Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri
Aiheita Vakuutuslääketiede Työkyvyttömyystilastoja Työkyvyn tukemiseen liittyvää lainsäädäntöä Terveydenhuollon toimintatavoista Sairaaksikirjoittamisen vakuutuslääketieteellinen päätöksenteon tuki Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi Työeläkekuntoutus Tapaturmavakuutuslainsäädännön uudistuksia
Miksi vakuutuslääketiede on ajankohtaista? Keskustelu työurien pidentämisestä keskittymässä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen Pitäisikö hakemuksia hylätä enemmän? Miten voitaisiin vähentää hakemusten määrää? Joutuuko lääkäri kirjoittamaan turhia lausuntoja? Miten vakuutuslääkäri voi potilasta näkemättä ottaa kantaa työkykyyn? Onko meillä vakuutuslääkärimafia?
Vakuutus ja lääkäri Sosiaalivakuutus Etuuden myöntäminen Hoidon korvaaminen SvA, SvB, C-tod, E-tod, T-tod Yksityisvakuutus Vakuutuskelpoisuus Etuuden myöntäminen Hoidon korvaaminen
Vastakkainasettelu? Hoitava lääkäri Potilaan sairauden asiantuntija Tärkein terveydentilaa koskeva tietolähde etuuden käsittelyssä Tehtävä kuvata lääketieteellinen tilanne riittävän tarkasti Vakuutuslääkäri Vakuutuslääketieteellisen ratkaisukäytännön asiantuntija Yhtenäistää arviointia Tukeutuu objektiivisiin havaintoihin Ei joudu ristiriitaan potilas-lääkäri suhteessa.
Vakuutuslääkärit Yhteensä 300-400 Työnantajina kela, eläkelaitokset, vakuutusyhtiöt, muutoksenhakuelimet Päätoimisia 30-40 210 lääkärillä vakuutuslääketieteen erityispätevyys Ikkunapaikka sairauden ja yhteiskunnan suhteen tarkasteluun
Vuonna 2010 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (22 898) Sairauspääryhmittäin Ikäryhmittäin 8% 28% 34% 11% 52% 8% 29% 30% Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet Alle 35-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 62-vuotiaat
Yksityisellä sektorilla vuosina 1980 2010 alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn mukaan Muut sairaudet Verenkiertoelinte sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet
Yksityisellä sektorilla vuosina 1983 2010 alkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet eräissä mielenterveyden sairauksien ryhmissä 1 Lukumäärä Masennus (296, F32, F33) Skitsofrenia (295, F20, F23, F25) Neuroosit (300, F34, F40 42, F44, F45, F48) Alkoholisairaudet (291, 303, F10) 2 Persoonallisuushäiriöt (301, F21, F60 62 ) 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 1 Vuonna 1996 siirryttiin diagnoosiluokituksessa ICD-9 versiosta ICD-10 versioon. Uusissa eläkkeissä esiintyi parin vuoden ajan kummankin luokituksen diagnoosikoodeja. Kuvassa esitetyt sairaudet on pyritty luokittelemaan siten, että luokitusmuutos mahdollisimman vähän vaikuttaisi niihin. 2 Tähän on kirjattu ainoastaan mielenterveyden sairausryhmään sisältyvät alkoholin aiheuttamat sairaudet. Alkoholin aiheuttamat neurologiset ja muut somaattiset komplikaatiot eivät sisälly tämän kuvan lukuihin.
Osatyökyvyttömyyseläkkeet yleistyneet Lukumäärä 1594 1591 1810 1918 1887 2098 2134 2629 2918 3004 3171 3582 3676 3900 Lähde Eläketurvakeskus
Osatyökyvyttömyyseläkkeet ikäryhmittäin, lkm Yksityisellä sektorilla vuosina 1997 2010 alkaneet osatyökyvyttömyyseläkkeet ikäryhmittäin 55 59 50 54 40 49 60 64 Alle 40 Lähde Eläketurvakeskus
Terveydenhuolto ei hoida velvoitteitaan kuntoutuksessa! Terveydenhuollon jonot aiheuttavat työkyvyttömyyttä 17 % tulesairauksista johtuvista työkyvyttömyyseläkkeistä vältettävissä, jos hoito toteutuisi nopeammin Sairaslomat määrätään kaavamaisesti eikä huomioida ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia "Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto" http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/sivut/default.aspx "Work is good for Your Health" - Dame Carol Black "Selkää voi käyttää kohtuullisesti kivun sallimissa rajoissa, eikä kevyehkön työn jatkamiselle yleensä ole estettä." - Aikuisten alaselkäsairauksien Käypä Hoito -suositus Erikoissairaanhoito ei osaa tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa lakimuutos tulossa! 12 4.11.2011
Työkyvyttömyyden arviointi muuttuu Tulevassa lainsäädännössä työterveyshuolto ryhtyy koordinoimaan pitkiä sairaslomia Aiempi työkyvyttömyyden arviointi
Työkyvyttömyyden arviointi on yhteistyötä
Työkyvyn arvioinnin osaamisalueet Kliinikko tuntee potilaan sairauden, siihen annetun hoidon, sairauden aiheuttaman toimintakyvyn aleneman ja osaa kuvata sairauden ennustetta Työterveyslääkäri tuntee työntekijän työn terveysvaatimukset, työn järjestelemisen mahdollisuudet sekä myös sosiaaliturvan eri tukimuodot osittaiseen työntekoon Vakuutuslääkäri tuntee sosiaalivakuutuslainsäädännön, aiemman ratkaisulinjan, muutoksenhakuelinten noudattaman käytännön ja kuntoutuksen.
Kelan työkykyä tukevia uudistuksia Työterveyshuollon korvauksen paremman korvaustason edellytykseksi työkyvyn hallintamalli Osa sv-päivärahan varhentuminen Sv-päivärahan lisäpäivät Työkykyneuvojat aloittavat 16.1.
Työkyvyttömyyden määritelmä TyEL 35 4 Työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Arvioitaessa 60 vuotta täyttäneen työntekijän oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta
Työkyvyttömyyden arviointi Oire Sairaus Diagnoosi Vaurio Hoito Toiminnanvajaus Haitta Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Työn vaatimukset
Eläkeratkaisussa käytettävä tieto Lääkärinlausunnot Keskimäärin 3,7 lausuntoa/hakemus Usein 2 spesialiteettia Työterveyslääkärin lausunto ja kliinikon lausunto Eläkehakemus Työsuhderekisteri Työnantajan kuvaus työtehtävistä ja työsuoriutumisesta Kuntoutuslausunnot, epikriisit jne.
Tyypilliset virheet sairaalalääkäreiden lausunnoissa Anamneesi keskittyy vain päädiagnoosiin ja sen diagnostiikkaan Kuvataan diagnostista selvittelyä, ei sairauden vaikutusta toimintakykyyn Laboratoriolöydösten ylikorostaminen Toimintakyvyn kuvaus puutteellinen Ei tietoa hakijan työstä Ei yhteyksiä työpaikalle tai työterveyshuoltoon Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelma puuttuu
Tyypilliset virheet työterveyslääkäreiden lausunnoissa Tilankuvaus puuttuu tai on kovin pinnallinen Hoitoa ei ole kunnolla annettu tai sitä ei ole kuvattu Vanhan lausunnon kopiointi Sairauskertomus ei ole lääkärinlausunto Normaalien laboratoriokoelistojen kopioiminen tarpeetonta Konsultaatiot mieluummin kokonaisena Tyel:n työkyvyttömyyskäsite ei ole ammatillinen, vaan työkykyä verrataan muuhunkin työhön
Ammatillisen kuntoutuksen työnjako Kela Työkyvyttömyyden uhka tai Työkyky ja ansiomahdollisuudet olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi Nuoret pitkäaikaissairaat ja vammaiset vailla vakiintunutta työuraa Työeläkejärjestelmä Työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyttömyys sairauden, vian tai vamman vuoksi Yhteys työelämään säilynyt Työhallinto Vajaakuntoiset työttömät ja työttömyysuhan alaiset Mahdollisuudet saada sopivaa työtä tai säilyttää työ huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai vajavuuden takia Työkyvyttömyyden uhka ei todennäköinen Tapaturma- ja liikennevakuutus Kuntoutustarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta
Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen Vakuutetulla on oikeus saada työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, 1.jos sairaus aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti objektiivisesti todettavan uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. 2.jos ammatillisella kuntoutuksella voidaan todennäköisesti siirtää tai estää tätä uhkaa. 3. jos ammatillisella kuntoutuksella on eläkemenoa säästävä vaikutus.
Kuntoutustoimenpiteitä Kuntoutusneuvonta Työkokeilu työpaikalla entisessä tai uudessa työtehtävässä (keskimäärin 3kk) työhön paluun tukemiseksi pitkän sairausloman jälkeen Työhönvalmennus pitempikestoinen perehdytys uuteen työhön työllistymiseksi Kurssi Koulutuskokeilu koulunkäyntiedellytysten arviointi Ammattiin johtava koulutus esim. oppisopimuskoulutus ei tueta yleis- eikä peruskoulutusta Alkavan yritystoiminnan tukeminen kuntoutusavustus tai kuntoutuslaina
Kuntoutujat vuosina 1992 2010 sukupuolen mukaan 25 2000 0000 8000 6000 4000 2000 0 541 716 1 045 1 309 2 169 2 836 2 665 3 879 4 617 5 548 5 202 4 969 6 834 6 257 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 7 409 8 521 7 955 9 081 9 715 Miehet Naiset
öelämästä Päättyneet kuntoutusohjelmat vuosina 2001-2010 ntoutustausta: 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 57 7 18 6 12 69 7 13 6 5 26 1 086 1 092 1 327 1 468 1 712 2 254 2 614 2 534 2 949 3 041 äkkeeltä 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 28 4 17 10 41 707 648 696 699 811 1 016 1 102 1 089 1 129 2010 49 7 15 11 18 1 184 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Palasi työhön Osa TK Kuntoutui muuten Täysi TK Muu
Tapaturmavakuutuksen uudistuksia Taustalla vahingonkorvauslainsäädäntö Työntekijöille pakollinen, yrittäjille vapaaehtoinen Kattaa työtapaturmat, työmatkatapaturmat ja ammattitaudit Tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistus: Tapaturmavakuutuslaki v. 48 Ammattitautilainsäädäntö 80-luvulta Kuntoutuslaki -91 Tavoite koota kaikki yhteen lakiin Työ meneillään, voimaantulo 2015?
Haittaluokkauudistus 2010 Aiempi luokitus v. 1986 Modernisointi, täsmentäminen Ei pyritty tason muutoksiin Kivusta tarkemmat ohjeet Haittaluokka 20 vain vaikeimpiin vammoihin Haittaluokka 1 käyttöön kaikissa vammoissa Soveltaminen: Vahinkovakuutuksessa vahingon sattuessa voimassa ollut luokitus Kelan etuuksissa ajankohtainen luokitus
Kiitos