeet tarkastustyön suorittamiseksi on määritelty - tarvittava, kunnoltaan hyväksyttävä tarkastusvälineistö sekä kulloinkin vaadittavat erityiset tilat tarkastustyön suorittamiseksi ovat olemassa. 4.6.2 Korjaamon tarkastusjärjestelmä on yksityiskohtaisesti selvitettävä korjaamokäsikirjassa. 4.6.3 Tarkastusjärjestelmää määriteltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että huoltoihin ja korjauksiin liittyvien tarkastusten ohella myös korjaamon toimintaedellytysten tarkastustoimintaa sekä saapuville osille ja tarvikkeille suoritettavaa tarkastustoimintaa kehitetään. Tarkastusjärjestelmään tulee täten kuulua mm. seuraavien pääkohteiden määrittely ja valvonta: a) Teknillisen henkilökunnan pätevyysvaatimukset b) Työtilojen ja työvälineiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu c) Työ- ja tarkastustoiminnassa tarvittavan ohjeaineiston sekä valvontakaavakkeiden riittävyys ja soveltuvuus tarkoitukseen d) Työtapojen ja -menetelmien tarkoituksenmukaisuus e) Huolto- ja korjaustoiminnan yleinen taso f) Alihankkijoilta saapuvien töiden sekä varaosien, laitteiden ja tarvikkeiden tarkastus- ja hyväksymismenetelmät g) Varastointimenetelmät ja varaston tarkkailu h) Tuotanto- ja tarkastustoiminnassa käytettävien työ- ja mittausvälineiden tarkkailu. 4.6.4 Tarkastustoimintaa varten laadittujen kirjallisten ohjeiden tulee pääosin kattaa seuraavat kohteet: a) Huolto- ja korjaustoiminnan suorittamiseen liittyvät tarkastusmenetelmät b) Alihankintakorjaamoiden, varaosa- ja raaka-ainetoimittajien sekä asiakkaiden korjaamolle lähettämän materiaalin vastaanottotarkastusmenetelmät c) Varastoidun tavaran tunnistamis-, säilytys- ja suojausmenetelmät sekä sallitut varastointiajat ja niiden valvonta d) Erityislaatuisten korjausten suorittamiseen ja tarkastamiseen liittyvät menettelytavat (vertaa 3.4.2.) c) Suoritettujen huolto- ja korjaustöiden hyväksymismenetelmät f) Tuotanto- ja tarkastustoiminnassa käytettävien työ- ja mittavälineiden tarkkuutus ja sen valvonta. 4.7 Huolto- ja korjaustoimenpiteiden kirjaus 4.7.1 Korjaamolla on oltava järjestelmä suoritettujen huolto-, korjaus- ja tarkastustoimenpiteiden teknilliseksi kirjaamiseksi. Tämän tulee sisältää työnumerot, saattokorttien käyttöohjeet, vikahavaintojen kirjaus- ja kuittausohjeet sekä työselostusten (korjausselostukset, huoltolistat ym.) laadinta- tai täyttöohjeet. 4.7.2 Kirjausjärjestelmään tulee sisältyä myös niiden henkilöiden määrittely, jotka korjaamo on kelpuuttanut suorittamaan kuittauksia. Kuittausoikeudet tulee eritellä työn laadun mukaisesti. Lentokelpuutuksia ja huoltotodisteita kuittaamaan oikeutetut henkilöt on nimettävä korjaamokäsikirjassa. 4.7.3 Korjaamo, joka huolto- tai korjaustyötä suorittaessaan havaitsee vian tai puutteen, jonka korjaamiseen sillä itsellään ei ole lupaa tai mahdollisuuksia, on velvollinen välittömästi ilmoittamaan tästä asiakkaalle ja ilmailuvälinettä luovuttaessaan liittämään koneen teknillisiin asiapapereihin päiväyksellä varustetun kuitatun ilmoituksen korjaamatta jätetyistä vioista tai puutteista. 4.8 Korjaamokäsikirja 4.8.1 Korjaamon hyväksymisen ja sen jatkuvan toiminnan edellytyksenä on, että korjaamo laatii korjaamokäsikirjan ja pitää sen sisällön ajan tasalla. Korjaamokäsikirja ja sen muutokset tulee hyväksymistä varten toimittaa kahtena kappaleena ilmailuhallitukselle. 4.8.2 Korjaamokäsikirjan sisältöä koskevat vaatimukset julkaistaan ilmailutiedotuksessa AIR T13-2.

AIR M13-1, 3.3.1976 7/10 4.8.3 Korjaamon on arkistoitava korjaamokäsikirjan sivujen alkuperäiskappaleet muutoksineen, kun ne on poistettu käytöstä. Poistetut sivut on säilytettävä viisi (5) vuotta. LIITTEET 1.Korjaamoluvan hakeminen 2.Toimintavaltuuksia myönnettäessä käytettävä ilmailuvälineiden ryhmittely.

8/10 AIR M13-1, 3.3.1976 Liite 1 Liite 1 3.3.1976 KORJAAMOLUVAN HAKEMINEN Korjaamolupahakemus tulee osoittaa ilmailuhallitukselle ja sen tulee sisältää seuraavat selvitykset: 1) Luvan hakijan nimi, kotipaikka, osoite ja puhelinnumero 2) Tiedot korjaamotoiminnan suunnitellusta laajuudesta eriteltynä kohdan 2.2. ja liitteen 2 mukaisesti 3) Korjaamotoiminnasta vastaavat henkilöt kohdan 3.2.1. mukaisesti 4) Teknillisen henkilökunnan vahvuus, jakautuminen eri tehtäviin, koulutus ja kokemus 5) Ehdotus korjaamokäsikirjaksi Hakemuksen liitteinä tulee olla, mikäli korjaamotoimintaa harjoittaa: a) yksityishenkilö: virkatodistus ja elinkeinoilmoitus b) kommandiittiyhtiö: kaupparekisteriote c) osakeyhtiö: kaupparekisteriote d) säätiö, yhdistys vai vastaava: säännöt ja yhdistysrekisteriote Virkatodistusten sekä kauppa- ja yhdistysrekisteriotteiden tulee tiedoiltaan olla ajan tasalla eivätkä ne saa olla 3 kk vanhempia.

Liite 2 AIR M13-1, 3.3.1976 9/10 Liite 2 3.3.1976 TOIMINTAVALTUUKSIA MYÖNNETTÄESSÄ KÄYTETTÄVÄ ILMAILU- VÄLINEIDEN RYHMITTELY Korjaamolupia myönnettäessä käytetään seuraavaa ryhmitystä: a) ILMA-ALUKSET 1. Ilma-alukset, joiden suurin sallittu lentomassa on enintään 2000 kg 2. Ilma-alukset, joiden suurin sallittu lentomassa on enintään 5700 kg 3. Ilma-alukset, joiden suurin sallittu lentomassa on yli 5700 kg Mikäli korjaamoluvassa on myönnetty oikeus peruskorjauksiin, perushuoltoihin, suurehkoihin korjauksiin tai suurehkoihin muutostöihin, ei lupa sellaisenaan sisällä oikeutta ilma-alukseen kuuluville laitteille suoritettaviin vastaaviin töihin. b) MOOTTORIT 1. Mäntämoottorit, joiden teho on korkeintaan 300 kw (408 hv) 2. Mäntämoottorit, joiden teho on yli 300 kw (408 hv) 3. Turpiinimoottorit Tähän ryhmään eivät kuulu moottoreihin liittyvät apulaitteet. c) POTKURIT 1. Kiintopotkurit tai maassa säädettävät potkurit 2. Muut potkurit, valmistaja- tai tyyppikohtaisin rajoituksin d) RADIOT 1. Yhteydenpitoradiot ja -puhelimet Radiot, joita ilma-aluksissa lennon aikana käytetään radiosanomien lähettämiseen tai vastaanottamiseen, taajuusalueesta tai modulaatiotyypistä riippumatta. Tämä varustus käsittää yhteydenpitoon tarvittavien lähetin/vastaanotin laitteistojen lisäksi mm. vahvistimet sekä sähköiset ja elektroniset varusteet, joita käytetään sisäiseen yhteydenpitoon tai tiedonantoihin miehistön jäsenten kesken. Tähän varustukseen ei kuulu suunnistusvarustus eikä siihen liittyvät apuvarusteet; maan tai meren pinnasta tapahtuvaan korkeuden mittaukseen käytettävä varustus, muu radio- tai tutkaperiaatteella toimiva mittausvarustus eivätkä mekaaniset, sähköiset, hyrrätoimiset tai elektroniset mittarit, jotka ovat osa kommunikaatio- tai navigaatiovarustusta. 2. Perusradiosuunnistuslaitteet Radiolaitteet, Joita ilma-aluksissa käytetään reitillä tai lähestymisen aikana suoritettavaan lentoradan määritykseen. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi ADF, VOR ja ILS. 3. Pulssitoimiset radiolaitteet Ilma-aluksissa käytettävät radiolaitteet, joiden toiminta perustuu tutka- tai pulssimodulaatioperiaatteeseen. Näitä ovat mm. DME, ATC-transponder ja säätutka. 4. Erikoisradiolaitteet Erikoisradiolaitteisiin luetaan kuuluviksi mm. - Decca - Doppler - Loran - Omega - Mikroaalto ILS - Radiokorkeusmittarit - Yhteentörmäyksen estolaitteet e) Mittarit 1. Mekaaniset mittarit Ilma-aluksissa käytettävät mekaaniset mittarit, joiden toiminta perustuu esim. kalvon, aneroidin, optiikan tai mekaanisesti synnytetyn keskipakoisvoiman käyttöön. Kyseisiä mittareita ovat mm. pyörimisnopeusmittarit, nopeusmittarit, painemittarit, magneettikompassit, korkeusmittarit ja muut vastaavat mekaaniset mittarit. 2 Sähköiset mittarit Ilma-aluksissa käytettävät sähköiset mittarit, joiden toiminta perustuu itsesynkronointiin tai sähköiseen näyttämään. Kyseisiä mittareita ovat mm. sähköiseen siirtoon perustuvien mittaus- ja varoitusjärjestelmien mittarit ja anturit, voltti- ja ampeerimittarit, sylinterin pään lämpömittarit ja vastaavat. 3. Hyrrämittarit Ilma-aluksissa käytettävät mittarit ja järjestelmät, joiden toiminta perustuu hyrrävaikutukseen ja joiden

10/10 AIR M13-1, 3.3.1976 Liite 2 käyttövoimana on ilmanpaine tai sähkövoima. Kyseisiä laitteita ovat mm. automaattiohjausjärjestelmien hyrräyksiköt, kaartomittarit, keinohorisontit, suuntahyrrät sekä gyrosyn kompassit. 4. Elektroniset mittarit Ilma-aluksissa käytettävät mittarit, joiden toiminta perustuu elektronisten komponenttien käyttöön. Kyseisiä mittareita ovat mm. määrämittarit, joiden näyttö perustuu kapasitanssin mittaukseen, moottorianalysaattorit sekä muut elektroniset mittarit vahvistimineen ja antureineen. f) LAITTEET 1. Mekaaniset laitteet Ilma-aluksissa käytettävät mekaaniset laitteet, joiden toiminta perustuu kitkavoimien, hydrauliikan, pneumatiikan tai mekanismien käyttöön. Kyseisiä laitteita ovat mm. pyöräjarrut, mekaaniset pumput, kaasuttimet, määräkierrossäätimet, laskutelineet, iskunvaimentimet, hydrauliset servot ja muut vastaavat mekaaniset laitteet. 2. Sähköiset laitteet Ilma-aluksissa käytettävät sähköiset laitteet, jotka tuottavat tai muuntavat sähköenergiaa. Näitä ovat mm. generaattorit, käynnistysmoottorit, jännitteensäätimet, sähkömoottorit, sähkökäyttöiset pumput, magneetot, muuntajat, muuttajat ja muut vastaavat sähkölaitteet. Tähän luokkaan luetaan myös ilma-aluksissa käytettävät akut. 3. Elektroniset laitteet ja järjestelmät Ilma-aluksissa käytettävät laitteet ja järjestelmät, joiden toiminta perustuu elektronisten komponenttien käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi laskimet, lämpötilan ja paineen säätimet, elektroniset rekisteröintilaitteet, automaattiohjausjärjestelmät, inertiasuunnistusjärjestelmät, liukumisen estojärjestelmät (antiskid) sekä maanpinnan läheisyydestä varoittavat järjestelmät (ground proximity warning systems). g) ERIKOISTYÖT 1. Turvallisuusvarusteiden tarkastukset Ilma-alusten miehistön tai matkustajien käyttöön tarkoitettujen, turvallisuuteen liittyvien varusteiden tarkastus, korjaus ja/tai kunnostus. Kyseisiä varusteita ovat mm. uimaliivit, pelastuslautat ja -liukumäet, laskuvarjot, istuimet jne. 2. Ainetta rikkomattomat tarkastukset Ilma-aluksille tai niiden osille suoritettavat röntgen-, isotooppi-, ultraääni-, pyörrevirta-, magnaflux- ja muut vastaavat tarkastukset. 3. Erikoiskorjaukset Ilma-aluksille tai niiden turvallisuusmielessä tärkeille osille suoritettavat pintakäsittely- ja lämpökäsittelytyöt, renkaiden pinnoitus ym. vastaavat työt. 4. Painesäiliöiden tarkastukset Esim. tulensammuttimien, happipullojen, painevaraajien ym. painesäiliöiden tarkastukset ja korjaukset. 5. Muut erikoistyöt